YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Kivitaskuyhteisö Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Armas Launiksen katu 10 B Espoo Leppävaara Puhelin: /kanslia, /matkapuhelin /vastaava, /matkapuhelin Telefax: Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoondiakoniasaatio.fi Internet: Palvelumuoto Kuntouttava laitoshoito Katkaisu-/vieroitushoito Asumispalvelu Omistaja / ylläpitäjä Nimi: Espoon Diakoniasäätiö Katuosoite: Suomalaistentie 1-3 Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Espoo Suomenoja Telefax: Sähköposti: Internet: /toiminnanjohtaja, /matkapuhelin etunimi.sukunimi@espoondiakoniasaatio.fi Vastuuhenkilö Nimi: Marja Koskelainen Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Virkanimike: Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) yksikön vastaava diakoni, perhe-ja psykoterapeutti, työnohjaaja, johtamisen erityisammattitutkinto tulossa 2005 Päihdealan työkokemus (vuosina) 16 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus 4 (vuosina): Toimilupa myönnetty , myöntänyt Juhani Karkamo, Ritva Nissinen, Etelä- Suomen läänihallitus. Lupa kattaa päihdeongelmaisten asumispalvelut, 14 paikkaa. Lääninhallituksen ja Espoon sosiaalitoimen tarkastus ja Leppavaaran sosiaali- ja terveyskeskuksen tarkastus YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Kohderyhmät Päihteetön, yhteisöllinen nuorten aikuisten asumisyhteisö, jossa itsenäistyminen ja oman elämän haltuunotto tapahtuu portaittain vertaisten ja henkilökunnan tuella. Asukkaat ovat pääasiassa huumekuntoutujia, jotka ovat käyttäneet erilaisia päihteitä, kuten huumeita, lääkkeitä ja alkoholia päihtyäkseen. Pääpäihde on useimmilla amfetamiini. Asukkaat ovat nuoria aikuisia, useimmat vuotiaita. Lähes kaikilla on diagnosoitu mielenterveyden sairaus, esimerkiksi masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tms. Kaksoisdiagnooseja on, samoin moniriippuvuusproblematiikkaa. Peliongelmaa esiintyy keskimäärin joka kolmannella, joillakin on HIV, joillakin ADHD. Vammaisia ei ole toistaiseksi ollut.

2 Paikkaluku 14, lukuun sisältyy kriisi- ja perhepaikat. Yhtä huonetta pidetään mahdollisuuksien mukaan harjoittelijan huoneena (laitoshoidossa oleva tulee harjoittelemaan Kivitaskuun). Käyttöaste 72% Asiakkaiden hoidon keskeyttämisprosentti Vuosittainen hoitovuorokausi- / asiakasmäärä Keskimääräinen hoitojakso Palvelukielet Muut tukipalvelut 25% 3161, yhteensä 20 eri asukasta vuonna kk suomi ruotsi muu(t) mi(t)kä: onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä missä kielissä: ei Alakerran asumisosastoon on mahdollist ottaa avustaja asumaan. Talossa ei kokoonnu hoitoryhmiä, vertaisryhmiä tms. Asukkaat ohjataan hoitoon talon ulkopuolelle. Ei ole tarjolla hartauspalveluita. Uskonnollisista kysymyksistä keskustellaan ja kunnioitetaan asukkaiden vakaumusta. Vertaistuki toimii ja itsenäistymisyhteisössä on Siiven vanhin, jolla on erityisiä vastuutehtäviä. Lisäksi asukkailla on omia talon ulkopuolisia kummeja tai tukihenkilöitä. HOITOON HAKEUTUMINEN Hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Hoitoon tulo Asumisyhteisöön hakeudutaan hoitotahon ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä siten, että joko asianomainen itse tai työntekijä ottaa yhteyttä. Asiakas haastatellaan ja yhdessä arvioidaan paikan tarkoituksenmukaisuutta. Asiakas voi tulla ennen haastattelua tutustumaan ja haastattelun jälkeen harjoittelemaan ennen laitoskuntoutuksen päättymistä. Jonossa edetään jonoon tulojärjestyksessä ja sen mukaan milloin laitoskuntoutushoito päättyy. Eri riippuvuusongelmista kärsivät ovat samanarvoisia jonossa. Ei ole määritelty tiettyä päivää, jolloin Kivitaskuun tullaan. Suositeltavaa on, että asuminen alkaa maanantain ja torstain välisenä aikana. Päihtyneenä ei voi tulla. HOIDON SUUNNITTELU Hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoitosuunnitelma Tarpeen arviointi tehdään asukashaastattelussa yhdessä asiakkaan kanssa sekä asiakkaan luvalla sen lisäksi muussa viranomaisyhteistyössä. Ensisijaisesti asiakas itse arvioi, kuinka Kivitasku voisi häntä palvella. Käytössä on erityinen haastattelulomake, jossa kartoitetaan asiakkaan päihdehistoriaaelämäntilannetta sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Selvitetään psyykkiset ja fyysiset sairaudet, lääkitys, sosiaalinen ja taloudellinen tilannetavoite suhteessa päihteisiin, päihdeongelman hoito sekä ihmissuhdeverkosto. Koko moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja, sosionomi, psykoterapeutti sekä päihdetyöntekijä, arvioi ja päättää asumisen alkamisesta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin asukkaiden lapsien osalta. Lapsia ei ole toistaiseksi ollut asumassa Kivitaskussa, mutta on ollu vieraina sekä osallisena perhetapaamisissa. Ensin kartoitetaan lähtötilanne päihteettömyyden, päihdeongelman hoidon, arjen hallinnan,asioiden hoidon, ihmissuhteiden ja terveyden suhteen. Kartoituksen perusteella luodaan yhdessä asukkaan, hänen sosiaalityöntekijänsä sekä mahdollisen muun tukiverkoston kanssa henkilökohtaiset tavoitteet, kuntoutumissuunnitelma ja aikataulutus. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti, mahdollinen muu kuntoutus ja erityiskysymykset huomioon ottaen. Suunnitelmaa tarkistetaan, arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan ohjauskeskusteluissa oman työntekijän kanssa sekä tiimeissä, joihin osallistuu yksikön vastaava. Suunnitelmia ja niiden toteutumista käydään läpi myös verkostokokouksissa yhdessä sosiaalitoimen

3 sekä avohoitopaikkojen, esim. A-klinikan tai nuorisoaseman työntekijöiden kanssa. HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja hoito-ohjelma Viikko-ohjelma Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Sosiaalinen verkosto ja tuki Vertaistuki Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Harrastus-mahdollisuudet Keskeisenä tehtävänä on ohjata asukkaat ottamaan itse vastuu elämästään ja tukea siinä. Työskentely on psykososiaalista ja psykoedukatiivista, arjen hallinnan ja asumisvalmiuksien vahvistamista sekä tunnetyötä. Ainoa pakolline ohjelma on kerran viikossa yhteisökokoukseen osallistuminen. Lisäksi erikseen sovitut vastuualueet yhteisössä. Muuten asukkat laativat itse päiväja viikko-ohjelmansa, tarvittaeessa työntekijän tuella. Jokaisella asukkaalla on oma työntekijä, jonka kanssa hän Tasku-vaiheessa keskustelee kerran viikossa ja Siipi-vaiheessa joka toinen viikko. Lisäksi on mahdollista keskustella työntekijän kanssa tarvittaessa vaikka päivittäin. Koko työryhmä on jokaisen asukkaan käytettävissä. Yhden session pituus on keskimäärin minuuttia.psykoedukatiivinen työskentely asukkaiden arjen- ja elämänhallinnan vahvistamisessa sekä kognitiivinen ja terapeuttinen työskentely (ei varsinaista psykoterapiaa) tunteiden käsittelyssä sekä identiteetin löytämisessä ja rakentamisessa. Ryhmähoito tapahtuu Kivitaskun ulkopuolella. Toimintaideologia rakentuu yhteisöllisyydelle. Tuki rakentuu ammatillisen ja vertaistuen yhdistelmästä. Asukkaita ohjataan tavoitteellisesti tukemaan toinen toisiaan, ja vanhemmat asukkaat opastavat uudempia tulijoita. Asukkaat käyvät yhdessä vertaisryhmissä ja hoitamassa asioitaan. Ongelmatilanteet ja toimintataparikkomukset käsitellään yhteisöllisesti yhteisökokouksissa. Yhteisön tilaa tarkastellaan yhdessä avoimesti arvioiden ja kehittäen. Kivitaskussa olevalla asukkaalla voi olla lääkitystä, joka ei ole voimakasta riippuvuutta aiheuttavaa. Mm. mielialalääkkeet, neuroleptit ja somaattiseen sairauteen kuuluvat lääkkeet ovat sallittuja, mutta bentsodiatsepiineja tai niiden johdannaisia, stimulantteja, nukahtamis- tai unilääkkeitä ei voi olla. Korvaushoitoa ei anneta. Jokaisen asukkaan kanssa tehdään verkostokartta ja asukasta tuetaan solmimaan kontakteja päihteettömyyttä ja kuntoutumista tukeviin ihmisiin. Verkostokartassa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan asumisen eri vaiheissa.verkostotapaamiset ovat olennainen osa työskentelyä. Läheisiä otetaan mukaan, jos asukas haluaa ja läheisten osallistumisen katsotaan tukevan itsenäistymisprosessia.yksilöllinen tilanne huomioidaan. Asukkaat ovat nuoria aikuisia, joiden itsenäistyminen vanhemmistaan saattaa olla kesken. Joissakin tapauksissa asukasta tuetaan irtaantumiseen ja etääntymiseen, toisissa tapauksissa ja vaiheissa lähentymiseen. Läheisille on järjestetty omia vertaiskokoontumisia ja heillä on mahdollisuus tulla Kivitaskuun keskustelemaan työntekijöiden kanssa.toimitaan yhteistyössä silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Vertaistuki on olennainen osa Kivitaskun tarjoamasta tuesta. Henkilökunta on tietoisesti taustalla aina kun yhteisö voi hoitaa tuen antamisen. Asukkaat ovat käyneet Siiven vanhan asukkaan johdolla teatterissa, selvittäneet keskenään sisäisiä ristiriitojaan, tukevat kriiseissä, vievät ryhmiin yms. Yöllä, kun ei ole henkilökuntaa paikalla, asukkaat soittavat esimerkiksi jollekulle vertaiselle. Seuloja otetaan säännöllisen epäsäännöllisesti ja ne otetaan valvotusti.seulat ovat pikaseuloja, jotka tarvittaessa lähetetään varmistukseen laboratorioon. Positiiviset tulokset lähetetään aina varmistukseen. Kivitaskussa ei voi asua, jos seula on positiivinen. Asukkaalle etsitään toinen paikka ja hänet ohjataan hoitoon. Buprenorfiinin seulontaan käytetään bupreseulaa. Alkometri on käytössä. Asukkaita tuetaan harrastuksiin talon ulkopuolelle. Samassa talossa on kuntosali, joka on asukkaiden käytettävissä. Asukkaat voivat ostaa edullisia uimalippuja.

4 Asukasyhteisö järjestää harrastustoimintaa. Lisäksi kuukausittain tehdään retki yhdessä sovittuun kohteeseen. On oltu laskettelemassa, ratsastamassa, kylpylässä, biljardia pelaamassa yms. Loma-ajat ja vierailut Kivitasku toimii ympäri vuoden. Tasku- yhteisössä voi asukkaalla olla vieraita klo 8-22 välillä, Siivessä voi olla myös yövieraita. Yksikön säännöt Ateriapalvelut Jokainen asukas allekirjoittaa toimintatapasopimuksen (liitteenä). Ensimmäisen asumisviikon aikana ei ole mahdollista olla yötä pois kotoa. Yhteydenpito käyttäviin kavereihin ei ole sallittu. Vieraita koskevat samat säännöt kuin asukkaitakin. Toimintataparikkomukset käsitellään ensin asukkaan ja henkilökunnan kesken, sitten koko yhteisön kanssa yhteisökokouksessa. Seuraukset ovat yksilöllisiä ja liittyvät ihmisen kokonaisvaltaiseen tilanteeseen, motivaatioon toimia asian suhteen siten, ettei rikkomus toistu jne. Mikäli on kyse retkahduksesta, edellytetään lähes poikkeuksetta laitoskuntoutusjakson läpikäymistä, jotta asuminen Kivitaskussa voi jatkua. Uloskirjoitus tapahtuu yhteistyössä asukkaan kanssa. Useimmiten asukas itse ilmoittaa muuttavansa pois, mikäli on alkanut tai suunnittelee alkavansa käyttää päihteitä. Uloskirjoitus kirjataan asukkaan asiapapereihin asumisen keskeytymisenä. Jatkosuunnitelmia tehdään yhdessä asukkaan niin halutessa. Taskussa ruoanlaitto, kauppalistan teko sekä kaupassa käynti kuuluvat asukkaiden vastuualueisiin. Henkilökunta opastaa tarvittaessa. Siivessä on oma ruokatalous.tarvittaessa valmistetaan kasvisruokaa tai gluteenitonta. Käytetään hylatuotteita. Lounas on kerran päivässä. Asukkaat valmistavat aamupalan, tekevät välipalaa sekä iltaruoan. JATKOHOITO Jatkohoito Palaute hoitoon lähettävälle taholle ja jatkohoidon toteuttajataholle sekä asiakkaalle Asukkaat siirtyvät itsenäiseen asumiseen tai tukiasuntoon. Kivitaskuyhteisön tuki säilyy puoli vuotta pois muuton jälkeen, mikä tarkoittaa omatyöntekijäkontaktin ja verkostoyhteistyön jatkumista. On myös mahdollista tulla kriisikäynnille tai tarvittaessa yöpymään Kivitaskuun sekä osallistua yhteisön retkille. Puhelintuki on käytettävissä. Jatkokontaktista sovitaan alustavasti jo asumisen alkuvaiheessa yhteistyössä asukkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelma varmistetaan hyvissä ajoin ennen Kivitaskusta pois muuttamista. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus vastataan erillisellä liitteellä, liite 1 henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen 5 saaneet terveydenhuollon koulutuksen saaneet 2½ muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) henkilöstö yhteensä 4 yksikön paikkaluku 14 Viimeisen kahden vuoden aikana on puolet henkilökunnasta vaihtunut. Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Vuosittain yksi lähihoitajaopiskelija ja yksi sosionomiopiskelija sekä 1-2 päihdetyön ammattitutkinnon suorittajaa. Uudet sijaiset haastatellaan, esitellään yhteisölle, tulevat ensin tutustumaan ja perehtymään siten, että muuta henkilökuntaa on paikalla. Toimintakäytännöt on kirjattuna ylös sijaisia varten. Arkisin ohjaajat työskentelevät aamu- ja iltavuoroissa. Henkilökuntaa on paikalla klo Viikonloppuisin on töissä yksi työntekijä klo Ei yövalvontaa eikä

5 Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma päivystystä. Yksikön vastaava työskentelee pääsääntöisesti päivisin. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI A-klinikkasäätiön järjestämä päihdetyön koulutus, joka muodostuu erillisistä teemakohtaisista osioista, kognitiivinen psykoterapiakurssi sekä JET-koulutus. Koulutussuunnitelma kuuluu osana toimintasuunnitelmaan. Koulutus- ja työnohjausmäärärahoja on 2000 /hk. Täydennyskoulutus Psykiatrinen sairaanhoitaja ja ohjaajat osallistuvat alansa täydennyskoulutuksiin n. 20 päivää vuodessa. Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Koko työryhmällä on säännöllinen, yhteinen työnohjaus, työnohjaaja on talon ulkopuolelta. Yksikön vastaavalla on lisäksi henkilökohtainen työnohjaus. Jokainen työryhmän jäsen voi tarvittaessa saada konsultointia, tarpeesta riippuen joko säätiön sisältä tai ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kehityskeskustelut pidetään kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa keskustellaan vaikka viikoittain. Työterveyshuolto hoidetaan yksityisen lääkärikeskuksen kautta ja se käsittää yleislääkäritason palvelut laboratorio- ja röntgenpalveluineen sekä erikoislääkärin konsultaation. Henkilökunta ohjataan tarvittaessa hoitoon kyseiselle henkilölle parhaiten soveltuvaan paikkaan. Työsuojelusta vastaa työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio, joka käsittää työsuojelultoimikunnan ja työterveyshuollon. Henkilökunnalle on tehty perusteellinen henkisen, fyysisen ja työympäristön kartoitus. Työsuojelutoimikunta paneutuu epäkohtiin ja yhdessä etsitään muutosratkaisuja. Säätiön sairaanhoitajien tiimi organisoi debriefingiä tarvittaessa, joko talon sisältä tai ulkopuolelta. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Valt. tri Riitta Granfelt on tehnyt Kivitaskuyhteisöstä arviointitutkimuksen, joka julkaistiin vuoden 2004 alussa. Kaikki Espoon Diakoniasäätiön toimintayksiköt ovat osallistuneen Stakesin järjestämään laatukoulutukseen. Työskentelyä jatketaan kuukausittain pidettävien laadun kehittämispäivien puitteissa. Arviointi kuuluu tärkeänä osana perustyöhön. Tuetun asumispalvelun vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti asumisen eri vaiheisiin kytkeytyvillä kyselylomakkeilla. Asukas arvioi itse lähtötasoaan ja kuntoutumistaan eri vaiheissa. Kyselyä ollaan laajentamassa siten, että asukkaan lisäksi oma työntekijä ja sosiaalityöntekijä arvioivat asukkaan edistymistä. Kivitaskusta pois muuttaneille ihmisille on postitettu kysely, ja tehty vastauksista yhteenveto. Arvioinnin tulokset Tärkeinä laatuindikaattoreina pidetään mm.: - asianmukaisia, viihtyisiä toimitiloja - henkilöstön ammatillisuutta, pätevyyttä ja persoonallista soveltuvuutta sekä jaksamista -verkostoyhteistyön toimivuutta -kannattelevaa yhteisöllisyyttä -jatkuvaa systemaattista laadun kehittämistä ja palautteen sekä palvelun vaikuttavuuden kartoittamista -taloudellista vakautta Riitta Granfelt toteaa arviointikirjansa yhteenvedossa, että Kivitasku on erinomaisesti paikkansa täyttävä tuetun asumisen vaihtoehto ja toimii osana päihdekuntoutusjatkumoa. Hänen mukaansa Kivitasku on tilaratkaisuiltaan ja toimintatavoiltaan onnistunut. Erityisenä voimavarana hän mainitsee työntekijöiden ja asukkaiden hyvän vuorovaikutuksen. Vertaistuki nähdään kirjassa merkittävänä kannattelevana tekijänä. Kaikki asukkaat ovat sanoneet omaan kotiin muuton lähestyessä, että asiat eivät olisi näin hyvin ja päihteettömyys ei välttämättä olisi säilynyt, jos he olisivat menneet suoraan laitoskuntoutuksesta omaan asuntoon. Positiivista palautetta on tullut siitä, että asukkaat ovat oppineet arkisia taitoja, virasto -yms. asioiden hoitoa, saaneet tukiverkostoa, oppineet hakemaan apua ja löytäneet itseään. Kaikkiaan 16 ihmistä on käynyt läpi koko asumispolun jatkokontakteineen. 14 on ollut

6 Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen koko ajan raittiina, kaksi palasi päihteettömään elämään lyhyen päihdekäytön jälkeen. Kaikki ovat työssä tai opiskelevat He ovat luoneet ihmissuhteita, perustaneet perheitä, hankkineet lapsia ja elävät täysipainoista elämää. Toimintakäytäntöjä arvioidaan ja kehitetään liittyen päivittäisiin raportteihin, viikoittaisiin työryhmäkokouksiin sekä säännöllisiin laatupäiviin.toiminnankehittämissuunnitelma kuuluu osana toimintasuunnitelmaan. Palautteen kerääminen sisältyy omatyöntekijäsysteemiin. Tiimeissä, joihin osallistuu yksikön vastaava, kysytään palautetta. Yhteisöltä kerätään kirjallista palautetta ruusut ja risut - lomakkeella. Palautetta tarkastellaan työryhmässä ja otetaan erittäin vakavasti. Tehdään tarvittavia muutoksia ja ollaan valmiita kehittymään. Seuranta Systemaattisen palvelun vaikuttavuuden seurannan luomiseen liittyy vuoden 2005 alusta seuranta, joka tehdään jokaiselle pois muuttaneelle asukkaalle puoli vuotta, Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään vuosi ja kaksi vuotta muuton jälkeen. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Hoitovuorokausi-maksu(t) Hoitovuorokausi-maksun kattamat palvelut Muut maksut (jotka eivät sisälly hoitovuorokausimaksuun) Ostopalvelu- ja puitesopimukset Kelan korvaus Ulkopuolinen rahoitus Tilintarkastuslausunto Vakuutukset Espoolaisille 62,65 /vrk, ulkokuntalaisille Taskussa 77,40 /vrk ja Siivessä 66 /vrk vuonna Vuorokausimaksu on yhtä kuin kuntaosuus. Koko työryhmän antama monimuotoinen tuki, verkostoyhteistyö, retkiä, juhlia, tapahtumia, vierailijoita, mahdollisuus internetin, lankapuhelimen ja kuntosalin käyttöön. Asukkaiden kanssa tehdään vuokrasopimus ja he maksavat vuokraa, Taskussa 369 /kk, Siivessä /kk, riippuen neliömäärästä. Lisäksi asukkaat Taskussa maksavat 150 käsittävän ruoka- ja hygieniamaksun, jolla saa päivittäiset ateriat ja kaikki ruokatarvikkeet sekä pesuaineet yms. Espoon kaupungin kanssa on ostopalvelusopimus. Vuodelle 2004 on ollut Ray-avustusta , jatkossa ei ole ulkopuolista rahoitusta. Tilat ovat Espoon kaupungin. Henkilökunta on vakuutettu. TOIMITILAT Huonetilat Huoneiden pinta-ala vaihtelee 11,1-18,8 neliömetriin. Keskipinta-ala on 13,5 neliömetriä. Huoneet ovat yhden hengen huoneita, lukuun ottamatta Siiven yhtä kaksiota sekä alakerran erillistä kaksi huonetta ja keittokomeron sisältävää asumiskokonaisuutta, joka toimii esim. perhehuoneistona. Yksityisyyden suoja Naisilla ja miehillä on erilliset wc- ja suihkutilat. Asuinhuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Yleiset tilat Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus ja terveystarkastukset Käytettävissä on isot oleskelutilat, tietokone- ja musiikkihuone, pyykkihuone, saunaosasto sekä piha, Taskussa avara keittiö ja kaksi keittokomeroa. Kaikki tilat remontoitiin perusteellisesti vuonna 2001 ennen toiminnan käynnistämistä. Tilat ovat kodinomaisia ja viihtyisiä. Kodinkoneet, vaatehuollossa tarvittavat laitteet, kylmäkoneet, saunaosasto ovat ajanmukaisia ja toimivia sekä yhteisökäyttöön soveltuvia. Tilat eivät sovellu esim. pyörätuolin kanssa liikkuvalle. Hissiä ei ole. Näkö- tai kuulovammaisia ei ole huomioitu. Turvallisuussuunnitelma on olemassa. Palotarkastus , Leppävaaran sosiaali- ja terveystoimen suorittama tarkastus

7 Kuntokartoitus Vuonna 2001, ennen toiminnan käynnistymistä, tehtiin perusteellinen remontti ja salaojitukset.