Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus"

Transkriptio

1 Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus T Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, Luennon sisältö: Optiikka: polttoväli, valovoima, linssivirheet Värillisyys: värisuodinmatriisi, Foveon, kolme sensoria, peräkkäinen kuvannus

2 Tyypillisen digitaalikameran komponenttidiagrammi Kameran optiikka koostuu objektiivista ja optisista suotimista. Valo tulee sensorille linssin tai peräkkäisten linssien systeemin eli objektiivin kautta. Kameran optiikka sisältää yleensä himmenninaukon sekä mahdollisesti sulkimen, joilla säädetään tulevan valon määrää. Optisia suotimia ovat infrapunasuodin, kuvaa epäterävöittävä alipäästösuodin sekä värisuotimet. Digital Color Image Handbook, CRC Press 2003

3 Tyypillisen digitaalikameran kuvausoptiikan rakenne f on polttoväli D on aukon halkaisija Linssin kirkkautta kuvaava F-luku voidaan laskea: F 1 2sin Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN

4 Objektiivien luokittelu polttovälien mukaan Objektiiveja voidaan luokitella polttovälin perusteella: Telefoto (suuri polttoväli: mm, pieni kulma) Laajakulma (pieni polttoväli: 18-35mm, suuri kulma) Kalansilmä (pieni polttoväli: 5-8mm, 180 astetta) Zoom (vaihtuva polttoväli)

5 Linssi valovoima: Aukkoluku Aukon koko vaikuttaa valotukseen sekä syvyysterävyyteen F-arvo kuvaa linssin valovoimakkuutta Usein F-arvo lasketaan suhteella D/f Tarkempi tapa on käyttää yhtälöä: F 1 2sin Tällöin F-arvon teoreettinen minimi on 0,5 Valovoimaisimmissa kaupallisissa linsseissä F-arvo on kuitenkin f/1,0 johtuen optisista vääristymistä sekä linssin fyysisistä rajoitteista Yleisesti laadukkaan kiinteäpolttovälisen objektiivin F-arvo on noin f/2 ja zoom-objektiivin f/2,8 esim: 25 mm / 100 mm = ¼ tai 50 mm/200 mm = ¼ tai 1 / (2*sin(7.5)) = ¼ (merkataan ¼, F4 tai f/4) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN f/1.4 f/2 f/2.8 f/4 f/5.6 f/8 f/11.3 Aukkoa säädetään usein portaittain siten, että sen pinta-ala puolittuu tai kaksinkertaistuu valotuksen kannalta ei vaikutusta mikäli valotusaikaa tai vahvistusta säädetään vastakkaiseen suuntaan

6 Linssi valovoima: Optisten elementtien valonläpäisykyky F-arvon lisäksi valovoimaan vaikuttaa heijastukset linssien pinnoilla sekä valon absorboituminen optisiin elementteihin Esimerkkejä optisten elementtien läpäisykyvystä Kompaktikameran linssisysteemi jossa muutamia linssielementtejä ( 550nm) ~ 90-95% Niin sanottujen superzoom-kameroiden linssisysteemi ~ 80% Infrapunafiltteri ja optinen alipäästösuodin ~ 85-95% Kuvatason keskikohdan kirkkaus Ei voidaan laskea kun tunnetaan optisen systeemin läpäisykyky T, objektin luminanssi E0 sekä linssin suurennussuhde m Lisäksi kuvatason reunoilla valovoimakkuus laskee niin sanotun kosinilain mukaisesti (cos^4 ), jossa on valon tulokulma kuvatasoon nähden E i E0T 4 1 (1 m) F 2 Goldman, D.,B., Jiun-Hung, C. Vignette and exposure calibration and compensation, Tenth IEEE Int. Conf. on Computer Vision, IEEE 2005, vol. 1, s

7 Syvyysterävyys ja hajontaympyrä D f sc( s f ) fa c( s f ) s kohteen etäisyys d sensoripinnan etäisyys c hajontaympyrä (circle of confusion) a aukon halkaisija f polttoväli Dr ja Df määrittävät etäisyyden tarkasta pisteestä, kun hajontaympyrä < c. Hajontaympyrän suuruus määritetään niin, että ihmissilmä ei erota vielä syntyvää epätarkkuutta

8 Syvyysterävyys ja hajontaympyrä Fyysisesti suurella aukolla on kapea syvyysterävyys, koska kohteesta tuleva valo taittuu suuremmalla säteellä

9 Syvyysterävyyden esimerkki 1

10 Syvyysterävyyden esimerkki 2 Kapeaa syvyysterävyysaluetta hyödynnetään usein esimerkikiksi muotokuvauksessa, jolloin kohde saadaan esille kuvassa

11 Syvyysterävyyden esimerkki 3 Kohteen etäisyys Aukkokoko Polttoväli

12 Hypeerfokaalinen etäisyys Hyperfokaalisella etäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä, johon tarkennettuna kaikki kauempana olevat kohteet kuvantuvat terävinä, eli kohteiden terävyys on hajontaympyrän sisäpuolella Kameran hyperfokaalinen etäisyys Dh voidaan laskea, kun kameran polttoväli f, aukkoluku F sekä sallittu hajontaympyrä tunnetaan Kun polttoväli pienenee, hyperfokaalinen etäisyys pienenee vastaavasti nopeasti 2 f D h F hajontaympyrä Hyperfokaalinen etäisyys Tarkennussyvyys (kuvatasolla) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN

13 Linssin modulaation siirto (MTF) Modulaation siirtofunktio on yleinen työkalu linssien suorituskykyarvioon Vertikaalinen akseli esittää MTF:n prosentteina ja horisontaalinen akseli esittää spatiaalisen taajuuden (linjaparit/mm kuvapinnalla) MTF-käyrästä voidaan määrittää linssin erottelukykyä sekä kontrastintoistoa MTF M OUT / M IN M I I ) /( I ( max min max Imin ) Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN

14 Linssivirheitä: vignetti Valaistus kuva-alan reunoilla pienempi kuin kosinilain mukaan Tekijöitä jyrkemmässä kulmassa pikseliin tuleva valo saattaa absorboitua naapuripikseliin osa valosta blokkiutuu linssirakenteeseen mekaaniset esteet, linssisuojukset yms. Matherson, K., Wueller, D. The Image Pipeline and How It Influences Quality Measurements Based on Existing ISO Standards, Kurssimateriaali, IS&T/SPIE 19th Annual Symposium, , San Jose, Kalifornia Goldman, D.,B., Jiun-Hung, C. Vignette and exposure calibration and compensation, Tenth IEEE Int. Conf. on Computer Vision, IEEE 2005, vol. 1, s

15 Linssivirheitä: palloaberraatio Reaalimaailman sfäärisillä (pallomaisilla) linsseillä on paksuutta, mistä johtuen linssin reuna-alueelta tulevat valonsäteet taittuvat hieman eri polttopisteeseen kuin linssin keskialueelta tulevat valonsäteet Korjataan yhdistelmällä, jossa poikkeamat pyrkivät kumoamaan toisensa tai asfäärisillä linsseillä, jolloin linssin muoto ei ole enää pallon leikkauspinta Etenkin suurella aukkokoolla kuvasta voi tulla palloaberraation takia pehmeä

16 Linssivirheitä: koma ja astigmatismi Komalla viitataan ilmiöön, joka tuottaa komeettatyyppisen hännän optisen akselin ulkopuolelta projisoidulle valopisteelle Astigmatismi aiheuttaa että valopiste projisoituu linjan tai ellipsin muotoisena ennemmin kuin pisteenä Sekä komaa että astigmatismia voidaan korjata pienentämällä aukon kokoa

17 Linssivirheitä: kromaattinen aberraatio Kromaattinen aberraatio johtuu siitä, että valo taittuu materiaalien välillä aallonpituusriippuvaisesti Kromaattinen aberraatio esiintyy optisen keskipisteen ympärillä pitkittäisenä aiheuttaen resoluution laskua ja kuvan reunoilla poikittaisena aiheuttaen valon väristä riippuvan suurennuskertoimen

18 Linssivirheitä: diffraktio Perinteisesti valoa on määritetty ainoastaan säteittäisenä ilmiönä, mutta todellisuudessa sillä on myös aaltoluonne Valon aaltoluonteen seurauksena valo taittuu objektin ympärillä Pienen reiän läpi tuleva valopiste ei tarkennu pisteeksi vaan saa ympärilleen renkaita Ensimmäisen renkaan säde, r = 1,22* *F, eli säde riippuu voimakkaasti aukkoluvusta

19 Linssivirheitä: diffraktio Diffraktion vaikutus eri F-luvuilla Aukon fyysistä kokoa pienentämällä (aukkolukua kasvattamalla) voidaan useita eri linssivääristymiä korjata, mutta tällöin diffraktio voi olla ongelma Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN

20 Linssivirheitä: geometriset vääristymät Tynnyri- (a) ja tyynyvääristymä (b) ovat tyypillisiä geometrisiä vääristymiä Kiinteäpolttovälisessä optiikassa vääristymät saavat vakioarvon, mutta vaihtuvapolttovälisessä optiikassa vääristymät riippuvat linssien asennosta

21 Optinen alipäästösuodin Alipäästösuodin sijaitsee usein kuvasensorin ja objektiivin välissä Alipäästösuodin suodattaa liian korkeat taajuudet eli käytännössä pehmentää kuvatasolle tulevaa kuvaa ja estää Moiré-ilmiötä Moiré-ilmiö syntyy, jos kuvatason näytteenottotaajuus on matalampi kuin kohteen spatiaalinen taajuus Koyama, T. Optics in Digital Still Cameras. Kirjassa Image Sensors and Signal Processing for Digital Still Cameras (Ed. Nakamura, J.). CRC Press ISBN

22 Etsimet (viewfinder) Eye-level etsin lasi näyttö (elektroninen etsin) Erillinen näyttö LCD; näkyvyys huono auringonpaisteessa TTL-etsin (Through the lens) Kääntyvä peili järjestelmäkameroissa (SLR, single lens reflex), jonka kautta todellinen kuva heijastetaan katsojan silmään

23 Etsimet (viewfinder) Uudempi kameratyyppi on peilitön järjestelmäkamera (vaihdettava objektiivi + fyysisesti iso sensori)

24 Värillisyyden aikaansaaminen Kuvasensori ei erottele valon eri aallonpituusalueita Perusperiaate on näytteistää eri aallonpituusalueet eri pikselisijainneilla tai sensoreilla Yksi sensori vierekkäiset värilliset pikselit (värisuodinmatriisi) päällekkäiset pikselit (Foveon) peräkkäinen kuvaus eri väristen suodinten läpi (väripyörä) Useampi sensori valo ohjataan sensoreihin prisman kautta tai valo ohjataan puoliläpäisevillä peileillä värisuotimien läpi

25 Värisuodinmatriisi (color filter array, CFA) Useimmissa digitaalikameroissa mosaiikkimatriisi Vastavärikuviolla korkea signaalitaso, koska syaanin ja keltaisen suotimen valon läpäisykyky korkea korkea SNR Kun valaistustaso on korkea, mosaiikkimatriisilla kuitenkin korkeampi SNR, koska väriprosessointi tuottaa vähemmän kohinaa RGB-mallille (digitaalinen ulostulokuva RGB-muodossa) G M G M C Y C Y M G M G C Y C Y Bayer eli mosaiikkimatriisi vastavärikuvio juovamatriisi

26 Värisuodinmatriisi (color filter array, CFA) Bayer-matriisi oli alunperin Kodakin patentoima keksintö. Patentin raukeamisen jälkeen siitä tuli teollisuusstandardi.

27 Värisuodinfiltterien läpäisykyky Tehokkailla interpolointitekniikoilla voidaan pienentää oleellisesti värisuodinmatriisin vaikutusta kuvan resoluutioon (aiheesta lisää kuvanprosessoinnin osassa) Joka tapauksessa värisuodinmatriisi vaikuttaa aina alentavasti kameran herkkyyteen SNR laskee Huom 1: värisuotimet läpäisevät myös infrapunavaloa tarvitaan IR-suodin (IR blocking filter) Absorption filters: IEEE Signal Processing Magazine 22(2005)1, pp

28 Digitaalikameran herkkyys infrapuna-alueella Oman kameran infrapunasuotimen läpäisykykyä voi testata kaukosäätimen avulla

29 Värisuodinfiltterien läpäisykyky Digitaalikamerat eivät tuota tarkkoja värejä Silmän värihavainto voidaan tuottaa vain, jos sensoriherkkyydet saataisiin vastaamaan (lineaarisella muunnoksella) värinsovitusfunktioiden vastetta -> kuvanprosessointi pyrkii säilyttämään kuvanlaadun kannalta tärkeät värit (iho, kasvillisuus, taivas, jne.) CIE värinsovitusfunktiot Tyypillisen CCD-sensorin herkkyydet (jatkuvat viivat) ja pienin saavutettava virhe CIE värinsovitusfunktioiden lineaaristen kombinaatioiden välillä (katkoviivat) SPIE M

30 Foveon-sensori Kolme pinottua CMOS-kerrosta Lyhyen aallonpituuden fotonit (sininen valo) absorboituu lähempänä pikselin pintaa kuin pidemmän aallonpituuden fotonit (punainen valo) Analogiaa värifilmin kanssa IS&T/SID Tenth Color Imaging Conference, pp

31 Foveon-sensori Pikselissä kolme erillistä PN-sidosta eri syvyyksillä (fotodiodidetektori) Fotonin absorboitumissyvyys riippuu absorptiovakiosta IS&T/SID Tenth Color Imaging Conference, pp

32 Foveon vs. mosaiikki 9/14/2011

33 US Patent 7,138,663 Nikonin patentoima menetelmä tuottaa yhdellä pikselisijainnilla koko RGBinformaation Kuitenkin matala täyttöaste sekä korkea valmistuksen kompleksisuus

34 Kolme kennoa ja prisma Valo jaetaan aallonpituuskaistoiksi, jotka ohjataan eri sensoreille Ongelmia: kustannukset (3 x sensori), lisäksi prisman ja sensorien kohdistus vaatii tarkkuutta Käyttöalue: ammattitason video- ja televisiokamerat

35 Peräkkäinen kuvaus Valo ohjataan kaistanpäästöominaisuuksia muuttavan suodattimen tai suodinpyörän läpi Mahdollistaa kaikkien pikselien käytön kaikkien värikomponenttien näytteistämiseen Ongelmia: liikkuvan kohteen kuvaus ei mahdollista Käyttöalue: tutkimustason stillkuvakamerat

36 Tutkimustason still-kuvakamerat Diagnostic Instruments Spot RT SE6 mikroskooppikameran eri värikanavien sekä monokromaattisen tilan herkkyydet

37 Värinmuodostustapa erilaisissa kuvauslaitetyypeissä Mosaiikki Canon PowerShot A520 Foveon Nokia N70 Canon EOS-1D Mark II N Prisma Väripyörä Sigma SD10 Sony DSR-570WSP Spot RT SE6 Slider

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

Kameroiden suorituskykymittaus

Kameroiden suorituskykymittaus Kameroiden suorituskykymittaus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 1.9.01 Luennon sisältö: Mitä kuvanlaatu on? Mittoja / menetelmiä: resoluutio, kohina, oecf, dynaaminen alue, värintoisto,

Lisätiedot

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu 3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan

Lisätiedot

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5 5. Optiikka Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, 16.2. 2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman 1 5. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Peilit ja linssit 3. Perussuureita 4. Kuvausvirheet 5. Aalto-optiikka

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen

Lisätiedot

Kameran kuvanprosessointi

Kameran kuvanprosessointi Kameran kuvanprosessointi T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 19.9.2012 Luennon sisältö: Valotuksen ja tarkennuksen säätö Valkotasapaino, interpolointi ja värisäätö Muita kuvanprosessointiin

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Optiikka Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 5. Optiikka Geometrinen optiikka Peilit ja linssit Perussuureita Kuvausvirheet Aalto-optiikka Optiikan suunnittelu 5.1 Geometrinen optiikka Klassinen

Lisätiedot

Valokuvauksen opintopiiri

Valokuvauksen opintopiiri Valokuvauksen opintopiiri Valokuvaus on maalaamista valolla kameraa käyttäen. (tuntematon ajattelija) Valokuvaus on menetelmä, jossa valokuvia talletetaan valoherkälle materiaalille kameran avulla. Perinteisessä

Lisätiedot

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n 141 ------------------------------------------------Esimerkki: Paksu linssi. Edellisessä esimerkissä materiaali 2 ulottuu niin pitkälle, että kuva muodostuu sen sisälle. Miten tilanne muuttuu, jos jälkimmäinen

Lisätiedot

Valo, valonsäde, väri

Valo, valonsäde, väri Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,

Lisätiedot

Kuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013

Kuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013 Kuvanlaadunparantaminen Mikko Nuutinen 21.3.2013 Luennon sisältö Termistöä Kuvanentisöinti Terävyys unsharp masking Kohina non-local means Linssivääristymän korjaus Kuvanlaadunehostaminen Kontrasti Auto-levels

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

34. Geometrista optiikkaa

34. Geometrista optiikkaa 34. Geometrista optiikkaa 34. Kuvan muodostuminen 2 Lähtökohta: Pistemäisestä esineestä valonsäteet lähtevät kaikkiin suuntiin. P P 3 s s Arkihavainto: Tasopeili muodostaa kuvan heijastamalla esineen pisteistä

Lisätiedot

Upeita kuvia heikossakin valossa

Upeita kuvia heikossakin valossa Tiedote 6.8.2009 Upeita kuvia heikossakin valossa Uudet TX1 ja WX1 -mallit ovat yhteensopivia oman henkilökohtaisen valokuvaajan, Party-shot IPT-DS1:n kanssa. Sonyn Cyber-shot TX1 ja WX1 -kamerat esittelevät

Lisätiedot

Mobiilikameroiden suorituskyvyn mittaus hyödyntäen I3A:n standardia

Mobiilikameroiden suorituskyvyn mittaus hyödyntäen I3A:n standardia TEKNILLINEN KORKEAKOULU Viestintätekniikka DI-työ Mobiilikameroiden suorituskyvyn mittaus hyödyntäen I3A:n standardia Espoossa 15.9.2007 Petteri Valve jvalve@cc.hut.fi 50079S TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: 173 ------------------------------------------------Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: Kaarevuussäteet R1 3 cm ja R. Systeemimatriisi on M R T R1,

Lisätiedot

Diffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Diffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun Luku 36 Diffraktio PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Ääni kuuluu helposti nurkan taakse Myös valo voi taipua

Lisätiedot

Kameran sensoritekniikka

Kameran sensoritekniikka Kameran sensoritekniikka T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 12.9.2012 Luennon sisältö: Yleistä Varauksen keräys Varauksen siirto CCD-kamerassa CMOS-sensori & CMOS vs. CCD Kuvauslaitetyyppejä

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat

Lisätiedot

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1

Lisätiedot

I AM YOUR 1 NIKKOR FINDER

I AM YOUR 1 NIKKOR FINDER I AM YOUR FINDER I AM VISUAL PERFECTION Nikon 1 -järjestelmäkameroilla elämäsi vauhdikkaimpien hetkien ikuistaminen onnistuu kätevästi. Vaihdettavalla objektiivilla varustetut Nikon 1 -kamerat ovat erittäin

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3. 135 Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): R ì f > 0, kovera peili f = í (6.3.3) î f < 0, kupera peili ja kuvausyhtälö (6.3.) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon 1 1 1 + =.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Geometrinen optiikka 3. Optiikka Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Geometrinen optiikka Geometrinen optiikka Geometrinen optiikka (kuva: @www.goldastro.com) Ei huomioi, että valo on aaltoliikettä

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS AI-TUTKIJAN URANÄKYMIÄ AJATUSTENLUKUA COMPUTER VISION SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA MUUTTUJIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA

Lisätiedot

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4. Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla

Lisätiedot

Optiikkaa. () 10. syyskuuta 2008 1 / 66

Optiikkaa. () 10. syyskuuta 2008 1 / 66 Optiikkaa Kaukoputki on oikeastaan varsin yksinkertainen optinen laite. Siihen liitettävissä mittalaitteissa on myös optiikkaa, joskus varsin mutkikastakin. Vaikka havaitsijan ei tarvitsekaan tietää, miten

Lisätiedot

Opinnäytetyö. Valo ja linssi. Jari Uusitalo. Viestinnän koulutusohjelma

Opinnäytetyö. Valo ja linssi. Jari Uusitalo. Viestinnän koulutusohjelma Opinnäytetyö Valo ja linssi Jari Uusitalo Viestinnän koulutusohjelma 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Viestinnän koulutusohjelma Tekijä: Jari Uusitalo Työn nimi: Valo ja linssi Elokuvan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto 5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan

Lisätiedot

Valaisukurssi. TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla. Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi

Valaisukurssi. TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla. Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi Valaisukurssi TT-Kamerat, kevät 2010 Jari Huilla Lisenssi: Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi Aikataulusta 12.4.: Salamavalaisun perusasiat ja yhden salaman käyttö potrettivalaisussa

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

10. Globaali valaistus

10. Globaali valaistus 10. Globaali valaistus Globaalilla eli kokonaisvalaistuksella tarkoitetaan tietokonegrafiikassa malleja, jotka renderöivät kuvaa laskien pisteestä x heijastuneen valon ottamalla huomioon kaiken tähän pisteeseen

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Kuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen 24.1.2013

Kuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen 24.1.2013 Kuvaus- ja näyttöperiaatteet Mikko Nuutinen 24.1.2013 Luennon oppimistavoitteet ja sisältö Kuvaus- ja näyttöketju Oppimistavoite on ymmärtää miten spektraalinen informaatio (n dim) detektoidaan 3-komponentiseksi

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

+ Samsung Kompaktikamerat

+ Samsung Kompaktikamerat + Samsung Kompaktikamerat Kevät Q1 2013 ST150F 16 megapikselin ccd kenno 5 x optinen zoom 25 mm laajakulma ( 25-125mm kinovast. ) 3,0 QVGA näyttö HD videokuvaus (720p / 30fps) 4 suunnan pyyhkäisy-panorama

Lisätiedot

Valon määrä ratkaisee Aukko

Valon määrä ratkaisee Aukko Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta

Lisätiedot

Konenäkö - Machine Vision. Yleistä - General

Konenäkö - Machine Vision. Yleistä - General Konenäkö - Machine Vision Yleistä - General Toteutukset -Implementations Valokennot - Light Sensors Väritunnistimet - Color Sensors Laseranturit - Laser Sensors Viivakoodilukijat - Vision based 2D code

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,

Lisätiedot

(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN

(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN (VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN Ensimmäinen ns. "valokuva" tehtiin v.1727. J.H.Schulze havaitsi, että hopeanitaraatin ja kalkin sekoitus muuttui tummaksi, kun se altistettiin valolle, mutta ei pystynyt "kiinnittämään"

Lisätiedot

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen

Lisätiedot

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA 127 6 GEOMETISTA OPTIIKKAA Näemme itsemme peilistä. Kuuta voidaan katsoa kaukoputken läpi. Nämä ovat esimerkkejä optisesta kuvan muodostumisesta. Molemmissa tapauksissa katsottava esine näyttää olevan

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.

Lisätiedot

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0 PEILIT KOVERA PEILI JA KUPERA PEILI: r = PEILIN KAAREVUUSSÄDE F = POLTTOPISTE eli focus f = POLTTOVÄLI eli polttopisteen F etäisyys pelin keskipisteestä; a = esineen etäisyys peilistä b = kuvan etäisyys

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Digikameran käyttökurssi 18.9.2007 Digitaalinen valokuva. Digitaalikamera kuvatuotannossa. Digitaalikameran toimintaperiaate

Digikameran käyttökurssi 18.9.2007 Digitaalinen valokuva. Digitaalikamera kuvatuotannossa. Digitaalikameran toimintaperiaate Digikameran käyttökurssi 18.9.2007 Digitaalinen valokuva Digitaalisia valokuvia otetaan digitaalikameralla, digitaalisella järjestelmäkameralla tai digitaaliperällä. Digitaalisella tallentamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tuomas Räisänen KONENÄKÖKAMEROIDEN TESTAUSYMPÄRISTÖ

Tuomas Räisänen KONENÄKÖKAMEROIDEN TESTAUSYMPÄRISTÖ Tuomas Räisänen KONENÄKÖKAMEROIDEN TESTAUSYMPÄRISTÖ Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Kevät 2008 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikka ja liikenne Koulutusohjelma

Lisätiedot

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet EF70-200mm f/4l USM FIN Käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF70-200mm f/4l USM -objektiivi on Canon EOS -kameroille kehitetty pienikokoinen, tehokas telezoom-objektiivi. USM on lyhennys

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto

Työn tavoitteita. 1 Johdanto FYSP103 / K2 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa valon taipumiseen (diffraktio) ja interferenssiin liittyviä ilmiöitä erilaisissa rakosysteemeissä sekä syventää kyseisten ilmiöiden

Lisätiedot

LENS EF28 135mm f/3.5 5.6 IS USM. Käyttöohjeet

LENS EF28 135mm f/3.5 5.6 IS USM. Käyttöohjeet LENS EF28 135mm f/3.5 5.6 IS USM FIN Käyttöohjeet Suomenkieliset käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF28 135mm f/3,5 5,6 IS USM on EOSkameroihin kehitetty tehokas objektiivi, joka

Lisätiedot

Täydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki

Täydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki Täydennyskoulutus 2.2.2017 Hermanni Lehtomäki 4.2.2017 1 Vaaralantie 20 01230 Vantaa 098761011 info@infradex.fi Täydennyskoulutus 2.2.2017 Uudet FLIR tuotteet Lämpökameroiden uudet ominaisuudet RT-kortti

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari

Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Teknillinen Korkeakoulu Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Phantogrammit Espoossa 22.4.2005 Laura Liikkanen 58271V

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron 9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.

Lisätiedot

TAPAA. TARKENTAA Nils Wille Christoffersen

TAPAA. TARKENTAA Nils Wille Christoffersen KOLME TAPAA TARKENTAA Nils Wille Christoffersen Uusi hybriditarkennus toimii erittäin nopeasti. Sen ansiosta KUVAAJA PYSYY TAHDISSA NOPEISSAKIN TILANTEISSA. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten hybriditarkennus

Lisätiedot

Digikamera tutuksi 2016/12

Digikamera tutuksi 2016/12 Digikamera tutuksi 2016/12 Ohjelma 9-11 teoria ja oman kameran asetukset 11.00 harjoitustehtävät, ryhmäjako opettajien esittely 11-11.30 tauko paikalla eväät tai kahvila 12-n.14 kuvausharjoituksia, puoli

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI 47 11 INTERFEROMETRIA Edellisessä kappaleessa tarkastelimme interferenssiä. Instrumentti, joka on suunniteltu interferenssikuvion muodostamiseen ja sen tutkimiseen (mittaamiseen) on ns. interferometri.

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op)

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) Teknillinen korkeakoulu AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) 19.9.2008 14.01.2009 Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Mikko Seppälä 1 Työn esittely

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. NIKON 600MM F4D ED-IF AF-S II NIKKOR http://fi.yourpdfguides.com/dref/3239342

Käyttöoppaasi. NIKON 600MM F4D ED-IF AF-S II NIKKOR http://fi.yourpdfguides.com/dref/3239342 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NIKON 600MM F4D ED-IF AF-S II NIKKOR. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

UUTTA UUDET TUOTTEET 2014. 3-27x56 PM II High Power Digital. 5-20x50 PM II TARKKUUS ON VALTTIA!

UUTTA UUDET TUOTTEET 2014. 3-27x56 PM II High Power Digital. 5-20x50 PM II TARKKUUS ON VALTTIA! UUTTA UUDET TUOTTEET 2014 UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA UUTTA 1-8x24 PM II ShortDot CC 1.1-8x24 PM II High Power 1.5-8x26 PM II ShortDot 3-20x50 PM II Ultra Short 5-20x50 PM II

Lisätiedot

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio): Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA

PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA Sivu 1/5 Etusivu > PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA on lisätty ostoskoriisi. Sony DSC-RX100 439,00 PANASONIC LUMIX DMC-TZ40 HOPEA 2292000000291 Arvostele ensimmäisenä tämä

Lisätiedot

SG520 Series. Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera. Sivu 1

SG520 Series. Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera. Sivu 1 1 Yleiskatsaus Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera SG520 Series Sivu 1 1 Yleiskatsaus Sisältö 1 Yleiskatsaus... 3 1.1 Kameran rakenne... 3 1.2 Yleinen kuvaus... 4 1.3 Näyttö... 4 1.4 Kuvien ja videoiden

Lisätiedot

EF100-400mm f/4.5-5.6l IS USM Käyttöohjeet

EF100-400mm f/4.5-5.6l IS USM Käyttöohjeet EF100-400mm f/4.5-5.6l IS USM FIN Käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF100 400mm f/4,5 5,6L IS USMobjektiivi on erittäin suorituskykyinen zoomteleobjektiivi EOS-kameroihin. IS on lyhennys

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

Kaukoputket ja observatoriot

Kaukoputket ja observatoriot Kaukoputket ja observatoriot Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 7. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset optiset ratkaisut Teleskoopin pystytys Fokus Kuvan laatuun vaikuttavia

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Nopeus ja kehittynyt tekniikka upeana kokonaisuutena tervetuloa uusi sukupolvi

Nopeus ja kehittynyt tekniikka upeana kokonaisuutena tervetuloa uusi sukupolvi LEHDISTÖTIEDOTE Nopeus ja kehittynyt tekniikka upeana kokonaisuutena tervetuloa uusi sukupolvi Nopeampi, terävämpi, älykkäämpi: pöly- ja roisketiivis Olympus OM-D tarjoaa mullistavan kuvanvakaimen, elektronisen

Lisätiedot

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

NIKON SUOMEN MYYNTITOIMISTO NIKON SVENSKA AB OJAHAANRINNE 4, 01600 VANTAA PUH: (09) 5660 060 FAX: (09) 5660 0626

NIKON SUOMEN MYYNTITOIMISTO NIKON SVENSKA AB OJAHAANRINNE 4, 01600 VANTAA PUH: (09) 5660 060 FAX: (09) 5660 0626 Nikon Lite Touch Zoom 130 ED/130 ED QD kamera Tekniset Tiedot Tyyppi: 35 mm:n automaattitarkenteinen keskussuljinkamera, jossa on Nikonin zoomobjektiivi Filmi: DX-koodattu 35mm:n filmi Kuvakoko: Normaalikuva:

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

I AM YOUR EYES. iamnikon.fi

I AM YOUR EYES. iamnikon.fi I AM YOUR EYES iamnikon.fi Näe toisin silmin Jokainen valokuvaaja on erilainen. Jokaiselle kuvaajalle on olemassa kuvaustyyliin sopiva NIKKOR-objektiivi kuvaajan ideoista, kokemuksesta ja luovasta näkemyksestä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA 127 6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA Näemme itsemme peilistä. Kuuta voidaan katsoa kaukoputken läpi. Nämä ovat esimerkkejä optisesta kuvan muodostumisesta. Molemmissa tapauksissa katsottava esine näyttää olevan

Lisätiedot