KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT"

Transkriptio

1 KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT 1. KESKUSPROJEKTIO 2. ILMAKUVAKAMERAT o ANALOGISET o DIGITAALISET 3. KEILAIMET 4. PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS 5. TUTKAT 6. LASERKEILAIMET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT Suurin osa kaukokartoitusinstrumenteista on digitaalisia, mutta myös analogisia laitteita käytetään Kaukokartoitusta voidaan tehdä joko lentokoneista tai satelliiteista käsin, ja tästä johtuen laitteet eivät ole aina samoja tai samanlaisia. KESKUSPROJEKTIO Kolmiulotteisen kohteen tallentaminen kaksiulotteiselle kuvalle edellyttää kohteen projisioimista. Yksinkertaisin projektio on keskusprojektio, jossa kuva syntyy yhden pisteen - projektiokeskuksen - kautta kulkevien valonsäteiden avulla. Kuvaus on suora ja kuva kääntyy projektion aikana nurinpäin.

2 Kuva 1. Maaston kuvatuminen ilmakuvalle ja kartalle/ortokuvalle eli keskusprojektion ja suoran yhdensuuntaisprojektion eroavuudet. Kuva 2. Esimerkki ilmakuvasta /keskusprojektiokuvasta, missä kolmiulotteiset kohteet kuvautuvat erilailla kuvan eri kohdissa.

3 ANALOGINEN KAMERA Toimintaperiaate Keskusprojektio Yksinkertaisin kamera on neulanreikäkamera (a-kuva), jolla filmin valotus on hankalaa. Kehittyneempi versio yksinkertainen linssikamera, jossa valotus määräytyy himmentimen (aukon koko) ja sulkimen (valotusaika) avulla (b-kuva). Kuva 3. Neulanreikä- ja linssikamera (Lillesand&Kiefer) Tarkennus saadaan linssiyhtälöstä: f on vakio, joten kohteen ja linssin välisen etäisyyden muuttuessa muutetaan linssin ja kuvatason välistä etäisyyttä o Ilmakuvauksessa etäisyys on ääretön => i = f Valotusta säädellään aukon halkaisijan ja valotusajan avulla o Ilmakuvauksessa lyhyt valotusaika -> suuri aukko Suotimet Käytetään säteilyn aallonpituusalueen säätelyyn Asennetaan linssin eteen (tai se on kiinteä) Absorptio-suotimet yleisiä

4 Keltasuodin: absorboi sinisen valon, päästää läpi vihreän ja punaisen valon (valolla vihreä + punainen = keltainen) Käytetään ilmakuvauksessa hajavalon poistamiseen ILMAKUVAKAMERA Suurimmat eroavuudet 'tavalliseen' kameraan on tarkkuudessa ja luotettavuudessa o Ilmakuvaus vaatii suurta geometrista tarkkuutta (kartoitus) Kuvatason mitat, reunamerkit, kameravakio ja kuvan pääpiste (+kuvavirheet) määritetty kalibrointimittausten avulla Ilmakuvakameran osat: Kuva 4. Ilmakuvakameran rakenne (Lillesand&Kiefer) o Suodin (filter): poistaa/päästää läpi tietyn säteilyn aallonpituusalueen o Objektiivi (lens): 6-10 linssiä, jotka tarkentavat tulevat valonsäteet kuvatasolle

5 Kuva 5. Ilmakuvakameran objektiivi (Konecny) o Suljin (shutter): kontrolloi valotusaikaa o Himmennin (diaphragm): kontrolloi kuvausaukon kokoa o Kuvataso (focal plane): taso, jolle filmi imetään kiinni valotuksen ajaksi imulevyn avulla ja jossa on kehys- /reunamerkit o Filmikasetti (magazine): sis. filmin ja filmin siirtomekanismin Kuvakoko 23 x 23 cm Kuvaushetkellä filmin reunoihin tallennetaan kuvatason reunamerkit, kellonaika, kuvanumero yms. Koska kuvausalusta liikkuu valotuksen aikana, tarvitaan kuvaliikkeenkompensaattori Muita apuvälineitä: peittosäädin, aikasäädin, tähtäinkiikari, valotus- ja laukaisuautomatiikka, gps, etc. SATELLIITEISSA KÄYTETTÄVÄT MITTAKAMERAT Kuvauskorkeudesta johtuen kuvakoon tai polttovälin on oltava suurempi kuin lentokoneissa käytettävillä mittakameroilla o Venäläisessä TK-350 -kamerassa suuri kuvakoko (Large Format Camera) 300 x 450 mm, f = 350 mm Lentokorkeudella 220 km päästään 7-10 metrin maastoerotuskykyyn o Venäläisellä KA-3000 mittakameralla on 3 metrin polttoväli (toteutettu peilien ja linsiien avulla) ja 23 x 23 cm kuvakoko Käytetään filmiä, joka kehitetään maanpinnalla 270 km:n lentokorkeudelta maastonerotuskyky 2 m

6 o KVR-1000 panoraamakameran kuvakoko on 18 x 72 cm 220 km:n lentokorkeudelta 2 metrin erotuskyky Kuva muodostuu filmille kahden objektiivin ja filmin edessä kiertyvän peilin avulla, jolloin kuvan mittakaava ja resoluutio vaihtelee kuvan laitojen ja keskiosan välillä => kuvasta käytetään yleensä vain sen keskiosaa 18 x 18 cm, jolla saavutetaan 2 m erotuskyky maastossa. Kuva 6. Kuvanmuodostus KVR-1000 panoraamakamerassa [Petrie] DIGITAALISET KAMERAT CCD -ANTURIT (Charged-Coupled Devices) Säteily tallennetaan sähköisen ilmaisimen avulla CCD koostuu rivistä/matriisista, jossa on useita ilmaisimia Kukin ilmaisin mittaa omalta kohteen osalta tulevan säteilyn Säteily tulee ilmaisimeen -> tuottaa sähkövarauksia, joiden määrä riippuu säteilyn voimakkuudesta Vahvistetaan Muutetaan digitaaliseen muotoon Kuva 7a) CCD-anturin rakenne (Konecny)

7 Kuva 7b). CCD-anturin toiminta (Konecny) DIGITAALISET ILMAKUVAKAMERAT Käytetään lentokoneissa Ilmaisinten koko rajoittava tekijä, yhdellä ilmaisimella ei pystytä kattamaan kerralla koko 23 x 23 cm 2 kuva-alaa o tyypillinen kuvakoko 6 Mpikseliä, olemassa myös 63 ja 81 Mpikselin ilmaisimia Toinen tapa on muodostaa kuva-ala useammalla CCDkameralla o ZI:n Digital Modular Camera (DMC) käyttää pankromaattiseen kuvaukseen 4 kameraa, jotka kuvaavat yhtäaikaa kukin CCD-ilmaisin on 7k * 4 k eli yhdistelmä tuottaa 13,5 k * 8 k = 108 Megapikselin kuvia o Resoluutio, kun pikselikoko 12 µm ja h=1500m, pan = 0.13 m, multispectral 0,6 m o Vexcel:n UltraCam käyttää 8 pienempää CCD-sensoria, joista kuva linssin kautta kootaan yhdeksi, pikselikoko 9 µm, h=500 m, erotuskyky 0.05 (0.03) m

8 Kuva 8a). DMC-kameran 4 pankromaattisen ja 4 multispektraalisen CCD-kameran sijoittumisesta 'kuvatasolle' [Tang] ja [Hinz] Kuva 8b). DMC-kameran esimerkkikuva ja sensorin rakennekuva (Reulke)

9

10 UltraCam-kuvista (Vexcel) Kuva 8c) Esimerkkikuvia KEILAIMET - MONIKANAVAKEILAIMET (Scanners) Ilmaisin, jolla kuva tallennetaan kohteesta yhdellä tai useammalla spektrin kanavalla Aallonpituusalueen kattavuus mikrom Useampi kuva samanaikaisesti usealla aallonpituusalueella Kaksiulotteinen kuvanmuodostus keilaamalla Digitaalinen tallennus Ilmaisin ja kuvanmuodostusta ohjaava optinen järjestelmä vaikuttavat voimakkaasti keilaimen käytettävyyteen (alueelliseen/spatiaaliseen ja spektriseen erotuskykyyn) Ilmaisimen signaalin voimakkuuteen vaikuttavat tekijät Saapuvan säteilyn määrä Lentokorkeus: tietyltä maanpinnan alueelta saapuva säteilyn määrä pienenee verrattuna etäisyyden neliöön Spektrinen erotuskyky: heikompi erotuskyky (laajempi aallonpituusalue) -> voimakkaampi signaali Näkökenttä: pieni -> parempi maanpinnan erotuskyky -> vähemmän tulevaa säteilyä -> heikompi signaali Integrointiaika: aika, jonka instrumentti "katsoo" tiettyä maanpinnan osaa, suuri -> voimakkaampi signaali Maanpinnan erotuskykyyn vaikuttavat tekijät Maanpinnan erotuskyvyn määrittää instrumentin näkökenttä (Instantaneous Field of View (IFOV))

11 Kuva 9. Instrumentin näkökenttä IFOV (Lillesand&Kiefer) o Määrittää maanpinnan alueen, jolta saadaan yksi mittaus keskiarvona o Avaruuskulma beta, miltä alueelta säteily saapuu ilmaisimeen o Riippuu instrumentin optiikasta ja ilmaisimen koosta o Näkökentän halkaisija maassa D o Mittauskulman muuttuessa etäisyys muuttuu -> näkökenttä erilainen kuvan eri osissa o Kuvan laidoilla suurempi o Pieni näkökenttä -> pienet kohteet erottuvat o Suuri näkökenttä -> enemmän säteilyä ilmaisimeen -> parempi radiometrinen erotuskyky Radiometrinen erotuskyky: kyky erotella pienet erot säteilyn määrässä, riippuu ilmaisimeen tulevan säteilyn määrästä ja A/D muuntimesta Hyvä maanpinnan erotuskyky ja hyvä radiometrinen erotuskyky vastakohtia

12 Kuva 10a) Esimerkki satellittikuvasta 1:1000 (Albertz) Kuva 10b) Esimerkki satellittikuvasta 1:10000 (Albertz)

13 Kuva 10c) Esimerkki satellittikuvasta 1: (Albertz) KEILAIMET DIGITAALISEN KEILAINKUVAN MUODOSTUSTAVAT Liikkuvalla optisella järjestelmällä varustetut keilaimet (whiskbroom scanners, cross-track scanners) Kuva 11a). Liikkuvalla optisella järjestelmällä toimivan keilaimen toimintaperiaate (Konecny)

14 Kuva 11b). Liikkuvalla optisella järjestelmällä toimivan monikanavakeilaimen toimintaperiaate (Konecny) o Kuva muodostetaan optiikan edessä olevan edestakaisin liikkuvan peilin tai pyörivän prisman avulla o Pyörimisakseli lentosuuntaan, keilaus tapahtuu lentosuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa o Keilausalueen reunoilla maanpinnan erotuskyky huonompi kuin keskellä -> käytetään pientä keilauskulmaa, jolloin etäisyys maahan vaihtelee vähän Kuva 12. Erotuskyvyn vaihtelun kuvan eri alueilla (Liilesand&Kiefer) o Tangentiaalinen mittakaavavääristymä Kuva 13. Tangentiaalinen mittakaavavääristymä (Lillesand&Kiefer)

15 o Kuvausalustan orientoinnin muutokset aiheuttavat geometrisia vääristymiä Kuva 14a). Geometrisia vääristymiä, mitkä on korjattava laskennollisesti (Lillesand&Kiefer) Kuva 14b). Esim. geometrisista vääristymistä ennen ja jälkeen korjauksen (Albertz) Kiinteällä optisella ilmaisimella varustetut keilaimet (pushbroom scanners, along-track scanning)

16 Kuva 15. Kiinteällä optisella ilmaisimella varustetun keilaimen toimintaperiaate (Lillesand&Kiefer) o Ei liikkuvia osia o Kullekin maanpinnan osalle oma rivi-ilmaisin o Kiinteä optinen järjestelmä o Ilmaisimet rivissä (eg. SPOT PAN-HRV 6000kpl) kuvatasolla o Kuvaus linja kerrallaan o Tietyn maanpinnan osan integrointiaika suurenee -> maanpinnan ja radiometristä erotuskykyä voidaan parantaa o Pienet geometriset virheet o Ei liikkuvia osia -> luotettava, pitkäikäinen o Täytyy kalibroida jatkuvasti suurta määrää ilmaisimia o Myös stereokuvia on mahdollisuus saada o Rivi-ilmaisimet voivat olla kuvatason eri osissa, jolloin saadaan nadiirikuvien lisäksi (stereo)kuvia etu- ja takaviistoon

17 Kuva 16. Analogiafilmikameran sekä liikkuvalla että kiinteällä optiikalla varustettujen keilainten kuvanmuodostustapojen vertailu [Clevers] KUVAAVA SPEKTROMETRI Monikanavakeilain, jossa hyvin paljon spektraalisesti kapeita kanavia = matriisi-ilmaisin Kuva 17 a). Spektrometrin toimintaperiaate (Lillesand&Kiefer)

18 Kuva 17 b). Spektrometrin (hyperspektrin) toimintaperiaate (Albertz) Pystyy erottamaan kohteen spektraaliset muutokset paremmin kuin tavalliset keilaimet Kuvien esikäsittely välttämätöntä Esim. AISA (Airborne Imager Spectrometer for Applications) o Kehitetty VTT:llä 1990-luvun lopulla o Spatiaalinen resoluutio: 360 pikseliä lentosuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa (= 1 m, kun lentokorkeus on 1000m) o Aallonpituusalue: nm o Kanavien lukumäärä 1 288, kanavien leveys 1,63-9,8 nm (käyttäjän määriteltävissä) o Ilmaisin: CCD-matriisi, 288 x 384 pikseliä, pushbroom PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS Passiiviset instrumentit mittaavat kohteen heijastamaa tai emittoimaa säteilyä Aktiiviset instrumentit lähettävät ja mittaavat kohteesta sironnutta tai heijastunutta säteilyä, myös pimeällä VIS&IR: MW: Passiivinen Kamerat, CCD Keilaimet: liikkuva optiikka, kiinteä optiikka, kuvaa ottavat spektrometrit Kuvaavat mikroaaltoradiometrit Aktiivinen Laserit: etäisyysmittari, sirontalaser, differentiaalilaser, Dopplerlaser, lasertutka laserkeilaimet Tutkat: sivukulmatutka, kuvaava SAR Kuva 18. Passiivinen ja aktiivinen kaukokartoitus (Lillesand&Kiefer)

19 AKTIIVISET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT MIKROAALTOTUTKAT Radar = Radio detection and ranging Mikroaaltoalueella toimivat aktiiviset instrumentit, jotka lähettävät sähkömagneettista ja vertaavat sitä takaisin heijastuneeseen säteilyyn Kuvaavat tutkat: sivukulmatutka SLAR (Side-Looking Airborne Radar) ja SAR (Synthetic Aperture Radar) Kuva 19. Esimerkki tutkakuvasta (Albertz) Sivukulmatutkan toimintaperiaate: Lähetin lähettää pulssin Pulssi osuu kohteeseen ja osa siroaa takaisin Vastaanotin mittaa takaisintulevan pulssin voimakkuuden ja kulkuajan Takaisintulleen pulssin ("kaiun") voimakkuus riippuu kohteen ominaisuuksista

20 Kuva 19. Sivukulmatutka SLAR (Konecny) Kuva 20. Sivukulmatutkana toimintaperiaate (Lillesand&Kiefer) Kuvanmuodostus: o Antenni siirtyy eteenpäin lentokoneen mukana o Välillä antenni lähettää pulssin, välillä vastaanottaa o Pulssi siroaa takaisin eri etäisyyksillä olevista kohteista o Antenni ottaa kaiun vastaan ja laskennalla saadaan kaiun voimakkuus ja kulkuaika

21 SLAR: maanpinnan erotuskyky Riippuu pulssin pituudesta ja antennikeilan leveydestä/pituudesta Lentosuunnan erotuskyky riippuu antennin keilanleveydestä Etäisyyssuunnan (lentosuunnan suhteen kohtisuora) erotuskyky riippuu pulssin pituudesta Etäisyyssuunnassa lähekkäin olevat kohteet erottuvat vain, jos kohteiden kaiut tulevat antenniin eri aikaan Jos kohteiden etäisyys suurempi kuin pulssin pituus / 2 -> kohteet erottuvat Kuva 21. Tutkakuvan erotuskykyja sen riippuvuus pulssin pituudesta (Liilesand&Kiefer) Etäisyyssuunnan erotuskyky ei riipu kohteen ja antennin välisestä etäisyydestä Koska antennikeilan "jälki" levenee etäisyyden kasvaessa -> vain lähellä tutkaa lähekkäin olevat kohteet erottuvat Suuri antenni -> hyvä erotuskyky Kuva 22. Antennikeilan koko/leveys eri etäisyyksillä (Lillesand&Kiefer)

22 Korkeuseroista johtuva kohteiden siirtyminen o Aiheuttaa kohteiden siirtymistä etäisyyssuunnassa o Kohteet kuvautuvat väärinpäin, koska pulssi saavuttaa kohteen huipun ennen alempia osia o Mitä lähempänä kohde on -> sitä todennäk. siirtymä on o Aiheuttaa kauempana olevilla kohteilla mittasuhteiden vääristymiä o Varjostuminen (tietyltä maanpinnan osalta ei tule kaikua) suurinta suurella mittauskulmalla ja etäisyydellä Kuva 23. Korkeusvaihtelujen vaikutus tutkakuvilla (Lillesand&Kiefer) Kuva 24. Esimerkki tutkakuvista ja maanpinnan vaihteluista (Albertz) SYNTEETTISEN APERTUURIN KUVAAVA TUTKA (IMAGING SAR): TOIMINTAPERIAATE SAR: Synthetic Aperture Radar

23 perustuu tutkan etäisyyden mittauskykyyyn (signaalin kulkuajan mittaukseen) ja nopeuden mittauskykyyn (Dopplersiirtymään) Antenni lähettää energiapulssin ja havaitsee lähettämänsä pulssin maanpinnasta palaavan kaiun. Havainto koostuu kahdesta komponentista: o Amplitudi eli kaiun voimakkuus, takaisinsironta, kertoo kohteen ominaisuuksista. Amplitudi on se, mikä tavallisesti esitetään tutkakuvana. o Amplitudin lisäksi havainnossa on mukana tutkasignaalin aallon vaihetieto. Spatiaalinen erotuskyky etäisyydestä riippumaton. Käyttää hyväkseen kuvausalustan liikettä o Eri ajanhetkillä eri paikoissa olevia todellisisa antenneja käsitellään yhtenä kokonaisuutena o Liike aiheuttaa Doppler-siirtymän kaikuun Doppler-siirtymän suuruudesta voidaan päätellä kohteen paikka antennikeilassa Kuva 25. SAR-kuvan synty'jälki' maanpinnalla (Petrie) SAR: maanpinnan erotuskyky Etäisyyssuunnan erotuskyky sama kuin SLAR-tutkalla Atsimuuttisuunnassa erotuskyky on puolet antennin pituudesta

24 Kuva 26. SAR-kuvan raakadata ja SAR-kuva prosessoinnin jälkeen (Petrie) LASERKEILAIMET LiDAR (Light Detection and Ranging): optinen tutka, joka toimii näkyvän valon, lähi-infran tai ultravioletin alueella LASER: Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation Laserkeilain tuottaa kohteesta valtavan 3-D pistepilven, kolmiulotteisen pinnan. Perusidea: kohteen ja laserin välinen etäisyys mitataan laserpulssin kulkuajan perusteella, keilain pyyhkäisee laserpulsseja (n. 5 nsec välein) lentosuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Kun laserkeilaimen asento ja paikka ovat tarkasti tunnetut inertiajärjestelmien ja GPS-mittauksen avulla, mitattu etäisyys voidaan muuttaa korkeudeksi. Kutakin laserpulssia vastaava etäisyys voidaan muuntaa x-, y-, ja z-koordinaateiksi. Koska etäisyydenmittaus perustuu kulkuajan mittaamiseen, riippuu mittaustarkkuus pulssin kulkusuunnassa ajanmittauksen tarkkuudesta (vakio) ja on etäisyydestä riippumaton. Koska laserpulssi hajoaa, etäisyysmittauksen epätarkkuus kasvaa poikittaissuunnassa. Keilaus voidaan suorittaa lentokoneesta tai helikopterista. Kuva 27. Esimerkki pistepilvestä (Haggrén)

25 Referenssiluettelo (Albertz), Albertz, J.: Einfürung in die Fernerkundung. Grunlagen der Interpretation der Luft- und Satellibildern. (Lillesand & Kiefer) Lillesand, T.M. & Kiefer, R.W.: Remote Sensing and Image Interpretation, 3rd edition. John Wiley & Sons, Inc., (Konecny) Konecny, G.: Geoinformation Remote Sensing, Photogrammetry and Geographic Information Systems. 1 st Edition. Taylor&Francis, (Clevers) Clevers, J.: Remote Sensing Basics - Digital lectures. Wageningen University, The Netherlands, CD-ROM. (Petrie) Petrie, G.: Optical Imagery from Airborne & Spaceborne Platforms. Geoinformatics, January/February, (Tang) Tang, L., Dörstel, C., Jacobsen, K., Heipke, C., Hinz, A.: Geometric Accuracy Potential of the Digital Modular Camera. Proceedings of the ISPRS Congress, Vol. XXXIII, Vol. I/3, Amsterdam, (Hinz) Hinz, A., Dörstel, C., Heier, H.: Digital Modular Camera: System Concept and Data Processing Workflow. Proceedings of the ISPRS Congress, Vol. XXXIII, Vol. II/7, Amsterdam, (Haggrén) Haggrén, H. Projektin loppuraportti (Reulke) Reulke, R. Film-based and digital sensors Augmentation or Change in Paradigm? ( ) (Vexcel) Esitesivu heet/ultracam.pdf ( )

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Kertausta 1. luennolta. Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? 2. luennon aiheet. Instrumenttien kuvausalustat

Kertausta 1. luennolta. Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? 2. luennon aiheet. Instrumenttien kuvausalustat Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? Kertausta 1. luennolta Auringon säteily ja ilmakehä A. Säteilylähde B. Ilmakehä (väliaine) C. Energian törmääminen kohteeseen D. Instrumentti havaitsemaan

Lisätiedot

(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN

(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN (VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN Ensimmäinen ns. "valokuva" tehtiin v.1727. J.H.Schulze havaitsi, että hopeanitaraatin ja kalkin sekoitus muuttui tummaksi, kun se altistettiin valolle, mutta ei pystynyt "kiinnittämään"

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina

Lisätiedot

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat Maa 57.270, Fotogrammetrian, kaukokartoituksen ja kuvantulkinnan seminaari Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat 2007 Lauri Saarinen Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Digitaalinen ilmakuvakamera...3

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 9 3-D mittaus 1 Luennot 2008 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

Luento Fotogrammetrian perusteet. Henrik Haggrén

Luento Fotogrammetrian perusteet. Henrik Haggrén Luento 8 6.5.2016 Fotogrammetrian perusteet Henrik Haggrén Sisältö Fotogrammetrinen kuvaaminen Avaruussuorat ja sädekimput Sisäinen ja ulkoinen orientointi Kollineaarisuusehto kohteen ja kuvan välillä

Lisätiedot

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada

Lisätiedot

Luento 3: Keskusprojektiokuvaus

Luento 3: Keskusprojektiokuvaus Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.3.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 20.1.2004) Luento 3: Keskusprojektiokuvaus

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto. erikoissovellukset

Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto. erikoissovellukset Luento 3 Kuvaus- ja mittauskalusto 1 Aiheita Mittakamerat Digitaaliset kamerat Komparaattorit Ohjelmistot 2 Photogrammetry 1907 27 stations 111 photographs 7 geodetic control points 3 Photogrammetric documentation

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat. 1 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (4op) Sisältyy maanmittausosaston geomatiikan koulutusohjelman O-moduuliin.

Lisätiedot

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus 1 ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus Petri Rönnholm Aalto-yliopisto 2 Oppimistavoitteet Ymmärtää laserkeilauksen sovelluksia Ymmärtää laserkeilauksen perusteet Tuntea

Lisätiedot

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 7 Stereokartoituskojeet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2 Fotogrammetrinen prosessi 3 Stereokartoituskoje Stereokartoituskojeessa kuvaparin stereoskooppinen tarkastelu ja tarkka

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi

Luento 4 Georeferointi Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

Fotogrammetrian termistöä

Fotogrammetrian termistöä Fotogrammetrian termistöä Petri Rönnholm, Henrik Haggrén, 2015 Hei. Sain eilen valmiiksi mukavan mittausprojektin. Kiinnostaako kuulla yksityiskohtia? Totta kai! (Haluan tehdä vaikutuksen tähän kaveriin,

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus

Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 14.9.2012 Luennon sisältö: Optiikka: polttoväli, valovoima, linssivirheet Värillisyys: värisuodinmatriisi,

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1 TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA Tähän tietopakettiin on kerätty perustietoa kaukokartoituksesta ja siitä miten satelliittikuvia hyödynnetään. Paketin pohjana on käytetty Kaukokartoituksen perusteet luentomonistetta

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 2 Stereokuvan laskeminen 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Aiheet Stereokuvan laskeminen stereokuvan piirto synteettisen stereokuvaparin tuottaminen laskemalla stereoelokuva kollineaarisuusyhtälöt

Lisätiedot

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset: MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen

Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen Geologian tutkimuskeskus Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen Miia Eskelinen T&K, Kaukokartoituslaboratorio V1 GTK/RS/2001/1 Sisällys: 1. Johdanto 1 2. Tausta ja käsitteet

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II. Yleistä. CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat kamerat. Maa Fotogrammetrinen kartoitus

Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II. Yleistä. CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat kamerat. Maa Fotogrammetrinen kartoitus Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II Yleistä CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén 2003) (Päivitykset: Katri Koistinen 2004,Anita Laiho-Heikkinen 2007) 2008 Jussi Heikkinen, Jussi.Heikkinen@tkk.fi Ilmakuvaus

Lisätiedot

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus 1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto

Työn tavoitteita. 1 Johdanto FYSP103 / K2 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa valon taipumiseen (diffraktio) ja interferenssiin liittyviä ilmiöitä erilaisissa rakosysteemeissä sekä syventää kyseisten ilmiöiden

Lisätiedot

Valo, valonsäde, väri

Valo, valonsäde, väri Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu 3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan

Lisätiedot

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: 173 ------------------------------------------------Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: Kaarevuussäteet R1 3 cm ja R. Systeemimatriisi on M R T R1,

Lisätiedot

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan

Lisätiedot

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin

Lisätiedot

Lumen kaukokartoitus mikroaaltotutkilla

Lumen kaukokartoitus mikroaaltotutkilla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Lumen kaukokartoitus mikroaaltotutkilla Kevät 2007 Lassi Tani 1 AVAINSANOJA: Synteettisen apertuurin tutka (SAR), lumen peittämä

Lisätiedot

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33: 1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2

Lisätiedot

Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala

Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Häivetekniikka = herätteiden hallintatekniikka stealth technology signature

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 14.9.2005) Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Mitä pitäisi oppia? Muunnokset informaatiokanavassa (osin kertausta) Erotella kuvaan ja

Lisätiedot

Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla

Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla MATINE:n tutkimusseminaari 16.11.2017 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Marja Ruotsalainen, Minna Väilä, Henna Perälä Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot Kaukoputket ja observatoriot Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 7. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset optiset ratkaisut Teleskoopin pystytys Fokus Kuvan laatuun vaikuttavia

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Aikataulu syksy 2008. Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA

Aikataulu syksy 2008. Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA Kaukokartoitus-kurssi Sisältö Johdanto kaukokartoituksen peruskäsitteitä, havaintolaitteet havainnoinnin kohteet: maa, vesi, ilmakehä säteilyn kulku ja ilmakehä Instrumentit Kuvan käsittely Kuvaoperaatiot

Lisätiedot

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat

Lisätiedot

Valokuvauksen opintopiiri

Valokuvauksen opintopiiri Valokuvauksen opintopiiri Valokuvaus on maalaamista valolla kameraa käyttäen. (tuntematon ajattelija) Valokuvaus on menetelmä, jossa valokuvia talletetaan valoherkälle materiaalille kameran avulla. Perinteisessä

Lisätiedot

ELEKTRONISET TOIMINNOT

ELEKTRONISET TOIMINNOT LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Laserkeilainten joustavuuden ja nopeuden uusi taso 10-kertainen maksimimittausnopeuden kasvu ja takymetreistä tuttu

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin

Lisätiedot