Mitä saan selville likvorista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä saan selville likvorista?"

Transkriptio

1 Mitä saan selville likvorista? Neurologipäivät Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri Kuopio yliopistollinen sairaala

2 Esityksen sisältö 1) Normaali likvorin fysiologia 2) Likvorin koostumus terveellä ja tautitiloissa 3) Keskushermostoinfektiot 4) Neuroimmunologiset sairaudet 5) Muistisairaudet 6) Maligniteetit 7) Take home message 2

3 1) Normaali likvorin fysiologia 3

4 Likvorin muodostuminen ja absorptio Likvorin volyymi ml Likvoria muodostuu 20 ml/h Likvorkierto: lateraaliventrikkelit III ventrikkeli IV ventrikkeli Basaaliset SA-tilat konveksiteetti spinaalitila Reabsorptio araknoidaalivilluksiin sinus sagittalis superiorissa ja muissa kallonsisäisissä venasinuksissa ja spinaalisten hermojuurten ympärillä Likvorin normaali avauspaine mm H²O 2017 UpToDate, Inc. and/or its affiliates. All Rights Reserved. 4

5 Veriaivoeste Erottaa aivokudoksen ja likvorin verestä Muodostuu veren ja aivokudoksen esteestä sekä veren ja likvorin esteestä Estää nesteiden, elektrolyyttien ja muiden aineiden diffuusion verestä Erottaa keskushermoston systeemisistä immuunivasteista Mekanismit, joilla bakteerit tai muut mikrobit läpäisevät veriaivoesteen, tunnetaan puutteellisesti 5

6 2) Likvorin koostumus terveillä ja tautitiloissa 6

7 Li-solut Likvor on normaalisti solutonta Li-Leuk normaali viitealue 0-5 E6/L; Li-Eryt 0 E6/L bakteerimeningiitin varhaisvaihe, enkefaliitti, neurosyfilis, tb meningiitti bakteeri- tai virusmeningiitti, tb meningiitti, enkefaliitti > 1000 bakteerimeningiitti Pleosytoosi =lymfosyyttivaltainen leukosytoosi tyypillistä virusinfektioille ja immunologisille syille Artefaktaveri Nyrkkisääntö 1 leuk per erytrosyyttiä

8 Li-prot Normaali proteiinin konsentraatio mg/l Subaraknoidaalivuoto tai artefaktaveri nostaa pitoisuutta Nousu 10 mg prot/l per 1000 eryt/microl Proteiini nousee erilaisissa infektioissa ja eiinfektiooseissa tiloissa veriaivoesteen vaurioon liittyen Myös likvorkierron häiriö nostaa proteiinia

9 Li-gluc Normaali likvorin vs. seerumin glukoosin suhde >0.6 likvorissa on puolet veren glukoosista Alle 1.0 mmol/l viittaa vahvasti bakteerimeningiittiin Laskee myös mykobakteerin, mykoplasman, syfiliksen ja sienten aiheuttamissa CNS-infektioissa Ei-infektiööseissä tiloissa glukoosi voi myös laskea malignien tai inflammatoristen solujen haitatessa glukoosin kuljetusta likvoriin (meningeaalinen karsinomatoosi, leukemia, CNS lymfooma, vaikea SAV tai neurosarkoidoosi)

10 Laktaatti Heijastaa likvorin oksidatiivista metaboliaa Valkosolut tuottavat laktaattia nousu bakteerimeningiitissä Aivoiskemia tai mitokondriosairaus nostaa 10

11 Xanthokromia Hemoglobin oksihemoglobin (pinkki) bilirubiini (kelt) Ilmenee 12 h kuluttua subaraknoidaalivuodon jälkeen ja kestää noin 2 viikkoa Pystyy erottamaan artefaktaveren SA-vuodosta edellyttäen, että oireiden alusta on yli 12 h 11

12 Lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja komplikaatiot Indikaatiot päivystyksessä Meningiitin/enkefaliitin epäily Subaraknoidaalivuodon epäily Ei-päivystykselliset indikaatiot Kliinisen kuvan ja neuroradiologisten löydösten mukaan diagnostiikan tukena monissa neurologisissa sairauksissa (neuroimmunologiset sairaudet, krooniset infektiot, muistisairaudet, maligniteetit) Kontraindikaatiot Kohonnut kallonsisäinen paine Infektio lannepistoalueella Antikoagulaatiohoito, vaikea trombosytopenia, muu vakava vuototaipumus Marevan kumoaminen hyytymistekijäkonsentraatilla, jos kiire, K-vitamiini 6-8 h viiveellä; INR oltava 1.5 tai alle DOAC tauko 48 h, jos normaali munuaisfunktio 12

13 3) Keskushermostoinfektiot 13

14 Bakteeri-ja virusmeningiitin erottaminen Bakteerimeningiitti -Li-leuk yleensä yli 1000/microL (varhaisvaiheessa voi olla paljon matalampi!) -Li-prot yli 2500 mg/l -Li-gluc alle 2.5 mmol/l Tyypillisesti valtaosa neutrofiilejä -Li-laktaatti laskee Virusmeningiitti -Li-leuk yleensä alle 250/microL, lähes aina alle 2000/microL Tyypillisesti valtaosa lymfosyyttejä, varhaisvaiheessa ensimmäiset 24 h voi olla neutrofiilivoittoinen -Li-prot tyypillisesti alle 1500 mg/l -Li-gluc yleensä vähintään puolet seerumin glukoosista kohtalaista laskua voidaan nähdä HSV, enterovirukset, sikotauti

15 CNS-infektion etiologian selvittäminen likvorista (1) Kliinisen epäilyn perusteella ratkaistaan mitä tutkitaan Bakteerimeningiitti -värjäys: gram + diplokokki=pneumokokki, gram- diplokokki=meningokokki, gram+ kokki voi olla pneumokokki, stafylokokki, streptokokki -viljely -yleisbakteeri-pcr (bakt-nho) Tuberkuloottinen meningiitti -tbc-värjäys ja viljely, Tb-NhO, B-TBIFNg (M.tuberculosis-antig. herkistyneet T-solut) Aivoabskessi (aerobiset ja anaerobiset bakteerit) -Likvori usein normaali, punktionäyte -Bakt.värjäys, viljely, sieniviljely, bakt-nho

16 CNS-infektion etiologian selvittäminen likvorista (2) Kliinisen epäilyn perusteella ratkaistaan mitä tutkitaan Lymfosytäärinen meningiitti tai meningoradikuliitti (virukset, borrelia) -neuro1-ab Li+S (HSV 1+2, VZV, Mypn,borr), vir-eia-ab Li+S(Aden, Evir, Infa+B, RSV, Pin1, Coxsackie B5) VZV+HSV+HHV-6-NhO, EvirNhO HIV-NhO, TBE-ab, borrelia-nho, Mypn-NhO ja CXCL-13 (* enkefaliittipaketti KYS neur osasto ja ea) Meningoenkefaliitti tai enkefaliitti -kuten edellä ja lisäksi S-TPHA -Tarvittaessa toksoplasma-nho, tbc värjäys ja viljely Myeliitti -kuten edellä

17 Borrelioosi S-ja Li-Borrelia-ab Li-Borrelia-NhO Li-CXCL13 IgG-ab+ -onko intratekaalista? -yleensä hoidetaan -Borrelia-NhO+ hoidetaan IgM-ab+ -usein ristireaktio muun mikrobin kanssa Vasta-aineet rajatapaus tai negat, mutta kliininen epäily- Uusi Ab 17

18 Mykobakteerit Tbc Spirokeetat Borrelia, treponema pallidum, leptospira Krooninen meningiitti Bakteerit Listeria, Brucella, Actinomyces, Nocardia, Whipple Virukset HIV, CMV, EBV, HTLV, Enterovirus, HSV, VZV Li-tbc- värj.+vilj. Li-Tbc-NhO Li-ADA (voi nousta myös bakt., sarkoidoosi tai neoplasia) Li/S-Borrelia-ab, Li-Borrelia-NhO, Li-CXCL13, S-TRPA Li-bakt.värj.+vilj., Li-bakt-NhO, Li-laktaatti Li-enterovirus-ab, Li-HSV+VZV-ab, HSV+VZV-NhO, CMV-NhO, EBV-NhO, Virusviljely Sienet Kryptokokki, histoplasma, blastomyces etc. Parasiitit Toxoplasma, Schistosoma, acanthamoeba, cysticercosis etc. Ei-infektiiviset sairaudet Maligniteetit, sarkoidoosi, SLE, Wegener, Bechet, CNS vaskuliitti, Fabry Lääkkeet NSAID, ivimmunoglobuliini, intratekaaliset aineet Li-Sieniviljely Toxo-NhO, Li/S-Cyst-ab Li-sytologia (PAD), Liblastit, Li-leukos. Pintamarkkerit, Li/S-ACE, S-LZM, tuma-ab ja muut vaskuliittikokeet verestä, Li-IgG-ind, Li-IgG-oc, Li- B2Miglo 18

19 Potilas 1 53-v perusterve nainen Viime päivinä flunssaa ja lämpöilyä, takaraivopäänsärkyä, phv Tuodaan ensiapuun tajuttomuus-kouristuskohtauksen takia Tullessa tajunta alentunut, puhe -, liikevaste spontaani, silmien avaus- B-leuk 16.7, CRP 15, etanoli 0, ph 7.25, laktaatti 7.5 Pään CT ja kaulasuonten CTA normaalit, thx-rtg siisti Saa Pro-Epanutin loudauksen Li:Leuk 5, eryt 70 (artefaktaa), prot 409, gluc 4.7 Tehovalvonnassa aamulla ei kohtauksia, orientoitunut, voipunut, apraksiaa, dysartria, nystagmus EEG poikkeava: lievä yleishäiriö, ei purkauksia, teräviä transientteja oikealla etuosissa ja vireystilan laskiessa kulmikasta deltaa Pään MRI: kuvissa artefaktaa potilaan levottomuudesta johtuen, amygdala on prominentti ja signaali poikkeava (T2 kirkassign, T1 niukkasign); dysplasia? Matala-asteinen tuumori? Epileptiseen kohtaukseen liittyvä reaktiivinen muutos? Enkefaliitti tai ADEM ei vaikuta todennäköiseltä 19

20 Työdiagnoosi? Miten tutkin ja hoidan? 1. Pitkittynyt epileptinen kohtaus ja sen aiheuttama amygdala-leesio, jatkan epilepsialääkitystä ja seuraan kliinistä tilaa, kontrolloin pään MRI:n kuukauden kuluttua 2. Enkefaliitti ja sen aiheuttama epileptinen kohtaus, jatkan epilepsialääkitystä, aloitan empiirisesti asikloviirin, keftriaksonin ja doksisykliinin iv. 3. Matala-asteinen tuumori, jatkan epilepsialääkitystä, pyydän neurokirurgia ottamaan aivobiopsian 20

21 Likvor paljastaa diagnoosin, MRI löydös selvenee Enkefaliittiepäilyn vuoksi aloitettiin keftriaksoni, doksisykliini ja asikloviiri iv. Siirtovaiheessa osastolle asiallinen, ei neurologisia puutosoireita MRI: temporaalinen leesio progredioi sopien infektioon Li-HSV-NhO positiivinen Asikloviiri iv. 14 vrk Levetirasetaami jatkuu Dg: HSV-enkefaliitti 21

22 5) Neuroimmunologiset sairaudet 22

23 MS-tauti ja muut immuunivälitteiset hermoston sairaudet Keskushermoston immuuniaktivaatioon liittyy lymfosyyttivaltainen solumäärän nousu = pleosytoosi Leuk yleensä < 50 Li-IgG-indeksi nousee Li-IGG-oc positiivinen (edellistä spesifimpi) MS-tauti tavallisin syy vasta-ainetuotantoon Muita infektiot, muut demyelinoivat sairaudet, kollagenooseihin liittyvät hermosto-oireet, sarkoidoosi, vaskuliitit, hematologiset maligniteetit, autoimmuunienkefaliitit 23

24 Li-immunoglobuliinit ja oligoklonaaliset bandit Tutkimuksilla haetaan keskushermostoperäistä vastaainetuotantoa Normaalisti immunoglobuliinit lähes kokonaan puuttunut likvorista; veren ja likvorin IgG suhde 500:1 tai enemmän Li-IgG-indeksi laskukaava Li-IgG-Ind=(Li-IgG/P-IgG)*(P-Alb/Li-Alb) Alaraja 0,35; yläraja 0,6; yli 1.0 viittaa vahvasti intratekaaliseen vasta-ainetuotantoon Li IgG oligoklonaalisten fraktioiden osoittaminen Positiivinen, jos likvorissa vähintään kaksi oligoklonaalista fraktiota, joille ei vastinetta seerumissa

25 Autoimmuunienkefaliitit Subakuutisti alkanut muistihäiriö, muuttunut henkinen tila (alentunut tai vaihteleva tajunnan taso, vetämättömyys, persoonallisuuden muutos) tai psykiatriset oireet Vähintään yksi seuraavista: Uusi fokaalinen CNS löydös Epileptinen kohtaus, jolle ei muuta selitystä Likvorin pleosytoosi MRI muutokset sopivat enkefaliittiin (T2-flair kirkassignaalimuutokset temporaalilohkoissa (limbinen enkefaliitti) tai multifokaalisesti Erotusdiagnostiikassa muut tilat pidettävä mielessä (esim. lymfooma) 25

26 Vasta-aineet autoimmuunienkefaliitin diagnostiikassa Vasta-aine Kliininen syndrooma Syövän frekvenssi Hu, Ma2* Limbinen enkefaliitti > 95 % GAD* Limbinen enkefaliitti 25 % NMDA-reseptori Anti-NMDA reseptori enkefaliitti AMPA-reseptori Limbinen enkefaliitti 65% Vaihtelee riippuen iästä ja sukupuolesta GABAb-reseptori Limbinen enkefaliitti 50% GABAa-reseptori Enkefaliitti <5% mglur5-reseptori Enkefaliitti 70% Dopamiini 2-reseptori Basaaliganglioenkefaliitti 0% *Intrasellulaarinen antigeeni Lancet Neurol 2016; 15:

27 Vasta-aineet autoimmuunienkefaliitin diagnostiikassa (2) Vasta-aine Kliininen syndrooma Syövän frekvenssi LGI1* Limbinen enkefaliitti 5-10% CASPR2* Morvanin syndrooma tai Limbinen enkefaliitti % DPPX* Enkefaliitti <10% MOG* ADEM 0% Aquaporin 4* Enkefaliitti 0% GQ1b* Bickerstaffin aivorunkoekefaliitti 0% *Ionikanavan tai muun solun pinnan proteiinin vasta-aine Lancet Neurol 2016; 15:

28 Vasta-aineanalyysi seerumista + likvorista Suurimmalla osalla autoimmuunienkefaliittia sairastavista on likvorissa vasta-aineita Pelkkä seeruminäyte ei riitä: esim anti-nmda reseptorienkefaliitissa ad 14% potilaista on vasta-aineita vain likvorissa Potilaalla voi olla seerumissa ja likvorissa eri vasta-aineet Likvorin vasta-ainekonsentraatio korreloi paremmin kliinisen kuvan kanssa Seerumista voi tulla vääriä negatiivisia tai vääriä positiivisia tuloksia, harvoin likvorista Vasta-ainedignostiikassa muistettava ettei negatiivinen tulos poissulje immunologista mekanismia 28

29 Vasta-ainenegatiivinen autoimmuunienkefaliitti Subakuutisti alkanut ja nopeasti etenevä muistihäiriö, muuttunut henkinen tila tai psykiatriset oireet Klassiset hyvin kuvatut kliiniset syndroomat poissuljettu (tyypillinen limbinen enkefaliitti, Birkerstaffin aivorunkoenkefaliitti, ADEM) Seerumin ja likvorin vasta-ainetutkimukset negatiiviset ja kaksi seuraavista: MRI löydökset viittaavat autoimmuunienkefaliittiin Likvorissa pleosytoosi, OC+ tai IGG-ind Aivobiopsiassa inflammatoriset infiltraatit ilman maligniteettia Muut erotusdiagnostiset tilat poissuljettu 29

30 6) Etenevä kognitiivinen heikentyminen 30

31 Degeneratiiviset sairaudet Alzheimerin tauti - BAm42 pitoisuus likvorissa pienenee amyloidiplakkien lisääntyessä - Tau ja FosTau kohoaa fosforyloituneen tauproteiinin kertyessä aivokuoreen - BAm42:FosTau suhde matala Prionitaudit RT-QuIC spesifisin testi, ei vielä käytössä Suomessa JAMA Neurol 2017 Feb 1; 74(2):155 Tau nousee enemmän kuin AT:ssa tai muissa kroonisissa aivojen degeneratiivisissa sairauksissa 31

32 Nopeasti etenevä dementiaerotusdiagnostiikka Infektiot -Meningiitit (Listeria, Streptokokki, Tbc) -Neurosyfilis -Neuroborrelioosi -HSV, West Nile virus -PML -Toksoplasma Vaskulaariset sairaudet Metaboliset ja endokrinologiset syyt Maligniteetit Toksiset syyt Immunologiset syyt -Sarkoidoosi -SLE -CNS vaskuliitti -autoimmuunienkefaliitti Neurodegeneratiiviset sairaudet -AD, DLB, CJD, FTD, MSA, PSP Ensivaiheen laboratoriodiagnostiikka: Veri: TVK, B12-vitamiini, TSH, T4V, LA, tuma-va, S-TRPA, INR, APTT, na, k, krea, ion-ca, Pi, Mg, NH4, (B1-vitam), alat, afos, gt, bil, CRP, tarv. Lääkeaineet/huumeseula, HIV Likvor: solut, prot, gluc, bakteerivärjäys+ viljely, IGG-indeksi, IGG-oc, HSV+VZV-NhO, sytologia, varaputkia pakasteeseen (mikrobi-x), Tau, FosTau, BAm42 Lisätutkimukset tarpeen mukaan: Veri: Tygl-Ab, Cn-Ab, veriviljelyt, S-borrelia-ab, hyytymistekijätutkimukset, vaskuliittikokeita laajemmin, endokrinologisia tutkimuksia, autoimmuunienkefaliitti-ab:t, JCV-ab Likvor: autoimmuunienkefaliitti-ab:t, leukosyyttien pintamarkkerit, ( prot), JCVNh, borrelianh, CXCL13, borrelia-ab, Bakt-vi, TbNhO, Tb-vi-vr 32

33 7) Maligniteetit 33

34 Lymfooma Primaari CNS lymfooma (PCNSL) ja sekundaarinen CNS lymfooma (SCNSL) PCNSL parenkyymileesiot tyypillinen manifestaatio, SCNSL leptomeningeaalinen tauti assosioituu useammin Diagnostiikka haastavaa: leesiot reagoivat kortikosteroideille ja MRI löydöksille on paljon erotusdgvaihtoehtoja Yleensä diagnoosi perustuu aivobiopsiaan, vaihtoehtona, likvorin leukosyyttien pintamarkkeritutkimus CXCL13 (B-solumigraation markkeri) pitoisuus >50Xnormaali IL-10 B2Miglo Li-sytologia ja blastit 34

35 Meningeaalinen karsinomatoosi Likvorin pleosytoosi, proteiinin nousu, osalla matala glukoosi ACE ja ADA voi nousta Sytologinen tutkimus (PAD) Yksi tutkimus ei välttämättä riitä Kannattaa uusi 2-3 kertaa, jos vahva epäily maligniteetista 35

36 Potilas 2 69-vuotias mies, jolla todettiin suoliston B-solulymfooma 2016 ja sai R-CHOP-hoidot 4/2017 remissio Samoihin aikoihin alkoi neurologiset oireet: oikean puolen raajojen heikkoutta ja kipua 5/2017 ENMG denervaatiolöydöksiä C7 ja C3-tasoilta Pään ja kaularangan MRI siistit, vartalon TT:ssä ei lymfoomaan viittaavaa Neurologinen oireisto etenevä, vas. perif facialispareesi, oikean puolen raajat plegiset, vas merkittävä voimaheikkous 8/2017 Pään kontrolli-mri: Oik. poruskanavan hermorakenteiden fundaalisesti painottuva varjoainetehostuma, ponsin ja mesenkefalonin alueella on epäiltävissä lievää piaalista korostumaa. Spinaalinen MRI: Oikealla C1-tasolla mahdollisesti hermojuuren liittyvää korostuma tehostekuvissa sekä voimakasasteinen distaalisen conuksen ja caudan säikeistön poikkeavaa tehostuma laaja-alaisina todettavissa. 36

37 Potilas 2 Li: leuk 45, prot 763, sytologia puhdas Li-leuk 06/ / Li-IGG-ind 0.65, B2miglo lievästi koholla 2.5 (0-2) Li-blastit negat Li-leuk pintamarkkerit 6/2017-8/2017 kolme kertaa negatiivinen, ei B-solukloonia S/Li-borrelia-ab negat, Li-Borr-NhO negat Li-CXCL (<500) P-IL2R (interleukiinireseptorit)1768 ( ) 37

38 Potilas 2 Li-leuk pintamarkkerit 9/2017 positiivinen: likvorissa todetaan pienehkö, mutta immunofenotyypiltään yhtenäisesti käyttäytyvä, kappaklonaalinen B- lymfosyyttien populaatio. Sopii B-solulymfooman soluihin likvorissa 9/2017 Vartalon TT. Edelliseen kuvaukseen verrattuna meson ja aortan ympärille ilmaantunut kuroutuneita, kookkaita imusolmukkeita sopien lymfoomarelapsiin. Tähän sopien Lasko- ja CRP - arvon nousua sekä ajoittain pientä lämpöilyä ilman muita infektio-oireita Siirtyi hematologialle ja sytostaattihoito aloitettiin 38

39 8) Take home message 39

40 Muista likvordiagnostiikasta Likvorin perustutkimukset (solut, prot, gluc) ovat epäspesifejä ja epäherkkiä eivätkä kerro etiologiaa, antavat suuntaa Taustalla voi olla infektio, immunologinen sairaus, maligniteetti-kliininen kuva, kuvantamislöydökset, lab.tulokset kaikki huomioitava, kokonaisuus ratkaisee ja suunnittele likvorin tutkimukset huolellisesti Jos on vahva epäily esim. infektiosta tai maligniteetista, kontrolloi likvor ja ota riittävästi näytettä erityistutkimuksiin kuten leukosyyttien pintamarkkerit Mikrobiologiset tutkimukset kuten PCR voi ratkaista diagnoosin, samoin likvorin sytologia tai leukosyyttien pintamerkkiaineet tai vasta-ainetutkimukset Likvorilla edelleen tärkeä rooli diagnostiikassa ja uusia tutkimuksia tulee jatkuvasti

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Kuume tuntemattomasta syystä

Kuume tuntemattomasta syystä Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN NÄYTTEENOTTO

SELKÄYDINNESTEEN NÄYTTEENOTTO HUSLAB PREANALYTIIKKA PALVELUTUOTANTO, TYÖOHJE Sivu 1(5) Versio: 2.0 / 03.01.2014 Laatijat: T.Kouri, J. Lilja, A-C. Berglund, U. Tuulos-Kontio, U. Koponen, E.Alppiranta, P.Hälikkä, R. Hilla, R. Loginov

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta

SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta Jukka Kemppainen, dos Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Valtakunnallinen PET-keskus TYKS Diagnostisten PET tutkimusten

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

Anterioirinen uveiitti aikuisella. Hanna-Mari Jauhonen KYS, Silmätautien klinikka Levi

Anterioirinen uveiitti aikuisella. Hanna-Mari Jauhonen KYS, Silmätautien klinikka Levi Anterioirinen uveiitti aikuisella Hanna-Mari Jauhonen KYS, Silmätautien klinikka Levi 23.3.2017 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Santen Allergan Asinatuntijapalkkio: Abbvie Klinikan valitsemana osallistujana

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Jukka Lumio, TAYS Päivystyksen pulmatilanteita - meningiitit

Jukka Lumio, TAYS Päivystyksen pulmatilanteita - meningiitit Jukka Lumio, TAYS Päivystyksen pulmatilanteita - meningiitit SSLY ja SNY, Kittilä 28.3.2009 1. Prologi 16-VUOTIAS TYTTÖ KOTONA Klo 21 illalla: kuumetta ja rintakipua (edellisenä päivänä koulussa) Klo 1

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin

Lisätiedot

Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään uusi osatutkimus infektioselvitysten varalle (Li-Vara) 2.1.

Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään uusi osatutkimus infektioselvitysten varalle (Li-Vara) 2.1. TUTKIMUSTIEDOTE 2014:1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 9.1.2014 Kliininen kemia ja hematologia ja kliininen mikrobiologia Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista 1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista 1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Aseptisen meningiitin

Aseptisen meningiitin Hanna-Leena Kaltiainen ja Mika Saarela NÄIN HOIDAN on usein viruksen tai immunologisen prosessin laukaisema hyvänlaatuinen tila. Pitkään tai toistuvasti oireilevat meningiittipotilaat tarvitsevat perusteelliset

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

AIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS

AIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP 2.11.2017 Taustaa ja määritelmiä Tavallisimpia sattumalöydöksiä Sattumalöydöksien merkityksestä Voidaanko

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot