AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: NUORISON NEUVONTA-ASEMA Katuosoite: Liisankatu 27 A 3 Postinumero: Postitoimipaikka: Helsinki Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: irja.eskelinen@suomenvalkonauhaliitto.fi Palvelumuoto Polikliininen palvelu Tuettu asuminen Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta Päiväkeskus Omistaja / ylläpitäjä Nimi: SUOMEN VALKONAUHALIITTO Katuosoite: Liisankatu 27 A 3 Postinumero: Postitoimipaikka: Helsinki Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: irja.eskelinen@suomenvalkonauhaliitto.fi Vastuuhenkilö Nimi: Irja Eskelinen Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Virkanimike: Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: TM (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) Päihdealan työkokemus (vuosina) 21 pääsihteeri Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus Kirkon nuorisonohjaaja (vuosina): Teidän lähetämä lomake päivitetty edellisen kerran vuonna Etelä-Suomen lääninhallitus antoi liitolle elokuussa 2006 uuden 5-vuotisen luvan toimia Avioliittolain 22 :n 2 momentin mukaisena sovittelijana toimialueena koko maa. YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Tarjottavat palvelut Kohderyhmät (ikärajat) Aukioloajat Vuosittainen asiakas- ja käyntimäärä Matalan kynnyksen auttamispaikka elämän vaikeuksista kärsiville Ryhmät ja yksilökeskustelut, perhetyö Noin alle 45-vuotiaat päihde-, mielenterveys-, ihmissuhde- yms. ongelmiien vuoksi syrjäytymisvaarassa olevat. Maanantaista perjantaihin sovittujen aikojen mukaisesti Vuonna 2009 yksilö- ja ryhmätoiminnassa asiakkaita 1076 ja käyntejä 2885 kestoltaan minuuttia, perhetyössä 607 perhettä ja 2147 perhetapaamista.

2 Toteutumattomat hoitokäynnit Yhteensä vuonna 2009 peruttuja aikoja 157. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja selvitetään, tuleeko hän seuraavalla kerralla ellei ole itse ilmoittanut senkertaisesta esteestä. Suurin osa noista 157 peruutuksesta oli sellaisia, että asiakas on ilmoittanut esteestä etukäteen ja syynä on ollut koulueste, työeste tai sairaus. Palvelukielet suomi ruotsi muu(t) mi(t)kä:englanti, muut kielet kuin suomi rajoitetusti onko mahdollista saada tulkkipalveluja Muut tukipalvelut kyllä missä kielissä: ei Ohjaamme AA:n piiriin, muiden tahojen järjestämiin ryhmiin. Itsekin järjestämme keskimäärin 20 ryhmää vuodessa. Hartaus- ja sielunhoitopalveluja on sikäli kuin asiakas sellaista pyytää, sillä työryhmässä on pari pappia ja useita teologeja. PALVELUUN/HOITOON HAKEUTUMINEN Palveluun/hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Päihtyneiden palvelu Aika varataan toimistoaikana puhelin Ei tarvita lähetettä. Vammaisuus ei ole esteenä, sillä pystymme järjestämään mm. pyörätuolilla liikkuvalle esteettömän tulon. Otetaan jonoon ja kirjataan perustiedot sisältäen myös jos ohjattu muualta ja ensisijainen tulosyy. Jonotusaika vaihtelee paljon sen mukaan millaisiin aikoihin asiakas pääsee. Klo 16 jälkeiset ajat ovat pisimmän jonon päässä. Jotkut odottavat kuukausia vapautuvaa aikaa, mutta heihin ollaan jonotusaikana yhteydessä. Meillä on palveluja ja osaamista päihdeongelmaisten hoitamiseksi, mutta hoidossa ollaan "selvin päin". PALVELUN/HOIDON SUUNNITTELU Palvelun/hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Palvelu-/hoitosuunnitelma Työntekijä tekee tavattuaan asiakkaan. Aikaa varatessa lähdetään siitä, että kaikkia meille hakeutuvia on autettava ainakin jollakin tavoin; kukaan ei turhaan pyydä apua! Ensimmäinen alustava kartoitus aikaa varattaessa. Työntekijä tekee varsinaisen kunnollisen kartoituksen ensimmäisellä kerralla. Päihteiden käyttöä selvitetään käyttäen apuna mm. A-klinikkasäätiön kehittämiä arviointikysymyksiä. Lain edellyttämät lastensuojeluilmoitukset tehdään lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Meillä voi käydä enintään 1 vuoden, kerran viikossa. Hoitosuunnitelman tekevät työntekijä ja asiakas hoidon alkaessa ja sitä tarkastetaan välillä. PALVELUN/HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja Hoito-ohjelma Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Työntekijöillä on monipuolinen ja moniammatillinen koulutus ja ammattitaustat. Työntekijämme muualla kokopäivätyössä ja meillä tekevät palkkiotoimisesti, joten työkokemus ja ammattitausta monipuolistuu myös tätä kautta. Yksilötyö ja ryhmät. Yksilöterapia-ajan pituus 45 minuuttia ja kuvataideterapiassa 60 minuuttia. Asiakkaalla AINA oma työntekijä, jolla hän käy viikottain. Käytetään monia psykososiaalisia menetelmiä: Narratiivisuus, terapeuttiset keskustelut, voimavarakeskeisyys, ratkaisukeskeisyys, lyhytterapia, kognitiiviset menetelmät, kriisityö, roolokartta, sukupuun tekeminen, tulevaisuuden muistelu, psykoedukaatio Kuvataideterapia, musiikkiterapia, kirjoittaminen, keskustelut. Ryhmät 1,5 tuntia-2 tuntia kerrallaan, paitsi jotkut kuvataideryhmät 3 tuntia kerrallaan. Ryhmiä on monenlaisia: Päihdeongelmaisessa perheessä kasvaneiden vertaistukiryhmät, Päihteiden käyttäjien tukiryhmät, Ryhmiä jännittäjille, paniikkihäiriöstä kärsiville, nuoret identiteettiään etsivät naiset, kasvuryhmät miehille, kuvataideterapiaryhmät, minuustarina -ryhmät, depressiokoulut ja eroryhmät. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa ja 10 viikon ajan. Psykososiaaliset menetelmät: Samoja kuin yksilöhoidossakin osittain, lisäksi mm. Pesäpuu ry:n tuottamat korttisarjat käytössä kuten Vahvuuskortit, Mun stoori -kortit jne. Perehetyössä lapsi- ja perhekeskeisyys, sukupuun tekeminen, roolikartta, psykoedukaatio. Ryhmissä tehdään erilaisia töitä materiaaleina mm. savi, muovailumassa. Työntekijämme ovat moniammatillisia ja eri tavoin päihde- ja mielenterveystyöhön pätevöityneitä.

3 Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Neuvonta- ja ohjauspalvelut Sosiaalinen verkosto ja tuki Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Yksikön säännöt Ei lääkehoitoa Paikan nimi "Nuorison neuvonta-asema" tuo meille puhelimitse monenmoisia neuvonkysyjiä, joita pyritään auttamaan tai ohjaamaan myös "viisaampien" luo. Asumisen tukeminen tarkoittaa annettavia vinkkejä asunnon hakua varten: Säätiöiden asunnot, seurakuntien asunnot, Nuorisoasuntosäätiö, Helsingin kaupungin asuntotoimisto jne. Puoleemme käännytään myös mm. tilanteissa, joissa tarvitaan velkaneuvontaa. Ohjaamme asiakkaita kaupungin Sosiaali-infoon. Teemme yhteistyötä mm. A-klinikkasäätiön Nuoriso-aseman kanssa. Nuorten Kriisipiste lähettää meille säännöllisesti asiakkaita. Asiakkaan huoltaja voi olla mukana terapiaistunnoissa. Perhetyössä kokoonpanot vaihtelevat: pariskunta, pariskunta ja lapset, uusperhe eri kokoonpanoissa, seurustelevia pareja. Jonkin verran perhetyöhön ohjautuu asiakkaita, jotka tulevat sovitteluun käräjäoikeuden välttämiseksi eli asioita yritetään saada sovinnolla sovittua. Näissä tapauksissa aloitteen perhetyöhön hakeutumisesta on usein tehnyt toisen osapuolen asioita hoitava juristi. Työryhmässä on lääkäreitä, mutta he tekevät meillä supportiivista auttamistyötä. Lääkäripalvelut ohjataan hakemaan omalta terveysasemalta. Alkometri on varusteissa, mutta ei sitä yleensä tarvita. Ei huumeseuloja tms. Käytämme 40 toimintavuoden aikana löytyneitä hyviä käytäntöjä sekä noudatamme ja seuraamme yleisesti voimassaolevia ammattieettisiä sääntöjä. Tarvittaessa konsultoimme mm. Suomen Psykologiliiton ammattiasiainsihteeriä. Asiakkaalta odotetaan ja edellytetään normaalia käytöstä, mutta tietysti pienet kiivastumiset esimerkiksi perheistunnoissa eivät ole vältettävissä. JATKOHOITO Hoidon päättäminen Jatkohoitoon ohjaaminen Hoidon yhteenveto Nuorison neuvonta-asemalla maksimi hoitoaika 1 vuosi. Perhetyössä pyritään, että perhe käy maksimissaan noin 10 kertaa ja tarvittaessa jatkossa harvatahtisemmin (Pyritään tarjoamaan alussa aikoja myös perheille viikottain). Monia tuetaan ja autetaan AA-ryhmään jne, Kalliolaan, Järvenpään sosiaalisairaalaan jne. Olemme järjestäneet myös Niemikotisäätiön tiloissa ryhmiä ns. kaksoisdiagnostiikka -asiakkaille. Asiakkaista ei laadita "asiakaskortistoja". Työntekijät säilyttävät asiakastietonsa sen mukaan mitä STM:n asetus potilaskirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä edellyttää (Asetus annettu ). Tarvittaessa laaditaan lausuntoja. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen saaneet terveydenhuollon koulutuksen saaneet muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) henkilöstö yhteensä yksikön paikkaluku henkilötyövuodet Kesäkuussa 2010 on 24 palkkiotoimista työntekijää, sekä 1 työnohjaaja. Perhetyössä 6 palkkiotoimista perhetyöntekijää ja 1 työnohjaaja. Osa tekee sekä yksilötyötä että perhetyötä Tällä hetkellä 24 palkkiotoimista

4 Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Meillä on aika sitoutunutta väkeä työssä eikä vaihtuvuus ole suurta. Otamme tarpeen mukaan uusia työntekijöitä, sikäli kun jonkun paikka jää vapaaksi. Toiminnallemme luovat rajat talous ja tilat. Emme käytä juurikaan perusopintojaan suorittavia opiskelijoita. Jokainen ottaa itselleen ajanvarauksen kautta sovitut asiakkaat. Meillä ei ole mahdollisuutta ottaa "ovesta astuvaa" vastaan muuta kuin klo 8-16 välillä ja silloinkin rajoitetusti. Nämä tapaukset hoitaa yleensä liiton pääsihteeri ja hän ohjaa sitten joko meillä jatkossa jollekin työntekijälle tai tarvittaessa muuhun asiakaalle paremmin sopivaan paikkaan. Pääsääntö on, että kukaan ei ole illassaan yksin. Yleensä paikalla on kerrallaan kolme työntekijää. Päivystystä ei ole. Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Ei ole yhtenäistä, meidän omaa. Pidämme keskimäärin pari henkilöstön koulutuspäivää vuodessa. Otamme aina esille mielenkiintoisia, yhteisesti kiinnostavia aiheita. Vuonna 2010 tällainen oli "Miten pidän huolta itsestäni ja työstäni"? Kouluttajana oli Lari Junkkari. Viittaan edelliseen. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua mm. Stakes:n ja lääninhallituksen järjestämiin koulutuksiin siten, että heille maksetaan osallistumisesta palkka. Nuorison neuvonta-aseman työnohjaaja on psykoterapeutti Anne Nordlund. Vaihdamme työnohjaajaa siten, että saamme oppia uusia työskentelytapoja. Työnohjaus ryhmänä kerran kuussa, sillä monilla on lisäkoulutuksiinsa liittyviä työnohjauksia lisänä. Perhetyöntekijöiden työnohjaaja on psykoterapeutti Misan Zilliacus ja työnohjaus ryhmänä kaksi kertaa kuussa. Konsultointi Mm. perheterapeutti Rauha Koskiluoma päihdeongelmien kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Aikaisemmin oli psykiatri, mutta siihen ei kuitenkaan tuntunut olevan kovin suurta tarvetta. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut työn kehittämisestä käyty kesäkuussa Työterveyshuolto Työsuojelu Lakisääteinen. Lakisääteinen. Keskusteltu käytännöistä kuten: Kukaan ei työskentelisi yksin, ei ainakaan uusien asiakkaiden ollessa kyseessä, Ovien sulkeminen asiakkaiden tullessa ja lähtiessä, ettei sivullisia pääse rappuun tai huoneistoon, Ei näkyvillä saksia tms, Hätänumerot esillä, Talonmiehen numero ilmoitustaululla. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Keräämme kaikilta asiakkailta kirjallisen palautteen hoidon jälkeen. Käytössä sisäinen arviointi. Ulkoisen arvioinnin hoitavat mm. rahoittajat arvioidessaan kannattaako toimintaamme tukea. Lisäksi ulkoista arviointia tekevät sidosryhmät: Ohjaavatko meille asiakkaille, Onko työllämme luotettavuutta jne. Tärkeää ei ole kuinka usein ovi käy, vaan se että asiakas saa itselleen tarvittavan avun. (Petteri Paasio). Monet asiakkaat ohjautuvat meille saatuaan hyvää palautetta ystävältä, työtoverilta tai hoitavalta taholta esim. psykiatrian poliklinikka. Kirjallisia arviointeja saamme lähes kaikilta asiakkailta. Tällä hetkellä olemme keskittyneet joidenkin uusien työtapojen kehittämiseen kuten kotikäyntityö perhetyön puolella ja erilaiset luovuusmenetelmät yksilöterapiassa. Meillä on eteistiloissa palautelaatikko, johon saamme jonkin verran asiakaspalautetta. Nämä palautteet usein hyvin konkreettisia tyyliin: Miksi eteisessä vain antiikki ja puutarhalehtiä? Palautteet otetaan vakavasti. Teemme niistä myös yhteenvetoja ja analyysejä toiminnan kehittämisen tueksi.

5 Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Käynti- /palvelumaksu(t) Muut maksut (jotka eivät sisälly käynti- /palvelumaksuun) Ulkopuolinen rahoitus Joistakin ryhmistä järjestämme puolen vuoden päähän palautekokoontumisen. Osa ryhmistä jatkaa kokoontumista ns. itseohjautuvina vertaistukiryhminä. Yksilötyöstä tulee jonkin verran seurantatietoa kun asiakas ottaa uudelleen yhteyttä joko tarviten vielä tukea tai kiittääkseen saamastaan tuesta ja tulee kertomaan uutisia ja käy näyttämässä esimerkiksi vauvaansa. Nämä tilanteet ovat erittäin kannustavia. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä TALOUS Yksilöajat ovat ilmaisia. Perhetyössä 20 euroa kerta. Tarvittaessa voi saada maksusta vapautuksen. Ryhmät maksavat keskimäärin 35 euroa/10 kertaa. Myös ryhmämaksusta voi tarvittaessa saada vapautuksen. Vuonna 2009 saimme rahoitusta näihin työmuotoihin Helsingin kaupungilta, RAY:ltä, Vantaan kaupungilta, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Opetusministeriöltä. Ei TOIMITILAT Asiakastilat Yksityisyyden suoja Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus Omat tilat osoitteessa Liisankatu 27 A 3. Lisäksi olemme vuokranneet työtilaa viidestä paikasta ydinkeskustassa. Liisankadun tilat ovat noin 164 neliötä, kaunis ja vanha huoneisto, kodikas kalustus, musiikkiryhmiä varten perussoittimet kuten piano, afrikan rumpu, kitara. Äänieristys on normaali: Jos puhuu lujaa tai peräti huutaa niin kyllä kuuluu. Eteistiloissa soi aina musiikki. Asiakkaat näkevät toisiaan odottaessaan eteistiloissa ja tullessaan ja lähtiessään. Meille pääsee Liisankadun tiloihin hissillä G-rapun eli keittiön rapun puolelta. Talo on valmistunut v. 1896, joten sisätilat sen mukaiset. Vuokratiloissa on rappuja ja osassa hissi. Edellinen palotarkastus tehtiin syyskuussa On lain edellyttämät valmiudet eli sammutin ja palohälyttimet.