Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Transkriptio

1 Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi aiheutua terveydellistä vaaraa.

2 Sisäilmaongelman ratkaiseminen Kuva: Aspergillus ochraeus Allergiakoulu 2002 Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 30. Kosteusvaurioituneiden rakennusten homeilla tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat home-, hiiva-, lahottaja- ja sinistäjäsieniä sekä bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä. Nämä kasvavat kostuneiden materiaalien pinnoilla sekä muodostavat allergisoivia itiöitä ja myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita.

3 Homealtistuksen terveysvaikutuksista Homeitiöiden ja homemyrkkyjen aiheuttamia oireita voivat olla: nuha, nenän tukkoisuus, silmien kirvely, punoitus ja vetistys, äänen käheys, yskä, rinnan puristus, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, toistuvat nenän sivuontelotulehdukset, keuhkoputkentulehdus, korvatulehdukset, kurkkutulehdukset, ihon kutina, punoitus, nokkosihottuma, väsymys, päänsärky, orgaanisen pölyn toksinen oireyhtymä (ODTS) ja homepölykeuhko. Kuva: Aspergillus versicolor Allergiakoulu 2002 Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 30. Lähde: Allergiakoulu 2002, Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 30, s 14-15

4 Homealtistuksen terveysvaikutuksista Kiinteistöjen kosteusongelmien synnyttämät mikrobikasvustot lisäävät merkittävästi työntekijöiden riskiä sairastua astmaan. Työpaikkojen homealtistus selittää yli kolmasosan kosteusvaurioiden aiheuttamista astmatapauksista. Lähde: Environmental Health Perspectives, 2002, työterveyslaitoksen tutkija Maritta S. Jaakkola

5 Homealtistuksen terveysvaikutuksista Monet homealtistuksen oireista ovat yleisoireita, jotka saattavat liittyä myös muihin sairauksiin. Oireiden ja työpaikan olosuhteiden syy-yhteyden toteennäyttäminen on vaikeaa. Oireiden kokemisessa saattaa olla mukana psyykkistä herkkyyttä, joka aiheutuu homeongelmaisen työyhteisön kokemasta voimakkaasta stressitilanteesta. Lähde: Allergiakoulu 2002, Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 30, s 14-15

6 Homealtistuksen terveysvaikutuksista Merkittävässä osassa suomalaisia rakennuksia on kosteus- ja homevaurioita, joten terveysvaikutusten syyt eivät aina johdu työympäristöstä. Hometta voi olla myös kotona. Osa homeen tiliin laitetuista oireista johtuu altistumisesta kuiduille, esim. mineraalivillalle. Edellä mainittu ei kumoa sitä tosiasiaa, että työpaikan kosteusvauriot tulee korjata, koska ne voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle.

7 Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohtia Perusedellytykset: 1. Ongelman ratkaisuun on riittävästi teknistä osaamista. 2. Ongelman ratkaisuun on riittävästi taloudellisia resursseja. 3. Ongelmanratkaisuprosessista ja sen hallinnasta on riittävästi tietoa. Lähde: 50. työterveyspäivät, seminaari 8, Mitä voimme oppia sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneilta työyhteisöiltä

8 Sisäilmaongelmaisen kiinteistön korjaustyön vaiheet 1. Vaurion havaitseminen 2. Vaurion syyn selvittäminen 3. Vaurion aiheuttajan poistaminen 4. Vaurion laajuuden selvittäminen 5. Korjaussuunnitelman laatiminen 6. Rakenteiden kuivattaminen 7. Vaurioituneiden rakenteiden uusiminen 8. Jälkiseuranta Lähde: Kosteusvauriokohteen rakennusteknisen tutkimuksen ja korjaamisen periaatteet, Kansanterveyslaitoksen ympäristöbiologinen osasto, tutkija rakennusinsinööri Jari Koivisto

9 Suojautuminen korjaustöiden aikana Homeitiöpitoisuudet nousevat homeisten materiaalien purkutyön aikana korkeiksi. Korjaustyöt on hoidettava siten, että samanaikaisesti tiloja käyttävät eivät altistu mikrobeille. On suositeltavaa, että työntekijät muuttavat pois korjattavasta kiinteistöstä korjaustöiden ajaksi. Kalusteet ja esineet on siirrettävä pois. Lähteet: Kosteusvauriokohteen rakennusteknisen tutkimuksen ja korjaamisen periaatteet, Kansanterveyslaitoksen ympäristöbiologinen osasto, tutkija rakennusinsinööri Jari Koivisto ja Hyvinvointi opetustyössä, Työturvallisuuskeskus, Koulujen sisäilman laatu, ylilääkäri Kari Reijula s 65.

10 Suojautuminen korjaustöiden aikana Purku- ja korjaustyökohde on mahdollista osastoida suojaseinien avulla. Osastoitu tila tulee tehdä alipaineiseksi, ja riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Homepitoisen rakennuspölyn ihokosketusta on vältettävä. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä työmenetelmät tulee valita Ratu-ohjekortin mukaan. Lähteet: Kosteusvauriokohteen rakennusteknisen tutkimuksen ja korjaamisen periaatteet, Kansanterveyslaitoksen ympäristöbiologinen osasto, tutkija rakennusinsinööri Jari Koivisto ja Hyvinvointi opetustyössä, Työturvallisuuskeskus, Koulujen sisäilman laatu, ylilääkäri Kari Reijula s 65.

11 Suojautuminen korjaustöiden aikana Suojaustoimenpiteissä on havaittu merkittäviä puutteita mm. koulujen peruskorjauksien yhteydessä. Tilat on korjaustöiden jälkeen siivottava huolellisesti. Niihin ei saa jäädä purkutöiden aikaista rakennuspölyä. Lähde: Hyvinvointi opetustyössä, Työturvallisuuskeskus, Koulujen sisäilman laatu, ylilääkäri Kari Reijula s 65.

12 Osallistava toimintatapasisäilmaongelman ratkaisussa Sisilmaongelmien ratkaisuun osallistuvat mm: - tilan käyttäjät: työntekijät, oppilaiden huoltajien edustajat, rehtori, kunnan koulutoimen johto - kiinteistönhallinta - työterveyshuolto - työsuojelu - ympäristöterveydenhuolto Lähde: 50. työterveyspäivät, seminaari 8, Mitä voimme oppia sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneilta työyhteisöiltä ja Hyvät käytännöt sisäilmasto-ongelman ratkaisussa- työyhteisönäkökulma, Loppuraportti työsuojelurahastolle , Lahtinen M., Huuhtanen P., Reijula K., Mussalo-Rauhamaa H.

13 Miten työyhteisön sisäilmaongelmat on ratkaistu onnistuneesti? Yhteisiä piirteitä: 1. Laaja moniammatillinen ja osallistava toimintatapa 2. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminta 3. Tiedotukseen ja tiedonkulun varmistamiseen panostaminen 4. Prosessimainen eteneminen 5. Huomio teknisten kysymysten ohella myös inhimillisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin Lähde: 50. työterveyspäivät, seminaari 8, Mitä voimme oppia sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneilta työyhteisöiltä ja Hyvät käytännöt sisäilmasto-ongelman ratkaisussa- työyhteisönäkökulma, Loppuraportti työsuojelurahastolle , Lahtinen M., Huuhtanen P., Reijula K., Mussalo-Rauhamaa H.

14 Miten työyhteisön sisäilmaongelmat on ratkaistu onnistuneesti? Onnistuneissa sisäilmaongelmien ratkaisuprosesseissa päätökset tehdään ryhmässä yhteisesti keskustellen ja sopien. Esimiehet ovat aktiivisen toimijan roolissa. Prosessin kuluessa syntyviä erimielisyyksiä ja ristiriitoja selvitetään ja sovitellaan aktiivisesti. Avoimia konflikteja vältetään. Työntekijöiden kokemuksiin suhtaudutaan arvostavasti. Avoin ja asiallinen tiedottaminen lisää luottamusta. Lähde: 50. työterveyspäivät, seminaari 8, Mitä voimme oppia sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneilta työyhteisöiltä ja Hyvät käytännöt sisäilmasto-ongelman ratkaisussa- työyhteisönäkökulma, Loppuraportti työsuojelurahastolle , Lahtinen M., Huuhtanen P., Reijula K., Mussalo-Rauhamaa H.

15 Miten työyhteisön sisäilmaongelmat on ratkaistu onnistuneesti? Keskeinen tekijä on luottamuksen tai epäluottamuksen ilmapiirin kehittyminen työyhteisössä. Epäonnistuneella prosessin hoidolla voidaan hukata käytettävissä olevat resurssit ja jumiutua pitkäksi aikaa vaikeaan ongelmakierteeseen. Epäonnistuneen sisäilmaongelman ratkaisuprosessin seurauksena resurssit eivät riitä, eikä resursseja voida suunnata uusiin kosteusvauriokohteisiin, joiden sisäilmaongelmat tulisi myös ratkaista. Lähde: 50. työterveyspäivät, seminaari 8, Mitä voimme oppia sisäilmasto-ongelman ratkaisussa onnistuneilta työyhteisöiltä ja Hyvät käytännöt sisäilmasto-ongelman ratkaisussa- työyhteisönäkökulma, Loppuraportti työsuojelurahastolle , Lahtinen M., Huuhtanen P., Reijula K., Mussalo-Rauhamaa H.

16 Opettaja-lehti Mika Raitio, työsuojeluvaltuutettu Turun kasvatus- ja opetustoimi