Biomassatulkinta LiDARilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biomassatulkinta LiDARilta"

Transkriptio

1 Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services)

2 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä laserkeilaus? LiDAR metsäbiomassan tulkinnassa Intergroidut menetelmät Lähtöaineistot Mallien kalibrointi LiDARin edut biomassan tulkinnassa Päätelmät

3 3 Referenssit Gautam,B.R.,Tokola,T.,Hamalainen,J.,Gunia,M.,Peuhkurinen,J. Parviainen,H.,Leppanen,V.,Kauranne,T.,Havia,J.,Norjamäki,I. and Sah,B.P. Integration of airborne LiDAR, satellite imagery, and field measurements using a two-phase sampling method for forest biomass estimation in tropical forests. Presented at International Symposium on Benefiting from Earth Observation 4-6 October 2010, Kathmandu, Nepal. Peuhkurinen, J; Gonzalez, AS; Ketola, J (2010) Using aerial photographs and VHR satellite data as an auxiliary information in airborne LiDAR-based estimation of species-specific forest characteristics. Paper presented at Forestsat 2010, Spain. Kansallinen metsävarojen arviointi Nepalissa (FRA) , 1 miljoonan hehtaarin LiDAR-pilotti, Marraskuu 2010

4 4 Johdanto Vuositasolla noin 15 % maailmanlaajuisista hiilidioksipäästöistä on arvioitu sitoutuvan metsiin Metsien häviäminen ja rakenteellinen muutos aiheuttaa jopa 20 % maapallon hiilidioksidipäästöistä

5 5 Johdanto REDD 1 -mekanismi pyrkii luomaan osana kansainvälistä ilmastosopimusta markkinakannusteita hiilinieluja lisäävälle maankäytölle ja metsänhoidolle Forest Carbon Pools 1) Aboveground biomass 2) Belowground biomass 3) Litter 4) Deadwood 5) Soil 1 REDD = Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation in Developing Countries Tarkkaa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa tarvitaan biomassan jakaumasta sekä kehityksestä LiDAR-biomassainventoinnit (AGB)

6 Mikä laserkeilaus (LiDAR)? 6 Laserkeilauksen perusteet Light Detection And Ranging LiDAR-laitteiston kolme mittauskomponenttia 1. Etäisyysmittaus 2. Inertiamittaus 3. GNSS-sijainti Tuloksena pistepilvi, jonka jokaisella havainnolla 3Dkoordinaatit (x,y,x)

7 Mikä laserkeilaus (LiDAR)? 7 osa lasersäteistä läpäisee latvuskerrokset ja siroaa Laserkeilauksen takaisin perusteet ainakin alle 50 metriä korkeissa puustoissa keilauslennot voidaan toteuttaa myös jopa pilvisellä säällä tai yöllä 1 st (and only) return from ground 1 st return from tree top 2 nd return from branches 3 rd return from ground

8 LiDAR metsäbiomassan tulkinnassa 8 LiDAR-aineiston ominaisuudet kuvaavat metsän Laserkeilauksen perusteet rakennetta, erityisesti puuston pituutta kasvillisuuden tiheyttä biomassan jakautumista latvuskerroksiin

9 9 LiDAR ja metsän rakenne Luonnontilainen metsä Merkittävästi pienentynyt latvuspeitto

10 Integroidut menetelmät Kaukokartoitus ja maastokoealat LiDAR-pohjaisessa biomassan tulkinnassa yhdistetään joko A. wall-to-wall LiDAR-data referenssikoealat ilmakuvat (optio) TAI B. LiDAR-kaistaotannat (1-10%) referenssikoealoja wall-to-wall satelliittikuva-aineistoa KAKSIVAIHEINEN OTANTA 10

11 Lähtöaineisto LiDAR 11 tavoiteltu tiheys aluepohjaisessa biomassatulkinnassa pulssia/m 2 LiDARilta laskettuja korkeus-, tiheys-, puulaji- ym. ominaisuuksien vaihtelun perusteella metsä voidaan jakaa rakenteeltaan homogeenisiksi kuvioiksi automaattinen kuviointi

12 LiDAR korkeusrasteri

13 CIR kuva

14 Automaattinen kuviointi

15 Manuaalinen kuviointi

16 Lähtöaineisto LiDAR, muuttujien laskenta 16 aineiston pulssit luokitellaan maanpinta- ja kasvillisuushavaintoihin selittävinä muuttujina käytetään kertymäprosenttia vastaavia korkeuksia (persentiilit) sekä maanpintaja kasvillisuuspulssien suhteita

17 Lähtöaineisto Maastokoealat, mittaus 17 vaihtelevat koealojen koot ja muodot mahdollisia, yleensä m 2 koealat paikannetaan noin metrin tarkkuudella mitattavat tunnukset biomassamallien (puulaji, dbh/ppa, pituus jne.)

18 Lähtöaineisto Maastokoealat, laskenta 18 ABG/BGB tulkinnan virhelähteenä usein koealapaikannuksen epätarkkuus ja biomassamallien sekä kertoimien harhaisuus koealoittainen puubiomassa allometristen mallien tai tiheys-, BEF- sekä root/shoot-kertoimien avulla

19 LiDAR-mallien kalibrointi 19 LiDAR-aineiston jakaumatunnuksia käytetään selittäjinä koealoittain lasketut biomassatunnukset selitettävinä muuttujina sovelletaan parametrisia tai ei-parametrisia regressiomenetelmiä mallien validointi (keskineliövirhe, harha)

20 Satelliittikuvamallien kalibrointi Kaksivaiheinen otanta 20 radiometria- ja tekstuuritunnukset selittäjinä LiDAR-malleilla lasketut biomassatunnukset selitettävinä muuttujina parametrinen vs. eiparametrinen regressio mallien validointi

21 21 Tulokset Automaattikuviointi ja tulosten yleistys Hanna Prviainen & Jarno Hämäläinen

22 LiDARin edut biomassan tulkinnassa 22 1) Koealaotannan edustavuutta voidaan parantaa Laserkeilauksen perusteet LiDAR-lisäkoealoilla (surrogate sample plots) Distribution of original and surrogate sample plots. Total volume histograms of original sample plots (black bars) and the surrogate sample (gray bars).

23 LiDARin edut biomassan tulkinnassa 23 2) Laserkeilaukseen perustuva tulkinta ei kärsi ns. saturoitumisesta Laserkeilauksen perusteet Peuhkurinen, J; Gonzalez, AS; Ketola, J (2010) Using aerial photographs and VHR satellite data as an auxiliary information in airborne LiDAR-based estimation of species-specific forest characteristics. Paper presented at Forestsat 2010: Operational tools in forestry using remote sensing techniques. September 7-10, Lugo and Santiago de Compostela, Spain.

24 LiDARin edut biomassan tulkinnassa 24 3) Biomassaestimaattien tarkkuus ja harhattomuus (koealatason suhteellinen RMSE) Laserkeilauksen perusteet 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % LiDAR VHR Aerial imagery Peuhkurinen, J; Gonzalez, AS; Ketola, J (2010) Using aerial photographs and VHR satellite data as an auxiliary information in airborne LiDAR-based estimation of species-specific forest characteristics. Paper presented at Forestsat 2010: Operational tools in forestry using remote sensing techniques. September 7-10, Lugo and Santiago de Compostela, Spain.

25 LiDARin edut biomassan tulkinnassa 25 3) Kaksivaiheinen otanta ja parantaa Laserkeilauksen perusteet biomassainventointien kustannustehokkuutta

26 Päätelmät 26 LiDAR-, koeala- ja satelliittiaineistojen aineistojen yhetiskäyttö luo edellytykset tarkalle, robustille ja kustannustehokkaalle puustobiomassan seurannalle (monitoroinnille). Laserkeilauksen perusteet Erityisesti edut korostuvat topografialtaan, kasvillisuudeltaan ja maanomistussuhteiltaan haastavissa olosuhteissa. LiDAR+(CIR) Field measurements Satellite data

27 27 Kiitokset! Jarno Hämäläinen, MMM, Manager REDD and Sustainable Forestry Services

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Suunnistuskartoittajien talvipäivä 5.2.2011 Jussi Peuhkurinen 2 Arbonaut lyhyesti Perustettu 1994 Päätoimisto Joensuussa Sivutoimistot Helsingissä ja Vermontissa Konsultointi-,

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Puulajitulkinta laserdatasta

Puulajitulkinta laserdatasta Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.09.2007 Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti

Lisätiedot

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA : TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA Sivu 2 LiDAR -aineistoa. Vasemmanpuolisessa ikkunassa näkymä laserkeilauspistepilveen ylhäältä ja oikeanpuoleisissa lisäikkunoissa

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa

Lisätiedot

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et

Lisätiedot

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka

Lisätiedot

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,

Lisätiedot

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta

Lisätiedot

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Matematiikka kesyttää myrskyt

Matematiikka kesyttää myrskyt 26. elokuuta 2010 Hanna Parviainen Vesa Leppänen & Jarno Hämäläinen Matematiikka kesyttää myrskyt 1 Tuomo Kauranne Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja 26. elokuuta 2010 Hanna Parviainen Vesa Leppänen

Lisätiedot

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen Multi-scale Geospatial Analysis of Forest Ecosystems Tahko 22.-23.3.2011 Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen Tutkimus yleisesti Radiometrisen informaation

Lisätiedot

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu Lauri Korhonen Latvuspeittävyys, sen mittaaminen ja kansainvälinen metsän määritelmä Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu kolmeen pääryhmään: metsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan. Metsämaalla

Lisätiedot

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011 SIMO käytössä UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011 1 Wednesday, March 30, 2011 Lähtökohtia UPM:n metsätalouden ja kiinteistöhallinnan järjestelmien uudistaminen oli käynnissä yhtäaikaa alkuperäisen

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.9. 2007 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 19.9.2007 1 Esityksen sisältö 1. Strategiset

Lisätiedot

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme

Lisätiedot

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Harri Kaartinen 9.3.2016, FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilaus Staattinen laserkeilaus, keilain

Lisätiedot

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Eetu Puttonen Yksittäisten puiden ittaus ja uutosten seuranta laserkeilauksella e e t a Johdanto Puuston tilavuus ja kasvu ovat etsien inventoinnin perustietoja.

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) Taksaattoriklubin kevätseminaari 20.3.2015 Markus Haakana ja Aleksi Lehtonen Sisältö Taustaa KHK-laskennat & VMI:n käyttö Pinta-alat Biomassat

Lisätiedot

Liitutaululta viidakkoon Arbonautin avaimet kansainvälisyyteen

Liitutaululta viidakkoon Arbonautin avaimet kansainvälisyyteen www.arbonaut.fi Liitutaululta viidakkoon Arbonautin avaimet kansainvälisyyteen Tuomo Kauranne, Arbonaut Oy 3. 10. 2013 Arbonaut Oy Perustettu 1994 Perustajat Tuomo Kauranne, Pertti Jyrkönen, Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen.. Fotogrammetrian perusteet.. LiDARin perusteet.. STRS menetelmät..

Lisätiedot

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Metsätehon raportti 223 1.8.2013 Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Esiselvitys ja käytännön testi Jari Vauhkonen Ville Kankare Topi Tanhuanpää Markus Holopainen Mikko

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet

Lisätiedot

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Biostatistikkojen elonkorjuu. Suomen biostatistiikan seura ry:n syystapaaminen MTT, Jokioinen 23.8.2012

Biostatistikkojen elonkorjuu. Suomen biostatistiikan seura ry:n syystapaaminen MTT, Jokioinen 23.8.2012 Metlan tilastotieteestä ja Pohjois-Lapin metsien inventoinnista Juha Heikkinen, Virpi Alenius, Ville Hallikainen, Jaakko Heinonen, Juha Hyvönen, Risto Häkkinen, Marjo Neuvonen, Aki Niemi, Seija Sirkiä,

Lisätiedot

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa Miina Rautiainen Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Image: Jacques Descloitres, NASA/GSFC Metsätieteen päivä, 12.11.2014 Kaukokartoitus luonnontieteellisenä

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Metsätieto 2020 1 Tavoitetila

Metsätieto 2020 1 Tavoitetila Metsätieto 2020-25.6.2015 Metsätieto 2020 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 4 3 AINEISTOT JA MENETELMÄT... 5 4 NYKYTILAN KUVAUS... 6 4.1 Valtakunnan metsien inventointi...

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,

Lisätiedot

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Hyönteisten, sienitautien ja äärevän ilmaston aiheuttamista

Hyönteisten, sienitautien ja äärevän ilmaston aiheuttamista Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Tuula Kantola, Minna Blomqvist ja Maiju Kosunen Hyönteistuhoriskien hallinta uusilla teknologioilla e e m t a Metsien hyönteistuhojen kasvavat

Lisätiedot

MARV Metsikkökoealaharjoitus

MARV Metsikkökoealaharjoitus MARV1 2011 - Metsikkökoealaharjoitus Ilkka Korpela, H89 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta

Lisätiedot

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J.

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J. LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola J. Vanne Geologinen kartoitus Perustietoa kaivannaisteollisuuden, maankäytön

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Liitutaululta viidakkoon globaalia liiketoimintaa biotaloudesta ja sen rajapinnoilta

Liitutaululta viidakkoon globaalia liiketoimintaa biotaloudesta ja sen rajapinnoilta www.arbonaut.fi Liitutaululta viidakkoon globaalia liiketoimintaa biotaloudesta ja sen rajapinnoilta Tuomo Kauranne, Arbonaut Oy 7. 11. 2013 Arbonaut Oy Perustettu 1994 Perustajat Tuomo Kauranne, Pertti

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Östersundomin auringonsäteilyolot

Östersundomin auringonsäteilyolot Östersundomin auringonsäteilyolot Anders Lindfors Aku Riihelä Antti Aarva Jenni Latikka Östersundomin aurinkoenergiapotentiaalin selvitystyö toteutetaan Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin hankkeessa

Lisätiedot

KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI

KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI STATUS Pvm Laatinut: KM2laatu/tto-projekti 27.10.2014 Tarkastanut: Päiväys Hyväksynyt: Päiväys Versio no: Ver 1.0 Tiedoston nimi: Tallennushakemisto: 1 (11) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Laserkeilaus osana puuhuoltoa Metsätehon seminaari 24.5.2011 Laserkeilaus osana puuhuoltoa Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Aalto-yliopisto, Maanmittaustieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Esityksen

Lisätiedot

Gradu UASI-hankkeesta

Gradu UASI-hankkeesta Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit Heikki Jyväskylän yliopisto 8.3.2011 Maatalouden tarpeet Metsätalouden tarpeet Kasvitaudit ja rikkataudit 1 Johdanto ja motivointi Maatalouden

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja

Lisätiedot

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén ja Jyrki Kangas Aki Suvanto Matti Maltamo Petteri Packalén Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Melkas Mikko Vastaranta Markus Holopainen Jani Kivilähde Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde ja Mikko Merimaa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Seppo Kellomäki School of Forest Sciences University of Eastern Finland Overview of forestry through time Metsien käsittelyn painotukset 1.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Climforisk,

Climforisk, Climforisk, 2011 2014 LIFEDATA Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 31.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and

Lisätiedot