Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa
|
|
|
- Kai Jaakkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos
2 Metsähovin geodeettinen tutkimusasema Kirkkonummella, 30 km Helsingistä. Yksi maailman parhaiten varustelluista geodeettisista tutkimusasemista. Kaikki geodesian ydinteknologiat samassa paikassa. 20 above horizon GPS + GLONASS Altitude 400 km Uusi radioteleskooppi 2019 Altitude 220 km Päärakennus Uusi SLR Painovoimalaboratorio Korkeusjärjestelmän nollakohta
3 Satellite laser ranging (SLR) Detektori Mitataan laserpulssien lentoaika satelliittiin. Etäisyysmittaus jopa senttimetrin tarkkuudella. Mahdollistaa tarkan radanmäärityksen. Tärkeimmät sovellukset geodesiassa. Toimii sekä yöllä että päivällä. Kokeellisia sovelluksia: Ei-geodeettiset satelliitit ja avaruusromu. Aikasignaalien siirto globaalisti. Quantum key distribution.
4 Metsähovin SLR-asema Nopea ja tarkka seurantajalusta (10 /s) Lähettävä teleskooppi (pieni) Vastaanottava teleskooppi (suuri) Linssikaukoputki CCD-kameralla (ei kuvassa). Moottoroitu kupoli. Alakerrassa kontrollihuone sekä laser ja ohjauselektroniikka. Näillä näkymin toimintakunnossa 2019.
5 SLR-data Detektori aktivoidaan kun heijastuneen fotonin oletetaan saapuvan: ensimmäinen havaittu fotoni pysäyttää aikavälilaskurin. Useimmat havaitut fotonit ovat kohinaa. Todelliset heijastukset keskittyvät kohteen etäisyyden ympärille. Kerätään tilastollisesti tarpeeksi fotoneita (pari tuhatta pulssia sekunnissa).
6 Avaruustilannekuva ja SST Avaruustilannekuva (SSA; Space Situational Awareness) Avaruussää Lähiavaruuden asteroidit ja komeetat, törmäysriski Avaruusromu, SST SST (Space Surveillance and Tracking) Avaruuskohteiden löytäminen, seuranta ja karakterisointi Tutkimuksen ydinkysymys: Miten hyvin Metsähovin SLR-laitteisto soveltuu SSTkäyttöön?
7 Prismalliset kohteet "Cooperative targets". Satelliitteja joissa on prismaheijastimet. Heijastavat laserpulsseja tehokkaasti. Etäisyysmittaus on tarkka (jopa millimetritasoa). Geodeettiset "tyhmät" satelliitit. Galileo- ja GLONASS-satelliitit. Tieteelliset satelliitit joiden radan tarkkuus on tärkeää (painovoima, merenkorkeus ) Yleistymässä mikro- ja nanosatelliiteissa.
8 Kohteet ilman prismoja "Non-cooperative targets". Laserheijastukset joka puolelta kohteen pintaa. Data on hyvin sotkuista: Monta kertaluokkaa heikompi signaali. Paljon epätarkempi etäisyys. Kirkkaat kohdat pinnassa. Silti hyödyllinen isoille kohteille matalilla kiertoradoilla. Putoavien satelliittien ennusteiden tarkentaminen.
9 SLR-järjestelmän suorituskyky Mallinnettu prismattomien kohteiden havaittavuutta. Suoran yläpuolella olevat kohteet havaittavissa. Suurin osa kohteista liian kaukana / pieniä. Vertailtu mahdollisia laitteiston päivityksiä.
10 Prismallisten kohteiden pyörimistilat Prisman etäisyys muuttuu kohteen pyöriessä. Periodinmääritys. Akselin suunta mahdollista mutta vaatii usein a priori - tietoa kohteen rakenteesta.
11 Fotometria Tutkittu havaittavien kohteiden määriä myös fotometristen (passiivisten) havaintojen puolesta. Fotometriassa havaitaan Auringon valaiseman kohteen kirkkautta CCD-kameralla tai erityisellä detektorilla. Fotometria ja SLR havaitsevat enimmäkseen eri kohteita: Fotometria helpointa korkealla oleville kohteille (vähemmän aikaa Maan varjossa) SLR helpointa matalalla oleville kohteille (lyhyt etäisyys) Nykyisellä laitteistolla fotometria ei tuo suurta lisäarvoa SLR-havainnoille.
12 Fotometria Heuristinen arvio havaittavien kohteiden lukumäärästä: Kohteen pinta-ala vs. pienimmän etäisyyden neliö Auttaa arvioimaan annetulla teleskoopilla havaittavissa olevien kohteiden lukumäärää.
13 Pyörimistilat fotometriasta Kappaleen kirkkaus auringon valaisemana vaihtelee sen pyöriessä. Tiheästi mitatusta valokäyrästä saadaan pyörimisperiodi. Teoriassa, mutta käytännössä harvoin, myös akselin suunta. Vaatii nopeampaa fotometriaa, erityistä laitteistoa.
14 Laserpulssin heijastus prismattomasta kohteesta Numeerinen simulaatio annetun kohteen heijastamasta laserpulssista. Heijastuneen pulssin muodosta voidaan laskea havaittu etäisyysjakauma. Ei aikaisemmin juuri tutkittu.
15 Simuloitua dataa
16 Simuloitua dataa Pyörivä "satelliitti" tuottaa muuttuvan etäisyysjakauman.
17 Simuloitua dataa Etäisyyshavainnoista löydetään pyörimisperiodi. Periodi (s)
18 Simuloitua dataa Myös himmeämmän kohteen datasta löytyy periodi. Periodi (s)
19 Keskeiset tulokset 1 Metsähovin geodeettinen SLR-järjestelmä pystyy havaitsemaan matalilla radoilla olevia satelliitteja sekä avaruusromua. Järjestelmän päivitys SST-optimoiduin laittein kasvattaisi havaittavissa olevien kohteiden määrää. Pyörimisperiodin määritys onnistuu Prismallisille kohteille havaitusta datasta Prismattomille kohteille, kun dataa on tarpeeksi (simulaatioiden perusteella) Pyörimisakselin määritys vaatii käytännössä a priori -tietoa kohteesta, mutta on teoriassa mahdollista. Samojen kohteiden havainnointi SLR:llä ja passiivisin keinoin on vaikeaa. Fotometriahavaintoja saadaan Suomen oloissa muutenkin vähemmän.
20 Keskeiset tulokset 2 Prismattomien kohteiden simulaatiotuloksia julkaistu AMOS konferenssissa. Vertaisarvioitu lehtijulkaisu tekeillä. SLR:n kyvyistä läheltä ohittavan asteroidin havaitsemiseen tekeillä julkaisu ESA:n NEO and Debris Detection - kokoukseen, käyttäen samoja menetelmiä.
21 Tulevaisuudessa Julkaisut tämänhetkisistä tuloksista. Kun SLR-järjestelmä on toiminnassa, erilaisten kohteiden havaintoja, kansainvälistä yhteistyötä. Avaruusromun karakterisointi etäisyyshavainnoista, menetelmien kehittäminen edelleen. Laitteiston päivitys avaruusromuhavaintoja varten. Paikkatietokeskus osallistuu mm. kansallisen SST-toiminnan kehittämiseen Suomessa. kansallisen SSA-strategian valmisteluun. keskusteluihin yhteistyöstä eurooppalaisen SST-konsortion kanssa, erityisesti SLR-havaintojen osalta.
Metsähovin satelliittijärjestelmä lähiavaruuden kohteiden luonnehdinnassa
Metsähovin satelliittijärjestelmä lähiavaruuden kohteiden luonnehdinnassa Markku Poutanen Jenni Virtanen, Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Jyri Näränen Paikkatietokeskus FGI MATINE tutkimusseminaari 16.11.2017
Avaruuskappaleiden seuranta aktiivisin ja passiivisin optisin menetelmin
Avaruuskappaleiden seuranta aktiivisin ja passiivisin optisin menetelmin Projekti 2500M-0027, Sensorit ja toimintaympäristö Markku Poutanen, Jenni Virtanen, Mikael Granvik, Diego Meschini, Jyri Näränen,
7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
Markku.Poutanen@fgi.fi
Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen
Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen
Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun
Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
Mustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
8. Fotometria (jatkuu)
8. Fotometria (jatkuu) 1. Magnitudijärjestelmät 2. Fotometria CCD kameralla 3. Instrumentaalimagnitudit 4. Havaintojen redusointi standardijärjestelmään 5. Kalibrointi käytännössä 6. Absoluuttinen kalibrointi
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit
Radiotaajuusratkaisut
Radiotaajuusratkaisut TkT Janne Lahtinen Sisältö Johdanto Satelliittitietoliikenne Mikroaaltokaukokartoitus Signaalitiedustelu Satelliittipaikannus Yhteenveto Johdanto (1/3) Puhuja 20+ vuotta mikroaalto-
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
2. MITÄ FOTOMETRIA ON?
Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka
Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus
Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen
Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä
JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta
Satelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1
Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights
Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.
Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy Kuva Maanmittaus laitos 2.2.2018 CC-lisenssi Simsonar Oy Oululainen laitevalmistaja, perustettu 2008 Heikki Oukka
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin
Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä
Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 61.924,- Esityksen sisältö Tieteellinen
Mikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus
Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI 1 1.1 Funktion optimointiin perustuvat klusterointialgoritmit Klusteroinnin onnistumista mittaavan funktion J optimointiin perustuvissa klusterointialgoritmeissä
CCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI
1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI 1 1.1 Funktion optimointiin perustuvat klusterointialgoritmit Klusteroinnin onnistumista mittaavan funktion J optimointiin perustuvissa klusterointialgoritmeissä
Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset
10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1
Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011
Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta
FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN
FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN 22.3.2018 Maanmittauspäivät 2018 Marko Ollikainen 1 Esityksen sisältö: - Taustaa - Nyt - Tulevaisuutta FINNREF TUKIASEMAVERKKO JA PAIKANNUSPALVELU
Avaruusromu - avaruusympäristöongelma. Jussi Markkanen EISCAT
Avaruusromu - avaruusympäristöongelma Jussi Markkanen EISCAT SGO 9. 11. 2007 1 Avaruusaika oli 4.10. 2007 kestänyt 50 v. Ongelma Mikä menee ylös, ei tule takaisin alas (ainakaan riittävän pian) Tähän mennessä
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
Liikenteen ja kuljetusten seuranta
Liikenteen ja kujetusten seuranta Sami Luoma Tiehainto - Liikenteen paveut Hankeaue 3 FITS oppuseminaari 07.05.2004 Sami Luoma, FITS oppuseminaari 07.05.2004 Liikenteen ja kujetusten seuranta - tavoitteet
9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
Earth System Geodesy (Part 1)
Earth System Geodesy (Part 1) Markku Poutanen Finnish Geospatial Research Institute FGI markku.poutanen@nls.fi We are living on a restless planet Precise observations are needed to measure and understand
LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat
LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ
2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo
EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen
7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.
7. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 7.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.
Polarimetria Tekijät: Immonen Antti, Nieminen Anni, Partti Jussi, Pylkkänen Kaisa ja Viljakainen Antton Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine:
Polarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo
Polarimetria Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo Sisällys 1. Polarimetria 1 2 1.1 Polarisaatio yleisesti 2 1.2 Lineaarinen polarisaatio 3 1.3 Ympyräpolarisaatio
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
Kvanttiavainjakelu (Kvantnyckeldistribution, Quantum Key Distribution, QKD)
Kvanttiavainjakelu (Kvantnyckeldistribution, Quantum Key Distribution, ) Iikka Elonsalo Elektroniikan ja nanotekniikan laitos 4.5.2017 Sisältö Kryptografia Kvanttiavainjakelu 2/27 4.5.2017 Kryptografia
Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello
Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 21 voimalaa, napakorkeus 167 metriä, kokonaiskorkeus 230 metriä VE2: 26 voimalaa, napakorkeus 167 metriä,
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,
Radioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ
56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.
Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio
Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz
Radiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin
Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)
8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 2.11. ja 9.11.2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP) HTTPKI, syksy 2017, luennot 2.11. ja 9.11. 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik) 11. Uusi havaintoteknologia 1. Suuret teleskoopit 2. Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit 3. Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka
Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.
Pimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0
8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 18.3. ja 25.3.2010 Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä Magnitudijärjestelmät
9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Naulakankaan tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182
Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia
Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,
Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely)
Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely) 24.01.2011 Ohjaaja: Niilo Siljamo, Ilmatieteen Laitos Valvoja: Harri Ehtamo Esityksen sisältö Termejä Tausta Menetelmät
Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä
Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset
Satelliittipaikannuksen perusteet
Satelliittipaikannuksen perusteet 21.02.2018 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella.
LightWorks. 1 Renderoijan perussäädöt. 1.1 Sisältö. 1.2 LightWorksin käytön aloitus
1.9.2009 ArchiCAD 13 VI. - 1 LightWorks 1 Renderoijan perussäädöt 1.1 Sisältö Tässä luvussa käsitellään LightWorks-renderoijan käyttöönottoa ja säätöjä erilaisissa renderointitilanteissa. Lightworks-renderoija
SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan