INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto."

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto 2 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti TIIVISTELMÄ Laserkeilauslaitteiden vastaanottaman kaiun intensiteettiä on hyödynnetty viimeaikaisessa laserkeilauksen tutkimuksessa voimakkaasti. Intensiteettitiedon radiometrisiä kalibrointimenetelmiä on kehitetty aktiivisesti sekä ilmasta että maasta käsin mittaaville laserkeilauslaitteistoille. Monet näistä menetelmistä perustuvat erillisten kalibrointikohteiden mittaamiseen. Artikkelissa esitetään kalibroituihin referenssikohteisiin perustuva laserkeilausintensiteetin kalibrointimenetelmä ja kerrotaan lyhyesti sen sovelluksista. 1. TAUSTAA Laserkeilauksella mitataan kohteen kolmiulotteista rakennetta takaisinheijastuneen laserpulssin tuottamasta etäisyystiedosta. Vastaanotetun kaiun voimakkuus kuvaa kohteen heijastusominaisuuksia. Tätä kirkkaustietoa käytetään nykyään paljon, varsinkin laserkeilauksen ympäristösovelluksissa. Lisäksi viime aikoina on kehitetty uusia radiometrisiä kalibrointimenetelmiä laserkeilausintensiteetille, ja nämä menetelmät ovat myös edistäneet kirkkaustiedon käyttöä (Ahokas ym., 2006; Wagner ym., 2006; Höfle & Pfeifer, 2007; Kaasalainen ym., 2008). Kalibroidun intensiteettidatan käyttö edistää mm. kohteiden tunnistamista ja luokittelua laserpistepilvestä, ja lisäksi se voi olla oleellinen tekijä ympäristön muutostulkintaan (esim. metsätuhot) liittyvissä monitorointisovelluksissa. Uusimmissa keilaimissa yleistyy ns. täyden aaltomuodon? (full waveform) teknologia, jonka yhteydessä intensiteettidatan käyttö on myös tullut tärkeäksi (Wagner ym., 2006; Lehner & Briese, 2010). Full waveform tekniikka mahdollistaa entistä tarkemman kohdetiedon saamisen laserkeilausmittauksissa. Maalaserkeilainten käyttö on yleistynyt viime vuosina, erityisesti niiden käyttö liikkuvassa laserkeilauksessa, jossa keilaus tapahtuu GPS:n ja inertiaalimittausyksikön (IMU) avulla liikkuvalta alustalta, kuten autosta, moottoriveneestä tms. (Alho ym., 2009, Kukko ym., 2010, Vaaja ym., 2011, Kaasalainen ym., 2011). Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan tehokkaasti mitata laajoja alueita, joten liikkuvan laserkeilauksen ympäristösovellukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Liikkuva laserkeilaus asettaa erityisiä haasteita intensiteetin kalibroinnille, sillä mittausgeometria ja etäisyys kohteeseen eivät ole yhtä helposti kontrolloitavissa, kuin perinteisessä stationäärisessä maalaserkeilauksessa. 2. LASERKEILAUSINTENSITEETTI Tutkayhtälö kuvaa ilmaisimeen tulevan kaiun voimakkuutta (tehoa) seuraavasti (Jelalian, 1992): 159

2 P r PG A σf =, (1) 4 t t r 4 t r ( π ) R R missä P r on vastaanotettu teho, P t lähetysteho, G t mittaa vastaanottoantennin vahvistusta, A r on vastaanottavan antennin efektiivinen apertuurikoko, σ on tutkapoikkipinta-ala, F kuvaa signaalin etenemistä, R t on etäisyys lähettimen ja kohteen välillä, ja R r on kohteen ja ilmaisimen etäisyys (Wagner ym., 2006). Jos kohteen koko on suurempi, kuin siihen osuva laserkeilan koko, intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön (1/R 2 ). Erityisesti maalaserkeilauksessa kohteen etäisyys on tärkein intensiteettiin vaikuttava tekijä, sillä käytettäessä erillisiä kaliborintikohteita, supistuu muiden tekijöiden vaikutus yhteen vakioparametriin. Lisäksi vastaanotettuun intensiteettiin vaikuttaa oleellisesti lasersäteen ja kohteen pinnan välinen tulokulma. Ilmalaserkeilauksessa on vielä huomioitava ilmakehän vaikutus, erityisesti kalibrointikohteen sijaitessa kauempana kuin varsinainen mitattava kohde. 3. GEODEETTISEN LAITOKSEN KALIBROINTIMENETELMÄ Geodeettisen laitoksen (GL) intensiteettikalibrointimenetelmän kehittäminen alkoi jo vuonna 2005 ilmakuvien radiometrisen kalibroinnin pohjalta. Aluksi kalibrointikohteina oli tarkoitusta varten valmistettuja kalibrointipressuja (Ahokas ym., 2006), joiden kirkkausarvot oli tarkasti määritelty esim. spektrometrimittauksin (Kuva 1). Lasermittauksia varten pressujen kirkkaudet oli kuitenkin mitattava uudestaan laboratoriossa, että päästäisiin mahdollisimman lähelle kohteen takaisinsirontakirkkautta. Sen vuoksi päädyttiin käyttämään kalibrointikohteina myös helpommin ja laajemmin saatavilla olevia materiaaleja, kuten soria ja hiekkoja (Kaasalainen ym., 2009), ks. Kuva 2. Kuva 1. Intensiteetin kalibrointiin käytettäviä eri kirkkausasteen omaavia pressuja. 160

3 Kuva 2. Intensiteetin kalibrointiin käytettäviä rautakaupan soria (Kaasalainen ym., 2009). Kuvassa näkyy samoja näytteitä kuin kuvan 3. tulokulmadatassa: puhallushiekkaa (raekoot mm ja mm), tiilimurskaa (raekoko n. 1cm) ja mustaa gabbro-soraa (raekoko n. 3mm). Kuva 3. Vasemmalla laserintensiteetin referenssimittauksiin kehitetty laboratoriolaite: vihreä lasersäde heijastuu puoliläpäisevästä peilistä sen alapuolella olevaan näytteeseen. Takaisinheijastuneen säteen kirkkaus mitataan peilin yläpuolelle asetetulla kameralla. Oikealla samaan tarkoitukseen kehitetty infrapunakameramittausjärjestelmä. Aluksi referenssikohteiden takasironnan mittaus tapahtui GL:n laserlaboratoriossa sitä varten rakennetulla lasermittalaitteella, jonka mittausgeometria oli mahdollisimman lähellä laserkeilaimen mittausta eli takasirontasuunnassa (samassa suunnassa kuin valonlähde), tässä 161

4 tapauksessa laser. Kohteesta suoraan takasuuntaan heijastunutta lasersädettä pystyy mittaamaan puoliläpäisevän peilin avulla (Kuva 3) (Kaasalainen ym., 2009). Kamerapohjainen menetelmä otettiin käyttöön, kun kehitettiin infrapuna-alueella toimiva kamerasysteemi (Fuji IS PRO, jossa käytettiin1000 nm infrapunasuodatinta ja Nikon SB800 salamavaloa, jonka kirkkauden vaihtelu on ±2%, Kuva 3). Kameralla oli näin mahdollista mitata kohteen kirkkautta myös takaisinsirontasuunnassa, kuten laserkeilauslaitteillakin (Kaasalainen ym., 2010). Muitakin menetelmiä on käytetty, kuten laserpohjaisia heijastusmittareita (esim. Lehner & Briese, 2010). Laboratorioja kameramenetelmillä kerättiin laaja mittausaineisto erilaisten sora- ja maanäytteiden takaisinsirontakirkkauksista. Esimerkkejä näytteistä on kuvassa 4. Näiden kohteiden kirkkaudet vaihtelivat n. 13%:sta 61%:iin, ja tyypillisimmät kirkkaudet olivat 20%-30% luokkaa (tuloksista enemmän, ks. Kaasalainen ym., 2009). Kuva 4. Erilaisia laboratoriossa ja kameralla (kuva 3) mitattuja soranäytteitä. Himmein kohde on kolmannella rivillä vasemmalla oleva musta gabbro. Kirkkain kohde sen vieressä on punatiilimurska, jonka kirkkaus infrapuna-aallonpituudella 1064 nm on n. 61%. Kenttämittausmenetelmän vakiintuminen mahdollisti myös luonnonkohteiden käytön kalibrointikohteina. Tarkoitukseen soveltuvat parhaiten tasaiset hiekka- ja sorapinnat (kuten metsätiet ja hiekkakentät), asfaltti, ruohopinnat (esim. jalkapallo- ja golfkentät), jne. Näiden kohteiden soveltuvuutta kalibrointiin sekä menetelmän vaikutusta laserkeilausdatan käytön edistämiseen tutkitaan GL:ssa edelleen. Erityisen tärkeäksi aiheeksi on tullut maalaserkeilainten intensiteettikalibrointi. Maalaserin intensiteetin kalibrointitutkimusta on vahvistanut laitteiden saatavuus: GL:ssä on tällä hetkellä käytettävissä useita laitteita, joiden intensiteetin käyttäytymistä eri etäisyyksillä ja tulokulmilla on voitu sen takia tutkia systemaattisesti, ja on voitu kehittää systemaattisia korjausmenetelmiä sekä etäisyyden että tulokulman vaikutuksen korjaamiseksi. Esimerkki tulokulmamittauksen tuloksista on kuvassa

5 Kuva 5. Tulokulman vaikutus erilaisten näytteiden maalaserkeilaimen (785 nm) intensiteettiin. Keilauksessa on käytetty FARO LS 880-laserkeilainta (Kukko ym., 2009). Kuvasta näkyy, että intensiteettidatan tulokulmariippuvuus on erilainen erityyppisille kohteille, ja tämä olisi hyvä lähtökohta käyttää intensiteettidataa kohteen tunnistuksessa. Prosenttiluvut kuvaavat kohteiden kirkkauksia 0-tulokulmassa aallonpituudella 785 nm. Yksi maalaserkeilauksen tärkeä sovellus on liikkuva laserkeilaus (Kuva 6): GL:n liikkuva laserkeilauslaitteiston, ROAMER:in on kehittänyt Geodeettisen laitoksen liikkuvan kartoituksen työryhmä alkaen vuodesta 2003 (Kukko ym. 2010). ROAMER voidaan asentaa esim. autoon, moottorikelkkaan (Kaasalainen ym. 2011) tai veneeseen (Vaaja ym. 2011). Se koostuu FARO Photon 120 (785 nm laser) maalaserkeilaimesta ja GPS- ja IMU-laitteistoista (NovAtel DL-4 plus GPS-vastaanotin, NovAtel GPS-702 antenni sekä Honeywell HG1700 AG58 IMU-yksikkö). Intensittidatan kalibroiminen liikkuvan keilauksen sovelluksissa on viime aikoina saanut entistä enemmän merkitystä. Kuva 6. Liikkuvan laserkeilauksen ympäristösovellus: lumipinnan pinnankarkeusprofiilin mittaaminen laajalta alueella (Kaasalainen ym., 2011). GL:n ROAMER mobiililaitteisto asennettuna moottorikelkan rekeen Lapin Ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä. 163

6 4. JOHTOPÄÄTÖKSET GL:ssa kehitetty laserkeilauksen intensiteetin kalibrointimenetelmä on kehittynyt ja tullut osittain operatiiviseksi. Erityisesti kehitystyö on suuntautunut maalaserkeilainten kalibrointiin. Aktiivisimmat sovellusalueet ovat tällä hetkellä liikkuvan kartoituksen alueella, erityisesti ympäristösovelluksissa kuten lumipintojen kaukokartoituksessa (yhteistyössä mm. Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ym. kanssa) ja jokiuomien tulva-alueiden liikkuvassa laserkeilauksessa, jossa mitattiin jokiuomien topologiaa ja erityisesti tulvien aiheuttamia kerrostumia (Kaasalainen ym., 2011; Alho ym., 2009; Vaaja ym., 2011). Intensiteettidatan käytöllä voidaan parantaa esim. kohteen luokittelua laserpistepilvestä sekä mahdollisesti mitata myös sellaisia kohteen ominaisuuksia, joihin etäisyysdatasta saatavan pintamallin tarkkuus ei riitä tai ole tarkoituksenmukainen. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon systemaattista tutkimusta pinnan fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksesta kohteen takaisinsirontaan ja sitä kautta laserkeilaimen vastaanottaman intensiteetin voimakkuuteen. Lisäksi jatkotutkimus suuntautuu erityisesti automaattisten datantulkintamenetelmien kehittämiseen. LÄHTEET Ahokas E., Kaasalainen S., Hyyppä J. & Suomalainen J., Calibration of the Optech ALTM 3100 laser scanner intensity data using brightness targets. International Archives of Photogrammetry and Remote Sensing, Marne-la-Vallee, France, Vol. 36, (A1), CD-ROM. Alho, P., Kukko, A., Hyyppä, H., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Jaakkola, A., Application of boat-based laser scanning for river survey. Earth Surf. Proc. Land., Vol. 34, s Höfle B. & Pfeifer N., Correction of laser scanning intensity data: Data and model-driven approaches. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, Vol. 62, No. 6, s Jelalian, A.V., Laser Radar Systems. Artech House Norwood, USA, s Kaasalainen, S., Kukko, A., Lindroos, T., Litkey, P., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Ahokas, E., Brightness Measurements and Calibration with Airborne and Terrestrial Laser Scanners. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 46, No. 2, s Kaasalainen, S., Hyyppä, H., Kukko, A., Litkey, P., Ahokas, E., Hyyppä, J., Lehner, H., Jaakkola, A., Suomalainen, J., Akujärvi, A., Kaasalainen, M. & Pyysalo, U., Radiometric Calibration of LIDAR Intensity With Commercially Available Reference Targets. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 47, No. 2, s Kaasalainen, S., Niittymäki, H., Krooks, A., Koch, K., Kaartinen, H., Vain, A. & Hyyppä, H., Effect of target moisture on laser scanner intensity. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 48, No. 4, s Kaasalainen, S., Kaartinen, H., Kukko, A., Anttila, K. & Krooks, A., Brief communication "Application of mobile laser scanning in snow cover profiling. The Cryosphere, 5, Kukko, A., Kaasalainen, S. & Litkey, P., Effect of incidence angle on laser scanner intensity and surface data. Appl. Opt., Vol. 47, s Kukko, A., Kaartinen, H., Kaasalainen, S., Vaaja, M. & Anttila, K., Experiences of mobile mapping in environmental monitoring. Ubiquitous Positioning Indoor Navigation and Location Based Service (UPINLBS), Kirkkonummi,

7 Lehner, H. & Briese, C., Radiometric calibration of full-waveform airborne laser scanning data based on natural surfaces. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, Vol. 38 (Part 7B), s Wagner, W., Ullrich, A., Ducic, V., Melzer, T. & Studnicka, N., Gaussian decomposition and calibration of a novel small-footprint full-waveform digitising airborne laser scanner. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, Vol. 60, No. 2, s Vaaja, M., Hyyppä, J., Kukko, A., Kaartinen, H., Hyyppä H. & Alho, P., Mapping Topography Changes and Elevation Accuracies Using a Mobile Laser Scanner. Remote Sens. 3,

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2013/839 1 (11) ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2529-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Hyperspektrilidarin käyttö kohteen tunnistukseen Mika Karjalainen, Geodeettinen laitos,

Lisätiedot

Metsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora estimointi,

Metsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora estimointi, Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Aarne Hovi ja Ilkka Korpela Aaltomuoto avain laserkeilainhavaintojen syvällisempään ymmärrykseen e e m t a Johdanto Metsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin

Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin Maa-57.290 Fotogrammetrian erikoistyö Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin Lokakuu 2005 Antero Kukko Sisällys 1. Johdanto 4 2. Laserkeilaimet lähifotogrammetrisissa mittauksissa

Lisätiedot

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä Claude Flener Fluvial Research Group Maantieteen ja Geologian laitos Turun Yliopisto Laaserikeilaus- ja korkeusmalliseminaari 2011 Korkeusmallit jokitutkimuksessa

Lisätiedot

Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus

Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus TkT Matti Vaaja 5.4.2016 Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Light Energy - projekti JP Virtanen, Matti Kurkela, Hannu Hyyppä Rakennetun ympäristön mittauksen

Lisätiedot

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Harri Kaartinen 9.3.2016, FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilaus Staattinen laserkeilaus, keilain

Lisätiedot

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus 1 ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus Petri Rönnholm Aalto-yliopisto 2 Oppimistavoitteet Ymmärtää laserkeilauksen sovelluksia Ymmärtää laserkeilauksen perusteet Tuntea

Lisätiedot

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA Leena Matikainen 1, Juha Hyyppä 1, Kirsi Karila 1, Matti

Lisätiedot

Centre of Excellence in Laser Scanning Research

Centre of Excellence in Laser Scanning Research CoE-LaSR Centre of Excellence in Laser Scanning Research Finnish Geodetic Institute, Juha Hyyppä, Professor, (Remote Sensing and Photogrammetry), Head of Department, D.Sc. (El. Eng.), University of Oulu,

Lisätiedot

UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA. Geodeettinen laitos

UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA. Geodeettinen laitos The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA Petteri Alho 1,2, Hannu Hyyppä 2, Juha Hyyppä 3, Claude Flener 1, Elina Kasvi 1, Matti

Lisätiedot

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain

Lisätiedot

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Laserkeilainten joustavuuden ja nopeuden uusi taso 10-kertainen maksimimittausnopeuden kasvu ja takymetreistä tuttu

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016

Lisätiedot

Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa

Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa (COMBAT-konsortio) Tilannekuvaraportti 2015 Prof. H. Kaartinen

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme

Lisätiedot

Puulajitulkinta laserdatasta

Puulajitulkinta laserdatasta Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi.

ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2 1 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu,

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen Multi-scale Geospatial Analysis of Forest Ecosystems Tahko 22.-23.3.2011 Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen Tutkimus yleisesti Radiometrisen informaation

Lisätiedot

Uudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena

Uudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena Uudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena virtuaalisuus ja digitaalisuus älykkään kaupunkiosaamisen pohjana Professori Hannu Hyyppä - Aalto-yliopisto Professori Juha Hyyppä

Lisätiedot

Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä

Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo,

Lisätiedot

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa 1 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 5 Publicationer vid Helsingfors universitets institution för skogsvetenskaper 5 University of Helsinki Department of Forest Sciences Publications

Lisätiedot

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Prof. Kauko Viitanen Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittauspäivät 21.3.2014 Seinäjoki

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Matti Hjulgren Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan

Lisätiedot

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina

Lisätiedot

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta

Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta Maa 57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta 2007 Juha Kareinen Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasta Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 Koonnut Anna Erving SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Laserkeilaus osana puuhuoltoa Metsätehon seminaari 24.5.2011 Laserkeilaus osana puuhuoltoa Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Aalto-yliopisto, Maanmittaustieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Esityksen

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004 Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 1 OPETUS- JA

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123

Lisätiedot

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Repsu-Atra -seminaari. 2.6.2015 Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto

Repsu-Atra -seminaari. 2.6.2015 Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto Repsu-Atra -seminaari 2.6.2015 Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00-9.15 Seminaarin avaus, Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto 9.15-10.00 Asukkaiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17

Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17 Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17 Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Mitä tehdään ja miksi? COMBAT/Pointcloud -hanke Metsäkoneiden kehityksen haasteita

Lisätiedot

Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet. Jussi-Pekka Kinnunen

Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet. Jussi-Pekka Kinnunen Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet Jussi-Pekka Kinnunen Turun yliopisto Maantieteen ja geologian laitos Geologia ja mineralogia 2013 TURUN YLIOPISTO Maantieteen ja geologian

Lisätiedot

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla Maa-57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla 2005 JYRKI PUUPPONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto jyrki.puupponen@hut.fi

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003 Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA...

Lisätiedot

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Autorobot Finland Oy on kehittänyt auton

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen COMBAT / Pointcloud-hanke Harri Kaartinen 15.12.2016 Paikkatietoverkoston seminaari Sisältö COMBAT / Pointcloud-hankkeen esittely Esimerkkejä tutkimuksesta Tiet

Lisätiedot

Ilmalaseraineiston korkeuden vertaaminen olemassa olevaan kiintopisteverkkoon

Ilmalaseraineiston korkeuden vertaaminen olemassa olevaan kiintopisteverkkoon Janne Järvenpää Ilmalaseraineiston korkeuden vertaaminen olemassa olevaan kiintopisteverkkoon Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 18.9.2014

Lisätiedot

Laser FLS 90. Käyttöohje

Laser FLS 90. Käyttöohje Laser FLS 90 fi Käyttöohje L SE R R DI TIO N DO NO T ST R E IN TO BE M L SE R CL S S 2 5 1 2 4 3 3 6 7 B1 B2 1 C1 C2 C3 S1 =S2 = 90 C4 S1 90 S2 D1 D2 D3 D4 D5 D6 E1 S=10m 32 10 E2 C L 1 B E3 L 2 D C L

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua

Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua Pilven veikot taiston tuoksinassa: Olli Sirkiä esittelee, takanaan Juha Hyyppä, taustalla Juha Vilhomaa. Pekka Lehtonen Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua Haastattelu: Pekka Lehtonen Mallikkaan

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

Luonnonvarariskien hallinta GeoIT-ratkaisuilla

Luonnonvarariskien hallinta GeoIT-ratkaisuilla Luonnonvarariskien hallinta GeoIT-ratkaisuilla Juha Hyyppä, Os.Joht., Prof., Dos., TkT, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto Hannu Hyyppä, Petteri Alho, Tapani Sarjakoski, Markus Holopainen, Päivi

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Maastomallinnus laserkeilauksella

Maastomallinnus laserkeilauksella Timo Takanen Maastomallinnus laserkeilauksella Opinnäytetyö Maanmittaustekniikka Marraskuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.11.2006 Tekijä Timo Takanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Pulssi- ja vaihe-erokeilaimen vertailu puustomittauksissa

Pulssi- ja vaihe-erokeilaimen vertailu puustomittauksissa Pulssi- ja vaihe-erokeilaimen vertailu puustomittauksissa Diplomityö Rakennetun ympäristön laitos Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Espoossa 27. maaliskuuta 2017 Tekniikan kandidaatti Aimad

Lisätiedot

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa

Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa 28 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Maanmittaus 85:2 (2010) Tietoisku Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

HIGH POWER. Monipuolinen linjalaser helpottaa kohdistamista! UUSI. Innovation in Tools

HIGH POWER. Monipuolinen linjalaser helpottaa kohdistamista! UUSI. Innovation in Tools Innovation in Tools Monipuolinen linjalaser helpottaa kohdistamista! HIGH POWER 3D PowerPlane-Laser 3D ja AutoLine-Laser 3D: Nyt myös kätevällä seinäpidikkeellä UUSI 3D-laserin edut Tehokasta työskentelyä

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Eetu Puttonen Yksittäisten puiden ittaus ja uutosten seuranta laserkeilauksella e e t a Johdanto Puuston tilavuus ja kasvu ovat etsien inventoinnin perustietoja.

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT 1. KESKUSPROJEKTIO 2. ILMAKUVAKAMERAT o ANALOGISET o DIGITAALISET 3. KEILAIMET 4. PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS 5. TUTKAT 6. LASERKEILAIMET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot