Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
|
|
- Aili Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
2 Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä, luonteenpiirteitä, ilmauksia, merkityksiä jne. Semiotiikka on vahvasti tieteidenvälinen sekä yhteiskunta- ja kulttuurisidonnainen. Semiotiikka korostaa merkityksen jatkuvaa tuottamista. Teos ei ole suljettu viesti, vaan se on sen tulkinnasta muodostuvia useita merkityksiä.
3 Semioottisen analyysin erilaisia muotoja Pragmaattinen semiotiikka (Peirce) Struktuurianalyyttinen semiotiikka (Saussure)
4 Pietilä 1997.
5 Merkki käsitteenä Semiotiikan keskeinen käsite on merkki. Tyypillinen merkki on verbaalinen, graafinen, ikoninen (esimerkiksi valokuva) tai ele. Merkki edustaa jotain poissaolevaa tai näkymätöntä, joka muodostuu vasta tulkinnassa, kun joku yhdistää mielessään merkin sen tarkoitteeseen. Merkin ymmärtäminen vaatii siis aina vastaanottajaa, joka omien ominaisuuksiensa mukaan tulkitsee merkin. Merkki suuntaa vaikutuksen kahteen suuntaan: "ulospäin", ilmaisuun ja "sisäänpäin", eli sisältöön.
6 Semiotiikka tutkii merkkijärjestelmiä ja niiden perusteita (esimerkiksi suomen kielen tai tuotekielen tai muodin kielen syntymisen ja käytön perusteita) Sen yhtenä osa-alueena on semantiikka, jonka tehtävänä on tutkia merkin ja sen tarkoitteen välistä suhdetta. Tuotesemantiikka kohdistaa huomionsa erityisesti tuotteisiin sisältyviin merkityksiin.
7 Semiotiikan kehittäjät Nykyaikaisen semiotiikan ensimmäisiä nimiä on amerikkalainen Charles Peirce ( ), joka kehitti yleistä merkkien teoriaa. Euroopassa semiotiikan huomattavimmat edustajat ovat sveitsiläinen Ferdinand de Saussure ( ) ja hänen ajatuksiaan eteenpäin kehittänyt ranskalainen Roland Barthes ( ).
8 Pragmaattinen semiotiikka Charles Peirceä ( ) pidetään pragmatismin isänä. Pragmatismi korostaa semioottista merkityksenantoa käytännöissä. Siksi sitä kutsutaan tilannepainotteiseksi merkitysteoriaksi. Pragmatistinen semiotiikka syntyi Yhdysvalloissa strukturalismin myötä. Pragmatistisen filosofian perusteet: "Pohdi, mitä sellaisia vaikutuksia, joilla saattaisi olla käytännöllisesti merkittäviä seurauksia, ajattelemallasi kohteella on. Meidän käsityksemme näistä vaikutuksista on yhtä kuin meidän käsityksemme tuosta kohteesta." (Peirce 1966)
9 Merkityksen elementit Peircen mukaan MERKKI (sign) TULKITSIN KOHDE / TARKOITE (Interpretant) (object) Peirce esittää "merkityksen elementit" kolmion muodossa. Kuviossa kahdensuuntainen nuoli korostaa sitä, että kukin elementti voidaan ymmärtää vain suhteessa toisiin.
10 Merkityksen syntymisen kontekstuaalisuus ja mielen sosiaalisuus Merkitykset syntyvät sosiaalisissa tilanteissa, jolloin samankin eleen, sanan, merkin tarkoitus voi muuttua. Tulkitsijan on siis huomioitava myös viestin lähettäjän aikomukset, eikä pelkästään sanomaa merkkinä.
11 Merkityksen yhteisöllisyys ja totuuden sosiaalisuus. Tulkitsimet (interpretantit), jotka välittävät merkkejä, ovat yhteisöllisiä. Merkitys määrittyy yhteisön käytännöistä, ymmärtämisen tavoista. Mahdollisten tulkitsimien kirjo on siis sosiaalinen valikoima, jotka yksilöissä todellistuvat. Merkityksen syntyminen on totta tietyssä sosiaalisessa kontekstissa. Totuus on tulkinta todellisuudesta ja siten käytäntö- ja tilannesidonnaista.
12 Pragmaattisen semiotiikan käsitteet Ikoni on merkki, joka representoi (edustaa tai esittää) kohdettaan kaltaisuuden ja yhdenmukaisuuden perusteella. Voidaan tietenkin kysyä, josko miestenhuoneen ovelle kiinnitetty kuvio lainkaan esittää miestä vai olisiko siinä kuitenkin ehkä nainen? Siinä kiireissään epävarma asiakas saattaa hämmentyä. Jotta merkki olisi todella ikoni, sen tulee olla myös sellaisen ymmärrettävissä, joka ei ole sitä koskaan ennen nähnyt. Todella hyvä ikoni voi samalla olla myös symboli.
13 Pragmaattisen semiotiikan käsitteet Indeksi tarkoittaa merkkiä, joka perustuu yleisesti tunnettuun syy- ja seuraus - suhteeseen merkin ja kohteen välillä. Indeksi liittyy objektiin jonakin tosiasiana. Siinä on todellinen fyysinen yhteys olemassa
14 Pragmaattisen semiotiikan käsitteet Symboli on sopimuksenvarainen merkki, jonka kommunikatiivisuus perustuu sopimukseen ja totuttuun kielen käytäntöön eli tapaan. Symboli koostuu materiaalisesta merkistä ja epämateriaalisesta objektista. Symbolissa ilmaisu ja sisältö ovat sopimuksenvaraisessa suhteessa toisiinsa. Siten symboli on ymmärrettävissä vain, jos sen merkityksen on tavalla tai toisella oppinut.
15 Peircen firstness, secondness, thirdness Merkin viittaussuhteet muodostavat Peircen mukaan monikerroksisen järjestelmän, jossa voidaan erottaa kolmen tason viittauksia, merkityksiä ja vihjemerkityksiä: ensisijaiset (firstness) toissijaiset (secondness) kolmannet (thirdness) Ilmiössä havaitaan ensin jotakin yksittäistä, tai jotakin jakautuneena kahteen tai kolmeen elementtiin. Firstness muodostaa lähtökohdan, joka on jotakin itsessään, Secondness on siihen nähden vastakkainen tai on jossakin suhteessa edelliseen, Thirdness on joko edellisten haarautuma tai välittää jotakin niiden kahden välillä. Peirce erottaa lisäksi merkin viittaamien asioiden piirissä ajatteluun ja tietoon liittyvän kognitiivisen osan, tunteisiin liittyvän emotionaalisen osan ja toimintaan liittyvän praktisen osan.
16 Esimerkki Marketta Luutonen käsittelee suomalaisten neulepaitojen merkityssisältöjä koskevassa tutkimuksessaan neulepaitailmiötä edellä mainittujen firstness, secondness, thirdness- vaiheiden kautta seuraavalla tavalla
17 Kohteen semioottinen tarkastelu ikonina, indeksinä ja symbolina ensivaikutelman, tarkemman perehtymisen ja tulkinnan keinoin (Luutonen 1997, 67)
18 esimerkki jatkuu I ENSIVAIKUTELMA (Firstness) Intuitiivinen käsitys ilmiöstä Vastaanottajan näkökulma Valitaan muutama esimerkkituote ja kuva ja kirjataan ensivaikutelma Ensivaikutelmassa kohdetta tarkastellaan intuitiivisesti ja analysoimatta. Sitä koskevat ennakkotiedot siirretään syrjään ja koetetaan nähdä vain sen itsensä tarjoama ensivaikutelma.
19 esimerkki jatkuu II PEREHTYMINEN (Secondness) Perehtymisessä tulevat esiin sekä valmistajan, käyttäjän että vastaanottajan näkökulmat. Tässä vaiheessa esitetään kaikki kohdetta ja ilmiötä koskevat faktatiedot. Perehtyminen koskee kohteen sekä fyysisiä ominaisuuksia että esittävyyttä. Myös mahdolliset fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset kuuluvat tähän vaiheeseen. Se sisältää myös tekijän tiedon, joka merkitsee valmistusprosessin ymmärtämistä. Tämä puolestaan edellyttää tuotteen valmistamista. Esittävyyden tarkastelu edellyttää kohteen sijoittamista luonnolliseen yhteyteensä. Tällöin tarkastellaan myös sen syntyhistoriaa, vaiheita ja käyttöä.
20 esimerkki jatkuu II KUVAILU (Thirdness) Kuvailu sisältää tutkijan tulkinnan ilmiöstä ja kaikki edellä mainitut näkökulmat. Kysymyksessä on ilmiön kuvailu, jossa esitetään tutkijan käsitys ilmiöstä, joka perustuu ensivaikutelmaan ja perehtymiseen. Kuvailussa haetaan myös ilmiössä esiintyvää yleistä, laatuja, joita voidaan nähdä. Kuvailun tarkoituksena on ymmärtää ilmiö. Ilmiön pysyvää haettaessa käytetään apuna kohteen ajatuksellista muuntelua eri yhteyksissä.
21 esimerkki jatkuu Kaikissa vaiheissa tarkastellaan kohdetta ikonina, indeksinä ja symbolina. Kussakin kategoriassa kohteet toimivat eri tyyppisten merkkien ja näiden yhdistelmien kiinnitysalustoina. Kohde toimii usein samalla kertaa erilaisina merkkeinä eikä näyttäydy puhtaasti vain jonain näistä kolmesta tyypistä. (Luutonen 1996, )
22 Struktuurianalyysi ja semiotiikka Tavoitteena on paljastaa tekstien syvärakenteita (deep structure). Strukturalisteille tämä syvärakenne on universaali ja sisäsyntyinen. Tarkoituksena ei ole tavoitella henkilökohtaista kokemusta vaan tuottaa yhteistä merkityksellistämisen systeemiä (signification). Etsii vastaavuuksia muiden kulttuurien vastaaviin rakenteisiin (taiteisiin tai myytteihin, teksteihin yms.) Merkit ovat sopimuksenvaraisia ja mielivaltaisia eli ole mitään syytä miksi jokin merkitsijä (sana "vihreä") saa jonkin merkityksen; kytkentä on mielivaltainen, mutta sosiaalisesti sovittu.
23 Roland Barthes ja semioottinen merkityksellistäminen Roland Barthes loi ensimmäisenä järjestelmällisen mallin, jonka avulla oli mahdollista analysoida merkitystä. Barthesin teorian ytimenä on ajatus merkityksellistämisen kahdesta tasosta. (Fiske 1993)
24 Semiosis eli merkityksenantaminen viittaa johonkin kohteeseen, esineeseen tai asiaan, joka joko on tai ei ole todellisuudessa olemassa. Tätä viittausuhdetta sanotaan denotaatioksi. Denotaatio on mahdollista siten, että merkkien järjestelmällä (kielellä) on tulkitsija, jolle ao. merkki edustaa tai esittää kyseistä kohdetta Ilmaisu (konnotaatio) on välittäjä, jolla on materiaalinen luonne, esimerkiksi ääni, esine, kuva tms.
25 Merkityksellistämisen kaksi tasoa Barthesin mukaan Ensimmäisen tason merkkijärjestelmä jäsentyy toisella tasolla kulttuurin arvojärjestelmän mukaan. ( Fiske 1993.)
26 Semioottinen kuva-analyysi Tulkittaessa kohdetta (esim. kuvaa, rakennusta, esinettä tms.) semioottisesti, merkkeinä ja merkityksinä, voidaan tarkastella seuraavia asioita: Mitä sisällöllisiä aineksia kuvasta löytyy? Mikä merkitys valinnoilla on kuvakokonaisuudessa? Miten merkit, kuvan sisällön osatekijät suhteutuvat toisiinsa? Mitä muuta olisi voitu valita käytettäväksi, mutta ei valittu? Ilmaisua tarkasteltaessa tutkitaan miten sisältö on muuttunut kuvaksi Miten merkit, kuvan sisällön osatekijät on esitetty? Mitä myyttejä ja merkityksiä niistä voidaan löytää?
27 Esimerkki: Kahvimainos, jota analysoidaan Barthesin analyysin terminologiaa käyttäen
28 Analyysin tasot Analysointi etenee kolmella tasolla. Ensimmäinen vaihe on peruselementtien tarkastelu denotatiivisella tasolla. Peruselementit tarkoittavat kuvan rakennusosia, kuten pisteitä, viivoja, pintoja, värejä jne. Tämä vaihe muistuttaa mitä hyvänsä sisällönanalyysia. Tarkoituksena on teoksen kuvailu, mutta denotaatio merkitsee tässä sitä, että teoksen merkit ja niiden väliset suhteet merkitsevät jotakin olennaista, on käsityötä tekevä henkilö, kahvikuppi, jossa on kuumaa kahvia. Merkin perusmerkitys on kuvassa selvä: käsityöntekijä juo kahvia.
29 Analyysin konnotatiivinen taso Konnotaatio paljastaa piilomerkityksiä. Kohteen merkit kantavat sellaisia lisämerkityksiä, joista katsoja on perillä aikaisemman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa kautta. Kahvi virkistää. Sitä on mukava nauttia samalla kun pitää työssään taukoa tai kun on saanut sen valmiiksi. Tämän seikan tietää kuka hyvänsä kuvan katsoja. Kuvassa on myös kaksi taitavaa käsityöläinen, jotka osaavat jotakin erityistä. Vanhempi kertoo omasta työstään ja siitä, että hän nautti omasta osaamisestaan ja työnsä tuloksista. Traditio ja sen siirtyminen isältä pojalle on tärkeää. Tulos edustaa kuvan katsojalle jotakin kaunista ja tasoltaan korkeaa. Konnotaatiot ovat siis enemmän kuin kuvan katsojan henkilökohtaisia assosiaatioita. Ne liittävät merkitykset kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin yms. tekijöihin.
30 Merkityksellistämisen taso Seuraavassa vaiheessa kootaan kuvan semioottinen viesti lisäämällä ja täydentämällä konnotatiivisia yhteyksiä. Kuvan tekijän tarkoitus on ollut tuoda esiin kahvin juonnin nautintoa liittämällä se samanlaisiin tuntemuksiin, joita ammattimies saa onnistuneesta työstä: häntä arvostetaan, hän saa tyydytystä kättensä tuloksista, hänellä on oikeus rauhalliseen ja ylelliseen lepohetkeen. Kahvimainoksen viesti menee perille
Semioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotLiikemerkin tehtävät, funktiot
Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotJohdatus käsityötieteeseen Käsityötuotteen merkitykset 1/3 Marketta Luutonen. Marketta Luutonen KÄSITYÖTUOTTEEN MERKITYKSET
Johdatus käsityötieteeseen Käsityötuotteen merkitykset 1/3 Miten niin esineiden hämärästä? jotkut esineet ovat siinä mielessä kumeita, että ne näyttäytyvät kuin unessa. Mitä ovat perimmäiset esineet? Ahneille
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
Lisätiedot1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta!
1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Koe alkaa johdattelevalla
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotHgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotNIIN MAKAA KUIN PETAA, KÄSITYÖOPPIMISEN TILA JA TULEVAISUUS
NIIN MAKAA KUIN PETAA, KÄSITYÖOPPIMISEN TILA JA TULEVAISUUS Käsityöopetuksen tila Käsityön opetuksesta ja sen tilasta nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan paljon. Yhtäältä pohditaan, mitä käsityössä tulisi
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotHeikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi
Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotKaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki
KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotVuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen
Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja
LisätiedotKysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.
Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
LisätiedotSemantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä
Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi YKIEP04, 3-5 op TaY, 2012 jakso III Urho Määttä urho.maatta@uta.fi Luennot 12.1. 23.2.2012 Pinni A3103 Tentti 1.3. klo 10-12 Pinni A3103 1 OHJELMA Kurssin materiaalit
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotEnsilunta etsimässä Fenomenologis-semioottinen tutkimus musiikin ja mielikuvien yhteydestä
Mäkelä, Elisa Ensilunta etsimässä Fenomenologis-semioottinen tutkimus musiikin ja mielikuvien yhteydestä Musiikkikasvatuksen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatuksen koulutus
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotAnalyysi 1, kevät 2010
Analyysi 1, kevät 2010 Peter Hästö 27. tammikuuta 2010 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa määritellä alkeistopologian käsitteet
LisätiedotKANSAINVÄLISTEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN OHJAUS. Timo Malin
KANSAINVÄLISTEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN OHJAUS Timo Malin Mitä on Kulttuuri? Mielen sivistämistä erityisesti kasvatuksen, taiteen tai kirjallisuuden kautta Elämän tavalliset asiat, kuten tervehtiminen, syöminen,
Lisätiedot2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA
KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA 13.4.2015 1 2. luentokrt Taksonomiataulu osa 2 eli miten suunnitella opetusta ja oppilasarviointia tehtävien vaativuustasot
LisätiedotAnu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen
Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Narratologia ja sen semioottinen perusta
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Narratologia ja sen semioottinen perusta Veijo Hietala Julkaisija: Julkaisu: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997 Kanavat auki! Televisiotutkimuksen
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotCarmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen
Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotSuomi.fi-valtuudet. Miten valtuutan yrityksenä henkilön toimimaan yritykseni puolesta?
Suomi.fi-valtuudet Miten valtuutan yrityksenä henkilön toimimaan yritykseni puolesta? Suomi.fi-valtuuksissa voit valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen toimimaan puolestasi valitsemissasi asioissa. Aloita
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Merkki, kulttuuri, kokemus Harri Veivo Julkaisija: Gaudeamus. Oy Yliopistokustannus University Press Finland. Helsinki 2000 Julkaisu: Merkillinen merkitys/ toim.
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotPARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015
PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotGrand Challenges. Smart Start-Ups? Ny Start Up erto örnberg
+ Grand Challenges Smart Start-Ups? Ny Start Up + Asiakas! Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen kaiken keskiössä! Ketkä ovat asiakkaitamme?! Määrittele asiakas-segmentit! Tarve. Mihin tarkoitukseen asiakkaat
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotKatetta kumppanuudelle
JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin
Lisätiedot