SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan kunnan käytössä olevia kiinteistöjä. TERVEYSHAITTA Terveyshaitalla tarkoitetaan: ihmisessä todettavaa sairautta tai muuta terveydenhäiriötä sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä Terveyshaittaa voi aiheuttaa esimerkiksi: melu ja tärinä haju, savu ja pöly kosteus ja mikrobit sisäilman kemialliset epäpuhtaudet puutteellinen ilmanvaihto liiallinen lämpö tai kylmyys valaistus VIREILLETULO Julkisen tilan terveyshaitan selvittämisen voi saattaa vireille tilojen käyttäjä, työntekijä, omistaja, esimerkiksi isännöitsijä tai, jos työsuojelu- tai terveydensuojeluviranomaisen katsoo sen tarpeelliseksi (ks. kaavio). Asia tulee saattaa vireille ilmoittamalla siitä kaupungin / PPKY Selänteen työsuojelupäällikölle, joka saattaa asian sisäilmaryhmän selvitettäväksi. Työryhmän kokoonkutsujana toimii työsuojelupäällikkö. Pyritään erottamaan normaalit huoltotoimenpiteet sisäilmaongelmista. Vireille tulon kriteerit kiinteistön olosuhteet; aistinvaraiset havainnot, rakennuksessa tehdyt tutkimukset ja mittaukset käyttäjien ja työntekijöiden oireet

2 TERVEYSHAITAN SELVITTÄMINEN Vireilletulon jälkeen kohteessa pidetään alkutarkastus, jossa ovat mukana ainakin kiinteistöpäällikkö, käyttäjien edustaja, työsuojelupäällikkö ja ympäristötarkastaja. Terveydensuojelullisissa kohteissa on terveysvalvonta aina mukana. Ympäristötarkastajalla on oleellinen rooli terveyshaitan selvittämisessä terveydensuojelulain mukaisissa valvontakohteissa. Työpaikoilla terveyshaittaa arvioi työsuojelu. Kiinteistön katselmuksen / tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheuttavatko rakennuksen olosuhteet terveyshaittaa. Sisäilmatyötyhmä yhdessä tekee alustavan arvion tilanteesta ja suunnitelman lisäselvityksistä sekä viestinnästä aikatauluineen. Kiinteistön katselmuksessa ei ole kyse kuntoarvion kaltaisesta tarkastuksesta. Kunnan sisäilmaryhmän katselmuksesta / tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen ja eri osapuolilla on mahdollisuus olla siinä läsnä. Odotusaika asian vireille tulosta ensimmäiseen alkutarkastukseen on yleensä kaksi viikkoa. Alkutarkastuksen perusteella tehdään päätös jatkotutkimuksista ja -selvityksistä. Tarkastukseen sisältyy aistinvaraisia havaintoja sekä mahdollisia tutkimuksia ja mittauksia. Sisäilmaryhmä käyttää apunaan seuraavia Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen terveydensuojeluviranomaisen tekemiä tutkimuksia ja mittauksia. lämpötila, sisäilman kosteus ilman virtausnopeus (veto) YMP. Tarkastajista kaikilla ei ole ammattitaitoa tähän melutaso formaldehydi, ammoniakki ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ilman mikrobipitoisuus rakenteiden pintakosteus

3 hiilidioksidipitoisuus Tutkimusten ja selvitysten tekemiseen voidaan käyttää myös sisäilmaryhmän päätöksellä ulkopuolista asiantuntijaa. Suositeltavaa on, että julkiset rakennukset saatetaan mahdollisimman nopeasti ulkopuolisten asiantuntijoiden selvitettäväksi riittävän kattavan kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi asian selvittelyssä otetaan huomioon mm. eri osapuolten toimittamat tiedot, työntekijöiden tai omistajan tekemät tai teettämät mittaukset ja tutkimukset sekä työntekijöiden ja käyttäjien terveydentilaa koskevat tiedot. Olennaista tietoa ovat varsinkin työterveyshuollon tekemät oirekyselyt. Käytettävissä ovat myös rakennuspiirustukset. Sisäilmaongelmien selvittämiseksi voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristöpalvelujen asiantuntijat voivat tehdä tiettyjä tutkimuksia. Ulkopuolisilta tilattavat tutkimukset sovitaan sisäilmatyöryhmässä. Sisäilmatyöryhmässä sovitaan myös tutkimusten maksaja. Maksaja voi olla rakennuksen omistaja tai tilojen käyttäjä. TOIMENPITEET Kaikista sisäilmatyöryhmän ja Ppky Selänteen suorittamista katselmuksista laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomuksesta käy mm. ilmi, onko rakennuksessa todettu terveyshaitta ja millä perusteella. Tarkastuskertomuksessa esitetään myös jatkotoimenpiteet. Niitä voivat olla lisäselvitysten tekeminen terveydensuojeluviranomaisen toimesta, niiden teettäminen ulkopuolisella asiantuntijalla tai korjauskehotuksen antaminen, mikäli haitan aiheuttaja on suoraan tiedossa. Yleensä terveyshaitta-arvio ja päätökset voidaan tehdä vasta jatkotutkimusten perusteella. Kaikille tehtäville toimenpiteille annetaan määräaika. Aikataulukysymyksistä sekä tiedottamisesta käyttäjille ja tiedotusvälineille neuvotellaan sisäilmatyöryhmässä. Tarkastuskertomukseen liitetään mahdollisten laboratoriotutkimusten tulokset ja kertomus toimitetaan eri osapuolille. Tarkastuskertomus ja muut asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta työntekijän tai käyttäjän terveydentilaa koskevia tietoja. Tehtyjen korjausten onnistuminen ja terveyshaitan poistuminen todennetaan saatujen selvitysten tai jälkitarkastuksen perusteella. TIEDOTTAMINEN Tiedottamisesta sovitaan työryhmässä tapauskohtaisesti. Samalla sovitaan kyseisen kohteen viestintäsuunnitelmasta. Pakkotoimenpiteet Mikäli kiinteistönomistaja tai haitanaiheuttaja ei ryhdy todetun terveyshaitan johdosta riittäviin toimenpiteisiin, sisäilmaryhmä saattaa asian Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen terveydensuojelu- ja kaupungin työsuojeluviranomaisten sekä tarvittaessa Ppky Selänteen rakennusvalvontaviranomaisen käsittelyyn. Heillä on mahdollisuus antaa velvoittava korjausmääräys. Jos terveyshaitan poistaminen ei ole mahdollista tai jos terveyden- ja työsuojeluviranomaisen määräämiin korjaustoimiin ei ole ryhdytty, voidaan tilojen käyttö kieltää. Myös tilojen tai osan niistä käyttöä voidaan välittömästi rajoittaa tai kokonaan kieltää, jos terveyshaitta on niin vakava, ettei oleskelua tiloissa voida sallia ennen haitan poistamista.

4 SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEET Terveydensuojelulaki 1994/763 ja Terveydensuojeluasetus 1994/1280 Sisäilmaohje (Asumisterveysohje) Asumisterveysopas (Asumisterveysohje STM:n oppaita 2003:1 soveltamisopas) STMp (944/1992) huoneilman radonpitoisuuden enimmäisarvosta SFS standardit Suomen rakentamismääräyskokoelma Työturvallisuuslaki (2002/738) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Työterveyslaitoksen tietokortti 17, Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli KUNNAN SISÄILMARYHMÄN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT Haapajärven kaupungin, työsuojelupäällikkö Vesa Puputti, ryhmän puheenjohtaja Puhelin , Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen, ympäristöterveysvalvonnan ympäristötarkastaja: Mirka Similä, Puhelin , tai Maire Niemelä, puhelin , Haapajärven kaupungin tekninen johtaja, Vesa Savolainen Puhelin , Haapajärven kaupungin, kiinteistöpäällikkö Jouni Laajala Puhelin , Haapajärven kaupungin, työterveydenhoitaja Merja Rautaoja Puhelin , Työsuojeluvaltuutettu Kiinteistöjen käyttäjien edustaja

5