~IMATAA. Esitys luontolahjasta 70-vuotiaalle Imatralle 23,4.2018

Transkriptio

1 Esitys luontolahjasta 70-vuotiaalle Imatralle Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry on aloitteessaan esittänyt useita vaihtoehtoja luontolahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Esitys käsitti useita hyviä vaihtoehtoja. Kaavoitus esittää luonnonsuojeluyhdistyksen esityksen pohjalta luontolahjaksi 70- vuotiaalle Imatralle osaa aloitteessa ehdotetusta ltä-siitolan metsästä. Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen esittämä aluerajaus (43 ha). 1

2 Alueen kaavallinen tilanne Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 744, joka on hyväksytty lääninhallituksessa ja lainvoimaistunut 13, Asemakaavassa Siitolan kartanon alue on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (VY), jolla ympäristö säilytetään (Is). Siitolanpuisto on pääasiassa Lähivirkistysaluetta (VU. Alueelle on osoitettu pientalo- ja kerrostaloasumista (AP, AR, AO, AK, korttelit 45-60) ja kaksi Liikerakentamisen korttelialuetta (KU. Asemakaavassa esitetyt asuinrakentamisen korttelialueet ovatjääneet pääosin toteuttamatta. Ote ajantasaisesta asemakaavakarttayhdistelmästä (StellaWeb/lmatran kaupunki). Imatran kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa vuosille ja olevat hankkeet ELVI 6a (kolmioraiteen rata-alueen Laajentaminen ratasuunnitelman ja yleiskaavamuutoksen mukaisesi) ja ASTA 4 (Kartanon kadun ympäristön asemakaavan muutos erillispientalopainotteisemmaksi huomioon ottaen myös Luontoympäristö, kaavatalous ja rautatien kehittäminen) koskevat suojeltavaksi aiottua aluetta. Rata-alueen tilavaraus huomioidaan siten, ettei suojelualuetta uloteta koillisreunaan. Siitolanmetsään ei ole järkevää osoittaa enempää asumista 2

3 kaksoisraiteen ja valtatie 6:n aiheuttamien meluhaittojen vuoksi. Lisäksi Siitolanmetsällä on arvoa asukkaiden lähivirkistys- ja kuntoilualueena. Alue on myös kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa vuodelle 2018 (kohde ga): Tavoitteet ovat aiemman kaavoituskatsauksen ja -ohjelman mukaisia. Yleiskaava Alueella on voimassa Imatran yleiskaava "Kestävä Imatra 2020", joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19, ja saanut lainvoiman Yleiskaavassa Siitolan kartanon alue on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaa aluetta (SR). Viereiset alueet on merkitty matkailupalvelujen alueiksi (RM). Siitolanpuistoon on merkitty pientalovaltaiset asuntoalueet (AP). Pääosa alueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VU. Kolmioraiteen edellyttämiä tilavarauksia varten yleiskaavaa on päivitetty alueen koilliskulmassa. Koilliskulmassa on voimassa osayleiskaava Y114, joka on hy väksytty kaupunginvaltuustossa ja lainvoimaistunut Kolmioraiteen alue on merkitty rautatieliikenteen alueeksi (LR), ja sille on osoitettu meluntorjuntatarve (aaltoviiva). I Ote ajantasayleiskaavojen yhdistelmästä. 3

4 Alueelle on merkitty kansallisen kaupunkipuiston intressialue (kp, musta palloviivoitus). Merkinnällä osoitetaan kansallisen kaupunkipuiston intressialue kulttuuri- ja Luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Rajaus käsittää Siitolan kartanon ja osan RM-alueesta. Imatra on valtuuston päätöksellä ( ) Luopunut Vuoksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakuprosessista. Maakunta kaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Karjalan maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta (A). Siitolan kartano on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi (ma/km). Alueen koilliskulmaan on merkitty uusi päärata (rp). Alueen itärajalle on merkitty merkittävästi kehitettävä päärata (rp, punamusta poikkiviivoitus). Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta (Etelä-Karjalan liitto). Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan Liiton maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 4

5 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa alueen pohjois- ja itäpuolille on merkitty liikenteen ja logistiikan kehittämisen kohdealueet (llk, punainen viiva). Lisäksi alueen koillispuolen rajalle on merkitty merkitykseltään seudullinen, paljon tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikköalue (KM-2). uha Sa ~r ~ I Savi kanta Ote Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta (Etelä-Karjalan liitto). Luontoarvot -(KM-r) Alueella on voimassaolevan asemakaavan jälkeen tehty luontoselvityksiä. Imatran yleiskaavan suunnittelutyön yhteydessä on laadittu Imatran luonnonsuojeluselvitys (2001). ltä-siitolan alueelle on lisäksi tehty asemakaavatasoinen luonnonsuojeluselvitys (Luontoselvitys, Imatran kaupunki, ltä-siitolan asemakaava, Pöyry, ). Alueelle on laadittu Imatran ltä-siitolan pesimälinnusto- ja lepakkoselvitys (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen, 2014) 5

6 Tehdyn Luonnonsuojeluselvityksen mukaan selvitysalueella on monipuolisesti Luontoarvoja huolimatta siitä, että sitä ympäröivät rakennetut alueet ja Liikenneväylät. Merkittävimmät Luontoarvot Liittyvät alueen vanhoihin järeisiin kuusimetsiin sekä reheviin notkelmiin ja entisten peltojen Lehtiahopuustoisiin reunametsiköihin. Suurin piirtein samat alueet ovat huomionarvoisia myös Linnustoltaan ja niihin sijoittuu Lepakoiden havaintopaikkoja (Kuitunen 2014). Selvitysalueen itäosassa on ollut vuonna 2006 Liito-oravaesiintymä, jonka metsä oli keväällä 2014 ennallaan, mutta jossa oli vain vähän papanoita. Liito-oravan esiintyminen alueella tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, eikä niiden pesäpuita ja mahdollisia pesäpuita sekä niiden Läheisiä puita saa kaataa. Esiintyminä rajatut alueet tulee säilyttää yhtenäisinä, niin ettei niitä voimakkaasti muuteta esimerkiksi rakentamisella. Esiintymiä ympäröivillä Laajemmilla metsäalueilla tulee huomioida liito-oravien kannalta tarpeellisten liikkumisyhteyksien säilyminen. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet luonnonsuojeluselvitysalueella (Pöyry). Selvitysalueen reheviä Lehtolaikkuja voidaan pitää metsälain (10 ) tarkoittamina metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä elinympäristöinä, joiden 6

7 metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Sekä mahdolliset Lakikohteet että muut Luontokohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa niin, että suunnittelu muun muassa edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti Luonnon monimuotoisuuden ja muiden Luonnonarvojen säilymistä. Lehdot ja Lahopuustoiset Lehtomaiset kankaat edustavat Luontotyyppejä, jotka on arvioitu Suomen Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008) uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Selvitysalueella ei havaittu Luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja Luontotyyppejä eikä vesilain (2 Luku 11 ja 3 Luku 2 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä tai puroja. Suuri osa selvitysalueen pintavesistä päätyy ojaa pitkin Vuokseen ltä-siitolan kosteikon kautta. Kosteikon Luonto- ja virkistysarvot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Alueelle tehdyn pesimälinnusto- ja Lepakkoselvityksen (Kuitunen 2014) mukaan selvitysalueella on paikallista tai alueellista merkitystä Etelä-Karjalan oloissa vaateliaiden Lehtolintujen, kuten silmälläpidettävän sirittäjän, mustapääkertun ja kultarinnan elinympäristönä. Silmälläpidettävien (sirittäjä) ja Lintudirektiivin I liitteen Lajien (pyy, palokärki) esiintyminen alueella ei vaadi erityishuomiota kaavoituksessa. Alueella pesivänä havaittu varpushaukka on Suomen yleisimpiä päiväpetolintuja ja sen pesäpaikat eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin suurempien petolintulajien, kuten esimerkiksi kotkien ja sääksen. Varpushaukka on kuitenkin rauhoitettu, joten sen pesimäaikainen häiritseminen ja pesien hävittäminen on Luonnonsuojelulailla kielletty. Pesintä ei usein tapahdu peräkkäisinä vuosina täsmälleen samassa pesä paikassa. Selvitysalueella ei ole havaittu erittäin uhanalaisen valkoselkätikan reviiriä, mutta Lehtilahopuustoiset metsiköt erityisesti selvitysalueen Länsi- ja pohjoisosassa ovat Lajin potentiaalista ruokailualuetta. Valkoselkätikan ja muiden huomionarvoisten tikkojen ruokailualueiksi soveltuvan Lehtilahopuuston huomioiminen maankäytön suunnittelussa on suositeltavaa. Selvitysalueella ei sijaitse IBA- tai FIN-IBA-alueita. Lisäksi selvitysalue edustaa Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeessa (2012) tarkoitettua 111 Luokan Lepakkoaluetta (muu huomionarvoinen Lepakkoalue). Havaintojen perusteella on kuitenkin mahdollista, että selvitysalueella sijaitsee Lepakoiden lisääntymis- ja/tai Levähdyspaikkoja (I Luokan Lepakkoalueita; hävittäminen ja heikentäminen kielletty Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla). Lähistöllä sijaitseviin Levähdyspaikkoihin saattavat viitata muutamat Lepakoiden ohilennot varsin sulkeutuneen metsäpolun varrella selvitysalueen keskiosassa ympäristössä, jolla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä saalistusalueena. Lisääntymis- ja Levähdyspaikkojen Löytäminen on selvityksessä käytössä olevilla resursseilla kuitenkin vaikeaa. Selvitysalueella ei ole tunneleita, bunkkereita eikä vanhoja rakennuksia, joten mahdolliset Levähdyspaikat saattavat sijaita esimerkiksi kolopuissa ja lintupöntöissä. 111-Luokan Lepakkoalueilla ei ole Luonnonsuojelulain suojaa, mutta niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida maankäytön 7

8 suunnittelussa. ltä-siitolan tapauksessa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen mahdollinen esiintyminen huomioiden tämä vorsi merkitä esimerkiksi mahdollisimman monipuolisen puustorakenteen säilyttämistä alueen reunaosien luonnontilaisemmilla metsäalueilla. Kolopuita (esim. haapoja) säästämällä voidaan edistää lepakoiden lisäksi myös koloissa pesiville linnuille ja liito-oravalle suotuisien elinolosuhteiden säilymistä kaava-alueella. Kaksoisraide ja valtatie 6 Alueen pohjoispuolella kulkee valtatie 6 sekä rautatie. Suunnitteilla on kaksoisraidehanke, ja Siitolanpuiston koilliskulmaukseen on yleiskaavassa jätetty varaus ns. kolmioraiteelle. Tehtyjen meluselvitysten mukaan raide-, tie-, ja yhteismelu on Siitolanpuistossa suositusarvot ylittävää pohjois- ja itäpuolella. Asuinalueilla rakennusten ja pihaalueiden melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 993/92 mukaisia melun ohjearvoja (päiväaikaiset keskiäänitasot eivät saa ylittää 55 db, yöaikaiset keskiäänitasot eivät saa ylittää 45 db). -> > 45.0dB SO.OdB > 55.0 d9 Päiväajan keskiäänitaso (Kolmioraiteen meluselvitys Sienimäen kohdalla, Imatra, ennustetilanne 2035, raideliikennemeluvyöhykkeet). 8

9 Päiväajan keskiäänitaso (Kolmioraiteen meluselvitys Sienimäen kohdalla, Imatra, ennustetilanne 2035, yhteismeluvyöhykkeet). Tämänhetkinen käyttö Alue on pääosin virkistyskäytössä. Metsässä kulkee ulkoilureittejä ja talviaikaan Latu. Siitolan kartano on matkailu- ja tapahtumakäytössä. Siitolan kartanon vieressä olevassa rakennuksessa toimii mm. maahanmuuttajien vastaanottokeskus. Alueelle tehdyt selvitykset: ltä-siitolan asemakaava, Luontoselvitys ( , Pöyry Finland Oy) Imatran ltä-siitolan pesimälinnusto- ja Lepakkoselvitys 2014 (Tmi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen) Imatran ltä-siitolan Liito-oravaselvitys vuonna 2008 (Tmi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen) Kolmioraiteen meluselvitys Sienimäen kohdalla, Imatra (WSP Finland Oy, ) 9

10 Ehdotus Imatran kaupunki suojelee karttaliitteen mukaisen n. 13,2 ha alueen Luonnonsuojelulahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle ja imatralaisille. Aluerajaus on tehty siten, että yleiskaavassa määritelty kolmioraiteen tilavaraus on mahdollinen. Alue suojellaan siten, että nykyisenlainen virkistyskäyttö on edelleen mahdollista (latujen teko, ulkoilureittien huolto). Aluerajaus tarkistetaan, mikäli suojeluun päädytään. Mm. tulevien kaksoisraidehankkeiden vaatimien tilavarausten vuoksi koko Luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteessa esitetyn alueen suojeleminen on haastavaa. Kaupunkisuunnittelu esittää ltä-siitolan pohjoispuolisen metsän suojelemista. Pohjoispuolisen metsä rajautuu valtatiehen 6. Metsän koillisosaan on ehdotuksen karttarajauksessa jätetty tilavaraus ns. kolmioraiteen tarpeisiin. Esitetyn alueen pinta-ala on noin 13,2 ha ja se on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa. Alue suojellaan korvauksetta. Suojelualueella sallitaan olemassa olevan ulkoilu- ja Latureittien kunnossapito ja siihen Liittyvä moottoriajoneuvoilla Liikkuminen, ulkoilureitin ja hiihtoladun käyttäjille vaarallisten puiden kaataminen reitin Läheisyydestä, puuston ja vesakon raivaaminen sekä niiden vaatima moottoriajoneuvolla Liikkuminen. Imatran kaupunki Laatii suojelualueelle hoitosuunnitelma yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen ja Kaakkois-Suomen EL V-keskuksen kanssa. Hoitosuunnitelmaan kirjataan alueen Luontoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lähialueen asukkaille ja toimijoille Lähetetään kirjeet, Joissa kerrotaan suojeluhankkeen tausta ja sen merkitys asukkaille ja toimijoille. Yhteystiedot kerätään samalla periaatteella, kuin asemakaavan osalta. 10

11