Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen

Transkriptio

1 Saatteeksi Rauman freinetkoulun opetussuunnitelma on koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) luovat pohjan opetussuunnitelmalle. Tämä tarkoittaa sitä, että Rauman freinetkoulun opetussuunnitelmassa ei ole esillä valtakunnallisia perusteita, vaan nähtävillä on se, miten perusteita noudatetaan koulussamme. Näitä kahta asiakirjaa käytetään rinnakkaisina. Rauman freinetkoulu pyrkii olemaan koulu, joka seuraa aikaansa ja on valmis ottamaan vastaan haasteita. Koulu pyrkii noudattamaan opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita huolellisesti ja on jatkuvasti valmis tarkistamaan onnistumistaan tässä tehtävässä. Opetussuunnitelmatyö on ollut pitkä ja välillä raskaskin prosessi, mutta olemme saaneet kokea monia onnistumisen kokemuksia ja useita oivalluksia tämän työn aikana. Tätä työtä olemme tehneet tunnollisesti ja olemme sitoutuneet noudattamaan suunnitelman kaikkia periaatteita. Suurin elämys on ollut se, että olemme useasti saaneet todeta, että moni opetussuunnitelman perusteissa esitetty velvoite jo toimii meillä. Olemme olleet pedagogiikkamme ansiosta jo valmiiksi ajan hermossa kiinni. Meidän on helppo toteuttaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Rauman freinetkoulun johtokunta hyväksyi tämän opetussuunnitelman kokouksessaan Suunnitelma otetaan käyttöön Tähän opetussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia, tarkennuksia, lisäyksiä tai korjauksia. Muutokset hyväksyy johtokunta. Raumalla 22. toukokuuta 2006 Freinetkoulun opettajat Päivitys Päivitetty

2 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi 1. Rauman freinetkoulun arvopohja 2. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 3. Koulun toiminta-ajatus 4. Oppimiskäsitys 5. Koulutyön painotukset freinetpedagogiikan mukaan 6. Oppilaaksi ottaminen 7. Tuntijako 8. Kieliohjelma 9. Koulun oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 10. Työtavat 11. Esiopetusryhmä Feskari 12. Kodin ja koulun yhteistyö ja muut yhteistyökumppanit 13. Oppilashuolto 14. Opiskelun tuki 15. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 16. Oppilaan arviointi ja todistukset 17. Opinnoissa etenemisen periaatteet 18. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 19. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa 20. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 21. Kouluntoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Liitteet Feskarin opetussuunnitelma (liite 1) Filttiksen toimintasuunnitelma (liite 2) HOJKS ja Oppimissuunnitelma (liite 3) Koulun turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma (liite 4) täydennetään myöhemmin Kriisisuunnitelma (liite 5) Kouluterveydenhuollon toimintamalli (liite 6) täydennetään myöhemmin Todistusmallit (liite 7) Tietostrategia (liite 8) liitetään myöhemmin Järjestyssäännöt (liite 9) 2

3 1. RAUMAN FREINETKOULUN ARVOPOHJA Rauman freinetkoulussa noudatetaan freinetpedagogiikkaa. Celestin Freinet ( ) oli ranskalainen pedagogi, jonka kasvatusnäkemyksen perustana oli ajatus positiivisesta yksilöstä, jolla on luontainen innostus kaikkeen tutkimiseen. Rauman freinetkoulussa painottuvia arvoja: LAPSUUDEN ARVOSTAMINEN JA VAALIMINEN opetuksen lapsilähtöisyys lasten oikeudet ja toimiminen Unicef-kouluna leikin arvostaminen yhteiskunnassamme lapsen kehitystä haittaavien psyykkisten ja fyysisten uhkien olemassaolon tiedostaminen ja niihin puuttuminen HYVINVOINTI terve itsetunto hyvät elämäntavat turvallisuus YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS toistemme kunnioittaminen vapaus ja oikeudet / vastuu ja velvollisuudet hyvät tavat VUOROVAIKUTUS YMPÄRÖIVÄN YHTEISKUNNAN KANSSA osana lähiympäristöä osana yhteistä maailmaa (Unicef-kouluna toimiminen) SUOMALAINEN KULTTUURI JA PERINTEET kansalliset ja paikalliset erityispiirteet oma kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien välinen suvaitsevaisuus taiteen ja käsityön arvostus itseilmaisu KESTÄVÄ KEHITYS monipuolinen luontoon tutustuminen luonnon kunnioittaminen kierrätys ELINIKÄINEN OPPIMINEN 3

4 2. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina: elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen oman ja toisen oppimisen ja työn kunnioittaminen Tavoitteena: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen kasvu hyviin tapoihin vastuullisuus ja yhteistyökyky suvaitsevaisuus ja luottamus kestävän kehityksen edistäminen Opetuksen on tarjottava tarpeelliset tiedot ja taidot: esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä mahdollisuuksia kehittää kädentaitoja, luovuutta ja liikunnantaitoja ajattelun ja viestinnäntaitojen kehittymistä laaja yleissivistys sekä aineksia avartaa maailmankuvaa äidinkielen monipuolinen hallinta matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteet tieto- ja viestintätekniikka Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet koulussamme perustuvat freinetpedagogiikkaan: oppilas on oman oppimisprosessinsa alkuunpanija ja organisoija sisäinen motivaatio ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä tuetaan oppilaan yksilöllisiä kehitysmahdollisuuksia rakennetaan vahvuuksien päälle sekä tuetaan yksilöllisiä tarpeita pyritään tarjoamaan hyvät perustiedot ja -taidot siirtyä jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työelämään tavoitteena hyvät yhteistyötaidot, tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen ja itsenäinen elämänhallinta Lapsi haluaa oppia, toimia ja vaikuttaa. Lapsi on koulussamme aktiivinen oppija ja kokeilija, joka passiivisen kuuntelun sijaan saa tutkia, havainnoida, etsiä syitä ja selityksiä, kysellä, erehtyä ja ideoida. Oman työn suunnittelu ja arviointi on olennainen osa oppimisprosessia. Opettajan tehtävänä on ohjaajana, kannustajana ja uusiin asioihin innostajana järjestää mahdollisuus oppilaan opiskeluun. Opettaja on hyvä kuuntelija ja tuntee vastuunsa lasten töiden vastaanottajana. Opettaja huolehtii siitä, että oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa eri oppiaineiden tavoitteet, toisin sanoen oppiaineiden sisällöt ovat opettajan vastuulla. Opettajan tehtävänä on myös ohjata oppilaita kohti kasvatuksen yleisten tavoitteiden saavuttamista. 4

5 Oppiminen on toiminnallista, oman kokemuksen ja elämyksen kautta oppimista. Näiden kautta syntyy sitoutuminen työhön. Työskentelyssä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Opiskella saa yksin ja / tai yhdessä. 3. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Freinet n pedagogiset perusajatukset Tanskalainen psykologian professori Erik Håkonsson kiteyttää Freinet n pedagogiset perusajatukset neljään kohtaan: 1. Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä, ja joka on hänestä mielekästä. Opetuksen aiheita haetaan myös lapsen omista kiinnostuksen kohdista ja opiskelu tähtää tuotokseen, jolla on merkitystä sekä lapselle että muille ihmisille. 2. Opiskelu etenee kokeilevan hapuilun kautta. Lapsen on itse, opettajan avulla, kehitettävä omaa tietorakennelmaansa ja osaamistaan. Etenemisreitti ei ole valmiina opettajan mielessä, vaan muotoutuu oppilaan etsintöjen ja kokemusten kautta. 3. Vapaa itseilmaisu, vapaiden tekstien kautta Freinet ohjaa oppilaitaan ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Kirjallisille tuotoksille haetaan usein yleisö. Vapaa itseilmaisu toteutuu muillakin alueilla esim. kuvataiteessa, musiikissa ja draamassa. 4. Yhteisöllisyys, oppilaat osallistuvat yhteisvastuullisesti koulutyön suunnitteluun, tekevät yhteistyötä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Rauman freinetkoulun toiminta-ajatus perustuu lapsilähtöiseen näkemykseen. Perustana olevat arvot ja toimintatavat ohjaavat oppimista. Koulussa korostetaan käytännön toimintaa, tekemällä oppimista, itseilmaisua, yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja opiskellaan toiminnallisesti mielekkäinä kokonaisuuksina. mielekäs oppiminen myönteinen asenne oppimiseen tekemällä oppiminen eheytetyt opintokokonaisuudet työhön sitoutuminen ja työn arvostaminen yhteistyö kotien kanssa yhdessä lasten parhaaksi avoimuus ympäristöön oppimaan oppiminen ajattelu- ja toimintatapojen kehittämisen tukeminen 5

6 yhteisöllisyys ja tasa-arvo kyky arvioida asioita kriittisesti yleissivistys kulttuuriperinnön siirtäminen elinikäisen oppimisen halun herättäminen 4. OPPIMISKÄSITYS Koulun toiminta-ajatus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Humanistinen ihmiskäsitys Opettajien suhde lapsiin on läheinen ja henkilökohtainen. Ihmisenä kasvamista ja oppimista tuetaan ja ohjataan. Konstruktiivinen oppimiskäsitys Oppijan oma tiedonprosessointi ja ajattelu on oppimisen lähtökohta. Oppiminen on aktiivinen prosessi, jossa oppijalla on pääosa. Oppiminen pyritään sijoittamaan todellisiin tilanteisiin. Oppimaan oppimisen taidot korostuvat. Oppiminen on prosessi Laajat, integroidut oppimiskokonaisuudet edesauttavat oppimisen prosessia. Tavoitteena on luoda pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja ja tutkija Vastuuta oppimisesta annetaan yhä enenevässä määrin oppijalle itselleen. Itseohjautuvuuteen ohjaaminen on tärkeää. Sisäinen motivaatio ja sitoutuminen ovat tärkeitä Oppijan omat kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä. Oppilaat ovat mukana töiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Aktivoiva, vuorovaikutteinen oppimisympäristö Pyritään huolehtimaan siitä, että saadaan aikaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on mahdollisuudet sekä yksilölliseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Oppimista elävän elämän tilanteissa Asioita opitaan monella eri tavalla. Tekemällä oppimisen, opintoretkien ja käytännön työtehtävien avulla oppiminen tulee lähelle oppilaan omaa elämää, ja näin hänen on helpompi omaksua asioita. Avoimuus uusille asioille, rohkeutta ja riskejä Virheitä saa tehdä, niistäkin oppii. Oppiminen on iloinen asia. Uudet ideat ovat tervetulleita. Itsearviointi on tärkeää itsetunnon kehittämisen kannalta 6

7 Oman oppimisprosessin seuraaminen on tärkeää. Omien vahvuuksien löytäminen on mahdollista hyvän itsearvioinnin avulla. 5. KOULUTYÖN PAINOTUKSET FREINETPEDAGOGIIKAN MUKAISES- TI Rauman freinetkoulussa freinetpedagogiikka luo pohjan koulun painotukselle. Tämä painotus näkyy opetuksellisina valintoina ja käytännön toimintana koulun työtavoissa. Freinetpedagogiikan lapsilähtöisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi on keskeinen oppimisprosessissa, jossa opettajan rooli on olla ohjaaja, kannustaja ja innoittaja. (ks. luku 10 Koulun työtavat) Oppimisen ilo, jatkuva oppimisprosessi, itseilmaisu ja keskinäinen kunnioittaminen nousevat tärkeiksi painotusalueiksi koulussamme. Yhteisöllisyys näkyy kaikessa toiminnassa, sillä koulumme toimii yhtenä yhteisönä, johon kuuluvat kaikki esikoululaisista kuudennen luokan oppilaisiin sekä kaikki aikuiset. Koulun arvopohja on kaiken toiminnan perusta. Unicef-kouluna huomioimme opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa lasten oikeudet, kansainvälisen näkökulman, suvaitsevaisuuden ja lasten aktiiviset osallistumismahdollisuudet. (Katso myös luku 10) 6. OPPILAAKSIOTTAMINEN Kouluun on jatkuva ilmottautuminen, ja kouluun otetaan oppilaat ilmottautumisjärjestyksessä. Poikkeuksena ovat oman koulun esikoululaiset ja koululaisten sisarukset, joille varataan opiskelupaikka. Tarvittaessa nämä oppilaat ohittavat ilmoittautumisjärjestyksen. Kesken lukukauden kouluun otetaan oppilas, mikäli katsotaan, että hän kykenee siirtymään freinetopetukseen ongelmitta. On oppilaan oman edun mukaista, että vaihtoehtopedagogiaan siirtyminen ei hankaloita opiskelua. Tällöin neuvotellaan ensin sen opettajan kanssa, jonka luokalle oppilas olisi tulossa, ja selvitetään siirtymisen mahdollisuus. Yleensä käytössä on koeaika, jonka lopuksi tehdään suunnitelmia oppilaan etua silmällä pitäen. Jos esteitä oppilaaksi ottamiselle ei ole, ja luokassa on tilaa, oppilas toivotetaan tervetulleeksi. 7

8 7. TUNTIJAKO Perusopetuksen tuntijako määrittää opetuksessa käytettävät viikoittaiset vähimmäistuntimäärät. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat seuraavat: vuosiluokilla 1 2 vuosiluokilla 3 4 vuosiluokilla 5 6 vähintään 19 viikkotuntia vähintään 23 viikkotuntia vähintään 24 viikkotuntia Koska koulumme noudattaa freinetpedagogiikkaa, perusopetukselle tavanomaista tuntijakoa ei aina noudateta, vaan asioita voidaan opetella tarpeen mukaan isompina, eheytettyinä kokonaisuuksina. Myös eri vuodenaikojen mukanaan tuomat ajankohtaiset teemat otetaan huomioon viikon töiden suunnittelussa. Oppilaiden mahdollisuus osallistua viikon töiden suunnitteluun voi toteutua, kun opetettavien aineiden viikkotuntijakoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Opetuksessa pidetään kuitenkin huolta siitä, että kaikkien aineiden tavoitteet tulevat saavutetuiksi, ja että oppiaineiden sisällöt vastaavat kokonaisuudessa annettuja vaatimuksia, vaikka viikkotuntijakoa joskus muutettaisiinkin. 1-2lk tuntijako Taito- ja taideaineet Äidinkieli ja kirjallisuus Uskonto Ympäristö-ja luonnontieto Matikka 8

9 3-4 lk tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus Taito- ja taideaineet Matikka Uskonto Ympäristö- ja luonnontieto Englanti Taito- ja taideaineet 5-6 lk tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus Matikka Historia Uskonto Fysiikka ja kemia Biologia ja maantieto Englanti 9

10 8. KIELIOHJELMA Koulussamme lapset aloittavat A-kielenä englannin opiskelun kolmannella vuosiluokalla. Äidinkielenään venäjää puhuville on järjestetty venäjänkielen opetusta kaksi tuntia viikossa. Valinnaisena (ylimääräisenä kielenä) koulussamme on voinut opiskella saksan kieltä. Tämä opiskelu on mahdollista aloittaa neljännellä luokalla, mikäli koululla on resursseja siihen, ja ryhmäkoko on tarpeeksi suuri. Saksan opiskelu pyritään tuolloin toteuttamaan vuosiluokilla 4 6. Saksan kielen opiskelu voi olla myös kerho-tyyppistä, jolloin tarkoituksena on enemmänkin tutustua kieleen ja kulttuuriin kuin opiskella tiettyjä, vaadittuja oppisisältöjä. 9. KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ, TOIMINTAKULTTUURI Rauman freinetkoulu on yksisarjainen sisältäen esikoulun ja luokat 1 6. Koulu sijaitsee keskustan tuntumassa. Kävelymatkan päässä ovat liikuntakentät, luistinradat, jäähalli, uimahalli, kirjasto, museot, kaupunginteatteri ja muu kulttuuritarjonta. Luonto on lähellä, metsä ja meri tarjoavat luonnossa liikkumiselle ja tutkimiselle mukavat puitteet. Opintoretkiä tehdään lähelle kävellen ja pyörillä. Kauemmas kuljetaan linja-autolla ja vanhempien kyydissä. Kirjastoauto käy koululla kerran viikossa. Koulun pihassa on kaistale metsää, kalliota, kenttä, leikkiteline, hiekkalaatikko ja keinuja. Koulun välituntialue saa upean jatkumon kaupungin Viipurin-puistosta, jota käytetään pitkällä välitunnilla, pitkiksellä. Koulun kasvipalsta sijaitsee koulun naapurissa oppilaan kotipihassa. Luokkahuoneiden lisäksi koulussa on esiopetustila, iltapäivähoidon tila, savityöpaja, teknisentyöntila ja kudontahuone. Oppilaat työskentelevät myös käytävillä, jonne on sijoitettu työpöytiä ja sohvia. Koulun oman kirjaston kirjat sijaitsevat käytävien hyllyillä. Koulun kaikkia tiloja pyritäänkin käyttämään joustavasti työskentelyssä. Käytössä on myös liikuntasali ja juhlasali. Jokaisessa luokassa on tietokoneet ja mahdollisuus tietoverkon käyttöön. Viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta oppimisympäristöön on haettu sohvien, kukkien ja mattojen avulla. Lasten töitä on paljon esillä viihtyvyyttä lisäämässä. Koulussa on tavoitteena itsenäinen ja aktiivinen opiskelu, joten työvälineet ja materiaalit ovat helposti oppilaiden käytettävissä. Oppilaat oppivat samalla myös vastuunottoa huolehtimalla työvälineistään. Oppilaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan ja ideoillaan työympäristönsä viihtyvyyteen. Oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva ilmapiiri syntyy kaikille yhteisen työpaikan ajatuksesta. Viihtyisä, toimiva ja turvallinen ilmapiiri saadaan kantamalla vastuu omista töistä sekä kunnioittamalla toisten persoonallisuutta, omaisuutta, työtä ja työrauhaa. Jokaisen koulussa toimivan henkilön, niin lapsen kuin aikuisen, tärkeä tehtävä ja mahdollisuus on vaikuttaa koulun kehittämiseen kiitoksin, moittein ja ehdotuksin. Tämä toteutuu korostamalla avointa ja rohkaisevaa kommunikaatiota sekä sosiaalisten taitojen sekä luovuuden tärkeyttä. 10

11 Koulun työohje Vastuu koulumme viihtyisyydestä kuuluu jokaiselle. Yhteisen työpaikkamme toimivuus on mahdollista, kun kaikki huolehtivat työrauhan säilymisestä ja ympäristön siisteydestä. Hyvien tapojen noudattaminen takaa sen, että koulumme on turvallinen ja hyvä paikka opiskella. Koulussamme kaikki kantavat vastuun omista töistään ja sovituista velvollisuuksista. Jos joku oppilas ei noudata työohjetta, asiasta keskustellaan. Keskusteluissa voidaan tehdä sopimuksia, joiden toteutumista seurataan. Keskusteluihin ja sovitteluihin otetaan tarpeen vaatiessa oppilaiden vanhemmat mukaan. Sopimusosapuolina voivat olla oppilas-oppilas, oppilas-aikuinen, aikuinen - aikuinen ja koti-koulu. Opettajat tai vanhemmat voivat vievät tarpeen vaatiessa asian yhdessä pohdittavaksi opettajainkokoukseen, rehtorille, oppilashuoltoryhmään ja/tai johtokuntaan. Jokainen luokka sopii lukukauden alussa yhdessä opettajan kanssa tarkemmat luokan säännöt, joita koko luokka sitoutuu noudattamaan. Katso myös koulun järjestyssäännöt (liite 9). 10. KOULUN TYÖTAVAT Koulun kasvatus- ja oppimisnäkemyksen pohjana on käytännön toiminta - tekemällä oppiminen. Asiat opiskellaan mahdollisimman toiminnallisesti ja suurina kokonaisuuksina. Käytetään monipuolisia työtapoja ja otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erot. Oppilaan omat valinnat ja vastuu töistä korostuvat. Sosiaalisten taitojen kehittymistä ja luovuutta eri muodoissa tuetaan. Työpäivän rakenne alkuopetuksessa jakotunnit (a ja b ryhmät) luokan yhteinen aamukeskustelu omat työt / yhteiset työt / opetustuokiot ruokailu ja ulkoilu (pitkis) omat työt / yhteiset työt / vastuutehtävät opetustuokiot luokan yhteinen loppukeskustelu Työviikon rakenne 11

12 maanantaisin on koko koulun yhteinen viikonavaus ja tiedotukset työviikon alussa suunnitellaan viikontyöt alemmilla luokilla suunnitteluvastuu on enemmän opettajalla viikontöitä tehdään koulussa ja kotona jokainen tekee vähintään perustehtävät ja kaikki työt tarkastetaan opintokäyntejä ja retkiä on miltei joka viikko ja retkistä raportoidaan viikontöiden valmistuttua saa tehdä valinnaisia tai lisätöitä keskeneräiset työt tehdään kotona valmiiksi viikonloppuna työviikon lopussa esitellään ja hyväksytään työt perjantaisin palautekeskustelu (kiitän, moitin ja toivon), ehdotuksia seuraavalle viikolle, esityksiä, luokkalehden jako ja pullat Työpajat pidetään joka kolmas viikko tai useammin teemojen mukaan vetäjinä toimivat koulun aikuiset, vanhemmat ja muut asiantuntijat oppilas valitsee itse pajansa työpajojen aiheet ovat monipuolisia eri-ikäiset työskentelevät pajoissa yhdessä lisäksi esi- ja alkuopetuksen omat työpajat ainakin kerran kuukaudessa Oppilaiden vastuutehtävät Opetussuunnitelmaan kuuluu myös käytännön töitä. Luokat ovat vuorotellen vastuussa koko koulun yhteisistä tehtävistä, joita ovat mm. keittiöapu palstanhoito lintujen talviruokinta akvaarionhoito kukkien kastelu perjantaipullien leipominen vieraitten opastus naulakoista huolehtiminen Luokilla on lisäksi omat luokkien kiertotehtävät. Kiertotehtävinä ovat esim. taulun ja kukkien hoitoa, luokkalehden tekoa, mattojen tuuletusta, pölyjen pyyhkimistä, paperinkeräyslaatikoiden tyhjennystä ja kuvaamataidonvälineistä huolehtimista. Koulun vuotuisia tapahtumia ja juhlia Koulussa valitaan lukuvuosittain teema, joka eheyttää kouluvuoden opiskelua ja syventää valitun asian oppimista. Teema otetaan huomioon mm. juhlissa, pajoissa ja muissa tapahtumissa. Teeman aihe valitaan joko ajankohtaisuuden, paikallisuuden tai muun opetussuunnitelmassa tärkeäksi todetun asian pohjalta. Vuotuiset juhlat ja tapahtumat ovat oleellinen osa koulun toimintaa. Tapahtumat painottuvat paljolti ilmaisuun ja ovat yksi tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Kukin luokka on vuorollaan järjestelyvastuussa. Vanhemmat saavat halutessaan olla mukana sekä järjestelyissä että vieraina. 1.luokan tervetulojuhla 12

13 koulurauhan julistus ja ilmapallotervehdykset metsäneläinprojekti kummijuhla taidenäyttely Kirjan ja ruusun päivänä kirjailta Unicef-kävely näytelmäprojekti koulun kevätsiivous yhteinen ulkoilupäivä äitien- ja isänpäiväjuhlat lastenoikeuksienpäivä lasten kulttuuriviikot lukuvuoden teeman mukainen kalenteriprojekti tai joku muu teemaan liittyvä projekti Koulussa vietetään kevät- ja joulujuhlat. Myös kirkkovuoden juhlat huomioidaan. Lisäksi eri vuosina saatetaan järjestää muitakin eri teemojen mukaisia juhlia esim. Kalevala-juhla tai vappukarnevaalit. Leirikoulut Jokainen luokka pitää ainakin kerran lukuvuodessa leirikoulun. Oppilaat osallistuvat leirikoulun suunnitteluun ja valmisteluun. Oppilailla on sovitut vastuuryhmät ja työnjako. Leirikoulussa oppilaat huolehtivat omasta vastuualueestaan. opetussisällöt valitaan mm. luonnontiedosta tai luokan omista teemoista/projekteista. tutustuminen luontoon yhteishengen tukeminen yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Opintoretket Opintoretkiä teemme lähes viikoittain lähiympäristöön. Retkiä tehdään mm. lähiluontoon, museoihin, Vanhan Rauman kohteisiin, kirjastoon, vanhempien työpaikoille ja lähellä oleviin yrityksiin. Retkien kohteet valitaan oppisisältöjen ja luokan omien teemojen mukaan. Opintoretkistä tehdään muistiinpanoja ja raportteja. Retket ovat osa koulun arkea ja toiminallista oppimista. Luokkalehdet Luokkalehdet ovat osa viestinnän ja mediataitojen opiskelua. Oppilaat toimittavat itse luokkalehteä. Lehdissä on oppilaiden tekemiä raportteja viikon tapahtumista, henkilöhaastatteluja, oppilaiden omia tarinoita ja juttuja sekä kuvitusta. Lehteen liitetään myös opettajan tiedotteet koteihin. Joissakin luokissa lehti ilmestyy joka perjantai, ja joissakin luokissa harvemmin erilaisina teemanumeroina. Kummitoiminta Koulun viidesluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten kummeina. Eskarilaisten kummeina toimivat neljäsluokkalaiset. Lukukauden aikana järjestetään mm. kummijuhlat ja yhteisiä kummitunteja. Kummit auttavat kummilapsiaan viikon töissä ja ovat kavereina mm. pitkiksellä. Oppilaskunta (OK) 13

14 Oppilaskunta koostuu lasten valitsemista jäsenistä. Jokaiselta luokalta valitaan yksi jäsen ja hänelle varajäsen. Koollekutsujana toimii kuudennen luokan jäsen (pj). OTK voi vaikuttaa ehdotustensa kautta koulun toimintaan. Kaikki koulun lapset voivat tehdä aloitteita toimikunnalle. Koko koulun esityspäivät Koko koulu kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa yhteisen esityspäivän merkeissä. Lapset suunnittelevat itse esityksensä ja luokat vuorollaan hoitavat juontajan tehtävät. Esityspäivien ohjelma voi koostua niin musiikista kuin näytelmistä, aivan oppilaiden toiveiden mukaan. Kerhotoiminta Koulun oppilaskerhotoiminnasta voivat opettajien lisäksi vastata vanhemmat, koulun muu henkilökunta ja vierailevat ohjaajat. Yhteistyötä tehdään esim. urheiluseurojen kanssa. Kerhot ovat lapsille vapaaehtoisia ja niiden tehtävänä on edistää myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotyötä suunnitellessa otetaan huomioon lasten toiveet, henkilökunnan ja vanhempien erityisosaaminen, taiteilijavieraat sekä koulun fyysiset mahdollisuudet. Kerhot ovat ilmaisia ja usein ennen kerhoa on mahdollisuus ilmaiseen välipalaan. Koulussamme ovat toimineet esim. Unicef-kerho Kuvataidekerho Puutyökerho Musiikkikerho Näytelmäkerho Grafiikkakerho Ilmaisutaidonkerho Bändikerho Liikuntakerho Digivideokerho Keramiikkakerho Tarkemmat tiedot tällä hetkellä toimivista kerhoista löytyvät koulun ala-aulan ilmoitustaululta. Lukuvuonna kerhoina toimivat: kuoro, kuviskerho, bändikerho, saksankerho, enkunkerho ja telinejumppakerho. Toimiminen Unicef-kouluna ( ) Rauman freinetkoulu on toiminut Unicef-kouluna vuodesta 2000 eli Unicef- koulutoiminnan alusta alkaen. Toiminta tukee ja vahvistaa sekä on osa koulun arvopohjaa ja pedagogiikkaa. Tavoitteena on täyttää Unicef-kouluille asetetut tavoitteet, jotka edellyttävät aktiivista toimintaa. Maailman lasten asioita huomioidaan useiden aineiden opetuksessa sekä koulun muussa toiminnassa ja kasvatuksessa. Tavoitteena on, että oppilaat omalla toiminnallaan auttavat maailman lapsia ja kasvavat suvaitsevuuteen ja muita ihmisiä kunnioittavaan ja myötäelävään elämänasenteeseen. Samalla myös omat oikeudet ja velvollisuudet tulevat tutuiksi. 14

15 Vuosittain koulussa järjestetään Unicef-kävely, jonka tuotto menee maailman huonoosaisten lasten auttamiseen. Lisäksi käsitöissä valmistetaan adoptoitavia Anna- ja Toivo-nukkeja, joiden tuotto menee suoraan Unicefille. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään Unicef-kerhoa, jossa nukkien valmistaminen ja muihin tempauksiin osallistuminen täydentää toimintaa. Myös muita tempauksia, teemapäiviä ja keräyksiä järjestetään (esim. janopäiväkeräys). Yhteisissä viikonavauksissa on usein maailman lasten asiaa ja koulun tunnuslauluksi on valittu Jukka Salmisen Lapsella on oikeus. Lastenoikeus -julisteet sekä oppilaiden aihetta käsittelevät teokset koristavat koulun seiniä. Unicefin Hyvän Tahdon lähettiläät ovat tervetulleita ja odotettuja vieraita kouluun. Hyvän Tahdon Lähettiläistä koulussamme on vieraillut Arsi Harju, Eija Ahvo ja Anna Hanski. Koulu valitsee kaksi yhteysopettajaa, jotka tiedottavat muille opettajille tapahtumista, ovat yhteydessä Unicefin koulutoiminnasta vastaaviin henkilöihin sekä verkoston muihin jäseniin. Yhteyshenkilöt pyrkivät ottamaan osaa Unicef-koulujen verkostotapaamisiin, joissa toimintaa ideoidaan ja kehitetään. Joihinkin tapahtumiin on myös oppilailla mahdollisuus osallistua. Koululla on oikeus käyttää Unicef-logoa omissa julkaisuissaan. Rauman freinetkoulu käyttää logoa mm. nettisivuilla, vuosikalentereissa, esitteissä ja todistuksissa. Aktiivisesti toimineelle oppilaalle on koululla mahdollisuus anoa tunnustusta. 11. KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ FESKARI Koulun tiloissa toimii esiopetusryhmä Feskari Avokas ry:n toimiluvalla. Feskarin opetus perustuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan ja freinetpedagogiikkaan. (Feskarin opetussuunnitelma, liite 1) Esikoululaiset osallistuvat koulun tapahtumiin ja juhliin. Yhteistyötä tehdään etenkin alkuopetusluokkien kanssa ja kummiluokan kanssa. Esikoululaisilla on mahdollisuus saada erityisopettajan puhe- ja lukiopetusta kouluvalmiuksien oppimiseksi. 12. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA MUUT KOULUN YH- TEISTYÖKUMPPANIT Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on oleellinen osa Rauman freinetkoulun toimintaa. Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan koulun arkeen ja juhlaan. Erilaiset auttamistehtävät koulussa, talkoot, leirikoulut, tapahtumien tarjoiluvastuut, opintoretkille osallistumiset, työpaikkavierailut, työpajojen ohjaus ja iltakoulujen vetäminen ovat luonteva tapa yhteistyöhön ja vanhempien asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Koulu pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustehtävää sekä vastaamaan oppilaiden kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäseninä. Yhteistyötä helpottaa se, että vanhemmat ovat usein valinneet koulun juuri freinetpedagogiikan vuoksi, joten he ovat koulun kasvatusnäkemyksen takana ja motivoituneita yhteistyöhön. 15

16 Koulussa järjestetään vuoden aikana paljon yhteisiä tapahtumia ja juhlia, joihin perheet kutsutaan mukaan. Näissä tilaisuuksissa on mukavan yhdessäolon lisäksi aina mahdollisuus avoimeen palautekeskusteluun. Vanhempainilloissa on aikaa keskustella luokan ja/ tai oppilaan omista asioista. Perhe- ja arviointikeskusteluissa kirjataan ylös kunkin lapsen onnistumisia, asetetaan yhdessä tavoitteita ja tehdään koulun ja kodin välisiä sopimuksia, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat. Vanhemmilta saatava palaute on tärkeä osa koulun kehittämistä. Heidän ideoitaan ja mielipiteitään kysellään mm. kehittämiskyselyin ja mielipidelomakkein. Näin saadaan palautetta kaikilta vanhemmilta. Koulun ja kodin yhteistyössä pyritään avoimuuteen. Vanhempia aktivoidaan osallistumaan koulun arkeen ja kaikkeen toimintaan. Tarvittaessa opettaja voi myös pyytää vanhemman seuraamaan lapsen koulutyöskentelyä. Koulun tapahtumista tiedotetaan säännöllisesti koteihin. Lukuvuoden alussa ilmestyy koko koulun yhteinen tiedote koulun tulevista tapahtumista. Viikoittain tiedotetaan seuraavan viikon tapahtumista oppilaiden työvihoissa tai luokkalehdessä. Tiedottamista tapahtuu myös monisteitten, puhelimen, sähköpostin ja luokan omien sekä koulun kotisivujen avulla. Huoltajan vastuulla on tarkastaa lapsensa työvihko maanantaisin, kun työt on kirjattu ylös, sekä perjantaisin, kun töistä on annettu merkintä. Perjantaina huoltaja kuittaa työvihon allekirjoituksellaan ja tarkastaa luokkalehdestä seuraavan viikon tapahtumat. Työvihko voi niin ikään toimia reissuvihon tapaan kodin ja koulun viestinviejänä. Myös muut tiedotteet kuitataan saaduiksi. Vähitellen vastuu omien kouluasioiden huolehtimisesta siirtyy yhä enemmän oppilaalle. Opetuksen järjestäjä Rauman Avokas ry Rauman Avokas ry toimii Rauman freinetkoulun opetuksen järjestäjänä. Avokas ry koostuu hallituksesta, johtokunnasta ja vanhempainyhdistyksestä, ja näiden tehtävät on yksilöity koulun johtosäännössä. Koulun johtosäännössä on määritelty myös rehtorin toimialueet. Vastuualueet jakautuvat seuraavasti: Hallitus vastaa valtionahallinnolle toimitettavista raporteista ja hakee toimintaa varten valtionosuudet ja -avustukset, sekä vastaa valtionosuus- ja avustuspäätösten tarkastamisesta ja maksusuoritusten valvonnasta ja tekee tarvittaessa niitä koskevat oikaisuvaatimukset ja muutokset. Lisäksi hallitus päättää koulun talouteen ja koulukiinteistöön liittyvistä asioista, vastaa työnantajavelvoitteista sekä solmii koulua sitovat sopimukset. Johtokunta vastaa koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä sekä opetus- ja työsuunnitelmien hyväksymisestä. Lisäksi se vastaa koulun toiminnan arvioimisesta ja muista koulutoimintaan liittyvistä asioista. Rehtorin tehtävänä on freinetpedagogisesti johtaa, ohjata ja valvoa koulun opetusja kasvatustyötä ja toimia opetushenkilöstön esimiehenä. Lisäksi rehtori valmiste- 16

17 lee johtokunnan ja opettajakunnan kokouksissa käsitelvät asiat ja toimii esittelijänä johtokunnassa. Rehtori valmistelee myös esi- ja perusopetuksen työsuunnitelmat ja päättää opetukseen liittyvistä hankinnoista siihen osoitettujen määrärahojen mukaisesti ja kantaa vastuun koulupäivän käytännön asioista. Hallitukseen ja johtokuntaan valitaan jäsenet Rauman Avokas ry: sääntöjen ja Rauman freinetkoulun johtosäännön mukaan. Avokas ry:n alaisuudessa toimiva vanhempaintoimikunta organisoi erilaisia tapahtumia edistääkseen koulun ja kodin yhteistyötä sekä tukeakseen koulun retkiä ja hankintoja. Vanhempaintoimikunta järjestää myös vanhemmille omaa toimintaa, kuten esim. myyjäiset, puutyökerhon ja sadonkorjuujuhlat. Vanhempaintoimikunnan tehtäviin kuuluu virkistys- ja tutustumistoiminan järjestäminen vanhempien, opettajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden kesken. Johtosääntö määrittelee vanhempaintoimikunnan tehtävät Muut yhteistyökumppanit Yhteistyötä on vaihtelevasti läpi lukuvuoden erilaisten tapahtumien yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös erilaisina opintokäynteinä sekä asiantuntijavierailuina opintokokonaisuuksien ja teemojen yhteydessä. Koulumme pyrkii lisäksi aktiivisesti saamaan uusia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Yhteistyötä tehdään erityisesti päiväkotien (esikoulu) ja yläasteiden kanssa oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle. Koulun yhteistyökumppaneita ovat mm. Opetushallitus Suomen Unicef ja Hyvän Tahdon lähettiläät Päiväkoti Enkkutarha Happy Kids Lastentalo Musikatti Rauman seurakunta Rauman kaupungin kulttuuritoimisto Rauman kaupunginkirjasto ja kirjastoauto Rauman kaupunginteatteri Käsityökeskus Museot (Merimuseo, Taidemuseo, Lönnströmin taidemuseo ja kotimuseo, Marela, Kirsti, Vanha Raatihuone, Kiikartorni, Savenvalajan verstas, Karikatyyrigalleria) Art Hauenguanon taide- ja käsityö kohteet Taiteilijavierasohjelma Raumars Paikalliset eri alojen taiteilijat Poliisi ja pelastustoimi Muut koulut ja Musiikkiopisto Rauman opettajankoulutuslaitos ja Seminaarin puutarha Satakunnan taidetoimikunta Rauman kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi (liikuntapaikat ja nuorisotalot) Oppilashuollon yhteistyökumppanit Vanhempien työpaikat 17

18 Enkkutarha Happy Kids sijaitsee rakennuksen alakerrassa ja Lastentalo Musikatti lähistöllä. Yhteistyötä tehdään lähinnä päiväkodin esiopetusryhmien kanssa ja eskarilaisia kutsutaan välillä mukaan esi- ja alkuopetuksen pajoihin. Yhteisiä retkiä ja tapahtumia järjestetään myös. Lähialueelta, kuten Turusta, Porista, Eurajoelta ja Harjavallasta käy tutustumassa paljon sosiaali- ja kasvatusalan opiskelijoita. Koulussamme harjoittelee opiskelijoita edellä mainituista oppilaitoksista sekä Rauman OKL:sta. 13. OPPILASHUOLTO Rauman freinetkoulu on lasten ja aikuisten yhteinen työpaikka, jossa jokaisen hyvinvointi on arvokas asia. Pyrkimyksenä on luoda sellainen välittämisen kulttuuri, jossa toisesta huolehtiminen ja toisen hyvä kohtelu on tärkeää. Ongelmien ennaltaehkäiseminen, varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen kuuluu turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaalimiseen. Ensisijainen kasvatusvastuu on kodeilla. Koulu tukee vanhempia kasvatustehtävässä ja erilaisilla koulun järjestämillä tukimuodoilla pyritään edistämään oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Moniammatillinen turvaverkko auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Vanhemmille tiedotetaan koulun tukimuodoista ja heillä on mahdollisuus osallistua lapsiaan koskevaan toimintaan ja sen suunnitteluun. Koululla on koko yhteisöä koskeva turvallisuus- ja hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää oppilashuollon lisäksi työsuojeluasiat sekä suojelusuunnitelman. (Pääkohdat on koottu liitteeseen 4. Koko materiaali on koulun kansliassa.) Fyysinen turvallisuus Koulun kaikki toiminta on valvottua ja koulun säännöt on laadittu erityisesti oppilaiden turvallisuutta silmälläpitäen. Oppilailta edellytetään sääntöjen mukaista käyttäytymistä koulussa, välituntialueella, retkillä ja liikuntatunneilla. Teknisissä töissä turvallisuusohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää. Pyöräillessä ja luistellessa käytetään kypärää. Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat kuuluvat koulun keskeisiin oppisisältöihin. Käytännössä opetus toteutuu sekä luonnontiedossa että koko koulun toimintakulttuurissa Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto noudattaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän toimintamallia (liite 6). Keskeisiä ovat ravintoon, lepoon, liikuntaan ja ulkoiluun, seksuaalisuuteen ja päihdevalistukseen liittyvät sisällöt. 18

19 Kouluterveydenhoitaja on mukana oppilashuolto- ja kriisiryhmässä sekä opetussuunnitelmatyössä. Hän osallistuu osaltaan koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvomiseen ja edistämiseen. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen sekä osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen kuuluvat myös kouluterveyshuollon tehtäviin. Terveydenhoitaja on koululla säännöllisesti sovittuina aikoina. Sen lisäksi hänet voi tarvittaessa tavoittaa matkapuhelimesta. Hammashuolto noudattaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän suunnitelmaa Kouluruokailu Koulussa tarjotaan päivittäin monipuolinen ja ravitsemuksellisesti hyvä kouluateria, joka tehdään koulun omassa keittiössä. Oppilaiden toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ruuan suunnittelussa. Erilaisia teemapäiviä- ja viikkoja voidaan myös hyödyntää. Koulussa pyritään laittamaan niin maittavaa ruokaa, että oppilaat söisivät sitä, ja saisivat näin osan päivittäisestä ravinnontarpeestaan. Hyvällä ja terveellisellä ruualla on merkitystä oppilaan hyvinvoinnille. Ruokailun yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin ruokatapoihin. Kasvatusvastuu on yhteinen ja se jaetaan yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa. Ruokalassa auttaminen kuuluu oppilaiden vastuutehtäviin. Ruuan laatua parantamalla (siirryttiin ostoruuasta itse laitettuun ruokaan) ruokajätteen määrä väheni huomattavasti. Kestävä kehitys on otettu huomioon kierrätyksessä (mm. oppilaiden vastuutehtävänä on maitotölkkien kierrättäminen). Jos oppilaalla on pitkä koulupäivä (kolmeen asti), hänellä on mahdollisuus ilmaiseen välipalaan. Oppilaita ohjataan (opettaja, terveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta) ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan- ja tapojaan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään, tekemään vastuullisia valintoja sekä käyttäytymään asiallisesti Oppilashuoltoryhmä Moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opettajat, erityisopettaja (kokoonkutsuja), terveydenhoitaja ja tarvittaessa vanhemmat, koulupsykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokoonkutsuja kokoaa käsiteltävät asiat ja luokanopettajista ovat paikalla ne, joiden oppilaita käsiteltävät asiat koskevat. Ryhmä suunnittelee ja päättää yhteistyössä oppilaiden opiskelua tai fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koskevista toimenpiteistä ja niiden työnjaosta. Ryhmässä noudatetaan tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. 19

20 13.5. Kriisisuunnitelma Kriisisuunnitelma (liite 5) sisältää toimenpideohjeet kriisitilanteiden varalle. Suunnitelma on kaikissa luokissa, kansliassa ja keittiössä. Toimenpideohjeet annetaan kaikille henkilökunnan jäsenille ja niistä tiedotetaan koteihin. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä tai psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisiryhmään valitut henkilöt valitaan vuosittain. Kriisitilanteisiin kuuluvat: oppilaan, hänen perheenjäsenensä, henkilökuntaan kuuluvan tai hänen perheenjäsenensä kuolema koulussa tapahtuva itsemurha tai itsemurhan uhka oppilaan tai työntekijän vakava sairaus oppilaan tupakointi tai päihteiden käyttö koulussa oppilaisiin, henkilökuntaan kuuluviin tai perheenjäseniin kohdistuvat onnettomuudet suuronnettomuudet väkivalta tai väkivallan uhka koulussa mielenterveyskysymykset kiusaaminen oppilaan poissaolot Koulumatkakuljetukset ja vakuutukset Koulu edellyttää, että oppilaat käyttävät koulumatkoilla ja koulun retkillä pyöräilykypärää. Oppilailla on vakuutus, joka korvaa koulupäivän aikana, koulumatkoilla tai majoituksessa tapahtuneet vahingot. Koko koulupäivän tai sitä pidemmistä retkistä luokanopettaja laatii retkisuunnitelman, jonka rehtori hyväksyy. Tällöin vakuutus kattaa myös näiden retkien aikana tapahtuneet vahingot. Mikäli retkikuljetuksissa käytetään henkilökunnan tai vanhempien autoja, tarvitaan vanhemmilta lupa lapsen kuljetukseen sekä lakisääteiset turvavälineet autossa. Vakuutuksista tiedotetaan vanhemmille syyslukukauden alussa Aamuhoito ja iltapäiväkerho Filttis Oppilaille on järjestetty koulun tiloissa mahdollisuus turvalliseen aamu- ja iltapäivähoitoon. Aamuhoito on maksuton, ja sinne voi tulla työskentelemään tai leikkimään ennen koulupäivän alkamista. Iltapäivähoito on maksullista ja siihen sisältyy välipala, erilaista toimintaa sekä mahdollisuus viikon töiden tekemiseen. Ulkoilu on tärkeä osa toimintaa. (liite 2: Filttiksen toimintasuunnitelma) 20

21 14. OPISKELUN TUKI Opiskelu Rauman freinetkoulussa on yksilöllistä ja oppilaat etenevät omaan tahtiinsa. Oppilaita ohjataan yksilöllisesti, heidän omat tarpeensa huomioiden. Oppilaan edistymistä seurataan tiiviisti, ja edistymisen esteet pyritään havaitsemaan nopeasti. Varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta tukitoimet voidaan aloittaa välittömästi. Tällaisia toimia ovat: tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja testauksiin ohjaaminen Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea tarvitseville. Tukiopetuksen tehtävä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet huomataan. Tukiopetusta voidaan antaa kaikille oppilaille. Alaluokille (ja tarvittaessa ylemmilläkin) pyritään järjestämään useita jakotunteja, mikä mahdollistaa opetuksen erityttämisen ja samanaikaistukiopetuksen. Tukiopetusta antaa oma opettaja tai opettaja, joka opettaa ainetta, jossa tukiopetusta tarvitaan. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on diagnosoivaa, ennaltaehkäisevää ja oppilaan opiskelua tukevaa erityisopettajan antamaa yksilö- pienryhmä- ja /tai samanaikaisopetusta. Lukukauden alussa kartoitetaan erityisopetusta tarvitsevat oppilaat oppilashuoltoryhmässä ja laaditaan yksilölliset suunnitelmat erityisopetusta varten. Freinetkoulussa osa-aikaista erityisopetusta voivat saada oppilaat, joilla on kielellisiä vaikeuksia puhe- ja äänivirheitä tai -häiriöitä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia muita oppimisvaikeuksia puutteelliset oppimisvalmiudet tai lieviä sosiaalisia tai emotionaalisia vaikeuksia Osa-aikainen erityisopetus painottuu alkuopetuksen puhe- ja lukiopetukseen. Osaaikaista erityisopetusta voi saada tukiopetuksen lisäksi. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Erityisopettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta yhteistyössä luokanopettajan, oppilaan, hänen huoltajansa ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Myös esikoululaiset voivat saada osa-aikaista erityisopetusta Tukitoimien suunnittelu Kun oppilaalla havaitaan oppimisen vaikeuksia yhdessä tai useammassa aineessa, luokanopettaja ottaa yhteyttä vanhempiin. Keskustelemalla erityisopettajan kanssa luokanopettaja voi suunnitella tarvittavia tukitoimia (tukiopetus / erityisopetus). Oppimisen ongelmista voidaan käsitellä myös oppilashuollossa, johon huoltaja voidaan myös kutsua mukaan. Oppilashuollossa tehdään suunnitelmia jatkotoimenpiteitä varten, jos 21

22 edellä mainitut tukimuodot eivät riitä. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata koulupsykologille oppimisen testauksia varten (myös erityisopettaja voi tehdä erilaisia testauksia). Jos oppilaalla epäillään jostakin muusta kuin oppimisesta johtuvia vaikeuksia, hänet voidaan ohjata neurologisiin tutkimuksiin, psykiatrille jne. Vanhempia informoidaan koko ajan, ja tarvittavista testauksista päättää oppilashuoltoryhmä yhdessä vanhempien kanssa. Testauksissa saatuja tuloksia käytetään oppilaan oppimissuunnitelmaan laadittaessa. Tulokset antavat opettajalle tietoa oppilaan osaamisen tasosta tai muista oppimiseen vaikuttavista seikoista, ja siitä mihin asioihin oppilaan opetuksessa huomio tulee kiinnittää. Jos tuloksissa ilmenee, että oppilas tarvitsee erityistä tukea opiskelulleen, aloitetaan erityisen tuen suunnittelu. Tähän suunnitteluun osallistuvat luokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen lisäksi luokan kertaamista voidaan käyttää tukitoimena, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi (ks. luku 17 opinnoissa eteneminen). 15. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan välttää. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä Tukimuodot Oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimivaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Tukimuotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, henkilökohtainen avustaja sekä yhden tai usemman oppiaineen yksilöllistäminen eli mukautus. Oppiaineen yksilöllistäminen tulee kyseeseen silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita. Oppiaineen yksilöllistäminen vaatii siirron erityisopetukseen, jolloin hän noudattaa omaa, juuri hänelle tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilaalle tehdään erityisopetussiirto, pitää samalla miettiä, voiko Freinetkoulu järjestää sellaista opetusta, joka takaa tarvittavat tukitoimet. Jos tukitoimia ei pystytä järjestämään, oppilaalle haetaan henkilökohtaiset tarpeet täyttävä paikka erityisopetuksesta, mikä tapahtuu yhteistyössä huoltajan kanssa Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitseva oppilasta ei siirretä erityisopetukseen, jos hän selviytyy yleisen oppimäärän tavoitteista jonkun tukimuodon, kuten henkilökohtaisen avustajan avulla. Tällöin tehdään tarkka oppimissuunnitelma, johon tukitoimet kirjataan. Tämän 22

23 suunnitelman pohjana ovat yleensä eri alojen asiantuntijoiden tekemät tutkimukset (psykologi, psykiatri, neurologi, lääkäri). Opettaja käsittelee suunnitelmaa huoltajan kanssa 1 2 kertaa lukuvuodessa, jolloin he tarkastavat tuen kattavuuden ja toimivuuden. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa, ja tähän prosessiin voidaan ottaa mukaan myös asiantuntijoita, kuten erityisopettaja, psykologi jne. Luokanopettajan vastuulla on pitää huolta siitä, että tukitoimet ovat kunnossa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Kun oppilaalle tehdään oppiaineen tai oppiaineiden yksilöllistäminen, hänet siirretään samalla erityisopetukseen. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus omien edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus pyrkii tukemaan oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetukseen siirretty oppilas noudattaa omaa oppimissuunnitelmaansa, joka on osa HOJKS:ia (henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa). Oppilas työskentelee luokassa omien edellytystensä ja hänelle järjestettyjen tukitoimien mukaan. Hän osallistuu kaikkeen koulun toimintaan, jos osallistumiselle ei ole esteitä. Opettaja suunnittelee sen, miten hän mukauttaa viikon työt oppilaan oppimissuunnitelmaa vastaaviksi. Opettaja myös miettii sen, miten oppilas viikon työt suorittaa, ja miten oppilas saa tarvitsemansa tuen työskentelylleen. Mikäli erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen yhteydessä osa-aikaisen erityisopetuksen tukemana tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Tässä tapauksessa oppilaalle haetaan paikka erityisopetuksesta. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimismäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen HOJKS Oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), kun hänet on siirretty erityisopetukseen yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Suunnitelmalla on tarkoitus tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. HOJKS:in laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, luokanopettaja, erityisopettaja, tarvittaessa koulun muu henkilökunta sekä muut tarpeelliset asiantuntijat. HOJKS:ia tehtäessä apuna käytetään aiemmin mahdollisesti tehtyjä psykologin tai jonkun muun asiantuntijan tutkimuksia ja/tai lausuntoja (jotka liitetään HOJKS:iin) Yhteistyössä määritellään opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti suunnitellaan myös opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet. Oppimissuunnitelma on osa HOJKS:ia. HOJKS:in tekemisestä lisää liitteessä 3. 23

24 16. OPPILAAN ARVIOINTI JA TODISTUKSET Oppilaan arviointi kohdistuu opinnoissa edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Niitä arvioidaan suhteessa hyvän osaamisen kuvauksiin, opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppilaalle asetettuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle aetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua Arviointikeskustelut Arviointikeskustelu on kasvatuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa oppilas, huoltajat ja opettaja keskustelevat yhdessä oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja harjoitusta vaativista alueista. Vahvuudet ja tavoitteet kirjataan ylös ja niiden toteutumista arvioidaan seuraavassa keskustelussa. Keskusteluja pidetään vähintään kerran lukukaudessa. Keskustelun pohjana voidaan käyttää myös esim. itsearviointia Todistus Oppilaan arviointi on sanallista ja perustuu oppiaineiden hyvän taidon osaamisen kriteereihin. Arviointi on henkilökohtaista, konkreettista ja kannustavaa. Opettaja antaa todistuksessa palautetta eri osa-alueilla edistymisestä sekä ohjeita tulevaisuutta varten. Koulussa jaetaan lukuvuoden aikana kaksi arviointia, väliarviointi syyslukukaudella ja lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa mainitaan seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen tai luokan kertaaminen. Lisäksi todistus voi sisältää maininnan keskeneräisestä oppimäärästä. Todistuksen liitteenä on oppilaan itsearviointi, joka sisältää käyttäytymisen ja työskentelyn arvioinnin sekä opettajan vastauksen ja arvion. (Liite 7: Todistusmalli) 16.3 Itsearviointi Itsearviointi kehittää oppilaan itsetuntemusta ja opiskelutaitoja. Oppilas sanelee tai kirjoittaa oman kirjallisen itsearviointinsa syksyllä ja keväällä. Arvioinnissaan hän pohtii käyttäytymistään, työskentelyään ja oppimistaan. Opettaja vastaa kirjallisesti oppilaan itsearviointiin. Työskentelytaitojen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas huolehtii tehtävistään ja välineistään sekä toimii ryhmässä ja noudattaa työskentelyohjeita. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristönsä, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Tavoitteena on, että oppilaat toimivat koulun työohjeen mukaisesti ja sisäistävät sen. Työohje toimii koulun järjestyssääntönä. Lisäksi luokissa on omat oppilaiden laatimat säännöt, joita kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan. 24

25 Koulun työohje Vastuu koulumme viihtyisyydestä kuuluu jokaiselle. Yhteisen työpaikkamme toimivuus on mahdollista, kun kaikki huolehtivat työrauhan säilymisestä ja ympäristön siisteydestä. Hyvien tapojen noudattaminen takaa sen, että koulumme on turvallinen ja hyvä paikka opiskella. Koulussamme kaikki kantavat vastuun omista töistään ja sovituista velvollisuuksista. Koulussa kaikkeen huonoon käytökseen puututaan. Jos oppilas ei noudata koulun työohjetta, hänen kanssaan keskustellaan, ja pyritään tekemään yhteisiä sopimuksia. Jos tämä ei auta, pyydetään vanhemmat mukaan keskusteluun. Jos käytös on erityisen huolestuttavaa, asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tällöin tilannetta voidaan pohtia yhdessä, ja suunnitella soveltuvia toimenpiteitä. 17. OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET Pääsääntöisesti pyritään siihen, että oppilas siirtyy oman ryhmänsä mukana seuraavalle vuosiluokalle ja eriyttäminen tapahtuu oman ryhmän sisällä. Jos kuitenkin oppimäärä jää kesken, puuttuvat suoritukset tehdään kesän tai seuraavan lukukauden aikana. Jos oppilas ei kuitenkaan kuudennen luokan päättyessä ole suorittanut hyväksytyksi alakoulun oppimäärää, hän kertaa kuudennen luokan. Vanhempien kanssa voidaan myös sopia kertaamisesta tietojen ja taitojen vahvistamiseksi. Toisinaan voi olla hyödyllisempää toteuttaa kertaaminen jo aikaisemmin. Asiasta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. 18. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPI- LAIDEN OPETUS Koulussamme oppilaat otetaan huomioon yksilöinä, ja heidän omat erityiset piirteensä nähdään rikkautena. Oppilas opiskelee omien edellytystensä mukaisesti. Mikäli oppilas kuuluu eri kieli- tai kulttuuriryhmään, tämä huomioidaan opiskelua suunniteltaessa. Oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä oman identiteetin rakentamisen kannalta. Oppilaan omaa kieli ja kulttuuriperintöä pyritään vaalimaan mahdolisuuksien mukaan eri keinoin, kuten oman kielen tunneilla (esim. venäjää äidinkielenään puhuvalla on venäjän kieltä kaksi tuntia viikossa normaalien viikkotuntien lisäksi). Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva oppilas noudattaa samaa opetussuunnitelmaa kuin muutkin koulun oppilaat hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 määrittelee tarkemmin saamelaisten, romanien, viittomakielisten ja maahanmuuttajien opetuksen periaatteet ja tavoitteet. Nämä periaatteet huomioidaan oppilaan opetusta suunniteltaessa. 25

26 19. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ERI OPPIAINEIS- SA Tavoitteet ja sisällöt esitellään seuraavassa oppiaineittain. Ensin esitellään oppiaineiden ydinkohdat ja toimintatavat, seuraavaksi sisällöt visuaalisessa muodossa ja viimeisenä hyvän osaamisen kuvaukset, joihin myös arvionti perustuu. Visuaalisessa muodossa esitetyt oppiaineiden sisältöjen kuvaukset ovat myös oppilaiden käytössä. Halutessaan niitä voi käyttää opintokirjan tapaan ja merkitä nihil jo opiskellut asiat Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen opetuksen perustehtävä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Äidinkieli on tieto-, taito- ja taideaine. Kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksissa on tavoitteena lähestyä kieltä kaikista näkökulmista. Päivittäisissä keskusteluissa opitaan kuuntelemisen ja puhumisen tärkeää taitoa. Myös erilaisten tuotosten esittelyt luokassa edistävät näitä taitoja. Lapsia ohjataan kohtaamaan lukemisen maailma. Kirjoja ja lasten tarinoita luetaan ääneen. Kirjastossa vieraillaan ahkerasti ja oppilaat suorittavat lukudiplomeja. Luokissa pyritään päivittäisiin lukuhetkiin. Koulussa käy kirjailijavieraita. Kirjoitustaitoa opetellaan heti hyödyntämään. Kirjoitetaan raportteja vierailuista ja retkistä, kirjoitetaan omia tarinoita. Sekä raportteja että tarinoita julkaistaan luokkalehdissä tai kirjoina. Vapaata itseilmaisua painottavana kouluna oppilaiden omat tuotokset, kuten kirjat, esitykset, näytelmät ovat tärkeitä ja erilaisia julkaisuja ja esiintymistilaisuuksia on paljon. Vuosittain vietetään mm. Kirjan ja Ruusun päivää, jolloin lasten omat kirjat ilmestyvät Äidinkieli integroituu kaikkiin muihin oppiaineisiin. Äidinkieli on kaiken muun oppimisen perusta. 26

27 27

28 28

29 29

30 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA TOISEN LUOKAN PÄÄTTY- ESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA VIIDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ot- 30

31 tamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi 31

32 tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon A-kieli vuosiluokat 1 2 Kielen opiskelu voidaan aloittaa jo ennen kolmatta vuosiluokkaa. Tällöin keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoitteluun. Kirjoitettua kielimuotoa voidaan käyttää suullisen harjoittelun tukena. Opetus integroidaan oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Opetuksessa tutustutaan myös alustavasti kulttuurien välisiin eroihin. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikin-omaista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas tulee tietoiseksi kielestä ja rohkaistuu kokeilemaan sitä mm. erilaisten leikkien kautta. Näin oppilas kiinnostuu kielen opiskelusta ja saa samalla pohjaa kielenopiskelutaidoilleen. Vieraisiin kulttuureihin tutustuminen toteutuu mm. Unicef-toiminnan kautta. vuosiluokat 3 6 Oppilas tottuu viestimään vieraalla kielellä leikkien, keskustelujen, harjoitusten ja näyttelemisen kautta. Oppilaat harjoittelevat paljon puhumista. Kielitaitoa harjoitellaan myös oikeissa tilanteissa, kun niihin on mahdollisuus esim. koulun vieraita opastettaessa. Opiskelussa perehdytään eri kielten ja kulttuurien erilaisuuteen, jolloin opitaan ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kultttuurien elämänmuotoa. Oppilaan hyviä kielenopiskelutottumuksia kehitetään koko ajan. Tavoitteena on, että oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti kielenopiskelutilanteissa. Hän osaa käyttää itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä. Lisäksi hän oppii tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia kielenopiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan. 32

33 33

34 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA KUUDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuullun ymmärtäminen: Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta sekä lyhyiden, yksinkertaisten keskustelujen ja viestien ydinsisällön normaalilla puhenopeudella ja selkeällä yleiskielellä puhuttuna (puhe toistetaan) Puhuminen: Oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita tuottaa ymmärrettävää puhetta, vaikka puheessa voi esiintyä paljon peruskielioppi-virheitä Tekstin ymmärtäminen: Oppilas ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla kykenee selvittämään tekstiä, vaikka lukeminen ja ymmärtäminen voivat sujuvat vielä hitaasti Kirjoittaminen: Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmista, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (mm. postikortin, henkilötiedot) osaa tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään osaa kirjoittaa muutamia lauseita yrittää kirjoittaa, vaikka tuotoksessa saattaa esiintyä monenlaisia virheitä Matematiikka Vuosiluokat 1 2 Opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen sekä keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen. Kokemusten hankkimisen kautta tutustuu matemaattisiin käsitteisiin ja rakenteisiin. Matematiikan oppimisessa käytetään hyväksi oppilaiden pohjatietoja, joiden varaan uudet käsitteet rakennetaan. Uusi asia yhdistetään aiemmin opittuun. Oppiminen tapahtuu konkreettisten harjoituksien kautta. 34

35 Vuosiluokat 3 5 Matemaattisen ajattelun kehittämisen lisäksi opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen sekä lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen. Oppilaan oma tutkiminen ja havainnoiminen ovat kaiken oppimisen perusta: oppilas tutkii, rakentaa, kokeilee, yhdistää, ajattelee, päättelee, kysyy, keksii, laskee, ratkaisee, piirtää, mittaa, vertailee, arvioi jne. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä, ratkaisemaan matemaattisia ongelmia, perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittelemään ratkaisujaan toisille. Luvut ja laskutoimitukset, algebra, geometria sekä tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys muodostavat matematiikan keskeiset sisällöt. Vuosiluokalla 6 oppilas kertaa aimmin oppimia taitojaan sekä oppii lisää keskeisiin sisältöihin kuuluvia aihepiirejä. 35

36 36

37 37

38 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA TOISEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja < Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen 38

39 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA VIIDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä 39

40 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen Ympäristö- ja luonnontieto Keskeisiä tutkimisen ja opiskelun kohteita ovat luonto, rakennettu ympäristö ja ihminen. Opiskelun lähestymistapa on tutkiva, havainnoiva ja ongelmakeskeinen. Oppimisen pitäisi olla kokemuksellista ja elämyksellistä. Ympäristö- ja luonnontieto oppiaineena on erittäin hyvä oppimaan oppimisen väline. Tavoitteena on, että oppilaille muodostuisi myönteinen ympäristö- ja luontosuhde ja luonnonsuojelu ja kierrättäminen tulisivat osaksi elämää. Retket lähiympäristöön ja kauempaankin maastoon kuuluvat tärkeänä osana opiskeluun. Luonnontieteen aihepiirit ovat sellaisia, että ne sopivat luontevasti keskusaiheiksi tai teemoiksi. 40

41 41

42 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA NELJÄNNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti 42

43 tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesuja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä Ihminen ja terveys Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa Turvallisuus Oppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa Biologia ja maantieto Biologian keskeisiä tutkimuksen ja opiskelun kohteita ovat elämä ja sen ilmiöt. Opetus perustuu tutkivaan oppimiseen. Oppimisen tulisi antaa myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta. Biologiaa ja maantietoa opiskellaan erilaisten retkien ja opintokäyntien avulla. 43

44 Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Maantiedon opetuksen avulla luodaan pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Biologian ja maantiedon opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuvaksi kansalaiseksi. Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opiskelun tavoitteena on, että oppilas ymmärtää omaa kasvuaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. 44

45 45

46 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA KUUDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa Karttataidot Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa 46

47 Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä Fysiikka ja kemia Vuosiluokat 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset. Näiden pohjalta edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelussa keskitytään luonnonilmiöiden ja kappaleiden ominaisuuksien syyseuraussuhteiden tunnistamiseen. Fysiikan ja kemian opiskelun keinoja ovat kaikenlainen tutkiminen, tiedonhaku, havainnointi, mittaaminen, kuvaileminen, vertaileminen ja luokittelu. Tavoitteena on, että oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisien riippuvuuksia. Tutkituista ja havaituista asioista tehdään johtopäätöksiä ja raportteja sekä pohditaan tiedon luotettavuutta. Turvallinen ja ympäristöä säästävä liikkuminen ja työskentely ovat tärkeitä oppiaineen opiskelussa. Päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden ymmärtäminen on oppiaineen tärkeä tavoite. 47

48 48

49 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA KUUDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Energia ja sähkö Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin Luonnon rakenteet Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä Aineet ympärillämme Oppilas tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan 49

50 osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista Uskonto Uskonto on osa suomalaista kulttuuria, toimintakulttuuria ja vuodenkiertoa. Uskonto on osa laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä. Uskonnonopetus tukee oppilaan arvomaailman ja moraalin kehitystä sekä eettistä ajattelua. Uskontoa lähestytään oman elämän kautta. Uskonnonopetus perehdyttää evankelisluterialiseen uskontoon, jonka sisältöjä ovat mm. oma seurakunta, kristityn elämä, kirkkovuoden tapahtumat, Raamatun sisältö ja opetukset, Jeesuksen elämä ja opetukset Opiskelutavat ovat monipuolisia, mm. keskustelut, vierailijat ja vierailut, taiteen ja ilmaisun keinot, yhteistyö seurakunnan kanssa, toiminta Unicef-kouluna 50

51 51

52 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA VIIDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto tukee oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa omaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Toiminta Unicef-kouluna tutustuttaa oppilaan Lasten oikeuksiin ja auttaa häntä kasvamaan suvaitsevaiseksi, oikeudenmukaiseksi, vastuulliseksi ja toisista välittäväksi. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA VIIDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon 52

53 ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin Ihminen ja maailma Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita Historia Vuosiluokat 5 6 Historianopetuksessa perehdytään menneen ajan käsitteeseen eri keinoin, mm. draamaa käytetään hyväksi aihepiirien syventämisessä. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Omaan kotiseutuun tutustutaan jo ennen viidettä luokkaa. Kotiseutuun ja oman perheen vaiheisiin tutustumisen kautta on helpompi ymmärtää historiaa. Historian opetuksessa keskeistä on se, että historian tiedot nähdään historioitsijoiden tulkintoina. Oppilaita ohjataan kriittiseen suhtautumiseen sekä menneisyyden että oman ajan ilmiöihin ja myös eri historiallisiin lähteisiin. Opetus perehdyttää erilaisiin tapoihin jakaa historia eri aikakausiin sekä oikeisiin käsitteisiin, kuten esihistoria, historia, vanha aika jne. Tärkeää on ohjata oppilasta ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvailemaan ihmisen elämään oleellisesti vaikuttaneita muutoksia (esim. maanviljelyn synty), tunnistamaan jatkuvuuden historiassa sekä etsimään syitä muutoksille. 53

54 54

55 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA KUUDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu Musiikki Tunteiden ilmaisun väline Musiikki on tunteiden ja ilmaisun väline, joka tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua Monipuolisuus Musiikin opiskelu on monipuolista, jotta jokainen voi löytää ominaisimman kiinnostuksen kohteensa musiikin alueelta, joko musiikin tekijänä tai kokijana. Esiintymiset ja itseilmaisu Oppilaita rohkaistaan musiikilliseen ilmaisuun, joka sisältää laulua, soittoa ja liikkumista. Oppilailla on mahdollisuus koulun juhlissa, esityspäivinä, aamunavauksissa ja luokissa esiintyä. Oppilaiden kekseliäisyyttä, itseilmaisua ja luovuutta halutaan tukea antamalla paljon esiintymistilaisuuksia. Yhteistyö Koulun oppilailla on esiintymistilaisuuksia myös koulun ulkopuolisissa tapahtumissa (esim. Lucia-kulkue). Olennaisena osana musiikin opiskeluun kuuluvat konserttikäynnit ja vierailijat musiikin alalta. Oppilas musisoivan ryhmän jäsenenä Koko koulun yhteiset lauluhetket tukevat oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kokonaisuudet ja teemat Musiikin aiheet liittyvät luokissa ja koko koulussa käsiteltäviin teemoihin ja kokonaisuuksiin. 55

56 56

57 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet Kuvataide Tehtävänä ilmaista ja käsitellä tunteita Kuvataide on luonteva tapa harjoitella tunteita, tunteiden ilmaisua ja tunnistamista. Kuvataide antaa paljon kasvun eväitä, koska se on niin elämyksellinen, kokonaisvaltainen ja kokemuksellinen aine. Vapaa itseilmaisu Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa esittää jokin asia, vaan on erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia esittää se. Kuvataiteen avulla tuetaan oppilaan omaa kekseliäisyyttä ja luovuutta. Omaperäiset ja persoonalliset esitystavat ovat sallittuja ja toivottuja. Oppilaiden taideteoksissa sisältö on tekniikkaa tärkeämpi. Kokonaisuudet ja teemat Kuvataide tukee kokonaisvaltaista opiskelua. Kuvataiteen aiheet liittyvät usein teemoihin, joita käsitellään muissakin oppiaineissa. Ne voivat liittyä myös lukuvuoden teemaan. Oppilaiden ideat ja toiveet pyritään ottamaan huomioon myös suunnittelussa ja projekteissa. Kuvataiteen projekti, kuten seinäkalenterin tekeminen, voi toisaalta olla keskusaihe, johon muiden aineiden opiskelu liittyy. Monipuolisuus Tekniikoita ja työtapoja sekä erilaisia aihepiirejä pyritään opiskelemaan monipuolisesti. Uusia työtapoja kokeillaan rohkeasti. Oppilaille pyritään tarjoamaan mahdollisimman korkeatasoisia, monipuolisia ja kulloiseenkin työhön oikeanlaisia työvälineitä. Työvälineistä huolehtiminen on myös tärkeä osa työskentelyä. Yhteistyö Kuvataiteen opiskelussa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan mm. taidemuseoiden, opettajankoulutuslaitoksen, Raumars-taiteilijavierasohjelman taiteilijoiden ja paikallisten taiteilijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Esille asettaminen Töiden esille asettaminen on tärkeää. Koulussa on paljon oppilaiden töitä esille. Niitä on mahdollisuuksien mukaan esillä myös muualla (esim. kaupunginkirjasto). Noin joka kolmas vuosi järjestetään oma taidemyyntinäyttely avajaisineen ja juhlapuheineen. Töiden esille asettaminen tukee oppilaan oman työn arvostusta. 57

58 58

59 59

60 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa Käsityö Käsityön opiskeluun kuuluu olennaisena osana prosessimainen työskentely, joka alkaa omien töiden suunnittelusta, sisältää suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työskentelyjakson ja päättyy työn ja työskentelyn arviointiin sekä töiden esilleasettamiseen. Kaikenlainen rohkea kokeilu, tutkiminen, keksiminen, luovat ideat ja ongelmanratkaisu kuuluvat käsityön opiskeluun. Käsitöiden tekemisessä pyritään esteettisyyteen, siisteyteen ja omaperäisyyteen. Tavoitteena on oppia arvostamaan ja iloitsemaan omasta työstä sekä oppia hyödyntämään opittuja tietoja ja taitoja. Käsityön opiskelu integroidaan kuvataiteeseen ja muihin oppiaineisiin ja käsitöiden aiheet voivat liittyä koulun ja luokan teemoihin ja projekteihin. 60

61 Oppisisällöissä otetaan huomioon myös suomalainen ja muiden maiden kulttuuriperintö. Tärkeää on oppia perustekniikat erilaisilla materiaaleilla. Luonnomateriaalien käyttö on tärkeää. Opetuksessa keskitytään myös taloudellisuuteen, säästämiseen, kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Arkielämän teknologiaan tutustuminen kuuluu myös käsityön oppisisältöihin. Kuten muissakin aineissa, myös käsityössä toteutetaan retkiä ja vierailuja. 61

62 62

63 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA NELJÄNNEN LUOKAPÄÄT- TYESSÄ Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön Liikunta Onnistumisen kokemukset liikunnassa ovat tärkeitä ja luovat tärkeää pohjaa elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymiselle ja liikunnan ilon ja hyödyn löytämiselle. Muiden huomioon ottamisen harjoitteleminen reilun pelin hengessä harjoittaa jokaisen oppilaan sosiaalisia taitoja ja luo mukavaa yhteishenkeä ryhmään. Motoristen taitojen kehittäminen edesauttaa kaikkea toimintaa ja oppimista. Liikunnan opiskelu järjestetään mahdollisimman monipuoliseksi ja kaupungin liikuntapaikkoja käytetään aktiivisesti. 63

64 64