Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

Transkriptio

1 Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta Projektipäällikkö Tanja Kaarna Projektipäällikkö Katja Klemola Esityksen rakenne Taustaa Tuottavuustarve Tehdyt toimenpiteet ja saavutettu tuottavuus Tulevat toimenpiteet ja niillä saavutettava tuottavuus Tulevaisuuden näkymät 1

2 Tausta Huoltosuhteen muutos Tausta Inflaation vaikutus Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys M Inflaatio 2

3 Tausta- Ikääntyvän väestön vaikutus M 800 M Nettotoimintamenojen Nettotoimintamenojen arvioitu arvioitu kehitys kehitys Inflaatio Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tuottavuustarve vuoteen Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj. M mrd Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio 3

4 Tuottavuustarve vuoteen Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj M milj Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tehdyt toimenpiteet - Eksoten integraatio 4

5 Saavutettu tuottavuus 0 Eksoten sijoitus 60 suurimman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon Nettotoimintamenot /asukas nettotoimintamenojen vertailussa Tarvevakioidut nettotoimintamenot Nettotoimintamenojen /asukas kasvu-% : 1,7%-yksikköä alle keskiarvon Sijoitus 2010 Sijoitus : 1,4% alle keskiarvon 60 Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2011 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 59 suurimman kunnan, Eksoten ja Kainuun maakunnan ensitiedoista ja tilanteista / Heikki Punnonen / Kuntaliitto / Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito 5

6 Toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito 6

7 Ympärivuorokautinen hoito LYHYTAIKAINEN HOITO KOTI / PALVELU- ASUMINEN TA-vastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito PITKÄAIKAINEN HOITO / HOIVA Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Pitkäaikaisen laitoshoidon muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi Terveysasemien erikoistuminen Ensiarvioinnin ja kotiutuksen tehostaminen Kotiutumista tukevat tietojärjestelmät 7

8 Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Terveysasemien erikoistuminen Henkilöstörakenne Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Kotihoidon resurssien turvaaminen - Henkilöstön yhteiskäyttö - Kotihoidon teknologia Toimintakulttuurin muutos Liikkuvat palvelut Sähköiset palvelut 8

9 TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - NYKYTILANNE PARIK- KALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO ARMILA EKKS Ta-vuodeosasto LUUMÄKI Erikoissairaanhoito TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE 2020 PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus LUUMÄKI ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito Tehostettu palveluasuminen 9

10 Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito Vastaanottotoiminta - Tuottavuustoimenpiteet 3. AVOPALVELUT KOTI / PALVELU- ASUMINEN Avovastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito TOIMENPITEET Toimipisteverkosto / palveluvalikko Henkilöstön työnjakomallit Moniammatillisuus - Lastentalo - Neuvolakeskus 10

11 Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito Keskussairaala integroituu osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta 3. ERIKOISSAIRAANHOITO KOTI / PALVELU- ASUMINEN Avovastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito TOIMENPITEET YLE-osasto Päivystysratkaisut Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan kehittäminen Sairaalan modernisointi 11

12 Tuottavuustarve vuoteen Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj M milj Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tuottavuusyhteenveto - Saavutettava tuottavuus vuoteen Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj M milj Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus 12

13 Tuottavuusyhteenveto - Tuottavuusvaje vuoteen Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj. 400 M milj Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus Tulevaisuuden näkymät Suurin kasvu kysynnässä alkaa vasta vuodesta Seuraavalla kymmenvuotiskaudella tuottavuustarve on edellistä kautta suurempi. Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys milj milj. M Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio 13

14 Erikoissairaanhoidon tuottavuuskehitys Etelä-karjalassa Jukka Toivonen JYL

15 Kuka on kiinnostunut tuottavuusvertailusta? Media Kunnallispoliitikot

16 TUOTTAVUUS- JA CASEMIX-VERTAILU KESKUSSAIRAALOITTAIN 2011 Casemix-indeksi Hoitojaksotuottavuus Episodituottavuus 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA MIKKELIN KESKUSSAIRAALA LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA HYVINKÄÄN SAIRAALA KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA KAINUUN KESKUSSAIRAALA LAPIN KESKUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA

17 Ekks Vuo si Episoditu ottavuus Hoitojaks otuottavu us Painotetu t episodit Painotetu t avo- ja laitoshoit ojaksot Painotetu t laitoshoit ojaksot Painotetu t päivystys käynnit Episoditu otos Hoitojaks otuotos Deflatoidut kustannukse t Casem ixindeks i , , , , ,92 indeksi, lähtövuosi=100

18 Deflatoidut kustannukset EKKS tuottavuusindeksejä vuosilta , lähtövuosi = Painotetut episodit Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot Painotetut laitoshoitojaksot Painotetut päivystyskäynnit Episodituotos Hoitojaksotuotos Hoitojaksotuottavuus Episodituottavuus

19 Casemix-indeksin kehitys 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0,82 0,80 0,

20 Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä 2007: päiväkirurgian laajennus, diagnostiikkakeskus 2008: mittavat investoinnit (G-siipi, Nova, lineaarikiihdytin), yle-päivystys shp:lle 2009: päiväkirurgian laajennus, Nova aloitti, uusi iltapäivystäjä, uudet erikoisalat (lasten neurologia, hematologia)

21 Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä 2010: angiolaboratorio, vaativan kuntoutuksen yksikkö neurologiaan, apuvälinekeskus, Parikkalan liittyi Eksoteen, lääkärityöpanoksen osto mm kirurgiaan, rekkapet-ct

22 Huomioita suoriteaineistosta Fysioterapeuttien vos-käynnit jääneet pois (noin /v), vasta 2010 myös kustannukset pois Käynnin korvaavat hoitopuhelut (15000 /v) Päivystyskäynnit synnytyksen takia jätetty pois Dialyysitoimenpiteet kirjattu vasta 2012 (7000/v) Nova-yksikön myötä kirjautumista yleislääketieteeseen

23 Kustannuskehitys erikoisaloittain ei merkittäviä poikkeamia 2009 reilu nousu sisätaudeilla, kirurgiassa, lastentaudeilla, KNK:lla, neurologiassa: - Nova, lasten neurologia, angiolaboratorio, päivystyksen vahvistaminen 2010: neurologia: vaativan kuntoutuksen osasto

24 Mikä on muuttunut erikoissairaanhoidossa? Lyhyet hoitoajat - nopea mobilisaatio ja kuntoutus Tutkimuksia ja hoitoja siirtynyt vuodeosastoilta poliklinikoille, päiväsairaalaan ja päiväkirurgiaan Akuutin hoidon osuus kasvaa jatkuvasti Vaativien hoitojen budjettiosuus korkea - 1% = 25%, 10% = 60%

25 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot, -päivät ja käynnit

26 Hoitopäivien määrän muutokset somaattisen erikoissairaanhoidon suurimmilla erikoisaloilla vuosina (2001=100) Sisätaudit kirurgia neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Keuhkosairaudet Esityksen nimi / Tekijä 13

27 1950-luvun sairaalan tuottavuus

28 Kun nykyiset sairaalat rakennettiin Hoidettiin yhden elimen sairauksia Lepo oli tärkeä hoitomenetelmä Hoitoajat olivat pitkiä Potilaiden ikäjakauma nykyisestä poikkeava Teknologiaa oli vähän Tietojärjestelmiä ei ollut Päivystys toimi sisäänheittopaikkana

29 Keskeisiä (tila)ongelmia keskussairaalassa Ahdas päivystyspoliklinikka Ensihoidon tilat puuttuvat Päivystysosasto (NOVA) on pieni Tehovalvonta puuttuu ja muut valvontapaikat hajallaan (CCU, Stroke,Teho) Poliklinikat hajallaan Leikkausosastolla tilanahtaus välinehuolto irrallaan Eristystilojen puute

30 Lisärakentamista

31 Päivystys ja vuodeosastot soveltuvat huonosti vanhuksille Tilat eivät tue kuntouttavaa hoitoa Paljon aikaa kuluu potilaiden siirtelyyn Potilaat, vierailijat ja henkilökunta samoissa tiloissa Logistiikassa tehottomuutta

32 EKKS: Poliklinikat ovat hajallaan

33

34 Potilaita hoidetaan käytävillä

35 Optimaalinen varastologistiikka?

36 Aulatilat varastoina

37 Tekninen kerrokseen robotiikkaa?

38

39 Mitä etuja on yhden hengen huoneilla? Edellytys kuntoutuksen järjestämiselle Vähemmän sairaalainfektioita Vähemmän ongelmamikrobeja Vähemmän antibioottihoidon tarvetta Lyhyemmät hoitoajat Parempi lepo/uni Omaisten apu mahdollinen

40 Mitä jatkossa? Henkilöstön työpanoksen järkevämpi käyttö Logistiikaltaan paremmat tilat potilasturvallisuus Asiakaslähtöisyys

41 Mitä jatkossa? Uusien menetelmien kriittinen arviointi Läpivietävä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Prosessiajattelu yli erikoisalojen Tietotekniikan hyödyntäminen Tuottavuus- ja vaikuttavuusmittausten hyödyntäminen

42 Tuottavuuseroja selittäviä tekijöitä, tuotantoteknologia Keskittäminen/skaalaedut Erikoistuminen Hoitolinjojen toimivuuden kehittäminen Jatkohoidon järjestäminen Palveluiden ulkoistaminen Tietotekniikan hyödyntäminen Uusien teknologioiden käyttöönotto Optimaalinen työvoimapanosten allokointi

43 Onko sairaalapalvelujen ostot syytä irrottaa tuottavuuslaskelmasta?

44 Voiko kustannuksiin vaikuttaa? Hoitotarvikkeet: - Erityisesti kalliit ja kokeelliset LAB/RTG: - Päivystystutkimukset Henkilöstö: - Mitoitus vai hoitoisuus - Joustot yksiköiden välillä

45 Rekrytointiongelma = tuottavuusongelma Erikoislääkärivaje: Paine kalliisiin ostopalveluihin Toiminnan kehittäminen ja pitkäjänteisyys kärsii Tuottavuus huononee Hyks-erva-alueen erikoislääkärit 2025 selvitys

46 Erikoislääkäriselvitys HUS rekrytoi kaikki HY:sta valmistuvat 20 % muista tiedekunnista valmistuvista erikoislääkäreistä lähes kaikki maahanmuuttajalääkärit Carealla ja Eksotella vaikea rekrytointiongelma Carean ja Eksoten erikoislääkäreiden keski-ikä korkeampi kuin HUS:ssa eläköityminen 2025: Eksote 66%, HUS 53%

47 Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (1) Eksotessa niukalti käytössä, entä muualla? Tietoa tuotettu jo vuosia Valtion tuottavuusohjelma mielletään lähinnä kysymykseksi henkilöstön määrästä Terveydenhuolto tähtää kuitenkin terveyshyötyyn; missä luuhaavat vaikuttavuusmittarit?

48 Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (2) Miksi tulkinta on niin vaikeata? Painottuuko tuottavuus liikaa perinteiseen osastohoitoon? Miksi vain erikoissairaanhoito? Raportointi organisaatioissa kehittymätöntä Kirjaamiskäytännöt kirjavia Asiakaspalveluiden ostot, tukipalvelujen vyöryttäminen, organisaatiorakenne

49 Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (3) Onko ylin johto kiinnostunut Miten viestiä poliitikoille Kansalaiset kiinnostuneempia hoidon laadusta Pitkän aikavälin tuottavuus

50 Kiitos

51 Kirjaamisen laatu Matti Liukko MHL-Palvelut oy

52 MILLÄ KOKEMUKSELLA? FCGn DRG auditointi hanke Veli-Pekka Prinssi ja Matti Liukko 7 keskussairaalaa Yli 2000 potilaskertomusta Matti: WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto , Lahti toimialajohtaja Lääkäri ja vapaa taiteilija

53 Kirjaamisen laatu suhteessa mihin? Terveydenhuollossa pyritään määrittämään ja kirjaamaan potilaan ongelma, toimintakykyä, tehtyjä toimenpiteitä Kirjausten perusteella pitäisi pystyä kuvaamaan potilaan hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve Asiantuntijan vapaa teksti ja arvio Luokitukset ja nimikkeistöt yritys jäsentää potilaan ongelmaa ja hoitoa vertailtavaksi

54 Kirjaamisen laadun lähtökohdat ja virhelähteet 1. Mitä asiantuntijat kirjaavat tapahtumasta Asiantuntijan kirjaaminen potilastietojärjestelmään Eri asiantuntijoiden kirjaaminen ja sen merkitys, lääkärit + muut Erilaiset potilastietojärjestelmät ja niiden välinen tiedon yhteensovittaminen (Esim HUS Miranda Oberon ym spesifit ohjelat) 2. Miten kirjatusta kootaan tietoa Hilmo poiminta vaikuttaa työläältä ja hankalalta. Tietopuutteita syntyy 3. Ovatko sairaanhoitopiirien toimintaa kuvaavat tiedot vertailukelpoisia Eroja toimenpiteiden kirjaamisessa ja mitä pitäisi kirjata (tp tpn tekijä, kuvantaminen - kirjataanko kuvantaminen ja lisäksi toimenpiteeksi Ovatko kirjaamisen ja tiedon keruun ohjeet selkeitä? Tulkinnanvaraisuutta on liikaa

55 diagnooseista

56 Päädiagnoosit % oikein Virhelähteitä Epikriisi tehdään jälkikäteen. Sihteeri tms joutuu arvaamaan dg:n koska kuntalaskutus tiedot pitää saada tehtyä Lääkärit eivät aina tule ajatelleeksi, mikä on juuri sen hoitojakson tärkein syy ei välttämättä perussairaus päädiagnoosi infektio ei esim astma Melena esofagiitti kumpi on päädiagnoosi? Hoitajat: kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää ohjeistusta. Yli ja ali kirjaamista. Mikä on ensisijainen syy?

57 Sivudiagnoosit - lääkärit Parhaimmilaan % kirjataan Sivudiagnoosit kuvaavat potilaan tilaa ja monisairas potilas toipuu hitaammin Potilaan tila hoitotyön merkinnät mahdolliset luokitukset hyödyntämätön resurssi kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää ohjeistusta.? Muiden asiantuntijoiden luokitukset tieto? Toimintakyky hoitoisuus?

58 Diagnoosi syy Pää diagnoosi on oire jota viereen koodattu syy koodi selittää Onko lääkäri miettinyt asiaa Pääsääntöisesti eivät päädy Hilmoon vaikka lääkäri olisikin tehnyt epikriisin oikein Miten kirjaantuu HILMOon tietohallinnon osastoavustajien tai vastaavien toimesta Kansallisesti ja paikallisesti tulisi ohjeistaa

59 sivudiagnoosit Krooniset kansantaudit jos sairastaa, vaikuttanee esim infektioiden tms syntymiseen ja niiden sairastamiseen - toipumiseen Esimerkkejä puutteista vai ovatko? Diabetes ASO Kolesteroli Astma COPD Aiemmin sairastettu aivoinfarkti ja seuraukset Alkoholi Kaihi sivudiagnoosit? Appendidektomia -- sivudiagnoosit? Sappikivet glaukooma?

60 Diagnoosi - sivudiagnoosi Sivudiagnooseihin suhtautumisessa moninkertaiset erot yksiköiden välillä? Mikä on hoitavan lääkärin näkemys sivudiagnooseista ja koska potilaalla on terveysongelma esim. patologinen sokerirasitus On yksiköitä joissa ei sairauskertomuksiin kirjata riittävästi potilaan muita/aiempia sairauksia. Sairauskertomusten sisällön laatu on selvästi heikentynyt sitten paperiaikojen. Tekevät ja osaavatko lääkärit tehdä anamneesin? Sivudiagnoosien etsiminen auditoinnissa parhaimmillaan työlästä (hoitotyön tekstit, muiden asiantuntijoiden kirjaukset jne) Todennäköisesti kyse on myös ohjauksesta - johtamisesta. Vaikka sivudiagnoosit huomioitaisiin, niitä ei kirjata. Kirjataanko sivudiagnoosit, jos niillä ei vaikutusta hoitoon (esim. harmaakaihileikkaus?)

61 Puuttuvia sivudiagnooseja esimerkiksi ST P INF CER I693, TIA G45, EPILEPSIA G409, LIHAVUUS E66 SYÖVÄT ALKOHOLIN HAITALLINEN KÄYTTÖ F101 DIABETES E10 E11, KOLESTEROLI E78, HYPOTYR E03, HYPERLIP E785 ASO I70, MCC I208, FA I48, INSUFF C I509, RR I10, ASTMA J459, COPD J448, SYD TIH L I478 R000 ALZHEIMER F009, G309 PARKINSON G20 MUN INSUFF N19 NIVELREUMA M069, OSTEOPOR M819, MONINIVELRIKKO M159, PSYKOOSI F29 MASENNUS F329, AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ F419, SKITSOFREN F209, NEUROOTTINEN HÄRIÖ (määrittämätön) F489 ETURAUH LIIKAK N40

62 Muuta mitattavaa - huomoitavaa Toimintakyky Mittareita on: FIM, MMSE, RUGRAI JNE Koettu elämän laatu 15D Severity of disease Jne Diagnoosi kuvaa rajallisesti potilaan ongelmaa ja hoidon tarvetta Vaikka mitattaisiin, ei ilmeisesti hyödynnetä tehdyissä vertailuissa

63 RAVAN KEHITYS LAHDESSA HOIDON PORRASTUKSEN ERI TASOILLA Keskiarvot ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 2,0 2,2 2,3 2,5 3,0 2,9 2,3 2,5 2,8 2,6 2, ,0 0,5 0,0 Kotihoito Omaishoito Palvelutalot Ostopalveluasuminen PALJON VERTAILULJA KUNTIEN VÄLILLÄ TEHTY

64 jatkohoito Päivystyksestä jatkohoitoon osastolle Osastojaksolle ei kirjaudu esim diagnostiikka vaikka oleellisesti liittyy ao hoitojaksoon (esim yhteispäivystyskeskus ja muukin päivystys Antaa väärän kuvan mm osastojakson kustannuksista Epikriisi koskee usein vain osastojaksoa

65 Hoitojaksoista Päivystyskeskus tuottaa suuren osan keskussairaalassa erikoissairaanhoitoa saavien potilaiden diagnostiikasta Keskussairaalan drg tai muu tuotteistus? Full DRG miten vertailtavissa perinteiseen? Vertailtavuus muiden sairaanhoitopiirien toimintaan? Kirurgiassa diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen kattavaa ja hyvälaatuista

66 ERIKOISSAIRAANHOIDON POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET His togram (joes ai2.st A 158v*828c) y = 828 * 3857,5 * expon (x; 0,000369) No of obs ,8% 7,0% 6,8% 2,4% 1,8% 0,4% 0,5% 0,4% <= 3857,5 (7715;11572,5] (15430;19287,5] (23145;27002,5] (3857,5;7715] (11572,5;15430] (19287,5;23145] > 27002,5 HINT A 20 % potilaista käyttää 80 % resursseista kuvaako drg Järjestelmä tätä?

67 Episodit Päivystysyksikkö + full drg. Episodi on potilaan tiettyyn ongelmaan liittyvä kokonaisuus Nyt jokainen sytostaattihoito kerta on itsenäinen hoitojakso. Voisiko episodi olla osastohoitojakso ja sen jälkeen toteutetut sytostaattihoidot seuraavaan osastohoitojaksoon tai polikliinisen kontrolliin asti Tulisiko määritellyn lääkärin määritellä tuleva episodi = hoitosuunnitelma

68 Havaintoja hoidetusta potilasta - hoitojaksosta Miten HILMO / DRG suhteutuu hoitojaksoon Kuka päättää hoitojaksosta Päiväkirurgia, avohoito Lääkäri päättää potilaan ottamisesta hoitoon ja uloskirjoittamisesta. Lääkärillä on hoitovastuu sairaalan sisään otetusta potilaasta Tahdistin potilaan valmennuskurssi hoitaja tekee diagnoosin ja toteuttaa koko palvelun. Diagnooseissa virheitä, sivudiagnooseja ei kirjata lainkaan. Sektioistakaan ei välttämättä epikriisejä. Syöpäpotilaiden sytostaatti hoitokerrat Hoito- kuntoutus suunnitelma hoitojakson määrittämisen perustaksi Synnytyksistä ei tehdä epikriisejä, hoitajakso kirjataan hoitotyön merkintöihin. Toimenpiteistä suuri osa koodaamatta Onko yksikön tiedot poimittu kattavasti sairaalan HILMO pohja-aineistoon? Onko eroja FCGn ja THLn ohjelmien poiminta kyvyssä, sairaalan HILMO aineistojen keruussa, sairaaloiden kyvystä kerätä tiedot hoitoyksikköjen tiedoista Miten sairaalan tietohallinto poimii tietoja efekon tai thln ohjelmiin? Ovatko sairaaloiden hoidot vertailukelpoisia?

69 Pohdintaa - parannusehdotuksia Kaikki keskeiset asiantuntijat käyttäisivät yhteistä käynnin syy luokitusta. Esim ICPC (toimii hyvin perusterveydenhuollossa) Erikseen omat asiantuntijuuteen perustuvat koodaukset - onko näiden osalta mahdollisuus konversioon linkkaamiseen ICD10 kuten ICPC:llä tehty?

70 Kuntoutus ja terapiat Kuluttavat resursseja Miten koodautuu koodautuuko lainkaan Tarjonta vaihtelee kaikki eivät saa yhtä monipuolista

71 Kliinisen tutkimuksen ja hoidon sisällöstä Erikoissairaanhoidossa teknologian käyttö moninkertaistunut 10 vuodessa diagnostiikassa ja hoidossa Kustannukset? ESH PÄIV KESKUS - PTH Diagnostiikan tarkkuus parantunut Ylidiagnostiikkaa? Todetaan ja hoidetaan löydöksiä, jotka aiemmin olisi jätetty hoitamatta ja joista osa paranisi ilman hoitoa? Potilasta säästäviä hoitoja, voidaan hoitaa hyvin huonokuntoisia. Vaikuttamatonta hoitoa? Toimenpiteitä tehdään monilla erikoisaloilla Kansalliset toimenpidekooditl laahaa jäljessä, uusia toimenpiteitä tulee jatkuvasti Muilla kuin kirurgeilla ei perinnettä toimenpiteiden koodaamiseen? Lääkäreiltä vaaditaan teknologian hallintaa ja osaamista Onko vaikutusta lääkäriyteen? Kohtaako ja hoitaako lääkäri enään ihmistä? Jos ei niin jonkun pitää. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja? Perusterveydenhuolto? Samantyyppisten potilaiden diagnostiikka ja hoito vaihtelee paljon (tuskin muuttunut 10 vuoteen ts. 2-8 kertaiset erot edelleen yksiköiden välillä) Kliinisen toiminnan johtaminen ja laadunvarmistus? Kliininen tutkimus: anamneesi ja diagnoosi On liian helppo jättää tekemättä ja luottaa teknologiaan Osaavatko lääkärit tehdä anamneesin ja kliinisen tutkimuksen?

72 HILMO / DRG koodaamisesta ja potilastietojen kirjaamisesta Selvästi tunnistettavissa yksiköt, joissa asiaan on paneuduttu Voidaanko oikeasti vertailla sairaanhoitopiirejä? Suuret vaihtelut ja puutteet Mikä sairaala on Suomen paras kirjaamaan? Kirjatut tiedot ovat kliinisen terveydenhuollon johtamisen työkalu tai tulisi olla Pitäisikö tutkia hoidon sisällön vaihtelua ja tuloksia yksiköissä, jotka kirjaa ja koodaa hyvin verrattuna yksiköihin joissa ei niin kurinalaista

73 Tervetuloa Lappeenrantaan Markku Hupli, terveyspalvelujen johtaja Fysiatrian el, LT, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

74 Muutos: akuuttisairaanhoidon 10% vaadittava kustannuskehitys ratkaistaan tuottavuuden nostolla ja vanhushuollolla on nykyiset resurssit tai sinne satsataan erikseen, jotta kotiutusprosessi toimisi, RIITTÄÄKÖ SE? Palvelujärjestelmän KUSTANNUKSET Kustannuskehitys nykyisellä toimintamallilla Jos mikään ei muutu (vaatisi 2x henkilökuntaa ei ole mahdollista) Veronmaksukyvyn lasku: Vaadittava kustannuskehitys -10 % vanhustenhuolto akuuttihoito 2 1 Kokonaisvaltainen rakennemuutos: Nykyinen henkilöstömäärä hoitaa kaksinkertaisen määrän vanhuksia (uudet tilat, itsehoitoisuuden tuki) 2. 10% ratkaistaan tuottavuuden nostolla ja kustannustehokkuuden parantamisella (prosessit kuntoon) Lähteet: Eklund, Vauramo, Autio, Kjisik, TKK, 2007 Autio & Vauramo, Aalto-yliopisto 2010 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

75 EKSOTE:n ydinprosessit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

76 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ORGANISAATIO KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu TOIMITUSJOHTAJA Pentti Itkonen SISÄINEN INEN TARKASTUS Strategiayksikkö Kehittämisjohtaja Merja Tepponen YHTEISET PALVELUT TOIMITILA JA TUKIPALVELUT PERHE- JA SOSIAALI- PALVELUT TERVEYSPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT Hallintojohtaja Virpi Kölhi Johtaja Marja Kosonen Johtaja Markku Hupli Vt. Johtaja Tuula Karhula ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4

77 Terveyspalvelut tulosalueet ja tulosyksiköt Terveyspalvelut johtaja Markku Hupli ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

78 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kuntoutus

79 TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - NYKYTILANNE PARIK- KALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO ARMILA EKKS Ta-vuodeosasto LUUMÄKI Erikoissairaanhoito ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

80 TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito LUUMÄKI Tehostettu palveluasuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

81 TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE 2020 PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito LUUMÄKI Tehostettu palveluasuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

82 PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN EKSOTESSA 2011, SEKÄ KUNOUTUS PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO MTP 5% Neuvola- ja lastensuojelu 14% Avokäynnit Lääkärillä (24%) Avo- ja suunterveydenhuolto 81% 3,2% 4,6% Avokäynnit Lääkärillä (45 %) Hoitopäivät Päivystys (41%) Ajanvaraus (44%) Kotiutuu (85%) Jatkohoitoon (10%) 3,2% Erva (5%) n potilasta JATKO- HOITO Vammaispalvelut Vammaispalvelut 3% Laitoshoito / hoitopäivät Kotihoito MTP+ päihde 2% Terveysasemien vuodeosastot, vanhainkodit 96% Kuntoutus 5% Asumispalvelut hp MTP + päihde 32% 9% (PA) 5% ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Vanhustenhuolto 54% (TPA) 0,05 % MTP + muu 5% (ka 0,5 käyntiä / potilas / vrk) Vammaispalvelut 3% Vanhustenhuolto 92% Kuntoutustavoite 10%? 0,2 % KOTIHOITO

83 Hyvää seminaaripäivää ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

84 Sairaaloiden alustavat tuottavuustiedot 2011 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 1

85 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 2

86 Tuotokset Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full - hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 3

87 Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 4

88 Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaalat yht Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 5

89 Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 6

90 Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluessairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 7

91 Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 8

92 Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9

93 Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 10

94 Deflatoitujen kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 11

95 Deflatoitujen kustannusten kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 12

96 Deflatoitujen kustannusten kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluessairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 13

97 Deflatoitujen kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 14

98 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaalat yht Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 15

99 Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 16

100 Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluessairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 17

101 Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 18

102 Episodituottavuus yliopistosairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 KYS HYKS OYS TYKS TAYS Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 19

103 Episodituottavuus keskussairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 Hyvinkään sairaala Pohjois Karjalan keskussairaala Päijät Hämeen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Länsi Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Kainuun keskussairaala Satakunnan keskussairaala Etelä Karjalan keskussairaala Lapin keskussairaala Keski Suomen keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Kanta Hämeen keskussairaala Keski Pohjanmaan keskussairaala Vaasan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 20

104 Episodituottavuus muissa sairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 Vammalan aluesairaala Valkeakosken sairaala Forssan sairaala Loimaan aluesairaala Varkauden sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Pietarsaaren sairaala Turunmaan sairaala Iisalmen sairaala Oulaskankaan sairaala Lohjan sairaala Raahen sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 21

105 DRG pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa OYS TYKS TAYS HYKS KYS Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 22

106 DRG pisteen kustannukset keskussairaaloissa Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 23

107 DRG pisteen kustannukset muissa sairaaloissa Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 24

108 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohti ja kustannusten ero maan keskiarvoon 2011 Vakioidut Tuottavuudesta Oman Muiden Vakioidut laskennalliset Käytöstä johtuva johtuva sairaanhoitopiirin sairaanhoitopiirien Shp nimi episodit/ as, indeksi koko maa=100 kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / as kustannusten poikkeama / as kustannusten poikkeama / as osuus laskennallista kustannuksista (%) osuus laskennallista kustannuksista (%) Itä Savon shp ,8 11,2 Länsi Pohjan shp ,6 19,4 Keski Pohjanmaan sh ,4 19,6 Kainuun shp ,2 20,8 Pohjois Pohjanmaan s ,9 5,1 Vaasan shp ,3 11,7 Varsinais Suomen shp ,9 2,1 Pohjois Savon shp ,7 2,3 Pirkanmaan shp ,8 2,2 Lapin shp ,6 19,4 Etelä Savon shp ,3 15,7 Kymenlaakson shp ,1 12,9 Kanta Hämeen shp ,1 15,9 Porvoon sairaanhoito ,3 45,7 Lohjan sairaanhoitoal ,7 44,3 Etelä Karjalan shp ,1 10,9 Satakunnan shp ,9 14,1 Etelä Pohjanmaan shp ,0 13,0 HYKS sairaanhoitoalu ,2 1,8 Hyvinkaan sairaanhoit ,4 39,6 Keski Suomen shp ,0 12,0 Päijät Hämeen shp ,4 11,6 Pohjois Karjalan shp ,1 11, Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 25

109 Yliopistosairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) HYKS 1,10 5,3 2,0 100 KYS 1,24 1,7 1,7 100 OYS 1, ,7 100 TAYS 1,05 1,0 1,6 100 TYKS 1,02 1,9 2, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 26

110 Yliopistosairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) HYKS 1,2 1,2 99,9 KYS 0,4 1,2 99,9 OYS 0,6 1,2 94,9 TAYS 0,1 1,0 95,9 TYKS 0,2 1,3 99, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 27

111 Keskussairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) ETELÄ-KARJALAN KS 0,95 1,4 2,1 100 HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,02 4,3 1,9 100 KAINUUN KS 0,89 0,6 1,6 100 KANTA-HÄMEEN KS 0,96 1,1 1,6 100 KESKI-POHJANMAAN KS 0,92 1,2 1,8 100 KESKI-SUOMEN KS 0,87 0,7 1,4 100 KYMENLAAKSON KS 0,83 0,9 1,4 100 LAPIN KS 0,91 0,6 1,6 100 LÄNSI-POHJAN KS 1,00 1,5 2,1 99,9 MIKKELIN KS 0,97 0,7 1,6 100 POHJOIS-KARJALAN KS 0,99 0,7 2,2 100 PÄIJÄT-HÄMEEN KS 1,01 1,6 2,2 100 SATAKUNNAN KS 0,88 1,2 1,4 100 SAVONLINNAN KS 0,91 0,9 1,9 100 SEINÄJOEN KS 0,94 1, VAASAN KS 0,89 0,6 1, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 28

112 Keskussairaalat 2011 Toimenpiteitä/ käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) Sairaala ETELÄ-KARJALAN KS 0,2 1,1 99,6 HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,0 1,2 100,0 KAINUUN KS 0,3 1,2 99,7 KANTA-HÄMEEN KS 0,3 1,2 97,4 KESKI-POHJANMAAN KS 0,2 1,2 99,0 KESKI-SUOMEN KS 0,5 1,2 99,6 KYMENLAAKSON KS 0,4 1,1 99,5 LAPIN KS 0,2 0,9 75,0 LÄNSI-POHJAN KS 0,6 1,0 76,3 MIKKELIN KS 0,2 1,1 99,5 POHJOIS-KARJALAN KS 0,1 1,1 66,3 PÄIJÄT-HÄMEEN KS 0,5 1,2 99,7 SATAKUNNAN KS 0,1 1,0 93,0 SAVONLINNAN KS 0,1 1,2 99,6 SEINÄJOEN KS 0,2 0,9 75,1 VAASAN KS 0,6 1,1 89, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 29

113 Muut sairaalat 2011 Sairaala Casemix Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) FORSSAN SAIRAALA 0,85 0,5 2,4 100,0 IISALMEN SAIRAALA 0,83 0,4 1,8 100,0 POHJOIS-KYMEN SAIRAALA - 0,6 1,8 100,0 LOHJAN SAIRAALA 0,94 5,4 2,5 100,0 LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,89 1,5 2,3 100,0 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,83 4,3 1,9 100,0 MÄNTÄN SAIRAALA 0,80 0,9 1,7 100,0 OULASKANKAAN SAIRAALA 1,07 1,2 1,5 100,0 PIETARSAAREN SAIRAALA 0,91 0,6 2,2 100,0 PORVOON SAIRAALA 1,04 3,6 2,3 100,0 RAAHEN SAIRAALA 0,93 0,7 1,5 100,0 SALON ALUESAIRAALA 0,93 1,4 2,0 100,0 TURUNMAAN SAIRAALA 0,72 1,4 1,9 100,0 VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,83 1,6 2,0 99,9 VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,97 1,0 1,5 100,0 VAMMALAN ALUESAIRAALA 1,07 0,9 2,4 100,0 VARKAUDEN SAIRAALA 0,90 0,1 2,0 100, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 30

114 Muut sairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/ käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) FORSSAN SAIRAALA 0,2 1,1 90,8 IISALMEN SAIRAALA 0,1 0,7 51,9 KUUSANKOSKEN AS. 0,2 1,1 99,4 LOHJAN SAIRAALA 1,2 1,3 100,0 LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,1 1,3 100,0 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,9 1,2 99,9 MÄNTÄN SAIRAALA 0 1,6 92,8 OULASKANKAAN SAIRAALA 0,6 0,9 77,2 PIETARSAAREN SAIRAALA 1,1 0,3 91,8 PORVOON SAIRAALA 1,4 1,2 100,0 RAAHEN SAIRAALA 0,4 1,1 99,9 SALON ALUESAIRAALA 0,2 1,1 100,0 TURUNMAAN SAIRAALA 0,2 1,3 100,0 VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,2 1,2 100,0 VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,1 0,8 72,6 VAMMALAN ALUESAIRAALA 0,1 1,2 100,0 VARAKUDEN SAIRAALA 0 0,4 40, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 31

115 Terveyskeskussairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso (%) Sivudiagnooseja/ hoitojakso (%) Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) HAMINAN TERVEYSKESKUS 1, HEINOLAN TERVEYSKESKUS 1, HELSINGIN TERVEYSKESKUS 0, IMATRAN TERVEYSKESKUS 0, KUOPION TERVEYSKESKUS 0, KUUSAMON TERVEYSKESKUS 3, NOKIAN TERVEYSKESKUS 1, OULUN TERVEYSKESKUS 5, PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 0, PORIN TERVEYSKESKUS 0, TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 0, TURUN TERVEYSKESKUS 0, Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 32

116 Terveyskeskussairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/ käynti (%) Sivudiagnooseja/ käynti (%) Päädiagnoosikirjauksia/käynti (%) HEINOLAN TERVEYSKESKUS ,0 HELSINGIN TERVEYSKESKUS ,9 IMATRAN TERVEYSKESKUS ,2 KUOPION TERVEYSKESKUS ,3 KUUSAMON TERVEYSKESKUS NOKIAN TERVEYSKESKUS ,6 OULUN TERVEYSKESKUS PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS ,7 PORIN TERVEYSKESKUS TAMPEREEN TERVEYSKESKUS ,9 TURUN TERVEYSKESKUS , Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 33

117 Hilmo -aineisto 2011 Yliopistolliset sairaanhoitopiirit Varsinais-Suomen shp: Hyvä Helsingin ja Uudenmaan shp: Hyvä Pohjois-Savon shp: Omia koodeja, jotka jouduttu poistamaan; korjattu aineisto Pohjois-Pohjanmaan shp: Kolmas aineisto tulossa ensi viikolla: puutteita toimenpiteissä, Z koodeissa. Erillisinä kuvantamistiedot, jotka piti yhdistää THL:ssa Hilmo-tietueisiin. Pirkanmaan shp: Tietojen laatu parantunut Esityksen nimi / Tekijä 34

118 Keskussairaalat ja muut sairaalat / Effica sairaalat Toimenpidekohdentamisongelmia ja poimintaongelmia: sama toimenpide poimittu sekä käynnille että hoitojaksolle. Poimintaohjelmat erikseen avohoito- ja laitoshoitotapahtumille. Pohjois-Kymen sairaalan kustannustiedot puuttuvat Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 35

119 Erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat/ yksiköt Laitoshoito ok Käyntitiedot eri formaateilla ja luokituksilla vaatii muuntotaulun Puutteita kattavuudessa: Käyntitietoja puuttuu: Oulu ja Kuusamo Vaatii erillistä karhuamista THL:sta, ei ole osa prosessia Rajanveto-ongelmia, mikä on erikoissairaan-hoitoa ja mikä yleislääketiedettä Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 36

120 Haasteita 2012 Datat, puuttuvat tiedot ja korjausajot, kustannusten suoritteiden täsmäyttäminen Kustannuspainot Virhe ajoissa, joka korjattu Ennakkotietojen julkistaminen Psykiatrian tiedot Hyväksytty SVT raportiksi (Suomen virallinen tilasto) Tilastoraportti julkaistaan joulukuussa Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 37

121 Vuoden 2013 haasteet Episodialgoritmin kehittämistyö jatkuu uusien määrittelyjen mukainen algoritmi mahdollisesti tuotantokäyttöön Painojen laskenta: O -ryhmät Benchmarking -ajovirtojen dokumentointi Dokumentti nettiin Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 38

122 Aikataulutuksen nopeuttaminen Hilmot ehdottomasti maaliskuun loppuun mennessä Palautetiedot korjaamattomista aineistoista Edellyttää Hilmo -aineiston korjauskierrosten vähentämistä nykyisestä Kustannustiedot ajallaan Raportoinnin kehittäminen Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 39

123 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 40

124 Tuottavuuslaskennan kehittäminen Petri Matveinen

125 Kustannuspainojen vaikutus laskentaan Tuotoksen mittana toimii edelleen kustannuspainotetut palveluiden kokonaismäärät Nykyiset tuottavuuslaskennassa käytettävät kustannuspainot pohjautuvat edelleen HUS:n aineistosta laskettuihin raaka-painoihin Vuoden 2011 HILMO-aineiston mukana saatiin rivikohtaiset kustannustiedot saatu kolmelta SHP:ltä

126 Yleisimmät DRG-ryhmät DRG11F YHT_DRGWG1 1F_RAAKA HUS_DRGWG11 F_RAAKA KYS_DRGWG11F _RAAKA OYS_DRGWG11F _RAAKA YHT_LKM _RAAKA HUS_LKM _RAAKA KYS_LKM _RAAKA OYS_LKM _RAAKA 908O O O O O O O O O O

127 Kustannuspainojen väliset korrelaatiot YHT_DRGWG11F_ RAAKA HUS_DRGWG11F _RAAKA KYS_DRGWG11F_ RAAKA OYS_DRGWG11F _RAAKA YHT_DRGWG11 F_RAAKA 1 HUS_DRGWG11 F_RAAKA KYS_DRGWG11 F_RAAKA OYS_DRGWG11 F_RAAKA

128 Vaikutus tuottavuuteen, YO-sairaalat Sairaala Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Episodi-tuottavuus,yhdistetyt painot Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot HYKS TYKS KYS OYS TAYS

129 Vaikutus tuottavuuteen, keskussairaalat Sairaala Episodi tuottavuus Hoitojaksotuotta vuus Episodituottavuus,yhdistetyt painot Hoitojaksotuottavuus, yhdistetyt painot ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA LAPIN KESKUSSAIRAALA MIKKELIN KESKUSSAIRAALA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA KAINUUN KESKUSSAIRAALA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA HYVINKÄÄN SAIRAALA

130 Vaikutus tuottavuuteen, muut sairaalat Sairaala Episodituotta vuus Hoitojaksotuottavuus Episodi-tuottavuus,yhdistetyt painot Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot PORVOON SAIRAALA / BORGÅ SJUKHUS LOHJAN SAIRAALA LOIMAAN ALUESAIRAALA MÄNTÄN SAIRAALA SALON ALUESAIRAALA VALKEAKOSKEN SAIRAALA VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS / LÄNSI- UUDENMAAN SAIRAALA VAMMALAN ALUESAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VAKKA-SUOMEN SAIRAALA ÅBOLANDS SJUKHUS / TURUNMAAN SAIRAALA PIETARSAAREN SOTE VARKAUDEN TERVEYSKESKUS FORSSAN SAIRAALA RAAHEN SAIRAALA IISALMEN SAIRAALA