YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Puhelin: Telefax:

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Ridasjärven päihdehoitokeskus Katuosoite: Kylä-Katilantie 181 Postinumero: Postitoimipaikka: Hyvinkää Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: tai Palvelumuoto Kuntouttava laitoshoito X Katkaisu-/vieroitushoito X Lääkevieroitus Asumispalvelu Omistaja / ylläpitäjä Nimi: Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Katuosoite Kylä-Katilantie 181 Postinumero: Postitoimipaikka: Hyvinkää Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: hallinto.ridis.@ridis.info Vastuuhenkilö Nimi: Markku Ahtikari Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Toiminta-ajatus Kohderyhmät Paikkaluku Virkanimike: Käyttöaste 71,1 vuonna 2008 Päihdehuollon johtaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: Sosionomi (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) Yhteiskuntatieteiden maisteri Päihdealan työkokemus (vuosina) 10 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus (vuosina): YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Päihdehoitokeskuksen perustehtävänä on auttaa monimenetelmällisesti hoitoon tulevia asiakkaita selviytymään päihdeongelmastaan sekä luoda hoidon aikana asiakkaan kotikuntaan verkosto, johon asiakas voi hoidosta lähdettyään tukeutua. a) alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttäjät sekä sekakäyttäjät ja kaksoisdiagnoosilla olevat asiakkaat, opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoitoa ei ole b) aikuisikäiset miehet, naiset ja pariskunnat 60 hoitopaikkaa, joista miehille 40 ja naisille 20. Em. paikkalukuun sisältyvät kriisihoitopaikat. Hoitoon voidaan ottaa myös pariskuntia. Perhehoitopaikkoja ei ole. 30 Asiakkaiden hoidon keskeyttämisprosentti 24 % vuonna 2008

2 Vuosittainen hoitovuorokausi- / asiakasmäärä Vuosina hoitopäivien määrä vaihteli välillä. Hoitopäivien määrä kääntyi laskuun 2007 ja vuonna 2008 hoitopäiviä oli Hoitojaksojen (asiakkaiden) määrä on vaihdellut hoitojakson välillä. Keskimääräinen hoitojakso N. 27 vuorokautta, johon sisältyvät pidempikestoisen perushoitojakson lisäksi myös lyhytkestoiset intervalli- ja kriisihoitojaksot. Perushoitojakson keskimääräinen hoitoaika on n. 37 vrk. Palvelukielet suomi X ruotsi muu(t) mi(t)kä: onko mahdollista saada tulkkipalveluja Muut tukipalvelut Hoitoon hakeutumiskäytännöt kyllä missä kielissä: ei X (laitoksen toimesta) Henkilökohtaisen avustajan käyttö on mahdollista, samoin tulkin. Palvelut eivät kuitenkaan kuulu normaaliin hoitopäivän hintaan ja niistä on aina sovittava erikseen. Mahdollisuus osallistua AA:n, NA:n, A-killan ja avoryhmän toimintaan laitoksessa ja laitoksen ulkopuolella. Laitoksessa on tarjolla hartaus- ja sielunhoitopalveluja. Pappi työskentelee laitoksessa kahtena päivänä viikossa. Asiakkaiden tukihenkilöitä on mukana verkostotyössä. HOITOON HAKEUTUMINEN Hoitoon hakeudutaan pääasiassa kunnan katkaisuhoitoaseman, a-klinikan, sosiaalitoimiston, terveydenhoitoyksikön tai työpaikan hoitoonohjauksen kautta. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla hoitoon lähettämisestä päättää kaupunkien SASryhmät. Paikkavaraus tehdään puhelimitse. Lähete on toivottava. Erityisesti maksujärjestelyistä sekä kunta- että asiamaksun osalta tulee olla kirjallinen sitoumus viimeistään asiakkaan saapuessa hoitoon. Samoin tarvitaan selvitys asiakkaan hoidon aikaisista etuisuuksista (esim. käyttövarat, kuntoutusraha, sv-päiväraha). Huume- ja lääkeriippuvaisilta edellytetään ennen hoitoon tuloa katkaisuhoitoa. Alkoholin käyttäjiltä toivotaan katkaisuhoitoa. Ostopalvelusopimuksia ei ole. Maksusitoumus edellytetään ennen hoitoon tuloa. Hoitoon pääsyn kriteerinä on itsenäinen suoriutuminen erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Jonotuskäytännöt Jos paikkavarauksia on enemmän kuin paikkoja, asiakkaita otetaan jonoon. Jono muodostuu paikkavarausten perusteella. Parina viime vuonna jonoja ei ole ollut. Miehillä, naisilla ja pariskunnilla on oma jono. Jonotuskäytännössä ei ole eroa alkoholi- tai huumehoidon suhteen. Hoitoon tulo Pidempikestoiseen perushoitoon tulo on pääsääntöisesti ma to klo , intervallihoitoon erillisen sopimuksen mukaisesti ja intervallihoitoon liittyvään kriisihoitoon ympäri vuorokauden. Alkoholin käyttäjä voi tulla hoitoon päihtyneenä. Katkaisuhoidosta hoitoon tulevien pitää olla selvin päin ja puhtain seuloin. Intervalli- ja kriisihoitoon tulevien tulee olla selvin päin ja seulat tulee olla puhtaat. HOIDON SUUNNITTELU Hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoitosuunnitelma Yleensä hoitoon lähettävä taho suorittaa hoidon tarpeen arvioinnin. Hoidon tarpeen arviointia suoritetaan laitoksen toimesta hoidon edetessä yhdessä asiakkaan kotikunnan verkoston kanssa. Kartoitusta varten on laadittu lomake, joka sisältää arvion asiakkaan psyykkisestä, sosiaalisesta ja terveydellisestä tilanteesta sekä päihderiippuvuuden asteesta. Kartoituksen tekee asiakkaan henkilökohtainen työntekijä (pääsääntöisesti vastaava sosiaalityöntekijä, jolla ylempi korkeakoulututkinto, päihdetyöntekijä, jolla on AMKsosionomitutkinto) psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen osalta sekä sairaanhoitaja fyysisen ja psyykkisen terveydentilan osalta. Asiakkaan psyykkinen, sosiaalinen ja terveydellinen tilanne otetaan huomioon hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Asiakkaalla laaditaan hoitosuunnitelma, johon kirjataan hoidon tavoitteet. Hoitosuunnitelma rakennetaan päihdehoitokeskuksen kuntoutuslinjojen pohjalle. Valittavana on seuraavat kuntoutuslinjat: ryhmäsuuntautunut kuntoutuslinja, työsuuntautunut kuntoutuslinja ja ns. peruskuntoutuslinja (eri tavalla toimintarajoitteisille asiakkaille).

3 Ydinosaaminen ja hoito-ohjelma Viikko-ohjelma Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Sosiaalinen verkosto ja tuki Vertaistuki Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen HOIDON TOTEUTTAMINEN Yksilö- ja ryhmätyöskentely, työtoiminta, verkostotyö, yhteisöhoito, jatkohoidon suunnittelu ja järjestäminen, asiakaskohtainen moniammatillinen yhteistyö. Keskeiset tehtävät: katso kohta toiminta-ajatus (sivu 1). Jokaisella kuntoutuslinjalla (ryhmäpainotteinen linja, työsuuntautunut linja, peruskuntoutuslinja) on oma viikko-ohjelma, jonka toteutumisesta vastaavat kuntoutuslinjojen vastuutyöntekijät. Viikko-ohjelmaan kuuluvat normaalit vuorokausirutiinit (mm. lepo ja ruokailut), työskentely oman henkilökohtaisen työntekijän kanssa, ryhmiin osallistuminen, työtoimintaan osallistuminen, erilaiset ohjatut ja itseohjautuvat vapaa-ajan aktiviteetit. Ryhmäpainotteista kuntoutuslinjaa lukuun ottamatta työskentely oman henkilökohtaisen työntekijän kanssa (vastaava sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, askartenohjaaja-päihdeterapeutti tai ohjaaja). Asiakas tapaa oman työntekijänsä 1 3 kertaa viikossa. Keskimäärin tapaamiskerta kestää 45 minuuttia. Yksilötyöskentely (mm. kognitiiviset ja ratkaisukeskeiset menetelmät) sosiaalityön menetelmät, ohjaus ja neuvonta. Kuntoutuslinjojen viikko-ohjelmiin merkittyihin ryhmiin on osallistumisvelvollisuus ja ryhmät ovat henkilökunnan ohjaamia. Ns. vapaavalintaisia ryhmiä ovat (mm. aamuryhmä, naistenryhmä, miestenryhmä, toimintaterapiaryhmä, papinryhmä) Ei säännöllisesti toistuvia, vaihtuvaluonteisia avoimia tai suljettuja ryhmiä ovat mm. luovien menetelmien ryhmät (mm. musiikki, kirjallisuus, kuva, draama, liike),toiminnalliset ryhmät (mm. käden taidon ryhmät, liikuntaryhmät) ja toimintakokemusryhmät. Asuinyhteisöt pääosin 10 hengen asuinsoluja, joissa kussakin neljä kahden hengen huonetta ja kaksi yhden hengen huonetta. Kuntoutuslinjat toimivat pienyhteisöinä. Henkilökunnan koulutuksen myötä mennään koko ajan yhteisöllisempään suuntaan. Käytössä on mm. viikoittaiset, koko laitosta koskevat yhteisökokoukset ja ns. solukokoukset. Ei perhehoitoa eikä perheterapiaa. Hoidossa pariskuntia (lapset eivät mukana), menetelmänä mm. pariterapia. Ei korvaus- eikä ylläpitohoitoa. Hoidon tukena käytetään mm. depressiolääkkeitä, antiepileptejä ja erilaisia psyykenlääkkeitä, joista bentsodiatsepiineista riippuvuutta aiheuttavina pyritään vieroittamaan. Nukahtamislääkkeenä käytetään ainoastaan tsopiklonia. Kodeiinipitoiset ja euforisoivat kipulääkkeet ovat kiellettyjä. Disulfraamia (Antabus) käytetään lähinnä kotiutusvaiheessa. Lisäksi muuta oireen mukaista lääkehoitoa laitoksen lääkärin päätöksellä. Ns. perussairauksien lääkehoito jatkuu laitoshoidon ajan normaaliin tapaan. Opioidiriippuvaisten lääkkeellistä korvaus- ja ylläpitohoitoa ei ole. Työsuuntautuneeseen kuntoutuslinjaan sisältyy työtoimintaa (mm. keittiö, siivous, pesula, kiinteistöjen ylläpito, piha-alueet, puu- ja metallityöt, asiakaskahvio, kutomo). Toiminnalliset ryhmät, askartelu, elämysryhmät, hiljentymisretket. Akupunktio, hypnoosi, jooga, reiki, eri muotoinen ulko- ja sisäliikunta. Sosiaalinen verkosto ja tuki kartoitetaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Hoidon aikana järjestetään verkostotapaamisia, joissa mukana eri viranomaisia ja asiakkaan omaisia. Asiakkaan läheisten huomioimisesta sovitaan hoitosuunnitelmassa samoin kuin heidän tarjoamansa sosiaalisen tuen hyödyntämisestä hoidossa. Mm. omaisten ja läheisten vierailut laitoksessa ovat sallittuja ja toivottuja. Asiakkaiden muodostaman toverikunnan ja vertaistukiryhmien (AA, NA, A-kilta, avoryhmä) toimintaa hyödynnetään hoidon aikana. Laitoksessa toimii AA, NA ja avoryhmät. Ryhmäaktiivit voivat käydä myös laitoksen ulkopuolisissa ryhmissä. Laitoksessa on lääkärin virka. Yrityksistä huolimatta virkaa ei ole saatu täytetyksi. Osa-aikaisen lääkärin palvelut hankitaan ostopalveluna. Tällä hetkellä lääkärin palveluja on tarjolla kahtena päivänä viikossa yhteensä 8 10 tuntia/viikko. Päihdeseulat (virtsakoe) otetaan valvotusti. Huumeseulat tehdään laitoksen omalla VIVA-analysaattorilla ja EMIT reagensseilla (amfetamniini, bentsodiatsepiinit, buprenorfiini, opiaatit, kannabis). Positiiviset tulokset varmistetaan tarvittaessa ulkopuolisessa laboratoriossa.

4 Harrastus-mahdollisuudet Loma-ajat ja vierailut Yksikön säännöt Ateriapalvelut Alkoholin käyttö todetaan alkometrillä. Positiivisesta tuloksesta voi seurata hoidon keskeytys, jolloin asiakkaalle pyritään varmistamaan jatkohoitopaikka. Eräin edellytyksin hoitoa voidaan myös jatkaa. Hoidon keskeytyessä hoitoa on mahdollisuus jatkaa sovitusti. Vapaa-ajan toiminnasta vastaa sekä toverikunta (asiakkaat itse) että henkilökunta. Ulkoliikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Kuntosali on. Muuhun sisäliikuntaan, esim. salibandyyn, tilat varataan laitoksen ulkopuolelta. Asiakkaat kuljetetaan Hyvinkään uimahalliin kerran viikossa. Mahdollisuus mm. kalastukseen, sienestykseen ja marjastukseen. Biljardi, pöytätennis, musiikki, mm. karaoke. Jonkin verran osallistutaan laitoksen ulkopuolisiin tapahtumiin (mm. konsertit, teatteri, urheilu). Asiointivapaaoikeus sovitusti. Vapaa voi kestää enintään yhden yön yli lukuun ottamatta joulua, jolloin vapaa voi kestää kahden yön yli. Yli 3 kk kestäneen hoidon jälkeen mahdollisuus myös kolme päivää kestävään harjoitteluun. Vierailumahdollisuus joka päivä. Asiakkaan omaisilla ja läheisillä mahdollisuus erikseen sovittaessa myös yöpyä laitoksessa. Liitteenä. Ei yhteydenpidon rajoituksia. Laitoksen omistamilla alueilla (430 ha) voi liikkua vapaasti. Asiointivapaata laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan asiointiin on mahdollisuus saada (ks. kohta lomat). Sääntörikkomuksesta seuraa asiakkaan kuuleminen, keskustelu (puhuttelu), huomautus, asiointivapaiden rajoittaminen, varoitus tai hoidon keskeyttäminen. Asiakkaan niin halutessa hoidon keskeyttämisestä tehdään erillinen kirjallinen päätös, muussa tapauksessa tehdään merkintä hoitoyhteenvetoon, joka lähetetään hoitoon lähettäjälle. Hoidon keskeytystilanteessa pyritään laatimaan jatkohoitosuunnitelma tai ainakin varmistamaan paikka, jonne asiakas voi siirtyä. Laitoksessa on oma keittiö, missä ruoka valmistetaan. Keittiöhenkilökuntana kuuluvat emäntä, apulaisemäntä ja kaksi keittäjää. Asiakkailla on mahdollisuus työskennellä keittiössä henkilökunnan apuna. Ateriat arkisin: aamiainen, lounas päiväkahvi, päivällinen sekä iltapalaeväät. Viikonloppuisin: aamiainen, lounas, iltapalaeväät. Erityisruokavaliot huomioidaan aina. JATKOHOITO Jatkohoito Palaute hoitoon lähettävälle taholle ja jatkohoidon toteuttajataholle sekä asiakkaalle Asiakas, hänen henkilökohtainen työntekijänsä ja verkosto suunnittelevat jatkohoidon. Verkostotyö on yksi osa hoitotyötä ja jatkohoidon suunnittelua. Omana palvelunaan laitos tarjoaa jatkohoitona intervalli- ja kriisihoitoa. Intervallihoitosopimuksen allekirjoittavat asiakas ja henkilökohtainen työntekijä. Pääsääntöisesti hoitovastuu siirtyy avohoidolle tai jatkohoitopaikalle. Asiasta sovitaan suullisesti. Hoitokertomus ja mahdollinen intervallihoitosuunnitelma lähetetään hoitoon lähettäjälle ja jatkohoidon toteuttavalle taholle. Myös suullista palautetta annetaan hoitoon lähettäjälle ja verkostolle. Tarvittaessa ollaan yhteistyössä myös jatkohoidon toteuttajien kanssa. Asiakkaan halutessa hänelle annetaan kopio hänestä tehdystä hoitoyhteenvedosta. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus esitetään erillisellä liitteellä, liite 1 henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen saaneet 13 terveydenhuollon koulutuksen saaneet 7 muu hoitohenkilökunta 3 tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) 11 Henkilöstö yhteensä 34 Yksikön paikkaluku 60

5 Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Viimeisen kolmen vuoden aika vakinaisesta henkilökunnasta on irtisanoutunut kolme työntekijää ja eläkkeelle jäänyt neljä työntekijää, joiden tilalle on palkattu uudet työntekijät. Yhtään työntekijää ei ole irtisanottu. Tilapäistä vaihtuvuutta ovat aiheuttaneet mm. äitiyslomat, hoitovapaat ja opintovapaat, joiden ajaksi on palkattu sijaiset. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on yhden sairaanhoitajan lisääminen 2010, yhden päihdetyöntekijän lisääminen 2011 ja yhden ohjaajan lisääminen Henkilökunnan koulutustasoa pyritään nostamaan sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella sekä tarkistamalla vapautuvien vakanssien koulutusvaatimuksia. Henkilökunnan saannissa lääkäriä ja sairaanhoitajien sijaisia lukuun ottamatta ei ole ollut suurempia ongelmia. Laitos toimii sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Oppisopimussuhteessa on kaksi työntekijää. Sijaisia voidaan palkata. Perehdyttämisestä huolehtii tiimi, johon sijainen palkataan. Suurin osa henkilökunnasta tekee päivätyötä maanantaista perjantaihin. Iltaisin ja viikonloppuisin työvuorossa on 2-3 ohjaajaa ja öisin joko klo tai yksi ohjaaja. Yövuorot kiertävät. Viikonloppuisin keittiössä on 1-2 työntekijää. Lääkäripäivystystä ei ole. Sivutoimisen lääkärin puhelinkonsultaatiomahdollisuus on arkisin työaikana. Kiireellisissä tapauksissa turvaudutaan yleisiin terveydenhuollon päivystyspalveluihin. Henkilöresurssit eivät riitä laajamittaiseen vammaisten avustamiseen. Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Kaksi työntekijää 2-vuotisessa yhteisöhoitomenetelmä koulutuksessa. Kirjallista koulutussuunnitelma on tekeillä vuodeksi Koulutustarpeet arvioidaan kehityskeskusteluissa ja tiimeissä. Koulutusmäärärahaa 410 /hlö vuonna 2009, mikä on riittänyt tyydyttämään koulutustarpeet. Täydennyskoulutus Erilaisia koulutuspäiviä vuonna 2008 n Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Jatkuva ryhmätyönohjaus kaikille työnohjausta haluaville (ulkopuolinen ohjaaja). Kesäkuukausia lukuun ottamatta ryhmät kokoontuvat joka kolmas viikko. Yksilötyönohjausta harkinnan mukaan. Konsultointimahdollisuus tällä hetkellä vain lääkäripalveluissa (laitoksen lääkäri). Johtaja käy kehityskeskustelut tiimivastaavien kanssa kerran vuodessa, samoin tiimivastaavat tiiminsä työntekijöiden kanssa. Lakisääteiset työterveyspalvelut ostetaan Hyvinkään terveyskeskuksen työterveysyksiköltä. Lakisääteisten palvelujen lisäksi terveystarkastukset 40 ikävuodesta lähtien viiden vuoden välein. Työterveyslääkärin lähetteellä mahdollisuus fysikaaliseen hoitoon. Mahdollisuus KELA:n kuntoutukseen. Hoitoonohjausta varten on hyväksytty hoitoonohjausohjelma. Laitoksella on lakisääteinen työsuojeluorganisaatio. Henkinen työsuojelu painottuu sisäisessä koulutuksessa. Debriefing-ryhmä on nimetty. Työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnitetty huomiota mm. tukemalla taloudellisesti henkilökunnan liikuntaharrastuksia. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Jäsenkunnilta pyydetään kerran vuodessa lausunnot laitoksen toiminnasta ja esitykset toiminnan kehittämiseksi. Hoitoon lähettäviltä tahoilta saadaan myös paljon suullista palautetta. Henkilökunnalle tehdään kirjallinen työilmapiirikysely joka toinen vuosi. Intervallihoitoon kiinnittyneitä asiakkaita voidaan seurata jatkuvasti. Henkilökunta arvioi toimintaa ja laatua henkilöstöfoorumeissa ym. henkilöstökokouksissa. Yhtymäkokouksen laitoksen toiminnalle asettamien tavoitteiden toteuttamista seuraa yhtymäkokouksen neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema tarkastuslautakunta, joka antaa vuosittain tarkastuskertomuksen kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Muutoin toiminnan arviointi on sisäistä arviointia.

6 Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Lähettäjätahot (jäsenkunnat) ovat tyytyväisiä erityisesti hoidon hintalaatusuhteeseen. Työilmapiirikyselyn keskiarvo vuoden 2008 kyselyssä oli 3.6 (asteikko 1-5). Hoidon vaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan laitoksen omin voimin hoidon päättymisen jälkeen. Yhtymäkokous määrittelee 3-vuotisjaksoittain laitokselle kirjalliset tulos- ja kehittämistavoitteet. Toiminnan kehittämisessä tullaan erityisesti tukeutumaan päihdepalvelujen laatusuosituksiin. Lisäksi kehittämistyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kuntayhtymän jäsenkuntien päihdehoitokeskuksen toiminnan kehittämistä koskevat esitykset. Hoitorakenteiden kehittelyssä painopiste on yhteiskuntoutuksessa. Toiminnan ja laadun arvioimiseksi suoritetaan kirjallinen asiakaskysely (sisäinen arviointi) joka toinen vuosi. Palautetta saadaan pääosin kuitenkin vain niiltä asiakkailta, joiden hoito on toteutunut suunnitellusti. Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden palaute on erittäin myönteistä. Asiakaspalautetta käsitellään henkilöstöfoorumeissa sekä kuntayhtymän hallituksessa. Saatu palaute on yksi toiminnan kehittämisen väline. Laitoshoidon jälkeistä yksittäisen asiakkaan elämäntilanteen kehitystä ei i voida seurata järjestelmällisesti, joten hoidon vaikuttavuuden arviointi näiltä osin on puutteellista. Seurantaan ei ole resursseja eikä sopivia työkaluja. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei Vuonna 2009 TALOUS Hoitovuorokausi-maksu(t) Hoitovuorokausi-maksun kattamat palvelut Muut maksut (jotka eivät sisälly hoitovuorokausimaksuun) Ostopalvelu- ja puitesopimukset Kelan korvaus Ulkopuolinen rahoitus Tilintarkastuslausunto Vakuutukset Vuonna 2009 jäsenkunnan maksuosuus (kuntaosuus) on 83,50 ja asiakkaan maksuosuus (asiakasmaksu) enintään Hoitovuorokauden kokonaishinta on yhteensä 113,80 jäsenkunnista olevilta asiakkailta ja 135 (sis. asiakasmaksun 30,30 ) muista kunnista tulleilta asiakkailta. Laitos perii asiakasmaksun, jos asiakkaalla on tuloja sen maksamiseen, usein kunta antaa siihen maksusitoumuksen. Maksu on sama myös intervalli- ja kriisihoidossa. Varsinainen hoito, asuminen, ruokapalvelut, terveydenhuolto, sairaanhoito, lääkkeet. Ei erikoissairaanhoito eikä hammashoito. Ei muita maksuja. Ostopalvelu- tai puitesopimuksia ei ole. Kuntaosuuteen ja tarvittaessa asiakasmaksuun edellytetään etukäteen toimitettu kunnan maksusitoumus. Laitos kuuluu KELA:n hyväksymiin laitoksiin ja KELA voi myöntää asiakkaalle svpäivärahaa tai kuntoutusrahaa. Kelan toimistoilla ei ole korvauksissa kuitenkaan yhtenäistä linjaa. Ei RAY:n eikä muutakaan ulkopuolista rahoitusta. Menot rahoitetaan hoitomaksutuloilla. Investointeja on rahoitettu metsänmyyntituloilla. Vuonna 2007 saatu lääninhallitukselta valtionavustusta päihdepalvelujen suurkuluttajahenkkeeseen (OTE-hanke) vuosille Liitteenä. Asiakkaat vakuutettu työtoiminnassa tapahtuvan tapaturman varalta. Vakuutus on myös hoitoon liittyvien vapaa-ajan tapaturmien varalle. Potilasvahinkovakuutus on (sairaanhoito). Rakennuksissa kiinteistövakuutukset. TOIMITILAT Huonetilat Huonetilojen koko vaihtelee: asuinrakennuksista A, B ja C (naisten asuinrakennus) kussakin kaksi erillistä asuinsolua, joissa 4 kahden hengen huonetta n. 16 m 2/ /huone ja kaksi yhden hengen huonetta n. 9 m 2 /huone. Lisäksi yhteiset oleskelutilat n. 40 m 2 sekä

7 Yksityisyyden suoja Yleiset tilat Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus ja terveystarkastukset Kuntokartoitus yhteiset wc ja suihkutilat. Kussakin solussa on 10 asiakaspaikkaa eli asuinrakennuksissa A, B ja C on yhteensä 60 paikkaa. ns. vanhalla puolella on kaksi solua, joissa yhteensä seitsemän kahden hengen huonetta n m 2 /huone, yksi hengen huone 8 m 2, yhteiset oleskelutilat n 50 m 2 /solu sekä yhteiset wc- ja suihkutilat. intervallisolussa on kaksi kahden kolmen hengen huonetta n 22 m 2 /huone sekä yhteiset wc- ja suihkutilat Lapsettomat pariskunnat asuvat em. tiloissa, perhehoitoa (lapset mukana) asuintilat eivät mahdollista. Lukolliset kaapit osassa majoitustiloja. Pienien arvotavaroiden ja rahan säilytys järjestetty erikseen. Majoitushuoneissa ei ole omia WC- ja peseytymistiloja. Tilat erikseen ja yhteiset. Ks. kohta huonetilat Yhteiset oleskelutilat (pienoiskeittiö, jääkaappi, mikro, tv ja puhelin) majoitustilojen yhteydessä. Vapaa-ajan- ja harrastustiloja mm. biljardi, pöytätennis, asiakaskirjasto, kuntosali ja toverikunnan ylläpitämä kanttiini. Vammaisten ja liikunta-/toimintarajoitteisten tarpeita ei ole erikseen huomioitu, kaikissa tiloissa ei esim. inva-wc:tä eikä hissiä. Turvallisuussuunnitelma on. Palotarkastus tehty vuonna Koko laitosta koskevia terveystarkastuksia ei ole lähiaikoina tehty. Keittiöllä toimii omavalvonta ja kaikki keittiön työntekijät ovat hankkineet hygieniapassin. Rakennusten kuntokartoitus on meneillään. Asiakkaiden majoitustiloja, henkilöstön työskentelytiloja, keittiö- ja ruokailutiloja ja yleisiä toimitiloja on kunnostettu vuodesta Korjaukset jatkuvat edelleen. C/Stakeslaatulomake 2009