LAITOSHOITO/ LASTENSUOJELU

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO/ LASTENSUOJELU YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä Yksikön tiedot Palvelumuoto Omistaja / ylläpitäjä Vastuuhenkilö Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Nimi: Stoppari Valkama Katuosoite: Vanhaniementie 54 A Postinumero: Postitoimipaikka: Kotka Puhelin: Telefax: Sähköposti: etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi Internet: Lastensuojeluyksikkö Lastensuojelulaitos Perhekoti Mielenterveysyksikkö Päihdehoitoyksikkö Nimi: A-klinikkasäätiö / Kymen A-klinikkatoimi Katuosoite: Turvalantie 2 Postinumero: Postitoimipaikka: Kotka Puhelin: Telefax: Sähköposti: etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi Internet: Nimi: Virpi Lecklin Virkanimike: Osastonhoitaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: Sosionomi amk 2000 A-klinikkasäätiön päihdeterapia koulutus 2002 Huuko asiantuntijakoulutus 2006 Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 2,5v 2008 Päihdealan työkokemus (vuosina): 8 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus (vuosina): 20 Päätös ESLH /so-17: Lupa yksityisten sosiaalipalvelujen antamiseen, lastensuojelun ympärivuorokautinen laitoshoito 5 paikkaa. Lääninhallituksen tarkastuskäynti YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiö pyrkii vähentämään päihdehaittoja sekä parantamaan päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa tarjoamalla monipuolisia päihdepalveluja. Kymen A-klinikkatoimen hoito- ja kuntoutuspalvelut ehkäisevät päihde- tai muita riippuvuusongelmia ja auttavat päihde- tai muita riippuvuusongelmaisia parantamaan selviytymistään ja hallitsemaan elämäntilannettaan. Stoppareissa vastataan lastensuojelutyön tarpeisiin tarjoamalla kiireellisesti

2 sijoitetuille tai huostaanotetuille nuorille hoidollista pysäytystä, hoidontarpeen arviointia, kuntouttavaa ja korjaavaa hoitoa. Tavoitteena on edistää päihde- ja mielenterveysongelmaisten nuorten ja heidän perheidensä kuntoutumista ja hyvinvointia. Nuorten hoitotyön vahvuutena on hoidollisuuden läsnäolo arjessa. Henkilökunnan vahvuutena on asiantuntijuus nuorten päihdeproblematiikassa, psykososiaalisissa ongelmissa ja yhteisöhoidollisten menetelmien käytössä. Stoppareissa korostetaan perhetyönäkökulmaa lastensuojelun päihdepalveluissa. Stoppari-Valkama on pieni, strukturoitu, yhteisöhoidon keinoin toimiva laitoshoitoyhteisö moniongelmaisille ja vaativille huostaanotetuille nuorille. Tarvittaessa käytetään lääkehoitoa. Kodinomaisessa hoitoyhteisössä omahoitajuus, terapeuttiset menetelmät ja perhetyö kuuluvat osaltaan nuoren hoitokokonaisuuteen. Päivä- ja viikko-ohjelmaan sisältyy työtehtäviä, harrastus- ja virkistystoimintaa sekä itsenäistymiseen tähtääviä toimia. Hoitojakson tavoitteita asetettaessa huomioidaan jakson kokonaispituus realistisin lähtökohdin. Yksilöllisesti suunniteltu hoitojakso koostuu a) tiiviistä lähihoidosta (tulo- ja kiinnittymisvaiheet) ja b) lähihoidosta (kuntoutumis-, irtautumis- ja päätösvaiheet). Hoitojakson jälkeen on mahdollisuus siirtyä tuettuun itsenäistymisasumiseen. Kohderyhmät Huostaanotetut tai jälkihuollossa olevat nuoret Paikkaluku lähihoito 5 + itsenäistymisasuminen 2 Käyttöaste 2009: 87 % Asiakkaiden hoidon keskeyttämisprosentti (päihdehoitoyksiköt) Vuosittainen hoitovuorokausi- / asiakasmäärä Keskimääräinen hoito- tai sijoitusjakso 1300/ kk Palvelukielet suomi ruotsi Muut tukipalvelut muu(t) mi(t)kä: onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä tarvittaessa ulkopuolinen tulkki missä kielissä: ei Hoitoon hakeutumiskäytännöt HOITOON HAKEUTUMINEN Nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee nuoren sijoittamisen ja valitsee sijaishuoltopaikan. Päätöksen sijaishuoltoon sijoittamisesta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä sosiaalihuollon viranhaltija. Lastensuojelu-sijoitukset Huostaanottopäätös (40 ) ja jälkihuolto (75 ) Jonotuskäytännöt Hoitoon tulo Hoitopaikat varataan ottamalla yhteys yksikön vastuuhenkilöön. Hoitoon tulon järjestäminen on sijoittajan vastuulla. Hoitoon tulon yhteyteen pyritään järjestämään tuloneuvottelu yhdessä nuoren, nuoren vanhempien ja sijoittavien työntekijöiden kanssa. Hoitoon tulo pyritään sopimaan arkipäiviin ja päiväsaikaan.

3 Päihtyneenä hoitoon tulo ei ole mahdollista. Päihtyneenä hoitoon tulo on mahdollista vain Stoppari-Haminaan.(lisätiedot HOIDON SUUNNITTELU Hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoito- tai kasvatussuunnitelma Nuoren hoidon tarpeen ensiarviointi suoritetaan pääsääntöisesti Stoppari-Haminassa pysäytyshoidossa. Sijoituksen aikana tehdään jatkuvaa hoidon tarpeen arviointia. Käytössä on EuroADAD haastattelulomake. Stopparissa on käytössä lomake hoidon tarpeen ja elämäntilanteen arviointiin. Omahoitajien kanssa kartoitetaan nuoren tilannetta omahoitajakeskusteluissa. Nuoren läheisten ja vanhempien tilanne kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan. Nuoren hoitosuunnitelma laaditaan yhteisissä neuvotteluissa nuoren, hänen vanhempiensa, sijoittaneiden työntekijöiden ja mahdollisten avotyöntekijöiden kanssa. Hoitosuunnitelmaa täsmennetään hoidon aikana sovituin aikavälein. Jokaiselle nuorelle tehdään lapsikohtainen sopimus. HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja hoito-ohjelma Lähihoito on strukturoitu, yhteisöhoidon keinoin toimiva laitoshoitomalli moniongelmaisille ja vaativille alaikäisille ja huostaan otetuille nuorille. Nuorilla voi olla psyykkisiä oireita, jotka vahvistuvat päihteiden käytöstä; päihdeongelma, joka aiheuttaa psykiatrisia komplikaatioita; yhtäaikaisesti päihteiden väärinkäyttöä ja psykiatrinen häiriö tai taustalla traumaattinen kokemus, joka on johtanut päihteiden käyttöön. Hoitotyössä ovat haasteena sekahäiriöt, nuoren kasvun ja kehityksen huomioiminen, häiriöiden selkeä yhteys läheisiin ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Nuorten moniongelmaisuuksien erilaisuus huomioidaan yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa. Tarvittaessa käytetään lääkehoitoa. Päihteiden käytöstä vieroittautumiseen sekä päihdeongelman käsittelyyn nuori saa tukea ja ammatillista apua. Lähihoidossa työskennellään samanaikaisesti nuoren mielenterveyden häiriön ja päihdeongelman kanssa. Hoito on pitkäjänteistä ja vaiheittaista. Yksilöllisesti suunniteltu hoitojakso koostuu tiiviistä lähihoidosta (tulo- ja kiinnittymisvaiheet) ja lähihoidosta (kuntoutumis-, irtautumis- ja päätösvaiheet). Tiiviin lähihoidon tavoitteena on nuoren sitoutuminen hoitopaikkaan. Lähihoidon vaiheessa on tavoitteena sitoutua varsinaiseen hoitoon. Tällöin esimerkiksi retkahtaminen päihteisiin ei ole syy lopettaa hoitoa vaan retkahduksesta seuraa hoidon arviointi ja tarvittaessa sen tehostaminen. Itsenäistymiseen valmentautumisen ja varsinaisen itsenäisen elämän väliin sijoittuva usein tarpeellinen jakso voidaan toteuttaa myös laitoksen pihapiirissä olevassa itsenäistymisasunnossa. Asunnossa nuori voi harjoitella käytännössä itsenäistä elämää. Nuorella on oma asunto, jossa hän hoitaa asiansa jo itse saaden kuitenkin tarvittaessa apua ja tukea ohjaajilta. Omahoitaja on edelleen mukana nuoren elämässä. Omahoitajakeskustelut keskittyvät nuoren tukemiseen ja valmentamiseen kohti aitoa itsenäisyyttä. Tuki muodostuu jokaisen nuoren kohdalla yksilökohtaisesti nuoren tarpeiden mukaan. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen ja edelleen valmentautuminen itsenäiseen elämään. Viikko-ohjelma Hoito-ohjelma koottu: Kymen Stopparit Palvelut ja laatu (saatavissa pyydettäessä) Viikko-ohjelma koostuu päivittäin toistuvista toiminnoista, jotka päiväohjelmana rytmittävät nuoren elämisen. Tärkeä osa hoitoa on erilaiset ryhmät ja harrastustoiminnot. Viikko-ohjelman vapaa-ajan ja harrastusten suunnittelu tehdään yhdessä nuorten kanssa viikkosuunnittelupalavereissa viikon ajaksi eteenpäin

4 Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Koulunkäynti Jokaisella nuorella on nimetyt omahoitajat. Omahoitajat vastaavat nuoren hoidon tarpeen arvioinnin ja nuoren neuvotteluissa sovittujen asioiden hoitamisesta. Omahoitajakeskustelut kuuluvat hoitoon. Hoitojakson alussa omahoitajatapaamisia on useita viikossa. Nuorille on tarjolla erilaisia toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Toiminnot ja teemat sekä viikoittaiset kokoontumiskerrat vaihtelevat.. Sisällöt: Kymen Stopparit Palvelut ja laatu (saatavissa pyydettäessä). Koko yksikkö toimii hoidollisena yhteisönä, jossa keskinäisten vuorovaikutusten ja sosiaalisten tilanteiden avulla voidaan vaikuttaa nuoreen. Nuoret saavat vastuuta yhteisöstä ja sen töistä. Yksikössä ei ole erikseen siivoojia tai emäntiä, vaan nuoret ja hoitohenkilökunta tekevät työt yhdessä. Nuoret osallistuvat yhteisön asioiden käsittelyyn ja ovat mukana yhteisöä koskevassa päätöksenteossa niissä toiminnan asettamissa rajoissa, joissa nuorten päätöksenteko on mahdollista. Nuoren perhe ja lähiverkosto pidetään tiiviisti mukana hoidossa ja yhteydenpitoa vanhempiin tuetaan. Nuoren vanhempiin pitävät säännöllisesti yhteyttä nuoren omahoitajat. Perhetapaamisia järjestetään vanhempien vierailuiden ja hoitoneuvottelujen yhteydessä. Suurin osa perheen kanssa työskentelystä tapahtuu kuitenkin puhelimitse. Sitä kautta vanhemmille tarjotaan keskusteluapua. Perheterapia voidaan järjestää eri sopimuksella Kymen A-klinikkatoimen toisista yksiköistä. Nuorten moniongelmaisuuksien erilaisuus huomioidaan yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa. Tarvittaessa käytetään lääkehoitoa. Päihteiden käytöstä vieroittautumiseen sekä päihdeongelman käsittelyyn nuori saa tukea ja ammatillista Rentoutushoitona hierontaa, korva-akupunktiota ja korvamagneetteja. Peruskoulun suorittaminen on mahdollista henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetus tapahtuu nuoren kotikunnan koulutoimen kanssa. Sosiaalinen verkosto ja tuki Nuoren Stoppariin tullessa pidetään tuloneuvottelu, jossa vaihdetaan tietoja nuoresta, nuoren päihteidenkäytöstä, nuoren perheestä, aiemmista hoidoista ja Stopparin hoidosta. Yhteiset neuvottelut nuoren, hänen perheensä ja sosiaalityöntekijöiden kanssa ovat tärkeitä. Neuvotteluissa päätetään nuoren asioista. Jokainen osallistuja saa niissä sanoa oman mielipiteensä hoidon jatkumisesta. Stopparin työntekijä kertoo neuvottelussa arvion nuoren hoidon tilanteesta ja jatkohoidon tarpeesta. Jatkossa hoitoneuvottelut pidetään sovituin aikavälein, niissä luodaan suuntaviivat nuoren ja perheen hoidolle ja seurataan hoidon etenemistä. Perusperiaate on tukea nuoren ja vanhempien (läheisten) yhteydenpitoa. Aina tapaaminen silmätysten ei ole mahdollista tai järkevää, vaan yhteydet hoituvat kätevästi puhelimitse. Vanhemmat voivat tulla tapaamaan lastaan ja keskustella työntekijöiden kanssa. Stopparin perheenhoidon lisäksi tarvittaessa vanhemmat pyritään ohjaamaa myös hoitoon kotipaikkakunnalleen. Vertaistuki Lääkäri- /psykoterapiapalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Harrastus-mahdollisuudet Päihteettömyyteen motivoituneiden nuorten vertaistukea käytetään uusien nuorten hoitoon kiinnittymisessä. Kymen A-klinikkatoimen lääkärin ja psykologin palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Kotkassa toimii nuorisopsykiatrinen poliklinikka. Mikäli nuori tarvitsee pidempään psykiatrin palveluja, tulee yksityisen vastaanoton kustannuksista sopia tapauskohtaisesti. Päihdeseulat annetaan henkilökunnan valvomana. Seulat tutkitaan pikaseulalla ja lähetetään tarvittaessa analysoitavaksi Yhtyneet Laboratorioon. Tarvittaessa voidaan tarkistaa virtsan kreatiinitaso. Alkoholin käytön toteamiseen käytetään alkometriä. Toiminnassa pyritään vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jota tukee lähiseudun liikunta- ja harrastuspalveluiden käyttäminen. Etelä-Kymenlaakso tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Yksiköissä on tarjolla pienimuotoista kuntosalija pienpelitoimintaa.

5 Loma-ajat ja vierailut Yksikön säännöt Asiakkaan rajoittaminen ja eristäminen Ateriapalvelut Nuorten kotiharjoittelut suunnitellaan neuvotteluissa. Jokaisesta harjoittelusta tehdään sopimus yhdessä nuoren vanhempien kanssa. Sopimus määrittää harjoitteluajan elämisen ehdot ja rajat. Nuoren ollessa harjoittelussa soitetaan nuoren vanhemmille joka ilta. Kaikki vierailut pyritään sopimaan etukäteen. Nuoren vanhemmille (läheisille) on majoitusmahdollisuus vierailun yhteydessä. Säännöt ovat kirjattuja. Säännöissä on kerrottu sallitun ja ei sallitun toiminnan raja. Yhteisön yhteiset kokoontumiset tarjoavat tilaisuuden keskustella ja perustella sääntöjä ja seuraamuksia. Nuoren uloskirjoitus tapahtuu yhteistyössä sijoittavan sosiaalityöntekijän kanssa. Nuoreen kohdistuvan rajoittamisen ja eristämisen päätökset tehdään lastensuojelulain mukaan kirjallisina ja lastensuojelulaitokseen kohdistuvan päätösvallan mukaisesti. Kaikista päätöksistä tai nuoreen kohdistetuista toimenpiteistä ilmoitetaan nuoren vanhemmille ja sijoittavalle sosiaalityöntekijälle. Nuoren eristäminen muista nuorista tapahtuu työntekijän ollen läsnä koko eristämisen vaatiman ajan. Päätökset tehdään Sosiaaliportin Lastensuojelun käsikirjan lomakkeille. Toiminnan perustuessa yhteisöhoitoon valmistavat nuoret ateriat ja osallistuvat ruokakaupassa käyntiin yhdessä työntekijän kanssa. Ruuan valmistuksessa ja hankinnassa huomioidaan erityisruokavaliot. Lämmin ruoka tarjotaan kaksi kertaa päivässä. JATKOHOITO Jatkohoito Palaute hoitoon lähettävälle taholle ja jatkohoidon toteuttajataholle Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä nuoren, nuoren läheisten, sijoittavan sosiaalityöntekijän ja tulevan jatkohoidon työntekijöiden kanssa. Jatkohoidosta vastaava taho pyritään ottamaan mukaan hoidon suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jatkohoidon turvaamiseksi Stoppari tarjoaa mahdollisuuden nuorelle palata ja sosiaalityöntekijälle sijoittaa takaisin neuvottelussa sovitun seuranta-ajan puitteissa. Sovittaessa toimitetaan hoidon aikana kuukausiraportit sijoittajalle, sekä hoidon päätyttyä hoitoyhteenveto nuorelle itselleen, hänen vanhemmilleen ja sijoittajalle. Hoidon aikaiset neuvottelut toimivat niin suunnittelu- kuin palautetilaisuutena. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan koulutuksen saaneet 6 terveydenhuollon koulutuksen saaneet 8 muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta henkilöstö yhteensä 14 yksikön paikkaluku 5 Henkilökunnassa on vaihtunut kaksi henkeä viimeisen kahden vuoden aikana. Stopparit toimivat oppilaitosten käytännön opiskelupaikkana. Opiskelijoiden työskentely yksikössä on pätevä rekrytoinnin väline. Stoppari toimii mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveys- ja sosiaalialan sekä Etelä-Kymen ammattiopiston käytännön opiskelupaikkana sekä paikallisten koulutuskeskuksien työelämänäytön vastaanottajana. Sijaisina käytetään ensisijaisesti Kymen A-klinikkatoimen omaa henkilökuntaa myös muista yksiköistä. Vähimmillään osastolla työntekijöitä on kaksi. Nuorten valveillaoloaikana työvuoroissa vähintään kaksi työntekijää.

6 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Vakituinen henkilökunta suorittaa A-klinikkasäätiön kaksivuotisen päihdetyön koulutuksen. Vuosittain koulutuksen aloittaa 1-2 henkeä. Uudet työntekijät osallistuvat vuosittain järjestettäviin rentoutus- ja muihin lyhyisiin menetelmäkoulutuksiin Koulutussuunnitelma tehdään työryhmässä syksyisin seuraavaksi kalenterivuodeksi. Koulutussuunnitelmassa huomioidaan yksikön tarvitsemat tarpeet. Työntekijöiden koulutus toteutetaan kaikkien osalta ensin osallistumisena A-klinikkasäätiön päihdetyön koulutukseen, jonka jälkeen on mahdollista hakeutua erityistaitojen koulutuksiin, kuten mm. yhteisöhoidon ja perhetyön koulutusohjelmiin. Työryhmällä on ryhmätyönohjaus kolmen viikon välein kevät- ja syyskaudella Kymen A-klinikkatoimen monipuolinen palvelutarjonta pitää sisällään työntekijöiden erityisosaamista. Konsultointi on helppoa saman talon sisällä Kehityskeskustelut käydään kahdesti vuodessa: yksikön työntekijät vastuuhenkilön kanssa ja vastuuhenkilö aluejohtajan tai hänen nimeämänsä henkilön kanssa. Kehityskeskusteluissa käytetään Kymen A-klinikkatoimen omaa kirjallista lomaketta. Työterveyspalvelu on ostettu Kymijoen työterveydeltä. A-klinikkasäätiöllä on kirjallinen hoitoonohjausmalli. A-klinikkasäätiöllä on valtakunnallinen työsuojelutoimikunta ja alueelliset työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt. Väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja jälkihoitoon on kirjalliset ohjeet. Käytössä on lomake väkivaltatilanteiden ilmoittamissa. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Toiminnan arviointi on jatkuvaa. Arviointia tapahtuu sekä henkilökunnan kokoontumisissa että yhdessä nuorten, heidän läheistensä ja sijoittavien työntekijöiden kanssa. Lisäksi vuosittain keväällä ja syksyllä pidetään yksikkökohtainen ja/tai palvelukokonaisuuden kehittämispäivä. Stoppareista on tehty A-klinikkasäätiön laatuarviointi. A-klinikkasäätiön päihdetyön laatuohjelmassa arviointi ja laadunkehittämistyö ovat jatkuvia. Nykyisen arvioinnin tulokset tukevat toiminnanlinjoja, hoitotyön uusien muotojen kehittyminen on tulosta ulkoisesta arvioinnista. Toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Kymen A-klinikkatoimen toimintasuunnitelma laaditaan kalenterivuosittain, jossa huomioidaan toiminnan kehittämisen painopisteet. Asiakaspalautetta varten on sähköinen palautelomake. Sähköpostilla lähetetään linkki A-klinikkasäätiön hankkimaan Survaygizmo kyselypalvelimelle sijoitetulle nuorelle, hänen vanhemmilleen ja sijoittaneelle sosiaalityöntekijälle Palautteen käsittely aloitetaan heti ja tarvittaessa laajennetaan käsittelyä koko yhteisöön. Palautteet ovat esillä henkilökunnan kokoontumisissa. Jotta toiminnan yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys säilyisivät, tulee asiakaspalautteeseen suhtautua vakavasti. Saatu palaute käsitellään myös Stoppareiden vastuuhenkilöiden tiimissä. Palautteen täysimääräistä huomioon ottamista rajoittavat puitteet, säännöt ja resurssit. Hoidosta lähtevien nuorten jatkohoitopaikat ovat tiedossa, mutta pitempää seurantaa ei ole ollut mahdollista suorittaa.

7 Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Hoitovuorokausi-maksu(t) Hoitovuorokausi-maksun kattamat palvelut Muut maksut (jotka eivät sisälly hoitovuorokausimaksuun) Ostopalvelu- ja puitesopimukset Kelan korvaus (päihdehoitoyksiköt) Ulkopuolinen rahoitus Tilintarkastuslausunto Vakuutukset Hoitovuorokausihintaan vaikuttaa kuntien kanssa tehdyt puitesopimukset. Nuoren hoito, ravinto, harrastukset, käyttövarat ja matkat kotijaksolle Tulkkipalvelut, nuoren nouto hoitoon tai siirto jatkohoitoon Puitesopimuksia useiden kuntien kanssa Ei Ei A-klinikkasäätiön tilintarkastuslausunto saatavana pyydettäessä. Vakuutukset A-klinikkasäätiön hoitamat. TOIMITILAT Huonetilat Käytössä yhden huoneita. Huoneissa oma kylpyhuone. Kiinteistössä 279 m2 (56 m2/hoitopaikka) Yksityisyyden suoja Toteutuu toiminnan luonteen mukaisissa rajoissa. Yleiset tilat Tilaa on käytössä toiminnan erilainen luonne huomioiden riittävästi. Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus ja terveystarkastukset Palvelu ei sovellu liikuntavammaisille. Stoppari-Valkama kuuluu säännöllisen palo- ja terveystarkastuksen piiriin. Läänin lupa edellyttää turvallisuussuunnitelman säännöllistä päivittämistä. Kuntokartoitus Rakennus on peruskorjattu vuonna 2003 ja pintaremontoitu 2010.