Työsuojelun toimintaohjelma Työryhmä: Kemppi Erkki (pj), Jokinen Juha, Kuusisto Seppo, Laine Leena, Mähönen Anne (siht.

Transkriptio

1 Työsuojelun toimintaohjelma Työryhmä: Kemppi Erkki (pj), Jokinen Juha, Kuusisto Seppo, Laine Leena, Mähönen Anne (siht.) Työsuojelutoimikunta Yhtymähallitus

2 Sisällysluettelo 1 Toimintaohjelman sisältö Työnantajan, työntekijän ja koulutuksen järjestäjän työsuojeluvastuu Työsuojeluorganisaatio Työterveyshuolto Sisäiset turvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät ohjeet Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet Työsuojelun toimintalinjat ja kehittämistoimenpiteet Työolojen seurantakohteet Työsuojeluasioiden huomioonottaminen toiminnassa Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito... 9 LIITE 1. Työsuojeluhenkilöstö

3 1 Toimintaohjelman sisältö Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun yleiset toimintalinjat. Työturvallisuuslain (2002/738 9 :n) mukaan: "Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa." Työsuojelu on työympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Työympäristön ja tuottavuuden välillä on todettu selvä yhteys: toimivassa työympäristössä on vähemmän häiriötilanteita ja työt sujuvat joustavasti. Jotta työsuojelu toteutuisi tarkoituksenmukaisesti, on tunnettava työpaikan työolojen nykytila: työviihtyvyys, työilmapiiri, ergonomia ja fyysinen työympäristö, työkykyyn vaikuttavat tekijät sekä ymmärrettävä näiden asioiden ja tuloksen tekemisen yhteys. Työsuojelun toimintaohjelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja yhtymähallituksessa. Asiakirjasta tiedotetaan koko henkilöstölle ja se on koko henkilöstön saatavilla intrassa ja IMSjärjestelmässä. 2 Työnantajan, työntekijän ja koulutuksen järjestäjän työsuojeluvastuu Työpaikan työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Työsopimuslain (2001/55 2 ja 3 :n) mukaan työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) säädetään, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan. Työturvallisuuslain (738/2002) tavoitteena on suojella työntekijän turvallisuutta ja terveyttä sekä työkykyä ja ehkäistä terveyden haittojen syntymistä (esim. tapaturmat, ammattitaudit). Siinä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määritellään työnantajan ja muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden sekä työntekijöiden velvollisuudet. Työnantajalla on yleinen varsin laaja huolehtimisvelvollisuus. Myös työntekijät ovat omalta osaltaan vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta. Työturvallisuuslain (18, 19 ja 20 :n) mukaan työntekijän velvollisuus on noudattaa annettuja työ- ja toimintaohjeita. Työntekijän vastuulla on käyttää hänelle annettuja turvavarusteita. Lisäksi jokaisen työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitettava esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista. Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) perusteella. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyy- 3 (10)

4 sisen ympäristön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön koskee myös työssäoppimis-jaksoja. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lain (631/21998) mukaan turvallista opiskeluympäristöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintotilanteisiin. Opiskelijoihin liittyvä vastuunjako on kuvattu LSKKY:n toimintaohjeessa Työtapaturmien, ammattitautien ja läheltä piti -tilanteiden käsittely. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (1889/39) työrikoksia koskevan 47 luvun mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rikoslain mukainen rangaistavuus ei edellytä tapaturman sattumista, vaan työturvallisuusmääräysten rikkominen on jo sinänsä rangaistavaa. Työturvallisuusrikkomus on määritelty työturvallisuuslain 63 :ssä. Lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta. Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään rikoslain 21 luvun 8 11 ja 13 :ssä. 3 Työsuojeluorganisaatio Kuntayhtymän työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunnan muut jäsenet. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvia kutsutaan yhteisnimellä työsuojeluhenkilöstö. Liitteessä 1 on esitetty kuntayhtymän työsuojeluhenkilöstö. 4 Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain (2001/1383) mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöille työterveyshuolto hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Loimaan kaupungin työterveysasema Työkymppi vastaa työterveyshuollosta Liedossa ja Loimaalla. Uudessakaupungissa työterveyshuollosta vastaa Uudenkaupungin Sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuolto. Työterveyshuollon yhteyshenkilönä toimii Loimaalla ja Liedossa talous- ja hallintojohtaja, Uudessakaupungissa rehtori. Kansaneläkelaitos korvaa osan kustannuksista, joita työterveyshuolto aiheuttaa työnantajalle. Korvausperiaatteiden keskeinen tavoite on kohdentaa työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoa. Työterveyshuolto laatii yhdessä LSKKY:n yhteyshenkilön kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelmat kolme-viisivuotiskausiksi. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja aina tarvittaessa. Työpaikan työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön välinen yhteistyö ensiarvoisen tärkeää. Työterveyshuollon sisältö ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan kehittämiseksi. Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä (TthL 12 ) ovat seuraavat: työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen, tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, terveystarkastusten järjestäminen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara, työkykyä ylläpitävä toiminta, vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta ja ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpitäminen. 4 (10)

5 LSKKY:ssä henkilöstölle tarjottava lakisääteinen ja sen ylittävä työterveyshuollon sisältö on määritelty seuraavasti: A) Lakisääteinen työterveyshuolto (TthL 12 ) työpaikkaselvitykset työterveystarkastukset työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi verkostoneuvottelut työkykyasioissa sairauspoissaoloseurantaan osallistuminen ja raportointi työfysioterapeutin konsultaatio, ohjaus ja neuvontakäynnit 1-5 käyntiä/ongelma työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä työterveyspsykologin konsultaatio, ohjaus ja neuvontakäynnit 1-5 käyntiä/ongelma päihdetyöhön osallistuminen päihdeohjelman mukaisesti työhyvinvointia tukeva yksilö- ja ryhmätoiminta toimintasuunnitelman mukaisesti tietojen anto ja ohjaus kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan osallistuminen B Muut terveydenhuoltopalvelut (TthL 14 ) sairaanhoitopalvelut o yleislääkäritasoinen sairaanhoitovastaanotto o työterveyshoitajan sairaanhoitovastaanotto o laboratoriotutkimukset o kuvantamistutkimukset, ei magneettitutkimuksia o kliinisfysiologiset tutkimukset o akuuttien ja ennalta sovittujen toimenpiteiden tekeminen o rajoitus: perussairauksien hoito ei kuulu työterveyshuollon sopimukseen muut palvelut o rokotukset, työhön liittyvät rokotukset o perusrokotukset (dite) terveystarkastusten yhteydessä o influenssarokotuksista huolehtiminen erikseen sovittaessa o todistukset ja lausunnot työnantajalle ja vakuutusyhtiölle o työtapaturmien hoito 5 (10)

6 5 Sisäiset turvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät ohjeet LSKKY:n sisäisiä turvallisuusohjeita ovat seuraavat: kriisisuunnitelma oppilaitoksien järjestyssäännöt toimipaikkakohtaiset pelastussuunnitelmat toimipaikkakohtaiset tulityöohjeet, räjähdyssuojausasiakirjat ja Ex-työlupaohjeet toimipaikkakohtaiset sisäiset liikenneohjeet LSKKY:n työterveyteen liittyviä toimintaohjeita ovat seuraavat: työtapaturmien, ammattitautien ja läheltä piti -tilanteiden käsittely EA-kaappien ja -laukkujen ylläpito-ohje häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisen malli päihdeohjelma henkilöstön työkykyongelmat ja sairauspoissaolot -toimintamalli varhaiseen puuttumiseen palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö Turvallisuus- ja työterveysohjeet on tiedotettu sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Järjestyssäännöt ovat opinto-oppaassa, palohälytys- ja hätäensiapuohjeistus on saatavilla ilmoitustauluilta ja muut ohjeet kuntayhtymän IMS-järjestelmästä. 6 Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet Työympäristön nykytila Kuntayhtymällä on kolme oppilaitosta, joiden käytössä vakituisessa käytössä olevat kiinteistöt on lueteltu taulukossa 1. Lisäksi käytössä on lukukausittain tarpeen mukaan erillisiä vuokratiloja. Taulukko 1. Kuntayhtymän oppilaitosten kiinteistöt Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Hämeentie 238, Loimaa Myllykyläntie 8, Loimaa Turuntie 31, Loimaa Ylistaronkatu 36, Loimaa Liedon ammatti- ja aikuisopisto Opintie 1, Lieto Pajakuja 4, Lieto Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Viikaistenkatu 1, Uusikaupunki Liljalaaksonkatu 23, Uusikaupunki Toimipaikkojen välisistä etäisyyksistä on haittaa erityisesti yhteisten aineiden opettajille sekä opiskelijoille. Uudessakaupungissa Liljalaaksonkadun ylittäminen edellyttää tarkkaavaisuutta alueen läpi kulkevan liikenteen vuoksi. 6 (10)

7 Suurin osa kiinteistöistä on peruskorjattu tai tällä hetkellä mukana peruskorjausohjelmassa. Peruskorjaamattomissa kohteissa fyysinen työympäristö voi aiheuttaa työsuojelun kannalta ongelmia. Ilmanvaihto ei ole riittävää, ja tietyissä tiloissa esimerkiksi lämpötila saattaa nousta korkealle. Erityisesti ilmanvaihtojärjestelmien kunnossapitoon on panostettava jatkossa. Ajoittaiset viemäreistä tulevat hajuhaitat heikentävät osassa kiinteistöjä viihtyisyyttä. Osa tiloista on epätarkoituksenmukaisia nykypäivän vaatimuksiin nähden. Jonkin verran on myös tullut esille vesivahinkoja. Kosteus- ja homevaurioista tai mahdollisista epäilyistä on välittömästi ilmoitettava työpaikan esimiehelle, jonka on puolestaan tehtävä asiasta ilmoitus kiinteistöpäällikölle. Tämän jälkeen käynnistyvät tarvittavat mittaukset ja selvitykset korjaustoimenpiteiden käynnistämiseksi. Samoja periaatteita noudattaen menetellään myös muissa akuuteissa fyysisiin työoloihin liittyvissä asioissa. Kiinteistöjen ylläpitoon varataan investointisuunnittelussa riittävästi määrärahoja, jotta kiinteistöjä voidaan pitää työsuojelullisesti tyydyttävässä kunnossa. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on esitetty korvaus-, laajennus- ja uudisinvestoinnit kuluvalle vuodelle ja kolmelle seuraavalle suunnitelmavuodelle. Psykososiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita tulee käsitellä ensin henkilöstökokouksissa, tiimipalavereissa ym. vastaavissa tilaisuuksissa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä henkilöstöhallintoon, työterveyshuoltoon ja työsuojeluhenkilöstöön koulutuksien, työkykyä edistävän toiminnan, työnopastuksen ym. järjestämiseksi. Työsuojelukartoitus Työsuojelukartoitukset koostuvat kahdesta osiosta: työpaikkakäynneistä ja riskien arvioinneista: työpaikkakäyntejä tehdään toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa ja aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvatun ohjelman mukaisesti. Käynneillä arvioidaan työympäristöä, työn kuormittavuutta, vaaratekijöitä, kehittämistarpeita ja työn vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Samalla työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja/tai Lounais- Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue osallistuvat asiantuntijatahona työpaikan terveys- ja turvallisuusriskien arviointiin. Käynneillä tehdään tarvittaessa työhygieenisiä mittauksia (mm. valaistus, melu, käryt). Käynneistä laaditaan aina asiakirja/raportti toimenpide-ehdotuksineen. riskien arviointeja suoritetaan kerran neljässä vuodessa työsuojelutoimikunnan toimesta. 7 (10)

8 7 Työsuojelun toimintalinjat ja kehittämistoimenpiteet 1. Pidetään työ- ja tuotantovälineet sekä työtilat ja työilmapiiri kunnossa. fyysiseen ja psykososiaaliseen työympäristöön liittyviä haittoja ja riskejä poistetaan ja ennaltaehkäistään työpaikkakäyntien ja riskien arviointien perusteella työolojen seurantaa kehitetään osana henkilöstötilinpäätöstä (sairauspoissaolot, tapaturmat, työilmapiiri, työkyvyn arviointi) toteutetaan henkilöstön työhyvinvointia ja työilmapiiriä mittaava kysely vuosittain työsuojelutoimikunta varmentaa työsuojelussa havaittujen puutteiden korjaamisen ja korjaavien toimenpiteiden riittävän tehokkuuden 2. Tehdään kaikki ennakoitavissa olevat toimenpiteet työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi riskien kartoitusta ja riskienhallintaa kehitetään läheltä piti -tapausten kirjauskäytäntöä kehitetään otetaan huomioon terveellisyys- ja turvallisuusvaatimukset suunnittelussa, toimintoja sijoitettaessa ja laitehankinnoissa työnohjaustoimintaa järjestetään tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa 3. Kannustetaan henkilöstöä työkykyä ylläpitävään toimintaan liikunta- ja kulttuuriseteleiden käytön ohella järjestetään työkykyä ylläpitäviä yhteisöllisiä tapahtumia 4. Tiedotusta ja koulutusta lisätään opettajilla ja ammatillisilla ohjaajilla tulee jatkossa olla voimassa oleva EA1-koulutus (tai vastaavat taidot) ja muun henkilöstön osalta EA-valmius on suositeltavaa. Kuntayhtymä tarjoaa em. koulutuksen työajalla poistumis-, suojautumis- ja EA-harjoituksia järjestetään yhteistyössä työsuojelun, suojeluorganisaation, pelastuslaitoksen, poliisin ja SPR:n kanssa työsuojelutoiminta ja työhyvinvointikyselyjen tulokset ovat esillä henkilöstö- ja opettajainkokouksissa 8 Työolojen seurantakohteet Työsuojelulle asetettujen toimintalinjojen ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan tarvitaan mittareita. Työsuojelupäällikkö kokoaa seurantatietoja työsuojelutoimikunnalle analyysejä varten. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen seurannalla pyritään selvittämään, onko työoloissa tekijöitä, jotka aiheuttavat poissaolojen kertymistä tiettyihin työpisteisiin tai tietyntyyppisistä syistä. Systemaattinen seuranta on osa henkilöstötilinpäätöstä. Sairauspoissaoloista tehdään yhteenvetotaulukkoja ja graafisia esityksiä yksityisyyden suoja ja salassapitomääräykset huomioiden. Työtapaturmat Työpaikalla ja työmatkalla sattuneista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista tehdään tilastot vuosittain. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatumiset ja liukastumiset, joista seurauksena on tavallisimmin nyrjähdyksiä ja ruhjevammoja. Työhyvinvointi ja työilmapiiri Henkilöstön työhyvinvointia ja työilmapiiriä kartoitetaan kyselyillä tarpeen mukaan ja vähintään vuosittain. 8 (10)

9 Työkyvyn arviointi Työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen on lisääntynyt, kun henkilökunnan määrä on vähentynyt osassa toimipaikkoja. Kuormittumista selvitetään työyksiköittäin työsuojelun, työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyönä. Työterveyshuolto suorittaa työkyvyn arviointia. Henkilötasolla työkykyä arvioidaan kuntotesteillä ja työkykykyselyillä. Työterveyshuolto voi erikseen sovittaessa tuottaa ryhmätason palautetta esimerkiksi työkykyindeksin muodossa. Kuntoutus Kuntayhtymän tukemaan kuntoutukseen osallistuneista henkilöistä tehdään tilastot vuosittain. Panostus työkykyä ylläpitävään toimintaan Kuntayhtymän tuesta työkykyä ylläpitävään toimintaan tehdään tilasto ( /henkilö) tulosyksiköittäin ja vuosittain. EA-koulutettujen osuus Työsuojelupäällikkö ylläpitää rekisteriä kuntayhtymän henkilöstön EA-koulutuksista sekä tuottaa tilastot työsuojelutoimikunnan ja esimiesten käyttöön. 9 Työsuojeluasioiden huomioonottaminen toiminnassa Suunnittelu-, kehittämis- ja hankintatoimi Työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon työtiloja suunniteltaessa ja uudistettaessa, hankittaessa työvälineitä ja kalusteita sekä muissa työoloihin vaikuttavissa muutostilanteissa. Ensiarvoisen tärkeää on selvittää näitä asioita käyttäjien kanssa. Perehdyttäminen ja työnohjaus Ammattitaito ja työn hallinta sisältävät myös sen, että työtehtävät suoritetaan turvallisesti ja terveellisesti sekä työhön liittyvät riskit tunnistetaan. Näihin asioihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa perehdyttämis- ja työnopastustilanteissa. Työnohjausta järjestetään työyksikköjen/ osastojen esittämien tarpeiden pohjalta. Koulutus ja tiedotus Työsuojelua varten on oma kustannuspaikka, jonne varataan vuosittain määräraha työsuojeluhenkilöstön koulutukseen. Sen lisäksi kaikissa toimipaikoissa on järjestettävä henkilökunnan yleistä työsuojelukoulutusta vuosittain. Työsuojeluhenkilöstön tulee suorittaa työsuojelun peruskurssi, jonka kuntayhtymä maksaa sekä ylläpitää omaan työsuojeluun liittyvää asiantuntemustaan. Työsuojelun tiedotustoiminnasta vastaavat työsuojelutoimikunta ja työsuojelupäällikkö. 10 Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito Toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain työsuojelutoimikunnassa ja sen seurannasta ja ylläpidosta vastaa työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö. 9 (10)

10 LIITE 1. Työsuojeluhenkilöstö Koulutuskuntayhtymän edustaja Työsuojelupäällikkö Varatyösuojelupäällikkö Uusikaupunki Työsuojeluvaltuutettu Loimaa Ensimmäinen varavaltuutettu Loimaa Toinen varavaltuutettu Lieto Työsuojeluvaltuutettu Uusikaupunki Ensimmäinen varavaltuutettu Uusikaupunki Toinen varavaltuutettu Uusikaupunki Toimihenkilöiden edustaja Loimaa Toimihenkilöiden edustaja Uusikaupunki Työntekijöiden edustaja Lieto Työntekijöiden edustaja Loimaa Työntekijöiden edustaja Loimaa Työntekijöiden edustaja Uusikaupunki Leena Suonkanta Erkki Kemppi Juha Jokinen Leena Laine Tarja Moisio-Rannikko Markku Kyrölä Mika Vainio Ossi Valtonen Tea Keskitalo Rauno Merta Kimmo Sjöblom Sami Pyöttiälä Saija Rinne Terho Nääppä Eero Hyvärinen 10 (10)