Tutkimuksia ja selvityksiä 11/ 2004 Research Reports 11/2004. Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia ja selvityksiä 11/ 2004 Research Reports 11/2004. Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA"

Transkriptio

1 Tutkimuksia ja selvityksiä 11/ 2004 Research Reports 11/2004 Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA Kuopio 2004

2 1 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus Kuopion yliopisto Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004 Koulutus- ja kehittämiskeskus Research reports 11/2004 PL 1627, Kuopio Julkaisuaika elokuu 2004 Tekijä Timo Kauhanen Tutkimuksen nimi Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteissa Rahoittaja Itä-Suomen työsuojelupiiri Julkaisun nimeke Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteissa Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat merkittäviä ongelmia työpaikoilla. Ensisijaisina kärsijöinä ovat työntekijät ja muut tilojen käyttäjät. Ongelmien kanssa joutuvat tekemisiin myös kiinteistöjen omistajat, työnantajat, työterveyshuolto sekä työsuojeluhenkilöstö. Tässä julkaisussa on pohdittu työpaikoilla ilmenevien kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia ongelmia työsuojelulainsäädännön valossa. Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen liittyvän lopputyön tarkoituksena on lainsäädäntöön, käytännön kokemukseen ja kirjoittajan rakennusterveysasiantuntijan asiantuntemukseen perustuen koota tiivistetysti yhteen ne seikat, joiden perusteella kosteusvauriot on syytä korjata ja uusien vaurioiden syntyminen ennaltaehkäistä. Julkaisussa on pohdittu ongelman merkitystä niin tilojen käyttäjien kuin kiinteistöjenkin kannalta. Erilaisten tapausesimerkkien avulla julkaisussa esitetään kosteus- ja homevaurioiden monimuotoisuus ja ongelmien hallitsemisen vaikeus. Lainsäädännön keskeisenä elementtinä on vuoden 2003 alussa voimaan tullut työturvallisuuslaki, jonka tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä ja torjua myös kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia ammattitauteja ja muita työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja. Julkaisussa pohditaan työnantajan velvollisuuksien lisäksi myös työntekijöiden, rakennuksen omistajien ja suunnittelijan velvollisuuksia. Julkaisun keskeisenä osana olevat toimintaohjeet työpaikoille käsittävät vaurioiden havaitsemisen, tutkimisen, terveysvaarojen arvioinnin, korjaamisen, suojautumisen ja loppusiivouksen perusperiaatteet. Toimintaohjeet voivat olla hyvänä pohjana ryhdyttäessä korjaamaan työpaikoilla ja muissakin kiinteistöissä olevia kosteus- ja homevaurioita. Usein korjauspäätökset kuitenkin viivästyvät. Viivästymisen tärkeimpinä syinä ovat olleet rahoituspäätösten viivästyminen, tutkimuksissa ilmenneet puutteet ja jossain määrin myös tutkimuksissa esille tulleiden tietojen ja jatkotoimenpiteiden soveltamisen vaikeus käytännön toimenpiteiksi. Kehitysehdotuksissa on pohdittu ratkaisuja kyseisten ongelmien pienentämiseksi. Julkaisua voidaan hyödyntää ensisijaisesti haettaessa ratkaisuja ja päätöksiä työpaikkarakennuksissa ilmenevien kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Julkaisua voidaan hyödyntää myös yleisemmin haettaessa toimintatapoja ja hallintamenettelyjä edellä mainittujen asioiden hallintaan eri kiinteistöissä. Avainsanat (asiasanat suomeksi ) Luokitus ja/tai indeksointi kosteusvaurio, korjaaminen, lainsäädäntö, sairaudet, työsuojelu ISSN ja avainnimeke ISBN , (PDF) Kokonaissivumäärä 47 ja 23 sivua liitteitä (33 ja 17, pdf) Hinta Kieli suomi Jakaja (nimi ja osoite) Timo Kauhanen, Hirvimäentie 55, HILTULANLAHTI puh työ, gsm Luottamuksellisuus julkinen Lisätietoja

3 2 ESIPUHE Ihminen viettää ajastaan sisätiloissa noin 90 %, joten ei ole yhdentekevää millaista ilmaa hengitämme. Sisäilmaongelmista eniten haittoja aiheuttavat Haahtelan ja Reijulan mukaan huonosti toimivat ilmanvaihtolaitteet, rakenteiden ja materiaalien liiallisen kosteuden aiheuttamat homeja kosteusvauriot sekä materiaalien päästöt, eläinpölyt ja tupakansavu. Arvioiden mukaan pelkästään kosteus- ja homevauriot aiheuttavat miljardien eurojen kustannusvaikutukset vuodessa. Sisäilmassa olevat altisteet voivat aiheuttaa monia keuhkosairauksia, toistuvia hengitystietulehduksia, keuhkokuumeita ym. Tavallisimpia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä vaikutuksia ovat erilaiset silmien ja ylähengitysteiden oireet ja iho-oireet. Lisäksi päänsärky ja väsymys ovat yleisiä huonoon sisäilmaan liittyviä oireita. Suomessa on tehty pitkään työoloja kuvaavia selvityksiä. Ensimmäisen kerran rakennusten home- ja kosteusvauriot tulivat työoloja kuvaaviin julkaisuihin 1990 luvun puolenvälin jälkeen. Työterveyslaitoksen julkaisussa Työ- ja terveys Suomessa vuodelta 1997 kuvataan työperäinen altistuminen mikrobiologisille altisteille Suomessa 1990 luvulla. Tähän kuvaukseen on maatalouden lisäksi otettu myös kosteus- ja homevauriorakennukset. Seuraavassa samannimisessä julkaisussa vuodelta 2000 on mikrobiologisten altisteiden lisäksi otettu ensimmäisen kerran käsite sisäilmasto omana lukunaan esille. Sisäilma- sekä kosteus- ja homevaurio-ongelmien yleistyessä alkoi Sisäilmaongelman asiantuntijakoulutuksen Pilot -hanke Kuopion yliopistossa Koulutus- ja kehittämiskeskuksen (KKK) koordinoimana tammikuussa opintoviikon mittaisen koulutuksen suorittaneet voivat hakea Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta (VTT) rakennusten terveellisyyden arviointiin liittyvän rakennusterveysasiantuntija -sertifikaatin. VTT on myöntänyt ensimmäiset rakennusterveysasiantuntijasertifikaatit (15 kpl) mennessä. Kosteus- ja homevaurioista sekä muista sisäilmahaitoista johtuvat ongelmat ovat työllistäneet eri tahoja viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ongelmien ratkaisemiseksi on tarvittu usein myös työsuojeluviranomaisen apua. Olen suorittanut edellä mainitun koulutuksen vuonna 1997 ja saanut rakennusterveysasiantuntija sertifikaatin maaliskuussa Olen toiminut Itä-Suomen työsuojelupiirissä (entinen Kuopion työsuojelupiiri) vuodesta 1997 lähtien aluksi eripituisissa määräaikaisissa työsuhteissa ja myöhemmin insinöörin virassa tehtäväalueena erityisesti kosteus- ja homevaurioista kärsivien työpaikkojen työolosuhteiden valvonta. Tässä julkaisussa olen käsitellyt lähinnä työsuojelupiirien valvottavaksi määrättyjä lakeja ja säädöksiä. Muiden viranomaisten toimintaa käsitellään lyhyesti. Ohjaajina työssäni ovat olleet säädösyksikön johtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta sekä FT, laboratoriopäällikkö Marjut Reiman ja erikoislääkäri Markku Seuri Kuopion aluetyöterveyslaitokselta. Heille lämpimät kiitokset. Lisäksi haluan kiittää Itä-Suomen työsuojelupiiriä, joka on mahdollistanut koulutukseen osallistumisen. Luvuissa 1.5 ja 3 toisena kirjoittajana on ollut insinööri Antero Kerman Itä-Suomen työsuojelupiiristä, hänelle myös kiitokset. Kuopiossa Timo Kauhanen RI, Rakennusterveysasiantuntija

4 3 SISÄLTÖ 1. ONGELMAN MERKITTÄVYYS Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat ongelmat Oireet Sairaudet Psykososiaaliset vaikutukset Tapausesimerkkejä LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖSUOJELUVIRANOMAISEN TOIMINTA Työturvallisuuslain tarkoitus Työnantajan yleiset velvollisuudet Yhteistoiminta Työntekijän velvollisuudet ja oikeus työstä pidättäytymiseen Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset Kemialliset ja biologiset tekijät Suunnittelijan velvollisuudet Rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuudet Työterveyshuoltolaki Laki työsuojelun hallinnosta Työsuojelun valvontalaki Muiden viranomaisten toiminta TOIMINTAOHJEET TYÖPAIKOILLE Työympäristö viihtyisämmäksi ja vahingot pienemmiksi Menettelytavat Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen Työtilasta aiheutuvien biologisten terveysvaarojen arviointi Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen Suojautuminen purkutöissä Siivous korjaustöiden jälkeen Mitä tehdä irtaimistolle? KEHITYSEHDOTUKSET YHTEENVETO 30 LIITTEET

5 4 1. ONGELMAN MERKITTÄVYYS 1.1. Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat ongelmat Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttaja on aina liiallinen kosteus siellä, missä sitä ei saisi olla. Kosteus voi olla peräisin ulkopuolelta (mm. sade- ja sulamisvedet, maaperästä tuleva kosteus) tai sisäpuolelta (esim. käyttövesi, putkivuodot, sisäilman kosteus). Kosteus voi käynnistää rakenteessa mikrobikasvun. Tyypillisessä sisäilmaongelmia aiheuttavassa tapauksessa kosteusvaurio on joko piilevä tai näkyviä kosteusvaurioita ei korjata ajoissa. Vaurioituneista rakenteista voi sisäilmaan siirtyä mikrobeja, itiöitä ja rihmaston kappaleita sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja homeiden tuottamia myrkkyjä eli toksiineja (Reiman, ). Useiden kosteusvaurioissa tyypillisesti ilmenevien homeiden itiöt ja monet mikrobit ovat kooltaan alle 5 m, joten ne pääsevät hyvin ilman välityksellä kulkeutumaan limakalvoille ja hengitysteihin, pienimmät pääsevät keuhkorakkuloihin saakka (Reiman, ). Kasvuston alkuvaiheessa ilmaantuvat primäärilajit, jotka yleensä ovat muutoinkin yleisesti esiintyviä mikrobeja (esim. Penicillium, Cladosborium ja Aspergillus). Kasvuolosuhteiden muuttuessa sekundääriset lajit valtaavat alaa (esim. Acremonium, Aspergillus versicolor, Chaetomium ja Trichoderma). Kasvuolosuhteiden edelleen muuttuessa ilmaantuvat tertiääriset lajit, jolloin vaurioituneista kohteista voi löytyä mm. lahottajasieniä. Näin ollen kosteus- ja homevaurion edetessä rakenteissa voi kasvaa hyvin monenlaisia mikrobeja. Lisäksi eri mikrobilajit vaikuttavat toisten lajien kasvuun esimerkiksi tuhoamalla toisen kasvua. Jotkut sienilajit voivat tuottaa toksiineja eli myrkkyjä (Aspergillus-, Fusarium- ja Penicillium-suvut ovat tärkeimmät mykotoksiinin tuottajat). Toksiineja voi muodostua, kun lämpötila ja kosteus ovat lähellä kunkin lajin optimaalisia kasvuolosuhteita. (Reiman, ). Kosteus- ja homevauriokohteissa ilmenevät mikrobiologiset altisteet voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille monenlaisia oireita ja sairauksia. Kosteus- ja homevaurion käsittely ja etenkin käsittelyn halukkuus voivat aiheuttaa työntekijöille myös psykososiaalista haittaa. Edellä mainitun lisäksi homeongelmasta kärsiville työntekijöille aiheutuu sairaslomien, lääkekulujen ja työkyvyttömyyden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Kosteus- ja homevauriosta kärsivien rakennusten korjaaminen aiheuttaa myös mittavia taloudellisia kustannuksia. Korjaustyöt ovat usein vaikeasti toteutettavissa, tilapäisjärjestelyt ja väistötilat aiheuttavat kustannuksia ja usein korjaustyöt jopa epäonnistuvat tai ovat puutteellisesti toteutettuja. Keväällä 2002 kysyin lähinnä julkisten työpaikkojen työsuojelupäälliköiltä, työsuojeluvaltuutetuilta ja kiinteistön omistajilta (n=200), kuinka hyvin he ovat tietoisia kiinteistöjen kosteusvaurioista Mikkelin, Keski-Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan työsuojelupiirien alueella. Kyselyn tulokset esitin valtakunnallisilla terveys- ja työsuojelutarkastajien koulutuspäivillä Mikkelissä toukokuussa Kyselyn mukaan hyvät kirjalliset ja selkeät toimintatavat kosteusvaurioiden kartoittamiseksi ja ongelmien havaitsemiseksi oli vain alle 20 %:lla työpaikoista (Liite 1). Toimintatavat puuttuivat käytännössä kokonaan n. 20 %:lla työpaikoista. Pahimmillaan tilanteen koetaan olevan silloin, kun työpaikalla on ilmennyt monenlaisia oireita ja sairauksia vuosikausia ja vasta myöhemmin ryhdytään selvittämään ongelmaa. Pahimmassa tapauksessa selvitystyöt kestävät pitkään ja ongelman aiheuttajaa etsitään muualta (jopa korvien välistä ). Kun kosteusja homevauriot saadaan selville, niin rahaa niiden korjaukseen ei useinkaan löydy. Lisäksi monet työpaikat toimivat vuokratiloissa, jolloin vastuu tehtävistä korjauksista kuuluu useimmiten vuokranantajalle. Tällöin korjausten vaatiman määrärahan saaminen budjettiin voi olla erityisen vaikeaa.

6 5 Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamista ongelmista on esitetty Suomen eduskunnalle useita kirjallisia kysymyksiä sekä talousarvio- ja lisätalousarvioaloitteita. Keskeisinä asioina ovat olleet itse rakennuksia ja niiden korjaamista koskevat kirjalliset kysymykset ja talousarvioaloitteet sekä tilojen käyttäjien sairastuvuuteen ja homeiden aiheuttamien ammattitautien tuomiin ongelmiin liittyvät asiat. Esimerkkinä kaksi kirjallista kysymystä: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa ja rakennusvalvonnassa ilmenneiden laiminlyöntien seurauksena syntyneiden homeongelmien ja muiden rakennusvirheiden ehkäisemiseksi jatkossa? (KK 86/2004 vp - Petri Neittaanmäki/kesk). Onko hallitus tietoinen, kuinka vaikea työpaikan hengitysilman homeen sairastuttaman henkilön on saada sairautensa ammattitautilainsäädännön tai työeläkkeen puolelta korvattavaksi ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että aina homeen sairastuttaman henkilön hakemusta käsiteltäessä Valtiokonttori tai vakuutuslaitos velvoitetaan kuulemaan ennen päätöksentekoa homesairauksiin erikoistuneen asiantuntijan kanta kyseisessä tapauksessa? (KK 1158/2001 vp - Esa Lahtela/sd ym.). Edellä mainittuihin kirjallisiin kysymyksiin asianomaiset ministerit ovat antaneet vastauksen, jonka he saattavat perustella mm. voimassa olevalla lainsäädännöllä, valtioneuvoston linjauksilla, ministeriöiden toimenpiteillä tai muilla vastaavilla perusteilla (Liite 2). Home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamat ongelmat ovat hyvin monitahoisia ja vaikeastikin ratkaistavissa. Rahoituspäätöksen saaminen on osoittautunut vaikeaksi useissa ongelmatapauksissa, koska vaadittavat korjaukset ovat usein taloudellisesti hyvin merkittäviä. Joissakin tapauksissa paras ratkaisu olisi rakentaa pahoin vaurioituneen rakennuksen tilalle kokonaan uusi rakennus. Tällaisen päätöksen tekeminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Ongelmien ratkaisua on vaikeuttanut myös tutkimuksissa ilmenneet puutteet ja tutkimuksissa esille tulleiden tietojen ja jatkotoimenpiteiden soveltamisen vaikeus käytännön toimenpiteiksi Oireet Kosteusvaurio aiheuttaa yleensä aina riittävän pitkään jatkuessaan homevaurion. Kosteus- ja homevaurioiden yhteys monenlaisiin terveyshaittoihin on kiistatta osoitettu useissa väestötutkimuksissa ympäri maailmaa (Valtari ym., 2004). Työntekijöiden oireilu alkaa yleensä muutaman kuukauden kuluttua homevaurion syntymisen jälkeen. Joissakin tapauksissa oireet voivat alkaa hyvinkin nopeasti. Arvioiden mukaan noin suomalaista oireilee rakennuksessa olevien homevaurioiden takia. (Lappalainen, 2002) Yleisimpiä ärsytysoireita ovat iho- ja silmäoireet, sekä ylähengitysteiden oireet kuten nuhaoireet ja äänen käheys. Monilla altistuneilla ilmenee myös päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia ja muita epämääräisiä oireita. (Husman ym., 2002). Myös nivelkivut ovat mahdollisia. (Seuri ym., 1996) Sairaudet Kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa työskentelevillä ja oleskelevilla havaitaan myös tavallisten hengitystieinfektioiden lisääntymistä. Useimmiten todetaan flunssia, keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia enemmän kuin normaalisti. Pikkulapsilla todetaan usein enemmän toistuvia korvatulehduksia. (Husman ym., 2002) Kosteusvauriokohteissa oleskeleville voi muodostua allergisia sairauksia kuten allerginen nuha, astma tai allerginen alveoliitti (homepölykeuhko). Myös orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) tai aikaisemmin muodostuneen astman paheneminen voivat johtua kosteus- ja homevaurioista.

7 6 Vuonna 1996 Suomessa oli 359 bakteerien ja homeiden vapauttamien itiöiden ja muiden biologisesti aktiivisten aineiden aiheuttamaa ammattitautia. Näistä 79 oli maataloudessa. Vuonna 2002 tapauksia oli 264, joista 43 maataloudessa. Useamman vuoden tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että homeiden aiheuttamia ammattitauteja tulee edelleen noin vuodessa muualta kuin maataloudesta. Maataloudesta tulee ainoastaan noin 50 tapausta vuodessa, lukuun ottamatta erityisten sateisten kesien jälkeisiä talvia. (Riihimäki ym., 2003, Karjalainen ym., 1997) Astmaan sairastumisen vaara kosteus- ja homevauriorakennuksissa arvioidaan olevan noin kaksinkertainen terveisiin rakennuksiin verrattuna. Joissakin kohteissa on astman vaarasuhde ollut jopa yli 50 kertainen. Astmavaaran toteamiseksi tai poissulkemiseksi on tarkasteltava rakennuksen käyttäjille viime vuosina ilmenneiden astmojen määrää. Tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että astma on kosteus- ja homevauriorakennuksissa yleisin pysyvä terveyshaitan aiheuttaja. (Seuri, 2004) Psykososiaaliset vaikutukset Työpaikan homeongelmasta sairastumisen kokonaisvaltaisia ja psykososiaalisia vaikutuksia sairastuneen työntekijän elämässä on tutkittu laatuaan ensimmäisessä tutkimuksessa Suomessa. Tutkimus on uraauurtava myös kansainvälisesti. Työpaikkojen ja julkisten rakennusten kosteusja homeongelmat huolettavat ihmisiä selvästi enemmän kuin asuinkiinteistöissä. Työpaikalla oleva homeongelma vaikuttaa suuresti sairastuneen yksilön toimintaan. Lisäksi se vaikuttaa keskeisesti myös työnantajan ja työyhteisön toimintaan. Vaikka sairastuminen johtuu työpaikan home- ja kosteusvaurioista, sen vaikutukset heikentävät sairastuneen ihmisen elämänlaatua kaikilla elämänalueilla. (Valtari ym., 2004). Home- ja kosteusvauriot paljastuvat usein tilojen käyttäjien lisääntyneen sairastelun myötä. Alkuvaiheessa esiintyy yleensä tavallisia yleis- ja ärsytysoireita. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa useat muutkin tekijät kuin kosteus- ja homevauriot. Ongelmien jatkuessa oireilu ja sairastelu pahenee ja pahimmillaan seurauksena voi olla pysyvä työkyvyttömyys. Vakava sairastuminen aiheuttaa aina kriisin työntekijän elämässä. Lisäksi epätietoisuus sairauden syystä, laadusta ja vakavuudesta lisää tilanteen ahdistavuutta. Usein vaikeasti sairastuneet (varsinkin ammattitaudin työpaikan homeille saaneet) ihmiset menettävät työpaikan ja työkyvyn. Pelkästään työpaikan ja terveyden menettämisen uhka voi jo aiheuttaa vaikean ja monitasoisen kriisin, joka voi johtaa psyykkisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tällaisissa tapauksissa työkyvyssä on kyse yksilön ja sisäympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, koska yksilön sairastuminen ilmenee vain tietyssä ympäristössä, mutta toisaalta kaikki työntekijät eivät sairastu samassa ympäristössä. Toisaalta sairastunut työntekijä voi todella huonosti ympäristössä, jossa hän on altistunut, mutta terveessä ympäristössä ollessaan (esim. kotona) hän voi vallan hyvin. (Eränen ym., 2004; Valtari ym., 2004). Mitä kauemmin sairastaminen kestää ja mitä vaikeampaa sairastelu on, sitä voimakkaammin se vaikuttaa työntekijän sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen elämässään. Työ on hänelle välttämätön perustarpeiden tyydyttämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi, mutta samanaikaisesti työssäkäynti uhkaa hänen terveyttään. Mitä kauemmin ristiriitainen tilanne jatkuu ja mitä sairaammaksi työntekijä tulee, sitä vaikeammaksi ongelmat muodostuvat. Toisaalta sairaslomalla ollessa hän voi olla oireeton eikä siten ole työkyvytön. Näin ollen työntekijän on valittava joko taloudellinen toimeentulo tai terveys, molempia hän ei voi saada. (Valtari ym., 2004).

8 7 Pitkään jatkuessaan kriisi ja epätietoisuus voivat aiheuttaa työntekijälle trauman. Tietoisuus työkyvyn menettämisestä ja pysyvästä sairaudesta, jonka kokonaisvaikutuksia ei voi tietää, ajavat työntekijän tilanteeseen, jossa hänen voimavaransa ja psyykkiset selviytymiskeinonsa eivät enää riitä. Tilannetta pahentaa vielä se, että osa asiantuntijoistakin on pitänyt homeongelmien syynä esim. masennusta ja somatisointitaipumusta. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa työyhteisön jakautumiseen. (Valtari ym., 2004). Kriisitilanteessa toipumisympäristöllä on tavallista tärkeämpi merkitys. Perhe, ystävät ja työyhteisö vaikuttavat sairastuneen henkilön toipumiseen merkittävällä tavalla. Jos työpaikalla homeiden takia terveytensä menettänyt ei pysty vaihtamaan työpaikkaa, toipumiseen vaikuttaa oleellisesti se, tukeeko työyhteisö sairastunutta vai suhtautuuko se siihen välinpitämättömästi tai vihamielisesti. Välinpitämätön ja vihamielinen suhtautuminen voi lisätä sairastuneen työntekijän kokemaa stressiä. Sairauden syy-seuraussuhteita ei välttämättä pystytä osoittamaan ja yhteiskunnankin apua sairastuneen työntekijän on joskus lähes mahdotonta saada. (Valtari ym., 2004). Työyhteisössä syntyy usein kaksi erilaista perusnäkemystä: uskomus, että työpaikan sisäilmassa on tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja ja toisaalta usko siihen, että sisäilmatekijät eivät ole vaarallisia. Näin ollen saattaa muodostua tilanne, jossa on uhreja, jotka uskovat terveytensä vaarantuvan, on vaaran kieltäviä uhreja, jotka kuitenkin altistuvat sekä sivustakatsojia, jotka työskentelevät samassa työpaikassa, mutta eivät sisäilmaongelmista kärsivässä rakennusosassa. Vaaran uskovat ja vaaran kieltävät uhrit eivät voi toimia sopusoinnussa erilaisten näkemystensä vuoksi. (Eränen ym., 2004) Usein sisäilmaongelmatapauksissa esitetään epäilyksiä siitä, onko sairastuminen todellista vai onko se psyykkisistä tai psykosomaattisista syistä johtuvaa. Vaikeassa sairaustilanteessa oleva työntekijä vaikuttaa myös ympäristön ihmisiin siten, että ammattiauttajat kokevat paremmin selviytyneet uhrit mielekkäämmiksi hoitaa kuin uhrit, joilla on voimakkaita psyykkisiä reaktioita ja vaikeuksia selviytyä kriisistään. Toiset ihmiset eivät mielellään hakeudu masentuneiden ihmisten seuraan. Tämän vuoksi sairastuneet työntekijät saattavat jäädä yksin tilanteessa, jossa apu olisi erittäin tärkeää. Sairastuneen työntekijän kertoessa kokemuksiaan, toiset saattavat kieltää sen todenperäisyyden. Uhrin syyttäminen tapahtumasta voi lisätä hänen itsesyytöksiään, jotka ovat uhreille muutoinkin tavanomaisia. Tämä johtaa helposti itsetunnon alenemiseen. (Eränen ym., 2004). Sairastumisiin johtavat sisäilmaongelmat ovat monitahoisia. Ongelmien hoitamiseen tarvitaan useiden eri asiantuntijoiden ja toimijoiden työpanosta. Pelkän fyysisen työympäristön korjaaminen ei aina ratkaise ongelmia, vaan usein on tarpeen huomioida myös toipumisympäristö. Kun työntekijät on siirretty pois kosteus- ja homevaurioituneesta kohteesta tai vauriot on korjattu, toipumisympäristö on ainoa tekijä, johon vielä voidaan vaikuttaa. Toipumisympäristö tulisi saada mahdollisimman suotuisaksi ja psykososiaalista toipumista edistäväksi. (Eränen ym., 2004) Tapausesimerkkejä Esimerkkitapauksissa työsuojelupiiri on ollut mukana eri tavoin. Pääsääntöisesti vaikutuksia on pyritty saamaan aikaiseksi tehdyillä tarkastuksilla ja pöytäkirjaohjeilla. Joihinkin kohteisiin työsuojelutarkastuksia on tehty useita. Useimmissa tapauksissa asiantuntijalaitokset tai kosteus- ja homevauriokohteiden tutkimiseen perehtyneet yritykset ovat tehneet tutkimuksia ja selvityksiä kyseisissä kohteissa. Yhdessä tapauksessa (esimerkki 4) oli lisäksi vielä eri asiantuntijaryhmiä, jotka kokoontuivat säännöllisesti pohtimaan vaadittavia toimenpiteitä.

9 8 Esimerkki 1: Opettaja ja homekoulu Koulun kellaritiloissa oli kosteusvaurioita, jotka johtuivat pohjaveden pinnan nousemisesta lattiatason yläpuolelle. Osassa koulurakennusta oli huono (painovoimainen) ilmanvaihto. Työsuojelupiiri antoi ohjeet kosteusvaurioiden selvittämisestä ja korjaamisesta. Tehdyistä osittaisista korjaustoimenpiteistä (lähinnä kellaritiloissa olevien kosteusvaurioiden korjaus) huolimatta koulussa oli edelleen sellaiset olosuhteet, jotka saattoivat aiheuttaa työntekijöiden oireilun ja sairastumisen jatkumisen. Astmaa sairastavan opettajan astma oli työterveyslääkärin mukaan erityisen vaikeahoitoinen. Lisäksi hän joutui käyttämään hyvin runsaita lääkityksiä nenän tukkoisuuteen säännöllisesti. Runsaasta jatkuvasta lääkehoidosta huolimatta astman oireita esiintyi tavanomaista enemmän, samoin myös hengitystieinfektioita. Työsuojelupiirin antaman lausunnon vaikutuksesta työntekijä siirrettiin toiseen kouluun, jossa hänen oireensa vähenivät selvästi. Työnantaja siirsi astmaa sairastavan opettajan myöhemmin kuitenkin kolmanteen kouluun, jossa hänen oireensa pahenivat uudelleen. Tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että myös tässä koulussa oli kosteus- ja homevaurioita. Hänelle on tarjottu mahdollisuutta palata siihen kouluun, josta hän ensimmäisenä lähti evakkoon. Jostakin syystä työnantaja ei sijoita työntekijää kouluun, jossa hän pärjäsi hyvin. Asian käsittely on kesken. Esimerkki 2: Onnellinen tapaus? Eräässä ravintokeskuksessa oli merkittäviä kosteusvaurioita. Ravintokeskukseen tehtiin laaja peruskorjaus 1999 ja kattoremontti Tehdyt korjaukset paransivat sisäilmaa, mikä näkyi mm. sisäilmastokyselyn tuloksissa toukokuulta Korjausten jälkeen henkilökunnan oireet merkittävästi vähenivät. Oireilua kuitenkin esiintyi edelleen yksittäisillä henkilöillä. Ravintokeskuksen työntekijällä oli orgaanisen pölyn aiheuttaman toksisen oireyhtymän (ODTS) oireet. Palattuaan takaisin korjattuihin tiloihin vuonna 1999 hän alkoi sairastella ja jäi sairaslomille ja sen jälkeen virkavapaalle. Työntekijä sai jatkettua virkavapaata työsuojelupiirin suosituksesta siten, että hän hankki lisäkoulutusta ja sai uuden työpaikan. Uudessa työpaikassa työntekijällä ei ole ollut oireita. Ravintokeskuksesta ei ole tullut yhteydenottoja työsuojelupiiriin, joten muut työntekijät näyttäisivät pystyvän työskentelemään korjatuissa tiloissa. Esimerkki 3: Ammattitautitapaus Työntekijä muutti uusiin juuri rakennettuihin työtiloihin syksyllä Rakennukseen liittyviä oireita työntekijällä alkoi esiintyä vuodesta 1995 alkaen. Oireet pahenivat siten, että työntekijällä todettiin homeiden aiheuttama ammattiastma marraskuussa Kosteus- ja homevaurioiden syynä oli alapohjan kastuminen ja muovimaton alle tullut homekasvusto. Työsuojelupiiri teki tapauksen johdosta ammattitautitutkimuksen. Työnantaja korjasi alapohjan kosteusvauriot, joskin korjausten onnistumisesta ei saatu täyttä varmuutta. Korjauksista huolimatta ammattiastman saanut työntekijä ei pystynyt työskentelemään ko. tiloissa. Työnantaja tarjosi työntekijälle työpaikkaa toiselta paikkakunnalta, mutta työntekijä ei tässä vaiheessa halunnut vaihtaa työpaikkaa eri paikkakunnalle. Työsuojelupiiri teki kohteeseen asian johdosta useita tarkastuksia, joissa annettiin ohjeet vaurioiden korjaamisesta. Ongelmien jatkuessa työntekijän perhesuhteeseen tuli myös merkittäviä ongelmia. Työntekijän muutettua vuokra-asuntoon siinäkin ilmeni homevaurio. Työntekijä sai pahan sairauskohtauksen omassa asunnossaan. Kokemukset yksilötasolla olivat työntekijälle niin traumaattisia, että hän

10 9 tarvitsi myös ammattiauttajan apua selvitäkseen vaikeasta tilanteesta. Myöhemmin työntekijä aloitti jatko-opiskelut työmahdollisuuksiensa turvaamiseksi. Työnantaja irtisanoi kuitenkin työntekijän alentuneen työkyvyn johdosta. Työkyvyn alentuminen on todettu lääkärin lausunnossa. Esimerkki 4: Onnistui lopultakin Eräällä terveysasemalla todettiin kosteusvaurioita kohta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Vaurioita korjattiin paikallisesti. Ongelmien jatkuessa ja työntekijöiden oireilun pahetessa asiaa ryhdyttiin selvittämään perusteellisemmin. Tällöin todettiin mm. maanvaraisten lattioiden olevan märkiä. Työntekijöistä suurin osa oireili jollakin tavalla. Merkittävää oli niveloireiden runsaus. Tilanteen pahentuessa työpaikka tyhjennettiin ja maanvaraisten lattioiden vauriot pyrittiin korjaamaan. Lattiarakennetta kuivatettiin ja pinnoitteet uusittiin. Korjaustyöt suoritti rakennuksen urakoitsija omalla kustannuksellaan. Työntekijöiden palattua takaisin oireet ja sairastelu alkoivat uudelleen. Työsuojelupiiri totesi tiloissa työskentelyn vaarantavan työntekijöiden terveyden. Työsuojelupiirin insinööri antoi määräajan vikojen korjaamiseksi tai työntekijöiden siirtämiseksi terveellisempiin olosuhteisiin. Työnantaja totesi, että annetussa määräajassa ei voida korjata puutteellisuuksia ja kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tyhjentää työpaikan. Rakennuksen ongelmia ja vaurioita tutkittiin useiden asiantuntijoiden ja asiantuntijalaitosten toimesta. Tapauksessa perustettiin rakennustekninen työryhmä seuraamaan ja valvomaan korjausten suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi perustettiin lääketieteellinen työryhmä työntekijöiden terveydentilan seuraamiseksi. Molemmissa työryhmissä oli edustus työsuojelupiiristä. Korjaustöiden alkamista vaikeutti vastuusuhteiden epäselvyys rakentajan, taloyhtiön ja työnantajan välillä. Työsuojelupiiri antoi lausunnon ja perusteellisia pöytäkirjaohjeita korjausten ja loppusiivouksen toteuttamisesta. Lopulta korjaustyöt suoritettiin perusteellisesti pääosin työsuojelupiirin antamien ohjeiden mukaisesti. Korjattavia kohteita olivat mm. maanvaraiset lattiat, ulkopuolinen kosteuseristys, ilmanvaihdossa olleet puutteet ja paikalliset kosteusvauriot. Korjaustöiden jälkeen rakennuksen siivous ja ilmavaihtolaitteiden puhdistus suoritettiin erityisen huolella. Lisäksi rakenteiden läpi tulevat ilmavirtaukset pyrittiin estämään mahdollisimman hyvin. Lopulta työntekijät pääsivät palaamaan korjattuihin ja puhdistettuihin tiloihin. Työntekijöille annettiin mahdollisuus vaihtaa työpistettä. Suuri osa entisistä työntekijöistä kuitenkin palasi korjattuihin tiloihin. Työntekijät ovat pystyneet työskentelemään korjatuissa tiloissa hyvin ja oireet ja sairastelu ovat selvästi vähentyneet. Esimerkki 5: Uhkasakon voimin Vanha muussa käytössä ollut rakennus muutettiin oppilaitokseksi. Rakennuksessa ilmeni kosteus- ja homevauriota, jotka johtuivat useista katto- ja putkivuodoista. Korjauksia tehtiin pintapuolisesti ja puutteellisesti. Monien työntekijöiden oireilun ja sairastelun vuoksi työsuojelupiiri edellytti työnantajan ryhtyvän korjaustoimiin. Perusteellisen korjauksen viipyessä työsuojelupiiri velvoitti korjaukset tehtävän määräajassa. Velvoitteen tehostamiseksi työsuojelupiiri asetti markan uhkasakon. Rakennuksessa tehtiin kattava peruskorjaus. Korjausten jälkeen työntekijät ovat pärjänneet hyvin ja kosteus- ja homeongelmista päästiin eroon.

11 10 Esimerkki 6: Paljon korjauksia isossa työyhteisössä Useita eri osastoja käsittävässä työpaikassa on ollut kosteusvaurioista ja muovimattojen hajoamisesta johtuvia mikrobialtisteita. Kellaritiloissa oli paha maaperän kosteudesta johtuva kosteusvaurio, joka korjattiin ensimmäisenä. Korjaus toteutettiin siten, että lattiarakenne kuivatettiin ja pinnoitteeksi asennettiin hyvin hengittävä materiaali. Ensimmäisessä kerroksessa olevia muovimattopinnoitteita on uusittu usealla osastolla, jolloin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä (VOC -päästöjä) on saatu pienennettyä. Ilmanvaihtoa on parannettu ja tehostettu siten, että rakenteiden läpi ei tulisi enää korvausilmaa. Lääketieteellisillä tutkimuksilla on todettu kuitenkin yhdellä osastolla erityinen sairastumisen vaara. Tästä syystä kyseisen osaston ulkoseinäeristeitä uusitaan ikkunoiden alapuolelta eristeissä ilmenneiden mikrobikasvustojen vuoksi. Työsuojelutarkastusten pöytäkirjoissa työsuojelupiiri on antanut ohjeita korjausten ja korjaustöiden aikaisen osastoinnin suorittamisesta. Korjaustyöt ovat parantaneet työolosuhteita, mutta tehdyissä sisäilmaselvityksissä kuitenkin on todettu vielä sisäilmaongelmia kyseisessä työpaikassa. Koska korjaustyöt ovat olleet koko ajan käynnissä, ei sisäilmastokyselyissä välttämättä vielä näy lopullinen tilanne. Kysely uusitaan vielä myöhemmin ja tilannetta seurataan edelleen. Esimerkki 7: Uusi ja uljas koulu vanhan tilalle Koulurakennuksessa todettiin pahoja kosteusvaurioita ylä- ja alapohjassa. Lisäksi rakennuksessa oli rakenteellisia vaurioita yläpohjassa. Koulussa ilmenneet vauriot todettiin yhteistyössä työsuojelupiirin, terveysvalvonnan, kansanterveyslaitoksen ja lääninhallituksen kanssa. Terveysvalvonta määräsi osan luokkatiloja pois käytöstä. Työsuojelupiiri antoi myös ohjeita työolojen järjestämisestä aluetyöterveyslaitoksen tekemän lausunnon pohjalta. Ilmenneiden vaurioiden ja työntekijöiden sekä oppilaiden kokemien oireiden ja sairauksien perusteella kunnassa tehtiin päätös koulun purkamisesta. Uuden koulun rakentamisen ajaksi etsittiin väistötiloja muualta. Vanhaan kouluun tehtiin vain välttämättömät korjaukset niihin tiloihin, joita käytettiin työtiloina. Viereen rakennettiin uusi nykyaikainen koulurakennus. Vanha pahoin vaurioitunut koulu purettiin uuden koulun valmistuttua. Uudessa koulussa työntekijät ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä.

12 11 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖSUOJELUVIRANOMAISEN TOIMINTA 2.1. Työturvallisuuslain tarkoitus Eduskunta hyväksyi uuden työturvallisuuslain (738/2002). Laki tuli voimaan Kun jäljempänä tekstissä mainitaan työturvallisuuslaki, tarkoitetaan juuri tätä lakia. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain tarkoituksena on myös ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja. Tämä säännös löytyy lain 1 :stä Työnantaja yleiset velvollisuudet Työturvallisuuslain 8 :ssä on säädetty työnantajan yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta, jonka mukaan vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä on työnantajalla. Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden työolosuhteista, huomioitava työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön liittyvät seikat sekä otettava työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon. Ensisijaisesti työnantajan on huolehdittava siitä, että vaara- ja haittatekijöitä ei pääse syntymään. Sisäilmaongelmien ehkäisemisessä tämä tarkoittaa sitä, että kosteusvaurioiden syntyminen on ensisijaisesti estettävä rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että vaurioita ei pääse syntymään. Mikäli kosteusvaurioita on ilmennyt, ne on korjattava ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittaa työntekijöille. Jos työntekijät alkavat oireilla ja sairastella työpaikan kosteus- ja homevaurioiden johdosta, tarkoittaa se sitä, että työnantaja ei ole pystynyt estämään terveysvaaraa aiheuttavan tekijän syntymistä. Toissijaisesti jo syntyneet vaara- ja haittatekijät on poistettava. Kosteus- ja homevauriot on korjattava mahdollisimman nopeasti, ennen kuin työntekijät alkavat oireilla ja sairastella. Mikäli työpaikassa ilmenee työympäristöstä johtuvia oireita ja sairauksia, on korjaustöihin ryhdyttävä pikaisesti tai estettävä altistuminen. Valtioneuvoston asetuksessa 577/2003 työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista on samansisältöinen pykälä. Ko. asetuksen toisessa pykälässä työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työpaikka ja siellä käytettävät turvallisuus- ja muut laitteet huolletaan, puhdistetaan ja tarkastetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti. Työpaikalla havaitut viat, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, on asetuksen mukaan korjattava mahdollisimman nopeasti. Työturvallisuuslain 8 :ssä on edelleen säännös, jonka mukaan yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet tulee toteuttaa ennen yksilöllisiä toimenpiteitä. Lisäksi tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen on otettava huomioon. Näin ollen työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttajat sekä korjaamaan jo syntyneet vauriot, jolloin tehtävillä toimenpiteillä vaikutetaan koko työympäristöön. Yksittäisten kohteiden korjaaminen tai yksittäisten eniten sairastavien työntekijöiden siirtäminen toisiin tiloihin on vasta toissijainen toimenpide tapauksissa, joissa ei ole mahdollisuutta toteuttaa riittävän nopeasti kokonaisvaltaisia korjauksia. Korjaustöiden toteutuksessa on otettava huomioon tekniikan ja muiden keinojen kehittyminen. Korjausta toteutettaessa ei tulisi tyytyä pelkästään rakentamismääräyskokoelman ja muiden viranomaissäännösten minimivaatimuksiin, vaan korjaustyön lopputulos pitäisi pyrkiä saamaan mahdollisimman hyväksi, kuten työturvallisuuslain 1 :ssä todetaan.

13 12 Edelleen työturvallisuuslain 8 :ssä on säädetty työnantajan velvollisuudeksi jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet on huomioitava työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Säännösten tarkoituksena on, että turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavien haitta- ja vaaratekijöiden, kuten esim. kosteus- ja homevaurioiden, syntyminen pystytään estämään. Kun työpaikalla on jouduttu tekemään korjaustöitä tai muita toimenpiteitä terveysvaaran poistamiseksi tai pienentämiseksi, tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä on arvioitava. Tarvittaessa on ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin. Työturvallisuuslain 9 :n mukaan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma, jossa on oltava työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät tekijät vaikutuksineen. Keskeinen turvallisuuden hallinnan perusta on 10 :ssä, jonka mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työpaikan haitta- ja vaaratekijät. Kyseisessä pykälässä on mainittu erikseen työtila, muu työympäristö sekä työolosuhteet. Ensisijaisesti esimerkiksi kosteus- ja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista jo syntyneet vaara- ja haittatekijät on poistettava. Mikäli poistaminen ei ole mahdollista riittävän nopeasti tai kaikkia ei saada poistettua, on arvioitava jäljelle jäävien vaara- ja haittatekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Arvioinnin perusteella on päätettävä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä, jotta työntekijöiden turvallisuus ja terveys ei vaarannu. Arvioinnissa on huomioitava mm. tämän lain työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset (5. luku), esiintyneet tapaturmat ja ammattitaudit, muut työperäiset sairaudet, työntekijän henkilökohtaiset edellytykset sekä mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Työturvallisuuslain 11 :ssä huomioidaan raskaana olevat työntekijät. Jos heille tai sikiölle aiheutuu erityistä vaaraa, eikä vaaratekijää voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi tälle sopiviin työtehtäviin. Homevauriokohteissa on usein toksisia homelajeja, jolloin työterveyshuollon arvioinnin perusteella on joitakin raskaana olevia työntekijöitä siirretty terveellisempiin tiloihin. Työnantajan tulee 10 :n mukaan käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita selvittäessään ja arvioidessaan työolosuhteista johtuvia haitta- ja vaaratekijöitä. Ko. pykälässä mainitaan erikseen työterveyshuollon asiantuntemus, jonka toiminnasta säädetään työterveyshuoltolaissa. Työterveyshuolto ei kuitenkaan pysty aina arvioimaan esim. kosteus- ja homevaurioiden vakavuutta rakennustekniikan kannalta. Näissä tapauksissa työterveyshuollon asiantuntemus rajoittuu lähinnä työntekijöiden terveydentilan arviointiin. Eri työnantajat ovat käytännössä usein käyttäneet kosteus- ja homevaurioihin perehtyneitä asiantuntijoita arvioidessaan näistä tekijöistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävät edellytykset tehtävän suorittamiseen. Työturvallisuuslaissa edelleen säädetään työympäristön suunnittelusta (12 ). Suunnitelmissa on huomioitava työntekijöiden turvallisuus ja terveys mm. rakenteiden ja työtilojen osalta. Mikäli suunnitelmat annetaan ulkopuolisen tehtäväksi, työnantajan on annettava suunnittelijalle riittävät työpaikkaa koskevat tiedot. Kosteus- ja homevauriokohteita korjattaessa suunnittelijalle on kerrottava vaurioiden olemassaolosta. Yleensä homevauriokohteissa on tehty vähintäänkin kuntoarvio, jota usein joudutaan täydentämään erilaisilla kuntotutkimuksilla. Työn suunnittelussa on huomioitava työntekijän fyysiset ja henkiset ominaisuudet (13 ), joten esimerkiksi homeille allergista työntekijää ei tule sijoittaa työpaikkaan, jossa hän voi altistua homeille.

14 13 Työntekijöille on kerrottava työpaikalla olevista haitta- ja vaaratekijöistä (14 ). Työntekijöitä on myös opastettava työn haittojen ja vaarojen estämiseksi. Työnantajalla on näin velvollisuus kertoa työntekijöille työtiloissa olevista kosteus- ja homevaurioista. Lisäksi työntekijöitä on opastettava siihen, että he osaavat ilmoittaa työnantajalle työpaikalla mahdollisesti ilmenevistä puutteista, joista voi seurata kosteus- ja homevaurioita (esim. kattovuodot, pinnoitteiden hilseileminen kosteuden vaikutuksesta, epämääräiset hajut jne.) Työturvallisuuslain 15 :ssä säädetään työnantajan velvollisuudesta hankkia henkilösuojaimet, apuvälineet ja muut tarvittavat laitteet työntekijöiden käyttöön. Henkilösuojainten, koneiden ja muiden suojalaitteiden käytöstä säädetään :ssä. Edellä mainittuja laitteita tarvitaan lähinnä kosteus- ja homevaurioiden korjaustöissä. 15 :ssä on maininta myös työnantajan velvollisuudesta hankkia ja antaa työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttää ja se on välttämätöntä sairastumisen vaaran välttämiseksi. Joissakin tapauksissa työnantaja voi hankkia työntekijän huoneeseen (esim. luokkahuone) erityisen ilmanpuhdistimen, jolla saadaan homevaurioista johtuvaa altistumista vähenemään, jotta työntekijä voisi työskennellä turvallisesti kyseisessä työtilassa. Ensisijaisesti kuitenkin kosteus- ja homevauriot on korjattava ja altistumisen vaara poistettava Yhteistoiminta Työturvallisuus työpaikalla on työnantajan ja työntekijöiden yhteinen asia. Yhteistoiminnasta säädetään työturvallisuuslain 17 :ssä. Yhteistoiminnasta on säännöksiä myös työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/1973), johon myös työmarkkinajärjestöjen työsuojelun yhteistoimintasopimukset perustuvat. Sopimukset myös täydentävät em. lain vaatimuksia. Lisäksi yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/1973). Valvontalain 9 :n 1. momentin mukaan työnantajan velvollisuutena on nimittää yhteistoiminnasta vastaava, työpaikan työsuojelupäällikkönä toimiva henkilö, jollei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä. Työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/1973) 17 :n mukaisesti työsuojelupäälliköllä on laajat velvollisuudet. Hänen tulee mm. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun. Hänen tulee myös ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi. Työnantajalla on työturvallisuuslain 17 :n mukaan velvollisuus kertoa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista. Työnantajan on myös kerrottava työturvallisuutta koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Edellä mainittuja asioita on myös käsiteltävä asianmukaisesti ja riittävän ajoissa työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa. Työntekijälle on säädetty mahdollisuus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita edellä tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle. Työnantajan on annettava palaute työntekijöiden tekemiin ehdotuksiin. Edellä kerrottu tarkoittaa mm. sitä, että työnantajalla tiedossa olevat työpaikan kosteus- ja homevauriot sekä mahdollisesti tehdyt selvitykset ja tutkimukset on saatettava työntekijöiden tai työsuojeluvaltuutetun tietoon. Mikäli työpaikkaan tulee uusi työntekijä, työpaikan olosuhteilla voi olla hyvinkin suuri merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Esimerkiksi homeastman

15 14 tai muun allergiasairauden omaavan työntekijän työskentely altisteisessa ympäristössä voi osoittautua lähes mahdottomaksi. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, joka on hyvin vaikea ratkaista. Työsuojeluvaltuutetun valinnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista on kerrottu valvontalain :ssä sekä työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen :ssä. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamiseksi mm. saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan sekä tutustua työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada niistä jäljennöksiä (11 ). Työsuojeluvaltuutetun tulee asetuksen 23 :n mukaan perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Hänen tulee myös ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluvaltuutetulla on myös oikeus edustamiensa työntekijöiden osalta tietyin rajoituksin työnteon keskeyttämiseen, mikäli työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle. Oikeus työnteon keskeytykseen edellyttää varsin selviä vaaran tunnusmerkkejä, kuten esim. räjähdys, tulipalo tai putoaminen. Seurauksena on yleensä välitön sairastuminen tai tapaturma. Mikäli työsuojeluvaltuutettu keskeyttää työnteon, siitä on ilmoitettava työnantajalle ennakolta tai mahdollisimman pian. Työnantaja voi määrätä työnteon jatkamisesta varmistuttuaan ettei vaaraa ole. Työnantajan on viipymättä ilmoitettava menettelystään ja sen perusteista kirjallisesti työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaisen on ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin asian ratkaisemiseksi. Työsuojeluvaltuutettu ei ole velvollinen korvaamaan työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. (Hurme, 2000) Työntekijän velvollisuudet ja oikeus työstä pidättäytymiseen Myös työntekijällä on velvollisuutensa, joiden mukaan hänen on mm. kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä (18 ). Hänen on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on puolestaan kerrottava ilmoituksen tehneelle työntekijälle, mihin toimenpiteisiin ko. asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä (19 ). Työturvallisuuslain 23 :ssä säädetään työntekijän mahdollisuudesta työstä pidättäytymiseen. Kyseinen pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Jos työstä aiheutuu vakaavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

16 15 Työstä pidättäytyminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, johon tarvitaan vakava tai välittömästi uhkaava terveyden menettämisen vaara. Toimenpide tulee kysymykseen vain, jos vaara ei ole vältettävissä muilla välittömillä toimenpiteillä. Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti ja työntekijän tulee jatkaa töitä sellaisissa olosuhteissa, joissa ei edellä kuvattua vaaraa ole. Työstä pidättäytymisestä on syytä ilmoittaa työnantajan lisäksi myös työsuojeluvaltuutetulle. Mikäli työnjatkamisen edellytyksistä ei päästä yksimielisyyteen, on syytä ottaa yhteys työsuojeluviranomaiseen. Työntekijä ei ole vahingonkorvausvelvollinen ja hän on myös oikeutettu saamaan palkkaa työstä pidättäytymisen ajalta. (Hurme, 2000) Homevauriokohteissa työstä pidättäytyminen saattaisi tulla kysymykseen esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijä saa allergisen reaktion joissakin työtiloissa ja ei selvästikään pysty työskentelemään kyseisissä tiloissa työnantajan vaatimuksista huolimatta. Myös tarkastuksen toimittajalla on oikeus kieltää työnteon jatkaminen. Lisäksi työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Edellä mainituista on kerrottu kohdassa Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset Nykyisessä työturvallisuuslaissa on myös työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset. 32 :n mukaan työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden on oltava turvallisia ja terveellisiä työntekijöille sekä käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. Työpaikalla on oltava riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Valtioneuvoston asetuksessa 577/2003 työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista on säädetty ilmanvaihdosta. Sen 9 :n mukaan työpaikalla käytettävä koneellinen ilmanvaihto on pidettävä toimintakunnossa, mikäli sellainen on käytössä. Laitteiston on toimittava siten, että työntekijöiden terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa. Välitöntä terveyshaittaa aiheuttava lika ja muut epäpuhtaudet on puhdistettava Kemialliset ja biologiset tekijät Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille ja kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle (38 ja 40 :t). Homevauriokohteissa on usein kysymys sekä biologisista (homeet, hiivat ja bakteerit) että kemiallisista (hometoksiinit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja muut aineenvaihduntatuotteet) tekijöistä. Vertaa myös lisääntymisterveydelle aiheutuvasta vaarasta johtuvat toimenpiteet 11 :n mukaan, joista on kerrottu edellä. Tarkempia määräyksiä biologisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamista vaaroista löytyy valtioneuvoston päätöksestä työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (VNP 1155/1993) sekä valtioneuvoston kemiallisista tekijöistä työssä antamasta asetuksesta (Vna 715/2001) Suunnittelijan velvollisuudet Suunnittelijan on osaltaan huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla huomioitu työturvallisuuslain säännökset (57 ). Tämä säännös koskee niin uudisrakennuksia kuin myös peruskorjaus- ja muutostyökohteita. Jo uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa on mietittävä ratkaisut, miten kosteus- ja homevaurioiden syntyminen ehkäistään mahdollisimman hyvin. Säännös on huomioitava mm. kaavoitus-, arkkitehti- ja rakennesuunnitteluvaiheessa. Tämän lainkohdan perusteella esim. kellaritiloihin ei saa suunnitel-

17 16 la työhuoneita, jos muutostöistä saattaa seurata homevaurioita. Usein kellareissa sijaitsevia betoni- tai maalipinnoilla olevia maanvaraisia lattioita päällystetään muovimatoilla, jolloin maaperästä diffuusion voimasta tuleva kosteus jää tiiviin pinnoitteen alle muodostaen ajan myötä homevaurion. Tällaisia tapauksia on ilmennyt useita. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä -asetuksessa (859/1999) on säännöksiä suunnittelijoiden pätevyydestä. Erityisesti on syytä huomioida suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaavan pätevän henkilön (pääsuunnittelijan) tehtävät. Pääsuunnittelijan tehtävänä on edellä mainitun lisäksi huolehtia mm. siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (MRL 120 ). Joissakin tapauksissa työnantaja itse tai työnantajan edustaja saattaa toimia pääsuunnittelijana Rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuudet Työturvallisuuslain perusteella työsuojeluviranomainen voi edellyttää tarvittavia toimenpiteitä vain työnantajalta. Mikäli työtilat ovat vuokralla, työturvallisuuslaissa on säännös (61 ), jonka mukaan rakennuksen omistajan, muun haltijan ja vuokranantajan on osaltaan sallittava, että työnantaja suorittaa tämän lain edellyttämät korjaukset tai muutokset. Kosteus- ja homevaurioiden korjausvastuu kuuluu yleensä rakennuksen omistajalle ja velvoitteet tälle löytyvät muusta lainsäädännöstä. Kohdassa on käsitelty hieman muiden viranomaisten toimintaa Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on velvollisuus kustannuksellaan järjestää työterveyshuolto sellaisiin työpaikkoihin, joihin sovelletaan työturvallisuuslakia. Näin ollen työterveyshuolto on järjestettävä mm. silloin, kun työtä tehdään työsopimuksen sekä virkasuhteen tai siihen verrattavan julkisoikeudellisen palvelussuhteen perusteella. Työterveyshuolto on järjestettävä työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Edellä mainitun lain 12 :ssä on kerrottu työterveyshuollon sisältö, jonka mukaan työterveyshuoltoon kuuluu mm: - työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein. Tällöin on huomioitava mm. työpaikan altisteet (esim. kosteus- ja homevauriot) - työperäisten terveysvaarojen ja haittojen arviointi - työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta - toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin - tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa - yhteistyö mm. työsuojeluviranomaisen kanssa Työterveyshuollon palvelujen tuottajan on annettava tarpeellisia tietoja työntekijöille ja työnantajalle työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työolosuhdeselvityksessä tulee näin ollen huomioida myös kosteus- ja homevaurioiden merkitys työntekijöiden terveydelle sekä tehdä ehdotuksia näiden vaurioiden korjaamiseksi.

18 17 Työnantajalla ja työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus saada työntekijöiden terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja työterveyshuollosta (17 ). Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltolain perusteella tehty työpaikkaselvitys työntekijöiden nähtävinä työpaikalla (25 ) Laki työsuojelun hallinnosta Työsuojeluhallinnon tehtävät on määritelty työsuojeluhallinnosta annetulla lailla (16/1993). Tämän lain 2 :n mukaan työsuojeluhallinnon tulee työsuojelun edistämiseksi mm: - kehittää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä - valvoa tarkastuksia ja tutkimuksia suorittamalla, että työsuojelua koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, milloin se säädetään työsuojeluhallinnon tehtäväksi - antaa ohjeita, neuvoja ja lausuntoja työsuojelusta annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta Työsuojelun valvontalaki Työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/1973 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) säädetään työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten valvonnasta. Työsuojeluviranomaisilla on oikeus työsuojelua koskevien tarkastusten toimittamiseen työpaikoilla ja muissa valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisissa kohteissa sekä oikeus tarvittaessa käyttää myös asiantuntijoita eli tutkimuksen toimittajia (1 ). Tarkastuksia on toimitettava niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista (3 ). Tarkastuksen tai tutkimuksen toimittajilla on valvontalain 4 :n mukaan oikeus: 1. päästä sellaiseen työpaikkaan ja huoneistoon, jossa tehdään tai jossa on perusteltua syytä otaksua tehtävän työtä, sekä työnantajan työsuojelua koskevien säännösten tai määräysten mukaisesti työntekijän käyttöön luovuttamiin muihin huonetiloihin 2. puhutella1 kohdassa tarkoitetussa paikassa työskentelevää henkilöä joko todistajain läsnäollessa tai kahden kesken ja saada häneltä tehtäväänsä varten tarpeellisia tietoja 3. saada nähtäväkseen ne asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä tai säilytettävä työsuojelua koskevien säännösten tai määräysten mukaan sekä saada niistä jäljennöksiä 4. saada, ilmoitettuaan siitä työnantajalle tai tämän edustajalle, tarpeelliseksi katsottavaa tutkimusta varten näyte työpaikalla valmistetusta tuotteesta sekä siellä käytettävästä raaka- ja tarveaineesta sekä puolivalmisteesta, samoin kuin ottaa valokuvia koneen tai muun teknillisen laitteen suojaustarpeen taikka tapaturman syyn selvittämiseksi 5. saada nähtäväkseen työhuoneistoa tai sellaisen rakentamista koskeva rakennus- tai muutossuunnitelma piirustuksineen sekä selostus sovelletusta tai käyttöön otettavaksi suunnitellusta työ- ja valmistusmenetelmästä niin laajalti kuin valvontatehtävän toimittaminen kussakin tapauksessa edellyttää 6. saada asettamassaan kohtuullisessa määräajassa valvontaa varten tarpeellisia tietoja työnantajalta, työturvallisuuslain (738/2002) 7 :ssä tarkoitetuilta henkilöiltä sekä suullisesti että kirjallisesti 7. saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja perustellusta syystä muut mahdolliset asiakirjat, jotka ovat tarpeen työterveyshuollon asianmukaisen järjestämisen toteamiseksi.

19 18 Tarkastuksen tai tutkimuksen toimittajalla on myös oikeus päästä paikkaan, jossa valmistetaan tai jossa on markkinoille tai käyttöön luovutettavaksi tarkoitettuja tuotteita sekä ottaa näistä näytteitä. Valvontalaissa säädetään myös mm. työnantajan ja työntekijän yhteistoiminnasta, työnantajan velvollisuudesta nimittää työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettujen valinnasta ja työsuojeluvaltuutetun oikeuksista. Edellä mainittuja asioita on käsitelty kohdassa 2.3. Valvontatiedostoissa on noin työpaikkaa ja vuosittain tehdään noin työsuojelutarkastusta. Velvoittavia päätöksiä ja käyttökieltoja tehdään vuosittain noin 50 kumpiakin. Työrikoksista tehdään ilmoituksia syyttäjälle vuosittain noin 50. (Hurme, 2000). Keskeisimmät valvontalain kohdat ovat 15 ja 16 :t. Valvonnan lähtökohtana on, että työpaikalla havaittujen tai muutoin tiedossa olevien puutteellisuuksien tai epäkohtien korjaamiseksi tai poistamiseksi annetaan asianmukaiset ohjeet työnantajalle. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työsuojelupiirin virkamies tekee työpaikalle tarkastuksen, jossa hän käy läpi työsuojelun kannalta keskeiset asiat. Tarkastuksessa voidaan keskittyä myöskin vain tiettyyn asiaan tai tiettyihin asioihin. Mikäli puutteita tai epäkohtia havaitaan, annetaan niiden korjaamisesta tai poistamisesta jo suullisesti ohjeita tarkastuksen aikana. Tarkastuksen jälkeen työpaikalle toimitetaan tarkastuksen toimittajan allekirjoittama tarkastuspöytäkirja, jossa ohjeet yksilöidään tarkemmin ja usein myös viitataan tarpeellisiin lainsäädännön kohtiin. Useimmiten työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin tehdyn tarkastuksen jälkeen. Työnantajan tehtäväksi määrättyjen epäkohtien ja puutteiden korjaaminen voidaan todeta myöhemmin tehtävässä jälkitarkastuksessa. Mikäli työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin tai muutoinkin tarvittaessa työnantajalta voidaan pyytää selvitystä asian johdosta määräajassa. Varsinkin kosteus- ja homevauriotapauksissa on kunnan päättävissä elimissä olevien henkilöiden kanssa pidetty yhteisiä neuvotteluja. Tällöin pyritään siihen, että työnantaja suorittaa määrätyn ajan kuluessa ne toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä työolosuhteiden parantamiseksi. Tarvittaessa työnantaja on parantanut työntekijöiden työolosuhteita väliaikaisilla toimenpiteillä lopullisten korjausten viivästyessä (esim. paikallisia välttämättömiä korjauksia, eniten oireilevien siirto terveellisiin tiloihin). Jos työpaikka toimii vuokratiloissa, korjaustoimenpiteet on käytännössä suorittanut kiinteistön omistaja. Mikäli asia ei siedä viivytystä tai työnantaja niskoittelee, voi työsuojeluviranomainen asianomaisia kuultua päätöksellään velvoittaa työnantajan sopivan määräajan kuluessa suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet. Työsuojeluviranomaisella tarkoitetaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoa. Kuulemistilanteessa tai kirjallisesti määräpäivään mennessä työnantaja voi esittää, mihin toimenpiteisiin hän on asiassa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sekä muut näkökohdat, jotka työnantajan mielestä pitäisi ottaa huomioon ennen velvoitteen ja siihen liittyvän tehosteen asettamista. Vastaamatta jättäminen ei estä päätöksen tekemistä. Käytännössä velvoittavan päätöksen yleensä allekirjoittavat piiripäällikkö ja lakimies. Niskoittelu tarkoittaa esim. sitä, että työnantajalle on annettu ohjeita mahdollisesti useitakin kertoja ja työnantaja ei ole ohjeista huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi asettaa velvoitteen tehosteeksi sakon uhan tai uhan, että tekemättä jätetty teetetään hänen kustannuksellaan tai että työnteko työpaikassa keskeytetään. Velvoittavat päätökset johtavat yleensä aina haluttuun lopputulokseen, joskin menetelmä on jossain määrin hidas. Työnantajan piittaamattomuus tai selkeät laiminlyönnit voivat johtaa myös viralliseen syytteeseen. Tapausesimerkeissä 1.5 on yksi tapaus, jossa on käytetty velvoitetta ja uhkasakkoa.

20 19 Mikäli tarkastuksella tai muutoin todetaan, että työpaikan olosuhteet voivat aiheuttaa hengen tai terveyden menettämisen vaaran, eikä työnantaja asetetussa määräajassa korjaa puutteita, tarkastuksen toimittaja voi asianomaisia kuultuaan kieltää työnteon jatkamisen, kunnes puutteellisuus on korjattu tai epäkohta on poistettu. Mikäli hengen tai terveyden menettämisen vaara on välitön, tarkastuksen toimittajain on, mikäli mahdollista asianomaisia kuultuaan, heti annettava tässä tarkoitettu kielto. Tarkastuksen toimittajalla tarkoitetaan työsuojelupiirin virkamiestä. Näin ollen päätöksen käyttökiellosta tekee työsuojelutarkastuksen suorittaja työpaikalla. Käyttökiellon tarvittaessa vahvistaa kuitenkin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Kosteus- ja homevauriokohteissa käyttökielto on koskenut yleensä rajattua aluetta (esim. yksi luokkahuone). Kun työnantaja on korjannut puutteet tai poistanut epäkohdat, joiden perusteella käyttökielto on annettu, voi hän ottaa kyseisen tilan käyttöön ilman erillisiä viranomaistaholta tehtäviä toimenpiteitä. Usein kuitenkin kosteus- ja homevauriokohteissa työnantaja tai kiinteistön omistaja pyytää viranomaisia mukaan arvioimaan, mitä toimenpiteitä on suoritettava, jotta tilat voitaisiin ottaa käyttöön. Vastuu työtilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä näissäkin tapauksissa on kuitenkin työnantajalla. Valvontalain 22 :n mukaan ammattitaudin tai muun työstä johtuneen sairaalloisen tilan todennut lääkäri on velvollinen tekemään ilmoituksen todetusta ammattitaudista työsuojelunpiirin työsuojelutoimistoon. Lääkärin on myös perehdyttävä työntekijän työolosuhdetietoihin niiden haittatekijöiden osalta, jotka voivat vaikuttaa ammattitaudin syntyyn. Ko. ilmoitus on tehtävä siis aina, kun lääkäri katsoo työoloilla olevan syy-yhteyttä sairauteen. (Hurme, 2000). Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ohjeen mukaan työsuojelupiireillä on velvoite tutkia ammattitautien tai muiden työperäisten sairauksien kehittymisen syyt, kun sairaus aiheuttaa pysyvän terveyshaitan tai työntekijä menettää pitkäaikaisesti tai pysyvästi työkykynsä siihen työhön, josta hän on ammattitaudin saanut (Yrjänheikki ym., 2001). Valvontalain 4 :n nojalla tarkastuksen toimittajalla on oikeus saada työnantajalta valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Itä-Suomen työsuojelupiirissä on käytössä selvityspyyntölomake (Liite 3), jonka tarkoituksena on kosteus- ja homevauriotapauksissa ilmenneiden ammattitautitapausten selvityksissä saada tietoja työolosuhteista ja työntekijän altistumisesta. Työsuojelupiirit antavat myös lausuntoja suunnitelmista ja ovat muutoinkin yhteydessä suunnittelijoiden kanssa. Lausunto voi olla tarkastuksen toimittajan tai työsuojelupiirin työsuojelutoimiston antama Muiden viranomaisten toiminta Työsuojeluviranomaisen valvontavastuu ja oikeus koskee työpaikkoja. Terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen valvonta. Osittain valvottavat kohteet menevät päällekkäin (esim. koulut, päiväkodit, sairaalat). Tällaisissa tapauksissa työntekijöiden työolosuhteiden valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle ja oppilaiden ja lasten osalta olojen valvonta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojelulain 1 :n mukainen terveyshaitta tarkoittaa ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön terveellisyyttä. Asumisterveysohjeessa kosteus- ja homevaurioissa sisäilmaan kohdistuvaa terveyshaitan tulkintaa on määritelty seuraavasti: Silmin havaittavaa mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa, ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joissa vuotoilmaa kulkeutuu

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004 Research Reports 11/2004. Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA

Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004 Research Reports 11/2004. Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004 Research Reports 11/2004 Timo Kauhanen TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKOHTEISSA Kuopio 2004 1 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu Asianajajapäivät, Helsinki 10.1.2014 Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto Sisäilmaongelmien aiheuttajia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Päivämäärä 13.5.2009 TYÖSUOJELUTARKASTUS Tarkastuspäivä ja aika 6.5.2009 klo 11.30 13.45 Työnantaja Postiosoite Työpaikka Postiosoite Tarkastuksen aihe

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen SAK:n 22. Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava Kari Reijula Työterveyden professori Helsingin yliopisto Sisäilmaongelmia työpaikoilla "Kokkolan

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto

Työterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto Työterveyshuolto sisäilmaongelmien ratkaisijana Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto Sisäilmaongelmat ja työterveyshuolto "Sisäilma", "sisäilmasto" ja "sisäympäristö" Toimistotyöpaikat,

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus Tähän tarvittaessa otsikko TAUSTAA JA TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto K-S Kitapa Oy / Hannu Leisimo (RI, Rakennusterveysasiantuntija,

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Asetus työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954

Asetus työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954 Asetus työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (131/73) 29 :n nojalla: 1 LUKU Yleisiä

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun 24.1.2014 ESKO KORHONEN, ERITYISASIANTUNTIJA (FT, RI) esko.korhonen@kuntaliitto.fi 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulainsäädäntöön muutoksia Ulkopuolisille asiantuntijoille valtakunnallinen

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 SAK:n Työympäristöseminaari ö i i 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos TTL:n tutkijat: Guy Ahonen,

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa Mikrobivaurioituneiden rakenteiden puhdistaminen vauriokorjausten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Yhtymähallitus 128 24.06.2015. Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015. Yhall 24.06.2015 128. Yhall 12.5.2015

Yhtymähallitus 128 24.06.2015. Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015. Yhall 24.06.2015 128. Yhall 12.5.2015 Yhtymähallitus 128 24.06.2015 Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015 Yhall 24.06.2015 128 Yhall 12.5.2015 Valmistelija: hallintojohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi.

Vakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi. Kirjallinen kysymys KK 256/2004 vp - Tarja Cronberg /vihr KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2004 vp Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen ammattitautilainsäädännön

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki, Takajärven koulu : Oklaholmankatu 18, 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Joulukuu 2014 Tilaaja: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus Lausunto -109504C

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002)

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003. Lailla kumotaan vuodelta 1958 oleva vanha työturvallisuuslaki (299/58) siihen tehtyine muutoksineen. Vanhan

Lisätiedot