Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus
|
|
- Timo-Jaakko Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus T Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, Luennon sisältö: Optiikka: polttoväli, valovoima, linssivirheet Värillisyys: värisuodinmatriisi, Foveon, kolme sensoria, peräkkäinen kuvannus
2 Tyypillisen digitaalikameran komponenttidiagrammi Kameran optiikka koostuu objektiivista ja optisista suotimista. Valo tulee sensorille linssin tai peräkkäisten linssien systeemin eli objektiivin kautta. Kameran optiikka sisältää yleensä himmenninaukon sekä mahdollisesti sulkimen, joilla säädetään tulevan valon määrää. Optisia suotimia ovat infrapunasuodin, kuvaa epäterävöittävä alipäästösuodin sekä värisuotimet. Digital Color Image Handbook, CRC Press 2003
3 Tyypillisen digitaalikameran kuvausoptiikan rakenne f on polttoväli D on aukon halkaisija Linssin kirkkautta kuvaava F-luku voidaan laskea: F 1 2sin Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN
4 Objektiivien luokittelu polttovälien mukaan Objektiiveja voidaan luokitella polttovälin perusteella: Telefoto (suuri polttoväli: mm, pieni kulma) Laajakulma (pieni polttoväli: 18-35mm, suuri kulma) Kalansilmä (pieni polttoväli: 5-8mm, 180 astetta) Zoom (vaihtuva polttoväli)
5 Linssi valovoima: Aukkoluku Aukon koko vaikuttaa valotukseen sekä syvyysterävyyteen F-arvo kuvaa linssin valovoimakkuutta Usein F-arvo lasketaan suhteella D/f Tarkempi tapa on käyttää yhtälöä: F 1 2sin Tällöin F-arvon teoreettinen minimi on 0,5 Valovoimaisimmissa kaupallisissa linsseissä F-arvo on kuitenkin f/1,0 johtuen optisista vääristymistä sekä linssin fyysisistä rajoitteista Yleisesti laadukkaan kiinteäpolttovälisen objektiivin F-arvo on noin f/2 ja zoom-objektiivin f/2,8 esim: 25 mm / 100 mm = ¼ tai 50 mm/200 mm = ¼ tai 1 / (2*sin(7.5)) = ¼ (merkataan ¼, F4 tai f/4) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN f/1.4 f/2 f/2.8 f/4 f/5.6 f/8 f/11.3 Aukkoa säädetään usein portaittain siten, että sen pinta-ala puolittuu tai kaksinkertaistuu valotuksen kannalta ei vaikutusta mikäli valotusaikaa tai vahvistusta säädetään vastakkaiseen suuntaan
6 Linssi valovoima: Optisten elementtien valonläpäisykyky F-arvon lisäksi valovoimaan vaikuttaa heijastukset linssien pinnoilla sekä valon absorboituminen optisiin elementteihin Esimerkkejä optisten elementtien läpäisykyvystä Kompaktikameran linssisysteemi jossa muutamia linssielementtejä ( 550nm) ~ 90-95% Niin sanottujen superzoom-kameroiden linssisysteemi ~ 80% Infrapunafiltteri ja optinen alipäästösuodin ~ 85-95% Kuvatason keskikohdan kirkkaus Ei voidaan laskea kun tunnetaan optisen systeemin läpäisykyky T, objektin luminanssi E0 sekä linssin suurennussuhde m Lisäksi kuvatason reunoilla valovoimakkuus laskee niin sanotun kosinilain mukaisesti (cos^4 ), jossa on valon tulokulma kuvatasoon nähden E i E0T 4 1 (1 m) F 2 Goldman, D.,B., Jiun-Hung, C. Vignette and exposure calibration and compensation, Tenth IEEE Int. Conf. on Computer Vision, IEEE 2005, vol. 1, s
7 Syvyysterävyys ja hajontaympyrä D f sc( s f ) fa c( s f ) s kohteen etäisyys d sensoripinnan etäisyys c hajontaympyrä (circle of confusion) a aukon halkaisija f polttoväli Dr ja Df määrittävät etäisyyden tarkasta pisteestä, kun hajontaympyrä < c. Hajontaympyrän suuruus määritetään niin, että ihmissilmä ei erota vielä syntyvää epätarkkuutta
8 Syvyysterävyys ja hajontaympyrä Fyysisesti suurella aukolla on kapea syvyysterävyys, koska kohteesta tuleva valo taittuu suuremmalla säteellä
9 Syvyysterävyyden esimerkki 1
10 Syvyysterävyyden esimerkki 2 Kapeaa syvyysterävyysaluetta hyödynnetään usein esimerkikiksi muotokuvauksessa, jolloin kohde saadaan esille kuvassa
11 Syvyysterävyyden esimerkki 3 Kohteen etäisyys Aukkokoko Polttoväli
12 Hypeerfokaalinen etäisyys Hyperfokaalisella etäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä, johon tarkennettuna kaikki kauempana olevat kohteet kuvantuvat terävinä, eli kohteiden terävyys on hajontaympyrän sisäpuolella Kameran hyperfokaalinen etäisyys Dh voidaan laskea, kun kameran polttoväli f, aukkoluku F sekä sallittu hajontaympyrä tunnetaan Kun polttoväli pienenee, hyperfokaalinen etäisyys pienenee vastaavasti nopeasti 2 f D h F hajontaympyrä Hyperfokaalinen etäisyys Tarkennussyvyys (kuvatasolla) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN
13 Linssin modulaation siirto (MTF) Modulaation siirtofunktio on yleinen työkalu linssien suorituskykyarvioon Vertikaalinen akseli esittää MTF:n prosentteina ja horisontaalinen akseli esittää spatiaalisen taajuuden (linjaparit/mm kuvapinnalla) MTF-käyrästä voidaan määrittää linssin erottelukykyä sekä kontrastintoistoa MTF M OUT / M IN M I I ) /( I ( max min max Imin ) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN
14 Linssivirheitä: vignetti Valaistus kuva-alan reunoilla pienempi kuin kosinilain mukaan Tekijöitä jyrkemmässä kulmassa pikseliin tuleva valo saattaa absorboitua naapuripikseliin osa valosta blokkiutuu linssirakenteeseen mekaaniset esteet, linssisuojukset yms. Matherson, K., Wueller, D. The Image Pipeline and How It Influences Quality Measurements Based on Existing ISO Standards, Kurssimateriaali, IS&T/SPIE 19th Annual Symposium, , San Jose, Kalifornia Goldman, D.,B., Jiun-Hung, C. Vignette and exposure calibration and compensation, Tenth IEEE Int. Conf. on Computer Vision, IEEE 2005, vol. 1, s
15 Linssivirheitä: palloaberraatio Reaalimaailman sfäärisillä (pallomaisilla) linsseillä on paksuutta, mistä johtuen linssin reuna-alueelta tulevat valonsäteet taittuvat hieman eri polttopisteeseen kuin linssin keskialueelta tulevat valonsäteet Korjataan yhdistelmällä, jossa poikkeamat pyrkivät kumoamaan toisensa tai asfäärisillä linsseillä, jolloin linssin muoto ei ole enää pallon leikkauspinta Etenkin suurella aukkokoolla kuvasta voi tulla palloaberraation takia pehmeä
16 Linssivirheitä: koma ja astigmatismi Komalla viitataan ilmiöön, joka tuottaa komeettatyyppisen hännän optisen akselin ulkopuolelta projisoidulle valopisteelle Astigmatismi aiheuttaa että valopiste projisoituu linjan tai ellipsin muotoisena ennemmin kuin pisteenä Sekä komaa että astigmatismia voidaan korjata pienentämällä aukon kokoa
17 Linssivirheitä: kromaattinen aberraatio Kromaattinen aberraatio johtuu siitä, että valo taittuu materiaalien välillä aallonpituusriippuvaisesti Kromaattinen aberraatio esiintyy optisen keskipisteen ympärillä pitkittäisenä aiheuttaen resoluution laskua ja kuvan reunoilla poikittaisena aiheuttaen valon väristä riippuvan suurennuskertoimen
18 Linssivirheitä: diffraktio Perinteisesti valoa on määritetty ainoastaan säteittäisenä ilmiönä, mutta todellisuudessa sillä on myös aaltoluonne Valon aaltoluonteen seurauksena valo taittuu objektin ympärillä Pienen reiän läpi tuleva valopiste ei tarkennu pisteeksi vaan saa ympärilleen renkaita Ensimmäisen renkaan säde, r = 1,22* *F, eli säde riippuu voimakkaasti aukkoluvusta
19 Linssivirheitä: diffraktio Diffraktion vaikutus eri F-luvuilla Aukon fyysistä kokoa pienentämällä (aukkolukua kasvattamalla) voidaan useita eri linssivääristymiä korjata, mutta tällöin diffraktio voi olla ongelma Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN
20 Linssivirheitä: geometriset vääristymät Tynnyri- (a) ja tyynyvääristymä (b) ovat tyypillisiä geometrisiä vääristymiä Kiinteäpolttovälisessä optiikassa vääristymät saavat vakioarvon, mutta vaihtuvapolttovälisessä optiikassa vääristymät riippuvat linssien asennosta
21 Optinen alipäästösuodin Alipäästösuodin sijaitsee usein kuvasensorin ja objektiivin välissä Alipäästösuodin suodattaa liian korkeat taajuudet eli käytännössä pehmentää kuvatasolle tulevaa kuvaa ja estää Moiré-ilmiötä Moiré-ilmiö syntyy, jos kuvatason näytteenottotaajuus on matalampi kuin kohteen spatiaalinen taajuus Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN
22 Etsimet (viewfinder) Eye-level etsin lasi näyttö (elektroninen etsin) Erillinen näyttö LCD; näkyvyys huono auringonpaisteessa TTL-etsin (Through the lens) Kääntyvä peili järjestelmäkameroissa (SLR, single lens reflex), jonka kautta todellinen kuva heijastetaan katsojan silmään
23 Etsimet (viewfinder) Uudempi kameratyyppi on peilitön järjestelmäkamera (vaihdettava objektiivi + fyysisesti iso sensori)
24 Värillisyyden aikaansaaminen Kuvasensori ei erottele valon eri aallonpituusalueita Perusperiaate on näytteistää eri aallonpituusalueet eri pikselisijainneilla tai sensoreilla Yksi sensori vierekkäiset värilliset pikselit (värisuodinmatriisi) päällekkäiset pikselit (Foveon) peräkkäinen kuvaus eri väristen suodinten läpi (väripyörä) Useampi sensori valo ohjataan sensoreihin prisman kautta tai valo ohjataan puoliläpäisevillä peileillä värisuotimien läpi
25 Värisuodinmatriisi (color filter array, CFA) Useimmissa digitaalikameroissa mosaiikkimatriisi Vastavärikuviolla korkea signaalitaso, koska syaanin ja keltaisen suotimen valon läpäisykyky korkea korkea SNR Kun valaistustaso on korkea, mosaiikkimatriisilla kuitenkin korkeampi SNR, koska väriprosessointi tuottaa vähemmän kohinaa RGB-mallille (digitaalinen ulostulokuva RGB-muodossa) G M G M C Y C Y M G M G C Y C Y Bayer eli mosaiikkimatriisi vastavärikuvio juovamatriisi
26 Värisuodinmatriisi (color filter array, CFA) Bayer-matriisi oli alunperin Kodakin patentoima keksintö. Patentin raukeamisen jälkeen siitä tuli teollisuusstandardi.
27 Värisuodinfiltterien läpäisykyky Tehokkailla interpolointitekniikoilla voidaan pienentää oleellisesti värisuodinmatriisin vaikutusta kuvan resoluutioon (aiheesta lisää kuvanprosessoinnin osassa) Joka tapauksessa värisuodinmatriisi vaikuttaa aina alentavasti kameran herkkyyteen SNR laskee Huom 1: värisuotimet läpäisevät myös infrapunavaloa tarvitaan IR-suodin (IR blocking filter) Absorption filters: IEEE Signal Processing Magazine 22(2005)1, pp
28 Digitaalikameran herkkyys infrapuna-alueella Oman kameran infrapunasuotimen läpäisykykyä voi testata kaukosäätimen avulla
29 Värisuodinfiltterien läpäisykyky Digitaalikamerat eivät tuota tarkkoja värejä Silmän värihavainto voidaan tuottaa vain, jos sensoriherkkyydet saataisiin vastaamaan (lineaarisella muunnoksella) värinsovitusfunktioiden vastetta -> kuvanprosessointi pyrkii säilyttämään kuvanlaadun kannalta tärkeät värit (iho, kasvillisuus, taivas, jne.) CIE värinsovitusfunktiot Tyypillisen CCD-sensorin herkkyydet (jatkuvat viivat) ja pienin saavutettava virhe CIE värinsovitusfunktioiden lineaaristen kombinaatioiden välillä (katkoviivat) SPIE M
30 Foveon-sensori Kolme pinottua CMOS-kerrosta Lyhyen aallonpituuden fotonit (sininen valo) absorboituu lähempänä pikselin pintaa kuin pidemmän aallonpituuden fotonit (punainen valo) Analogiaa värifilmin kanssa IS&T/SID Tenth Color Imaging Conference, pp
31 Foveon-sensori Pikselissä kolme erillistä PN-sidosta eri syvyyksillä (fotodiodidetektori) Fotonin absorboitumissyvyys riippuu absorptiovakiosta IS&T/SID Tenth Color Imaging Conference, pp
32 Foveon vs. mosaiikki 9/14/2011
33 US Patent 7,138,663 Nikonin patentoima menetelmä tuottaa yhdellä pikselisijainnilla koko RGBinformaation Kuitenkin matala täyttöaste sekä korkea valmistuksen kompleksisuus
34 Kolme kennoa ja prisma Valo jaetaan aallonpituuskaistoiksi, jotka ohjataan eri sensoreille Ongelmia: kustannukset (3 x sensori), lisäksi prisman ja sensorien kohdistus vaatii tarkkuutta Käyttöalue: ammattitason video- ja televisiokamerat
35 Peräkkäinen kuvaus Valo ohjataan kaistanpäästöominaisuuksia muuttavan suodattimen tai suodinpyörän läpi Mahdollistaa kaikkien pikselien käytön kaikkien värikomponenttien näytteistämiseen Ongelmia: liikkuvan kohteen kuvaus ei mahdollista Käyttöalue: tutkimustason stillkuvakamerat
36 Tutkimustason still-kuvakamerat Diagnostic Instruments Spot RT SE6 mikroskooppikameran eri värikanavien sekä monokromaattisen tilan herkkyydet
37 Värinmuodostustapa erilaisissa kuvauslaitetyypeissä Mosaiikki Canon PowerShot A520 Foveon Nokia N70 Canon EOS-1D Mark II N Prisma Väripyörä Sigma SD10 Sony DSR-570WSP Spot RT SE6 Slider
Teoreettisia perusteita I
Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran
LisätiedotKameroiden suorituskykymittaus
Kameroiden suorituskykymittaus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 1.9.01 Luennon sisältö: Mitä kuvanlaatu on? Mittoja / menetelmiä: resoluutio, kohina, oecf, dynaaminen alue, värintoisto,
Lisätiedot3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu
3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan
Lisätiedot5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5
5. Optiikka Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, 16.2. 2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman 1 5. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Peilit ja linssit 3. Perussuureita 4. Kuvausvirheet 5. Aalto-optiikka
LisätiedotRATKAISUT: 16. Peilit ja linssit
Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
LisätiedotGeometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste
Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotKameran kuvanprosessointi
Kameran kuvanprosessointi T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 19.9.2012 Luennon sisältö: Valotuksen ja tarkennuksen säätö Valkotasapaino, interpolointi ja värisäätö Muita kuvanprosessointiin
Lisätiedot7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI
67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli
LisätiedotTEKSTI // POUL SIERSBÆK. Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA. ƒ2.8. ƒ1.4 ƒ2. ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32. Digikuva 2015
TEKSTI // POUL SIERSBÆK Opi käyttämään AUKON ESIVALINTAA ƒ2.8 ƒ1 ƒ1.4 ƒ2 ƒ4 ƒ5.6 ƒ8 ƒ11 ƒ16 ƒ22 ƒ32 36 LUE uudistunut Digikuva Kuvassa käytettiin suurta aukkoa. Näin tausta pehmeni kauniisti ja valokohdat
LisätiedotPARASTA LAATUA TASKUUN
TEKSTI // THOMAS NYKROG PARASTA LAATUA TASKUUN Järjestelmäkameroita testattaessa ovat erot ominaisuuksien, ulkonäön ja laadun suhteen monissa tapauksissa vain marginaalisia. Vaan ei tässä testissä, jossa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Optiikka Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 5. Optiikka Geometrinen optiikka Peilit ja linssit Perussuureita Kuvausvirheet Aalto-optiikka Optiikan suunnittelu 5.1 Geometrinen optiikka Klassinen
LisätiedotValokuvauksen opintopiiri
Valokuvauksen opintopiiri Valokuvaus on maalaamista valolla kameraa käyttäen. (tuntematon ajattelija) Valokuvaus on menetelmä, jossa valokuvia talletetaan valoherkälle materiaalille kameran avulla. Perinteisessä
LisätiedotRatkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n
141 ------------------------------------------------Esimerkki: Paksu linssi. Edellisessä esimerkissä materiaali 2 ulottuu niin pitkälle, että kuva muodostuu sen sisälle. Miten tilanne muuttuu, jos jälkimmäinen
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotKuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013
Kuvanlaadunparantaminen Mikko Nuutinen 21.3.2013 Luennon sisältö Termistöä Kuvanentisöinti Terävyys unsharp masking Kohina non-local means Linssivääristymän korjaus Kuvanlaadunehostaminen Kontrasti Auto-levels
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotValo, valonsäde, väri
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,
Lisätiedot34. Geometrista optiikkaa
34. Geometrista optiikkaa 34. Kuvan muodostuminen 2 Lähtökohta: Pistemäisestä esineestä valonsäteet lähtevät kaikkiin suuntiin. P P 3 s s Arkihavainto: Tasopeili muodostaa kuvan heijastamalla esineen pisteistä
LisätiedotISOKENNOISET KOMPAKTIKAMERAT
TESTI ISOKENNOISET KOMPAKTIKAMERAT Moni etsii helposti mukana pidettävää, huomiotaherättämätöntä kameraa, jonka OLISI KUITENKIN YHTÄ HYVÄ KUIN JÄRJESTELMÄKAMEROISSA. Keräsimme testiin viisi laadukasta
LisätiedotUpeita kuvia heikossakin valossa
Tiedote 6.8.2009 Upeita kuvia heikossakin valossa Uudet TX1 ja WX1 -mallit ovat yhteensopivia oman henkilökohtaisen valokuvaajan, Party-shot IPT-DS1:n kanssa. Sonyn Cyber-shot TX1 ja WX1 -kamerat esittelevät
LisätiedotMobiilikameroiden suorituskyvyn mittaus hyödyntäen I3A:n standardia
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Viestintätekniikka DI-työ Mobiilikameroiden suorituskyvyn mittaus hyödyntäen I3A:n standardia Espoossa 15.9.2007 Petteri Valve jvalve@cc.hut.fi 50079S TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN
LisätiedotEsimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:
173 ------------------------------------------------Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: Kaarevuussäteet R1 3 cm ja R. Systeemimatriisi on M R T R1,
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotDiffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun
Luku 36 Diffraktio PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Ääni kuuluu helposti nurkan taakse Myös valo voi taipua
Lisätiedotperusasiaa objektiiveista
29 perusasiaa objektiiveista Nils Christoffersen Optisella laadulla saa myös kuvanlaatua. Keräsimme tosiasioita ja vinkkejä, jotka auttavat hyödyntämään objektiivien ominaisuudet ja saamaan teräviä ja
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
LisätiedotKameran sensoritekniikka
Kameran sensoritekniikka T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 12.9.2012 Luennon sisältö: Yleistä Varauksen keräys Varauksen siirto CCD-kamerassa CMOS-sensori & CMOS vs. CCD Kuvauslaitetyyppejä
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot
5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat
LisätiedotI AM YOUR 1 NIKKOR FINDER
I AM YOUR FINDER I AM VISUAL PERFECTION Nikon 1 -järjestelmäkameroilla elämäsi vauhdikkaimpien hetkien ikuistaminen onnistuu kätevästi. Vaihdettavalla objektiivilla varustetut Nikon 1 -kamerat ovat erittäin
LisätiedotOptiikkaa. () 10. syyskuuta 2008 1 / 66
Optiikkaa Kaukoputki on oikeastaan varsin yksinkertainen optinen laite. Siihen liitettävissä mittalaitteissa on myös optiikkaa, joskus varsin mutkikastakin. Vaikka havaitsijan ei tarvitsekaan tietää, miten
LisätiedotKuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.
135 Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): R ì f > 0, kovera peili f = í (6.3.3) î f < 0, kupera peili ja kuvausyhtälö (6.3.) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon 1 1 1 + =.
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
Geometrinen optiikka 3. Optiikka Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Geometrinen optiikka Geometrinen optiikka Geometrinen optiikka (kuva: @www.goldastro.com) Ei huomioi, että valo on aaltoliikettä
LisätiedotOpinnäytetyö. Valo ja linssi. Jari Uusitalo. Viestinnän koulutusohjelma
Opinnäytetyö Valo ja linssi Jari Uusitalo Viestinnän koulutusohjelma 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma Tekijä: Jari Uusitalo Työn nimi: Valo ja linssi Elokuvan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS AI-TUTKIJAN URANÄKYMIÄ AJATUSTENLUKUA COMPUTER VISION SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA MUUTTUJIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA
LisätiedotYleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.
Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla
LisätiedotIHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
Lisätiedot3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg
3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja
Lisätiedot25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto
5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan
LisätiedotValaisukurssi. TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla. Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi
Valaisukurssi TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi Aikataulusta 12.4.: Salamavalaisun perusasiat ja yhden salaman käyttö potrettivalaisussa
LisätiedotValon määrä ratkaisee Aukko
Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta
Lisätiedot10. Globaali valaistus
10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen
Lisätiedot1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.
3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen
Lisätiedota) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 01 Arkkitehtimatematiikan koe, 1..01, Ratkaisut (Sarja A) 1. Anna kohdissa a), b) ja c) vastaukset tarkkoina arvoina. a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
LisätiedotKuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen 24.1.2013
Kuvaus- ja näyttöperiaatteet Mikko Nuutinen 24.1.2013 Luennon oppimistavoitteet ja sisältö Kuvaus- ja näyttöketju Oppimistavoite on ymmärtää miten spektraalinen informaatio (n dim) detektoidaan 3-komponentiseksi
Lisätiedot+ Samsung Kompaktikamerat
+ Samsung Kompaktikamerat Kevät Q1 2013 ST150F 16 megapikselin ccd kenno 5 x optinen zoom 25 mm laajakulma ( 25-125mm kinovast. ) 3,0 QVGA näyttö HD videokuvaus (720p / 30fps) 4 suunnan pyyhkäisy-panorama
Lisätiedot6.6. Tasoitus ja terävöinti
6.6. Tasoitus ja terävöinti Seuraavassa muutetaan pikselin arvoa perustuen mpäristön pikselien ominaisuuksiin. Kuvan 6.18.a nojalla ja Lukujen 3.4. ja 3.5. harmaasävjen käsittelssä esitellillä menetelmillä
LisätiedotKonenäkö - Machine Vision. Yleistä - General
Konenäkö - Machine Vision Yleistä - General Toteutukset -Implementations Valokennot - Light Sensors Väritunnistimet - Color Sensors Laseranturit - Laser Sensors Viivakoodilukijat - Vision based 2D code
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
Lisätiedot(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN
(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN Ensimmäinen ns. "valokuva" tehtiin v.1727. J.H.Schulze havaitsi, että hopeanitaraatin ja kalkin sekoitus muuttui tummaksi, kun se altistettiin valolle, mutta ei pystynyt "kiinnittämään"
LisätiedotTäydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki
Täydennyskoulutus 2.2.2017 Hermanni Lehtomäki 4.2.2017 1 Vaaralantie 20 01230 Vantaa 098761011 info@infradex.fi Täydennyskoulutus 2.2.2017 Uudet FLIR tuotteet Lämpökameroiden uudet ominaisuudet RT-kortti
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotRefraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
Lisätiedot6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA
127 6 GEOMETISTA OPTIIKKAA Näemme itsemme peilistä. Kuuta voidaan katsoa kaukoputken läpi. Nämä ovat esimerkkejä optisesta kuvan muodostumisesta. Molemmissa tapauksissa katsottava esine näyttää olevan
LisätiedotTuomas Räisänen KONENÄKÖKAMEROIDEN TESTAUSYMPÄRISTÖ
Tuomas Räisänen KONENÄKÖKAMEROIDEN TESTAUSYMPÄRISTÖ Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Kevät 2008 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikka ja liikenne Koulutusohjelma
LisätiedotMaa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP
Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.
Lisätiedoteli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0
PEILIT KOVERA PEILI JA KUPERA PEILI: r = PEILIN KAAREVUUSSÄDE F = POLTTOPISTE eli focus f = POLTTOVÄLI eli polttopisteen F etäisyys pelin keskipisteestä; a = esineen etäisyys peilistä b = kuvan etäisyys
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotDigikameran käyttökurssi 18.9.2007 Digitaalinen valokuva. Digitaalikamera kuvatuotannossa. Digitaalikameran toimintaperiaate
Digikameran käyttökurssi 18.9.2007 Digitaalinen valokuva Digitaalisia valokuvia otetaan digitaalikameralla, digitaalisella järjestelmäkameralla tai digitaaliperällä. Digitaalisella tallentamisella tarkoitetaan
LisätiedotEF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet
EF70-200mm f/4l USM FIN Käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF70-200mm f/4l USM -objektiivi on Canon EOS -kameroille kehitetty pienikokoinen, tehokas telezoom-objektiivi. USM on lyhennys
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotLENS EF28 135mm f/3.5 5.6 IS USM. Käyttöohjeet
LENS EF28 135mm f/3.5 5.6 IS USM FIN Käyttöohjeet Suomenkieliset käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF28 135mm f/3,5 5,6 IS USM on EOSkameroihin kehitetty tehokas objektiivi, joka
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto
FYSP103 / K2 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa valon taipumiseen (diffraktio) ja interferenssiin liittyviä ilmiöitä erilaisissa rakosysteemeissä sekä syventää kyseisten ilmiöiden
Lisätiedot11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI
47 11 INTERFEROMETRIA Edellisessä kappaleessa tarkastelimme interferenssiä. Instrumentti, joka on suunniteltu interferenssikuvion muodostamiseen ja sen tutkimiseen (mittaamiseen) on ns. interferometri.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin
LisätiedotSG520 Series. Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera. Sivu 1
1 Yleiskatsaus Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera SG520 Series Sivu 1 1 Yleiskatsaus Sisältö 1 Yleiskatsaus... 3 1.1 Kameran rakenne... 3 1.2 Yleinen kuvaus... 4 1.3 Näyttö... 4 1.4 Kuvien ja videoiden
LisätiedotVALOKUVAUKSEN PERUSTEET
VALOKUVAUKSEN PERUSTEET Sampsa Sulonen sampsa.sulonen@suomenlatu.fi +358408343174 @sampsasulo Kameroiden ominaisuudet Kennon koko ja sen vaikutukset Megapikselimäärät Peilitön tai peilillinen Tarkennuksen
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotKuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).
P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.
LisätiedotKaukoputket ja observatoriot
Kaukoputket ja observatoriot Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 7. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset optiset ratkaisut Teleskoopin pystytys Fokus Kuvan laatuun vaikuttavia
LisätiedotLego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1
Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotDigikamera tutuksi 2016/12
Digikamera tutuksi 2016/12 Ohjelma 9-11 teoria ja oman kameran asetukset 11.00 harjoitustehtävät, ryhmäjako opettajien esittely 11-11.30 tauko paikalla eväät tai kahvila 12-n.14 kuvausharjoituksia, puoli
LisätiedotYOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron
9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotTAPAA. TARKENTAA Nils Wille Christoffersen
KOLME TAPAA TARKENTAA Nils Wille Christoffersen Uusi hybriditarkennus toimii erittäin nopeasti. Sen ansiosta KUVAAJA PYSYY TAHDISSA NOPEISSAKIN TILANTEISSA. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten hybriditarkennus
LisätiedotParhalahden tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Parhalahden tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäalueanalyysi
LisätiedotVALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010
VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee
LisätiedotStereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op)
Teknillinen korkeakoulu AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) 19.9.2008 14.01.2009 Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Mikko Seppälä 1 Työn esittely
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotUUTTA UUDET TUOTTEET 2014. 3-27x56 PM II High Power Digital. 5-20x50 PM II TARKKUUS ON VALTTIA!
UUTTA UUDET TUOTTEET 2014 UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA 1-8x24 PM II ShortDot CC 1.1-8x24 PM II High Power 1.5-8x26 PM II ShortDot 3-20x50 PM II Ultra Short 5-20x50 PM II
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotKäyttöoppaasi. NIKON 600MM F4D ED-IF AF-S II NIKKOR http://fi.yourpdfguides.com/dref/3239342
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NIKON 600MM F4D ED-IF AF-S II NIKKOR. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,
LisätiedotPANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA
Sivu 1/5 Etusivu > PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA on lisätty ostoskoriisi. Sony DSC-RX100 439,00 PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA 2292000000291 Arvostele ensimmäisenä tämä
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
LisätiedotLinssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
Lisätiedot