Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Transkriptio

1 Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

2 Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja ilmakuvaus). Tapahtuu yleisimmin lentokoneesta Laitteisto lähettää valopulssin ja mittaa ajan, joka kestää ennen kuin tältä pulssilta saadaan takaisin kaiku (se osui kohteeseen). Tämän jälkeen lasketaan sijainti (XYZ), josta tämä kaiku tuli. Uusimmat laitteet lähettävät jopa pulssia / sekunti, joista jokaisesta saadaan 1 4 kaikua. Lopputuote on dataa, jota kutsutaan pistepilveksi. - Tiheä pistepilvi, jonka jokaisen pisteen XYZ-sijainti tunnetaan

3 Laserkeilaus pähkinänkuoressa Kuvina: Jari Vauhkonen (UEF-Metsä)

4 Aineistojen yhdistäminen: 25m

5 Aiemmin tehtyä: Hirven talvi- ja kesäelinympäristöjen rakenteen analysointi ja elinympäristömallinnus. Kuinka soveltuva alue X on hirven kesä/talvi elinympäristöksi. Hirven käyttäytyminen lämpöstressin aikana. Näkyykö hirven käytöksessä/elinympäristövalinnassa kesälämpötilojen vaihtelu välillä astetta? Näkyy Eroaako tämä niiden hirvien välillä, jotka elävät sisämaassa tai merenrannalla? Eroaa Metsän rakenteen merkitys elinympäristövalinnassa vuoden sisällä. Milloin hirvi vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan ja millaiseen metsään se tällöin menee? Mitä tämä valinta kertoo sen ekologiasta? Kuinka tämä valinta vaihtelee urosten sekä vasallisten ja vasattomien naaraiden välillä? Naaraiden elinympäristövalinta vasomisaikaan. Millaisilla alueilla naaraat synnyttävät? Minne ne vievät vastasyntyneen vasan? Hirvituhojen tunnistaminen laserdatasta.

6 365 päivää hirven jäljillä (etänä) Seuranta aloitettiin huhtikuun lopussa (ennen vasojen syntymää) ja sitä jatkettiin seuraavan vuoden huhtikuuhun asti. Aineistot yhdistämällä (laser + GPS) tiesimme millaisessa metsässä hirvet olivat olleet minäkin ajanhetkenä. Urokset, vasattomat naaraat ja vasalliset naaraat tutkittiin erikseen. Vasomisaika selvitettiin analysoimalla tiineiden naaraiden liikkeitä tunti tunnilta huhtikuun lopulta kesäkuun puoleenväliin. Toukokuun ensimmäisellä puoliskolla liikkuminen oli vähäistä Välillä kaikilla naarailla oli 2-3 vrk ajanjakso, jolloin nbe olivat käytännössä pysähdyksissä ja pysyttelivät yhdellä alueella. Tämän jälkeen liikkuminen alkoi ja liikemäärät jatkoivat kasvuaan tasaisesti. Todennäköinen vasomisaika , joka useiden käytännön tutkimusten mukaan ei ole aikainen (lisäksi vasalle tuoretta ravintoa). Seuraavaksi laserdata leikattiin jokaisen sijainnin ympäriltä.

7 hirven jäljillä Kuvasimme metsän käyttöä muuttujilla, jotka kertoivat kuinka tiheässä, korkeassa tai avarassa metsässä hirvi kulloinkin liikkui: canopy yli viiden metrin korkeudesta tulleiden kaikujen osuus (puuston korkeus ja tiheys). shrub väliltä metriä tulleiden kaikujen osuus (aluskasvillisuus, taimikot). ground maahan osuneiden kaikujen osuus (maiseman avoimuus). Tarkastelimme siis näiden muuttujien hirvien sijainneissa eri vuoden aikoina. Millaisia eroja vuodenajat, sukupuoli ja mukana liikkuva vasa aiheuttavat?

8 Tuloksia lyhyesti: Vuoden kierto: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat

9 Tuloksia lyhyesti: Vasomisaika: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat

10 Hirvituhot Testausasteella Miltä tällaiset erot näyttäisivät laserpistepilvessä?

11 Hirveät tuhot Hirvituho muuttaa taimikon rakennetta selvästi (latvat taittuvat, oksat ja neulaset häviävät). Tämä rakenteellinen ero on tunnistettavissa laserdatasta? Aineisto: Kuusamoon Yhteismetsä Metsikkökuviot, sekä terveet että tuhotut, jaettiin 15 x 15 metrin soluihin. Laserdata leikattiin näiden solujen sisältä ja pistepilven geometria/rakenne analysoitiin useilla eri muuttujilla. Laskettujen muuttujien toivottiin paljastavan hirvituhot. Laadittiin malli, joka analysoi laserdataa solu kerrallaan ja ennusti tuhon vakavuuden ko. solulle tuhosolua ja tervettä solua rakenteeltaan samankaltaisissa metsiköissä ~ laserkaikua.

12 Hirveät tuhot Esimerkki tuloksista kartalla:

13 Muuta Laserdataa kerätään joka tapauksessa. Mahdolliset ekologiset sovellukset ovat vain plussaa. Suomessa MML:n laserdata on avoin kenelle tahansa, ilmaiseksi. Antaa erittäin tarkkaa ja muuten vaikeasti mitattavaa tietoa metsän, sen latvuston ja kasvillisuuden rakenteesta. Kuten myös alueen topografiasta. Nämä tutkimukset osoittavat, että menetelmä toimii, mutta kaikki on vasta alussa.

14 Kiitokset! Alfred Kordelinin Säätiö. Kuusamon Yhteismetsä Jarmo Korhonen Tutkimusryhmä: Petteri Packalen. Kaukokartoitus, laser, ohjelmointi, algoritmit. Lauri Mehtätalo. Tilastotiede ja mallinnus. Juho Matala. Hirvet ja hirvituhot. Jyrki Pusenius. Hirvet ja pantahirviaineisto.