Aikataulu syksy Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikataulu syksy 2008. Kaukokartoitus-kurssi Sisältö. Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA GEOINFORMATIIKKA"

Transkriptio

1 Kaukokartoitus-kurssi Sisältö Johdanto kaukokartoituksen peruskäsitteitä, havaintolaitteet havainnoinnin kohteet: maa, vesi, ilmakehä säteilyn kulku ja ilmakehä Instrumentit Kuvan käsittely Kuvaoperaatiot Satelliittikuvien luokittelu Aineiston ja tietojen hankinta Sovellutuksia Suomessa ja ulkomailla Aikataulu syksy 2008 Luennot ke 12-16, luokka ETYA2132 (atk) 1. ke 3.9. Johdanto, sähkömagneettinen säteily 2. ke Kuvausalustat ja instrumentit, aloitellaan Sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutus kohteen kanssa 3. ke jatketaan Sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutus kohteen kanssa, lisäksi Organisaatiot ja satelliittisarjat 4. ke Datan esikäsittely I: kuvakorjaukset 5. ke Datan esikäsittely II: kuvan ehostaminen 6. ke ?? Tulkinta 7. ke ?? Sovellukset?? projekti- ja harjoitustyöviikoilla, siirretäänkö II jakson puolelle? Lisäksi kuvankäsittelyharjoituksia (Jussi Sumanen), to 14-17, ETYA2132 (atk) laserkailausta (Vesa Rope)? Suorittamisesta GEOINFORMATIIKKA Sähköpostilista on aiakisempina vuosina ollut tällä ilmoitellaan koska ja mistä luentojen esitys on saatavilla tai sitten käytetään Metropolian systeemeitä Minut tavoittaa: tai Tenttimateriaali: luentojen powerpointit + luentopruju (http://foto.hut.fi/~markus/presentation/evtek/jennin_kirja_2003.doc), englannin kieltä taitavat voivat etsiä käsiinsä Lillesand & Kiefer: Remote Sensing Image Interpretation Arvosana: tentti, Sumasen harjoitukset voivat nostaa +1. Yleisnimike maahan, kasvillisuuteen, rakennuksiin ja rakenteisiin yms. liittyvien tietojen keräämiselle. Toinen nimike geomatiikka GEOINFORMATIIKKA Keskeisessä osassa paikkatietojärjestelmät (GIS) GEOINFORMATIIKKA Paikkatieto: Sijaintitieto: kohteen koordinaatit joilla se voidaan paikantaa Ominaisuustieto: kertoo kohteen ominaisuuksista (mitä, millainen) TIEDON- KERUU TULOSTEET GIS TIEDON HYÖDYNTÄMINEN TIEDON- HALLINTA Sijaintitietojen ja osin ominaisuustietojen keruu seuraavin menetelmin: Geodesia Fotogrammetria Kuvatulkinta Kaukokartoitus 1

2 FOTOGRAMMETRIA Menetelmät joilla määritetään kohteen sijainti, koko ja muoto kuvilta mittaamalla kuvamittaus Hyödynnetään kohteen ja kuvan välisiä geometrisia suhteita DIGITAALINEN FOTOGRAMMETRIA Ennen ihminen mittasi Valokuvaus Manuaalinen Prosessointi => KUVAT => mittaus II Kuvatulkinta v Videosignaali => Digitointi II v Kaukokartoitusinstrumentit DIGITAALISET => KUVAT => nykyään kone mittaa ja ihminen valvoo Automaattinen mittaus Kuva-analyysi KUVATULKINTA Luokitellaan ja analysoidaan kuvalla esiintyviä kohteita Hahmoinformaatio: muoto tekstuuri: kohteen pintakuviointi Fysikaalinen informaatio: värisävy kuvalla: millaista ja kuinka paljon kohde heijastaa tai lähettää sähkömagneettista säteilyä KUVATULKINTA Perinteisesti kuvana ilmakuva jota ihminen tulkitsee Tietokoneen suorittama hahmontunnistus: kuvapikselit tunnistetaan luokitelemalla luokkiin kuva-analyysi: kuva jaetaan yhtenäisiin alueisiin jotka luokitellaan ja yhdistetään tarvittaessa naapurialueisiin Määritelmä: KAUKOKARTOITUS Informaation hankkiminen kohteesta koskettamatta sitä (käyttäen sähkömagneettista säteilyä informaation välittäjänä) NÄIDEN YHTEYS Perinteisesti on ajateltu että kaukokartoitus tarkoittaa satelliittikuvien käsittelyä ja tietokoneavusteista tulkintaa Tosiasiassa kaukokartoitus käsittää ainakin seuraavia asioita: mittausten suorittaminen (instrumentit) näiden tulkinta (kuvatulkinta) ja kohteen muodon määrittäminen (fotogrammetria) 2

3 Satelliittikuva dokumentoi ympäristön tilan kuvaushetkellä Landsat MSS kuva, Inari, , kanavat 5, 7, 4 Mihin kaukokartoitusta tarvitaan? saadaan tietoa laajoilta alueilta kattavaa ja ajantasaista tietoa, jopa useita kertoja päivässä voidaan seurata maastossa tapahtuvia nopeita muutoksia kuten säätä, lumen ja jään sulamista voidaan tehdä karttoja ja päivittää karttaaineistoja (pellot, avohakkuut, metsät, korkeuskäyrät, tiet) EDUT / HAITAT Kaukokartoituksen etuja Pysyvä tallennusväline Joskus ainoa tiedonhankintamenetelmä (lämpökuvaus) "Nähdään metsä puilta" Erilaiset kuvausmittakaavat Erilaiset kuvauspaikat Eri ajankohtina otetut kuvat Sähkömagneettisen spektrin eri osien käyttö Kuvankäsittelyllä saadaan eri asioita näkyviin Kaukokartoituksen haittoja Kuvauksessa syntyvien virheiden korjaaminen voi olla hankalaa Kaukokartoituksen käyttö vaatii oman erikoisosaamisen Sääolot voi häiritä Erotuskyky saattaa olla tehtävän kannalta riittämätön Tarvitaan: 1342 Neulanreikäkamera (Eurooppa, ilmeisesti kiinalaiset tunsi jo aiemmin) 1757 Hopeakloridin valoherkkyys 1838 Varsinainen valokuvaus 1858 Ensimmäinen ilmakuva ilmapallosta käsin 1859 Mittakamera 1889 Ilmakuvatulkintaan perustuva metsätalouskartta 1901 Stereoskooppinen mittausperiaate 1909 Ensimmäinen ilmakuva lentokoneesta 1915 Kartoituskoje HISTORIAA 1. Sähkömagneettista säteilyä keräävä laite 2. Säteilyn tallennus-järjestelmä Väri - ja infrapunakuvaus Tutkat ja lämpökuvaus 1957 Sputnik 1959 Avaruudesta otetaan valokuva maasta 1960 TIROS-I luvulla valokuvia avaruuslennoilta ja vakoilusatelliiteista 1972 ERTS-1 (Landsat 1) 1973 Skylab 1975 Landsat Landsat 3, HCMM, Seasat, Nimbus, TIROS-N 1981 Space shuttle jne... Mihin kaukokartoitus perustuu? Erilaisilla maastokohteilla on erilaiset sähköiset, fysikaaliset, kemialliset ja geometriset ominaisuudet Kaukokartoitus perustuu instrumenttien kykyyn havaita ja erottaa kohteiden erilaiset ominaisuudet Hyödynnetään sähkömagneettisen taajuusalueen eli spektrin eri osa-alueita Spektri: kaikkien aallonpituuksien muodostama kokonaisuus 3

4 Landsat ETM-kuva: kanavat Eri aallonpituusalueita hyödyntämällä kohteesta saadaan esiin monipuolisempaa informaatiota kuin vain näkyvän valon aallonpituuksilla. NOAA-sääsatelliitin AVHRR-instrumentti Näkyvän valon kanavat: sininen, vihreä, punainen Infrapunakanavat: lähi-infra I ja II, keski-infra Landsat ETM-kuva: värikombinaatiot Tosivärikuva, väärävärikuva... ja infrapunakanavista tehty värikuva Kaukokartoituksen eri osa-alueet eli mitä tarvitaan? A. Säteilylähde B. Ilmakehä (väliaine) C. Energian törmääminen kohteeseen D. Instrumentti havaitsemaan säteily E. Tiedon siirto, vastaanotto, prosessointi F. Tulkinta, laskenta ja analysointi G. Soveltaminen käytäntöön A D F B E C Sähkömegneettinen säteily Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettinen säteily on muodostunut sähkökentän ( E ) värähtelystä, joka on kohtisuora säteilyn etenemissuuntaan nähden, sekä magneettikentän (M) värähtelystä, joka on kohtisuora sähkökenttään nähden. Sähkömagneettinen säteily kulkee säteilylähteestään aaltoliikkeen muodossa valon nopeudella c (3*108 m/s). Aaltomalli Sähkömagneettinen säteily muodostuu etenemissuuntaa vastaan kohtisuorasti kaikkiin suuntiin tapahtuvasta värähtelystä sähkö- ja magneettikentissä, jotka ympäröivät sähköisesti varattua hiukkasta. Etenee valon nopeudella Ominaisuudet: aallonpituus, amplitudi, taajuus Aaltoyhtälö: valon nopeus = aallonpituus * taajuus Aaltomalli kertoo miten sähkömagneettinen säteily liikkuu (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) 4

5 Sähkömagneettinen säteily Hiukkasmalli Säteilylähde lähettää säteilyenergiaa tietyn suuruisina "paketteina", kvantteina eli fotoneina -> Sähkömagneettinen säteily etenee fotonivirtana Fotonien ominaisuuksia: energia, lepomassa Fotonin energia = Planckin vakio * taajuus Suuri aallonpituus -> pieni energia Hiukkasmalli kertoo miten sähkömagneettinen säteily on vuorovaikutuksessa kohteen kanssa Sähkömagneettinen säteily: Säteilysuureet Säteilyn energia (Radiant energy, Q): Säteilylähteen kyky tehdä työtä liikuttamalla kohdetta, lämmittämällä kohdetta tai muuttaa kohdetta jotenkin muuten, Yksikkö: Joule, J Säteilyvirta, säteilyteho (Radiant Flux, F): Säteilyn energian määrä tietyssä ajassa, Yksikkö: Watti, W tai J / s Tehotiheys, irradianssi (Irradiance, E): Tietylle alueelle saapunut säteilyteho, Yksikkö: W / m2 Tehotiheys, säteilyn eksitanssi (Radiant exitance, M): Tietyltä alueelta lähtenyt säteilyteho, Yksikkö: W / m2 Säteilyintensiteetti (Radiant intensity, I): Pistemäisestä säteilylähteestä tiettyyn suuntaan lähtevä säteilyteho, Yksikkö: W / sr (sr=steradiaani, avaruuskulma) Radianssi (Radiance, L): Tietyltä säteilylähteen alueelta tiettyyn suuntaan lähtevä säteilyteho, Yksikkö: W / m2 / sr Säteilyn lähde Säteilyn lähde (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Säteilyä syntyy kaikissa absoluuttista nollapistettä lämpimämmissä kappaleissa Emissio; prosessi jossa kappale säteilee kappaleen lämpötilasta johtuvaa sähkömagneettista energiaa Luonnollisia säteilynlähteitä ovat aurinko ja maa. Keinotekoisia ovat esimerkiksi hehkulamppu ja tutka Tietyltä alueelta lähtenyt säteilyteho riippuu säteilijän lämpötilasta Stefanin-Bolzmannin laki pätee mustalle kappaleelle: M = σt 4 σ= Stefanin-Boltzmannin vakio, T= lämpötila Emittoituneen säteilyn spektrinen jakauma riippuu myös lämpötilasta UV, näkyvä valo, lähi-infra, maksimikohta vihreän valon aallonpituuksilla Auringon säteily (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Aallonpituus ja taajuus Aallonpituus λ on yhden kokonaisen aallon pituus aaltoliikkeessä, eli kahden samanvaiheisen kohdan etäisyys. Aallonpituus ilmaistaan usein joko nanometreinä (nm, 10-9 m) tai mikrometreinä (µm, 10-6 m). Taajuus on kokonaisten aaltosyklien lukumäärä aikayksikköä kohden. Taajuuden yksikkö on hertsi, Hz, joka on sama kuin 1/s. (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) 5

6 Aaltoyhtälö: λ = c*f Spektrikaikkien aallonpituuksien muodostama kokonaisuus Taajuus ja aallonpituus ovat kääntäen verrannollisia; mitä pidempi on säteilyn aallonpituus, sitä pienempi on sen taajuus. (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Gammasäteily Aallonpituusalue: <0.03 nm Auringosta tuleva säteily absorboituu ilmakehän ylimmissä kerroksissa täysin Radioaktiivisten mineraalien lähettämää gammasäteilyä voidaan kuitenkin mitata matalalla lentävistä lentokoneista (X-rays) Röntgensäteily 0.03nm - 3 nm Tuleva säteily absorboituu täysin ilmakehään. Ei käyttöä maanpinnan kaukokartoituksessa Lääketiede Ultravioletti 3nm -0.4µm Auringon UV-säteet, joiden aallonpituus on alle 0.3 µm, absorboituvat täysin ilmakehään µm alueella säteily läpäisee ilmakehän, mutta ilmakehässä tapahtuva sironta on voimakasta. Instrumentteina käytetään kameraa ja UV-herkkiä ilmaisimia. Voidaan hyödyntää mineraalien ja kivien tutkimisessa. Näkyvä valo nm µm Näkyvän valon alue on varsin pieni osa spektriä. Punaisella valolla on pisin aallonpituus, ja violetilla lyhyin. Violetti: µm Sininen: µm Vihreä: µm Keltainen : µm Oranssi: µm Punainen: µm (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) 6

7 Näkyvä valo Tallennettavissa valokuvauksella ja valoherkillä ilmaisimilla Maanpinnan heijastushuippu on noin 0.5 µm Useimmissa satelliittiinstrumenteissa on ainakin yksi ellei useampikin kanava näkyvän valon aallonpituudella. (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Infrapunasäteily Infrapunasäteily nm ( µm) lähi-infra µm keski-infra µm terminen infra µm ja 8-14 µm Vain tietyt osa-alueet infrapunasäteilystä läpäisevät ilmakehän. Alueella µm havainnot ovat lähinnä auringon heijastunutta säteilyä. Kaukokartoituksessa sovellutukset ovat paljolti samoja kuin näkyvän valon alueella. Termisen infrapunan havaittava säteily on kohteen emittoimaa lämpösäteilyä. Mikroaalto cm Mikroaallot läpäisevät ilmakehän lisäksi myös pilvet ja sumun. Voidaan mitata myös kohteen pinnan alla olevia ominaisuuksia, koska mikroaalloilla on hyvä tunkeutumiskyky. Voidaan tehdä mittauksia vuorokaudenajasta riippumatta. Satelliitti Landsat (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Instrumentti Kaukokartoitusinstrumentit voidaan jaotellaan eri tavoin toimintatapansa tai aallonpituusalueensa mukaisesti: 1. kuvaavat ja kuvaa muodostamattomat 2. aktiiviset ja passiiviset instrumentit 3. optisen ja infrapuna-alueen sekä mikroaaltoalueen instrumentit Kuvaavat vrs. kuvaa muodostamattomat Kuvaavat instrumentit keräävät havaintoja laajoilta alueilta Satelliiteissa sekä myös lentokoneissa olevat instrumentit ovat useimmiten kuvaavia. Kuvaa muodostamattomia instrumentteja käytetään, kun halutaan tarkkaa aineistoa pieneltä alueelta. Tällöin kuvan sijasta kohteesta saadaan yksi havainto (yksi pikseli), kuitenkin usealta eri aallonpituusalueelta. 7

8 Passiiviset instrumentit Havaitsevat joko kohteen emittoimaa säteilyä tai kohteesta heijastunutta auringon säteilyä Esimerkiksi kamerat, keilaimet, radiometrit sekä spektrometrit ovat passiivisia instrumentteja Näkyvän valon, infrapunan ja termisen alueen kaukohavainnoinnissa käytetään lähinnä passiivisia instrumentteja (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Aktiiviset instrumentit Lähettävät kohteeseen sähkömagneettista säteilyä tietyllä aallonpituusalueella. Mittaavat takaisin tulevan säteilyn, joka on joko heijastunut tai sironnut kohteesta. Mikroaalto- ja laser-tutkat ovat aktiivisia instrumentteja. (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) Erotuskyky eli resoluutio Ilmoittaa sen alueen koon, jonka sisältä saadaan yksi havainto. Spatiaalinen resoluutio on siis yhden pikselin koko maastossa. Instrumenttien resoluutio vaihtelee paljon, useista kymmenistä kilometreistä yhteen metriin. Alueellinen erotuskyky Esimerkkejä instrumenttien alueellisista erotuskyvyistä vs. jenkkifutiskenttä Kanava (channel/band) Satelliitissa oleva instrumentti havaitsee usein maata usealla eri aallonpituusalueella. Näitä eri aallonpituusalueita kutsutaan kanaviksi. Kanavien lukumäärä ja aallonpituusalue vaihtelevat eri instrumenteissa, kanavia on usein 4 tai enemmän. Instrumentin eri kanavat (kuva: Canada Centre for Remote Sensing) 8

9 Kaukokartoitusmittausten esittäminen Mitataan kohteesta heijastuneen tai emittoituneen sähkömagneettisen säteilyn voimakkuutta Eri aallonpituusalueilla Mittauksen paikantaminen, ts. sidottu koordinaatistoon Lähestymistapoja: Kuva-avaruus (image space / domain) Spektriavaruus (spectral space / domain) Piirreavaruus (feature space / domain) Kuva: mittaukset järjestetään kaksiulotteiseksi hilaksi Matemaattisesti g = f(x,y) jossa x ja y ovat paikkakoordinaatit ja g mitattu säteilyn voimakkuus Kunkin aallonpituusalueen mittaukset muodostavat oman kuvansa Kutsutaan myös nimellä kanava (band / channel) Kuva-avaruus Kuva-avaruus Landsat ETM-kuvan kanavat Yhdistämällä eri kanavat värijärjestelmän avulla saadaan värikuvia Yleisesti käytetään RGB-järjestelmää Red, Green ja Blue ovat päävärejä joita yhdistämällä muut värit muodostuvat R: Ch3, G: Ch2, B: Ch1 Kanava 1 (B): µm Kanava 2 (G): µm Kanava 3 (R): µm Kanava 4 (NIR): µm Kanava 5 (NIR): µm Kanava 7 (MIR): µm Spektriavaruus Tarkastelun kohteena on sähkömagneettinen spektri, etenkin miten mitattu säteilyn määrä muuttuu aallonpituuden vaihtuessa R: Ch4, G: Ch3, B: Ch2 R: Ch7, G: Ch4, B: Ch3 Piirreavaruus Mittauksia, piirteitä, tarkastellaan kahden tai useamman kanavan muodostamassa avaruudessa Kohteiden tunnistaminen eli luokittelu tarkoittaa tämän avaruuden jakamista osiin siten että kullakin luokalla on oma alueensa Eri materiaaleilla erilainen spektri Spektrejä vertailemalla voidaan tehdä päätelmiä materiaaleista ja näiden ominaisuuksista 9

10 ESIMERKKEJÄ Vasen: Landsat ETM kanava 3 (R) Oikea: Kanavien 3 ja 4 muodostama piirreavaruus Vaaka-akseli: kanava 3 Pystyakseli: kanava 4 Väritetyt alueet: kuvalta löytyvät pikselikombinaatiot, punaisia eniten, magentaa vähiten Meteosat-8 sääsatelliitin kuvaamat näkyvän valon ja infrapuna-alueen kuvat Vasen: Landsat kanava 4 (NIR) Oikea: Kanavista 3 ja 4 tehty RGB-kuva R: Ch3, G: Ch4, B: Ch3 Globaali merien pintalämpötila Spot Vegetation Intia,

11 TIR: Meriveden pintalämpötila (SYKE) Lumikarttoja keväältä 2000 (SYKE) Huhtikuu 09 Huhtikuu 27 Toukokuu 01 Toukokuu NOAA-16 AVHRR yökuvia Kanavat 4 (11 µm) ja 5 (12 µm) Pinnassa olevat levälautat heinäkuu 2002 Terra MODIS (SYKE) IRS IRS WiFS: Channels: RED and NIR Spatial resolution: 188m Jään lähtö, Toukok Landsat MSS Satelliittikuva dokumentoi ympäristön tilan kuvaushetkellä Landsat MSS kuva, Inari, , kanavat 5, 7, 4 11

12 Landsat ETM-kuva: värikombinaatiot Landsat, Sortavala (MSS 76/83, TM 86, ETM 99) Tosivärikuva, väärävärikuva... ja infrapunakanavista tehty värikuva Esimerkki: Landsat TM Landsat-5 Thematic Mapper Etna, Italia, otettu Kanavat 321 ja 453 IRS LISS Etna, : pun SWIR, vih IR, sin RED Esimerkki: tulivuori SPOT 4 monikanavakuva, SWIR kanava mukana Popocatepetl, Mexico, otettu Kraaterin kuuma kohta näkyy vihreänä Esimerkki: Tulva SPOT 5 monikanavakuva, alueellinen erotuskyky 10 m Bands: R: XS3 (NIR), G: XS2 (Red), B: XS1 (Green) Ebro-joki, Espanja, otettu

13 Esim.: SPOT-kuva maastopaloista SPOT-kuva Portugal, otettu palaneet alueet mustia Vesi: Spot esimerkki Spot kuva Portugalista Vedet tumman sinisiä Rannassa näkyy pohjahiekka Hiekka kirkas Spot: Porvoo Spot 5 Pankromaattinen Porvoo, Esimerkki: lentokenttä Le Bourget Airport, otettu SPOT 5 monikanavakuva, alueellinen erotuskyky 2.5 m IRS Pan Frankfurtin lentokenttä, IRS Pan + Monikanava Amsterdam 13

14 Quickbird IKONOS Kerava Pankromaattinen, 1m Helsinki, Malmi, Quickbird Helsinki, Malmi, Esimerkki: SAR-interferometria Esimerkki: SAR + tulva ERS-2 tutkakuvat, otettu ja Havel-joki Saksassa tulvan alla olevat alueet sinisiä SAR-interferometria, yhdistelmä kahdesta ERS-tutkakuvasta Izmit, Turkki, otettu 12. ja R: interferometrinen koherenssi, G: kahden kuvan minimi-intensiteetti, B: kahden kuvan välinen intensiteettimuutos Vihreät alueet metsiä tai varjoja, siniset vettä, punaiset paljas kallio ja osa pelloista, keltaiset asutusta Esimerkki: SAR + öljypäästö ENVISAT ASAR, otettu Tankkeri Prestige uppoaa 14

15 Esimerkki: SAR-aikasarja La Rochelle, Ranska R: G: B: Peltojen muutos ajan kuluessa Esimerkki: visualisointi DEM + Landsat ETM-kuvasta tehty tulkinta Syyria, Eufrat-joki Sininen vastaa vettä, vihreä kasvillisuutta, keltainen vähäkasvillista peltoa ja muut värit enemmän tai vähemmän kasvittomia alueita Landsat MSS, Qasr-al-Hair, Syyria, Corona-kuva Landsat MSS, , ympäristö Landsat MSS

16 Landsat MSS, , ympäristö Landsat MSS Landsat MSS , ympäristö Landsat TM, Landsat TM , ympäristö Landsat ETM,

17 Landsat ETM, , ympäristö Esimerkki: AISA-spektrometri Datakuutio, esitys AISA-spektrometrin 17 kanavasta (Juho Lumme, TKK/Foto) Esimerkki: AISA-spektrometri AISA-kuvan tulkinnan periaate (Juho Lumme, TKK/Foto) Esimerkki: AISA-spektrometri Luokiteltu AISA-kuva ja kasvillisuusindeksikuva (Juho Lumme, TKK/Foto) Esimerkki: Laserkeilaus Mittausperiaate Esimerkki: Laserkeilaus Metsikkö Pisteistä muodostettu pintamalli ja puuston korkeusmalli Maanpinnan korkeusmalli ja metsikön 3-D malli 17

18 HUTSCAT: profiloiva sirontamittari TOPOGRAFINEN KARTOITUS Venäläinen TK-350 kuva ja stereoparista tehty topografinen kartta VIDEOKUVAUS Videokuvaus lentokoneesta kuvamosaiikki + pintamalli VIDEO- KUVAUS EnsoMOSAIC: forestconsulting/eng/ ensomosaic/ensomosaic. html VTT:n GLORE-projekti: 3D KAUPUNKIMALLIT Zürichin Teknillisen korkeakoulun CyberCity Modeler Rakennukset mallinnetaan ilmakuvilta Julkisivut maakuvilta Esimerkki Torontosta Rakennusten lisäksi myös kasvillisuus ja maanpinta mallinnettu ja teksturoitu 3D KAUPUNKIMALLIT 18

19 LASERPROFILOINTI (TKK/Foto) 19

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse) GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1

TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1 TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA Tähän tietopakettiin on kerätty perustietoa kaukokartoituksesta ja siitä miten satelliittikuvia hyödynnetään. Paketin pohjana on käytetty Kaukokartoituksen perusteet luentomonistetta

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet.

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.1.2003) (Päivitys: Katri Koistinen, 3.2.2004) Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt

Lisätiedot

Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valo ja muu sähkömagneettinen säteily Valon luonne Valon luonne on yksi kvanttimekaniikan omituisuuksista. Joissakin tilanteissa valo käyttäytyy kuin aaltoliike, toisissa kuin hiukkaset. Valoaallot eivät

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Kertausta 1. luennolta. Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? 2. luennon aiheet. Instrumenttien kuvausalustat

Kertausta 1. luennolta. Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? 2. luennon aiheet. Instrumenttien kuvausalustat Kertausta 1. luennolta mitä kaukokartoitus vaatii? Kertausta 1. luennolta Auringon säteily ja ilmakehä A. Säteilylähde B. Ilmakehä (väliaine) C. Energian törmääminen kohteeseen D. Instrumentti havaitsemaan

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development

Lisätiedot

Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen

Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen Geologian tutkimuskeskus Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen Miia Eskelinen T&K, Kaukokartoituslaboratorio V1 GTK/RS/2001/1 Sisällys: 1. Johdanto 1 2. Tausta ja käsitteet

Lisätiedot

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2

LÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

4 VALO. nettiin ja Euklides (325-265) postuloi, että näkösäteet ovat suoria viivoja ja esineiden näennäinen koko riippuu säteiden muodostamista

4 VALO. nettiin ja Euklides (325-265) postuloi, että näkösäteet ovat suoria viivoja ja esineiden näennäinen koko riippuu säteiden muodostamista 65 4 VALO Mitä valo on? Tämä kysymys on askarruttanut ihmisiä vuosisatojen ajan. Nykykäsityksen mukaan valon luonne on kaksijakoinen: 1. Klassillisessa optiikassa valoa käsitellään sähkömagneettisena aaltona.

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

RADIOMETRIAN PERUSTEET

RADIOMETRIAN PERUSTEET .1.003 RADIOMETRIAN PERUSTEET Kari Jokela Kalvo 1 OPTINEN RADIOMETRIA Käsittelee optisen säteilyenergian emittoitumista etenemistä väliaineessa siirtymistä optisen laitteen sisällä ilmaisua sähköiseksi

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

+ 0, (29.20) 32 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) i c+ ε 0 dφ E / dt ja silmukan kohdalla vaikuttavan magneettivuon tiheyden

+ 0, (29.20) 32 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) i c+ ε 0 dφ E / dt ja silmukan kohdalla vaikuttavan magneettivuon tiheyden 5 3 SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT (Electromagnetic Waves) Mitä valo on? Tämä kysymys on askarruttanut ihmisiä vuosisatojen ajan. Nykykäsityksen mukaan valo on luonteeltaan kaksijakoinen eli dualistinen. Valoa

Lisätiedot

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT KUVANMUODOSTUMINEN INSTRUMENTIT 1. KESKUSPROJEKTIO 2. ILMAKUVAKAMERAT o ANALOGISET o DIGITAALISET 3. KEILAIMET 4. PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN KUVAUS 5. TUTKAT 6. LASERKEILAIMET KAUKOKARTOITUSINSTRUMENTIT

Lisätiedot

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Miina Rautiainen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Image: Jacques Descloitres, NASA/GSFC Metsätieteen päivä, 12.11.2014 Kaukokartoitus luonnontieteellisenä

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

Satelliittikuvien mosaikoinnin parantaminen ilmakehäkorjauksen avulla

Satelliittikuvien mosaikoinnin parantaminen ilmakehäkorjauksen avulla Satelliittikuvien mosaikoinnin parantaminen ilmakehäkorjauksen avulla Erikoistyö Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto Espoo, helmikuu 2005 Kati Tahvonen Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 SATELLIITTIKUVIEN

Lisätiedot

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva

Lisätiedot

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

UVB-säteilyn käyttäytymisestä

UVB-säteilyn käyttäytymisestä UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450

Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 1 Sisällys Johdantoa säteilylämmönsiirtoon Yhteenveto kurssista BH20A0300 Säteily Periaatteet ja määritelmät Musta kappale, Planckin spektrinen jakauma, Stefan-Boltzmannin

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Liikunnanopettajien opintopäivät Salossa 30. 3..205, Suunnistusdemo PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN Harjoitusten kuvaukset ja karttaesimerkit maasto- ja salitoteutuksesta.. Muistipeli Pelataan

Lisätiedot

K = Q C W = T C T H T C. c = 1 dq. f) Isokoorinen prosessi: prosessi joka suoritetaan vakiotilavuudessa

K = Q C W = T C T H T C. c = 1 dq. f) Isokoorinen prosessi: prosessi joka suoritetaan vakiotilavuudessa Sallitut apuvälineet: kijoitusvälineet ja gaafinen laskin. Muun oman mateiaalin tuominen ei sallittu. Tämä on fysiikan kussi, joten desimaalilleen oikeaa numeeista vastausta täkeämpää on että osoitat ymmätäneesi

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot