TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TIEDOT YRITYKSESTÄ Tätä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa sovelletaan kaikissa Mediatalo ESAn yhtiöissä. Ne ovat toimintasuunnitelman rakentamishetken mukaan seuraavat: Mediatalo ESA Oy, Y- tunnus , toimiala 58130, sanomalehtien kustantaminen Ilmarisentie 7, Lahti, puh. (03) Itä-Hämeen toimipiste, Kirkkokatu 15, Heinola, puh. (03) Mediakulma, Aleksanterinkatu 10, Lahti, puh. (03) Esa Digital Oy, Y-tunnus , toimiala 73111, mainostoimistot Ilmarisentie 15200, puh. (03) Yrityksen tilikausi: Tapaturmavakuutusyhtiö: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Eläkevakuutusyhtiö: Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSHENKILÖT YRITYKSESSÄ Konsernin toimitusjohtaja: toimitusjohtaja Jaakko Lintula, Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä: HR koordinaattori Anu Repo anu.repo@mediataloesa.fi Henkilöstöjohtaja: henkilöstö- ja viestintäjohtaja Minna Valonen, minna.valonen@mediataloesa.fi, GSM

2 YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMASTA Tämä työterveyshuollon toimintasuunnitelma on rakennettu yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Toimintasuunnitelma on tehty viisivuotiseksi. Sen sisältö tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Tämän suunnitelman voimaan tuloon asti (ennen ) on noudatettu aiemmin laadittua työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANIT Mediatalo ESA ostaa työterveyshuollonpalvelut ulkopuolisilta palvelun tuottajilta. Työterveyshuollon tuottajien tarkemmat yhteystiedot ovat: Työterveys Apila Oy, Seponkatu 9, LAHTI, nimetty työterveyslääkäri Virpi Mäkelä Vastaanotto klo 8:00-16:00 Ajanvaraus p Potilasasiamies, Juuso Eerolainen, p Suomen Terveystalo Oy Heinola, Kirkkokatu krs, Heinola, nimetty työterveyslääkäri Ari Lääperi Vastaanotto klo 8:00-16:00 (ti ja to 8:00-17:00) Ajanvaraus p Potilasasiamiehet, Jaana Suosalo ja Sanna Sarin p TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISINTÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITETTA Mediatalo ESA ja työterveyshuolto ovat yhdessä sopineet seuraavat tavoitteet: 2 1. Työkyvyn tukeminen Työterveyshuollon toiminnalla tuetaan työkykyä sekä pyritään nopeuttamaan sairauslomalta työhön palaamista ja ehkäisemään pysyvää työkyvyttömyyttä. Työterveyshuolto toimii näissä asioissa tarvittavassa yhteistyössä yrityksen kanssa. 2. Työssä ja muutoksessa jaksamisen tukeminen Työterveyshuolto tukee yksilötasolla työssä ja muutoksessa jaksamista. Lisäksi työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa yhteistyössä työnantajan kanssa tiimien ja koko yrityksen tasolla tarvittaviin toimenpiteisiin työssä ja muutoksessa jaksamisen tukemiseksi. 3. Työn riskien ja vaarojen minimointi Työterveyshuolto on mukana työn kuormituksen ja riskien selvittämisessä ja arvioinnissa sekä niiden vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden suunnittelussa. Tämä toteutuu työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisessa yhteistyössä yrityksen kanssa. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimintaan liittyen on toimintasuunnitelma, joka tarkastetaan vuosittain. Työsuojelupäällikkö on 4/2016 alkaen HR koordinaattori Anu Repo anu.repo@mediataloesa.fi p Työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri osallistuvat erikseen sovittuna työsuojelutoimikunnan kokouksiin.

3 Mediatalo ESAn ja työterveyshuollon yhteistyöhön kuuluu jokaisen vuoden alussa yhteistyöpalaveri, jossa seurataan yhteistyön toteutumista ja työterveyshuollon toimintaa. Seurantapalaveriin osallistuu työterveyshuollon puolesta työterveyshuollon yhteyshenkilö HR koordinaattori Anu Repo. YRITYKSEN TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS SEKÄ TODETUT TYÖTERVEYSTARPEET Yrityksen ydintehtävä on monimediainen journalistisen sisällön tuottaminen. Sisältöä tuotetaan sekä B2B- (ilmoitus-, markkinointi- ja muut viestintäsisällöt) että B2C-asiakkaiden (journalistinen sisältö) tarpeisiin. Mediapalvelujen tarjontaan kuuluvat sanomalehdet, kaupunkilehdet, verkkopalvelut ja radio. Lisäksi yritys tarjoaa kuva-, ääni-, ja videotuotannon ratkaisut sekä paino- ja jakelupalvelut. Yritys vastaa myös omien tuotteiden kuluttaja- ja yritysmyynnistä sekä omien tukipalveluiden tuottamisesta. Yrityksessä on myös oma lounasravintola. Työntekijät toimivat oman tehtävänsä asiantuntijoina media-alan jatkuvassa muutoksessa. Tämä edellyttää hyvää osaamista, luovuutta, innovatiivisuutta, motivaatiota ja sitoutumista. Painotyöntekijöillä ja lehdenjakajilla työ on fyysisesti kuormittavaa ja suurelta osin yöllä työskentelyä. Kokoaikaisten työntekijöiden keski-ikä on 44,7 vuotta ja jakajien 46,8 vuotta (2014). Vuonna 2014 sairauspoissaolot kokoaikaisten työntekijöiden osalta vuonna olivat 3,7 % (sisältäen lehdenjakajat) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä ei ollut lainkaan. Näiden lukujen kehittymistä seurataan vuosittain työsuojelutoimikunnassa. Työssä hyvinvointi nähdään tärkeänä asiana. Siihen liittyen on keskeistä, että työpaikalla yhteistyössä huolehditaan terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä sekä laajemmin kaikista työhyvinvointiin vaikuttavista asioista ja työntekijät huolehtivat omasta terveydestään sekä työkyvystään. Työterveyshuolto tukee osaltaan edellä mainittujen asioiden toteutumista. 3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ / LAKISÄÄTEINEN, ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO (KELA I) Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitysten tavoitteena on selvittää työstä johtuvia vaaroja ja haittoja. Työterveyshuolto tekee niitä yhteistyössä yrityksen työsuojelupäällikön, esimiehen, henkilöstön ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Työterveyslääkäri on mukana tarvittaessa. Työpaikkaselvitykset tehdään lehtipainon työntekijöille kolmen vuoden välein ja muille viiden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksestä raportin, jonka hän toimittaa työsuojelupäällikölle, joka huolehtii tarvittavasta jakelusta muille selvityksessä mukana olleille. Työpaikkaselvityksen perusteella tehtävistä toimenpiteistä vastaavat yhdessä sovitut henkilöt. Vastuu toimenpiteiden seurannasta on esimiehellä ja työsuojelupäälliköllä. Työterveyshuolto vastaa toimenpidesuositustensa toteutuksen seurannasta olemalla työsuojelupäällikköön yhteydessä n. puolen vuoden kuluttua työpaikkaselvityksen toteutuksesta. Työpaikkaselvityksissä hyödynnetään aiemmin kerättyä tietoa, keskustelua ja havainnointia. Työterveyshuolto ja HR sopivat mahdollisesta kyselyjen tai työhygieenisten mittausten käytöstä.

4 Toimintasuunnitelmakaudelle suunnitellut työpaikkaselvitykset: Mediatalo ESA jakajan työ 2016 (tehty viimeksi 5/2011) Ravintola Esa Lounas 2017 (tehty viimeksi 11/2011) toimituksellinen työ 2019 (tehty viimeksi 6/2014) toimihenkilö/asiantuntijatyö 2020 (tehty viimeksi 10/2015) lehtipaino 2020 (tehty viimeksi 10/2015) Toimintaa seurataan toteutuneiden työpaikkaselvitysten ja niiden raporttien avulla. Lisäksi tarkastellaan tehtyjä johtopäätöksiä ja suositusten toteutumista. Työpaikkaselvitys voidaan toteuttaa myös ns. suunnattuna selvityksenä. Sellainen selvitys tehdään tarpeen mukaan. Suunnattu selvitys voidaan kohdistaa esim. psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysisiin kuormitustekijöihin, työyhteisöön liittyviin asioihin tai työhygieniaan. Suunnatussa selvityksessä voidaan tarvittaessa käyttää työterveyshuollon ammattihenkilöiden lisäksi työterveyshuollon asiantuntijoita esim. työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia. Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshuolto toteuttaa tarvittavaa yksilö- ja ryhmätason ohjausta ja neuvontaa terveyden edistämiseksi, työkyvyn tukemiseksi sekä työhön liittyvien kuormitustekijöiden ja riskien vähentämiseksi. Ensiapuvalmius Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä tai sen välittömässä läheisyydessä työskentelee ensiaputaitoinen henkilö. Myös eri työvuorot pyritään huomioimaan. Yritys huolehtii ensiapukoulutuksen järjestämisestä ja tähän liittyen tehdään tarvittaessa yhteystyötä työterveyshuollon kanssa. Yrityksessä huolehditaan myös tarvittavasta ensiapuvälineistöstä. 4 Ensiapukoulutusta järjestetään kolmen vuoden välein. Suunnitelman mukainen seuraava ensiapukoulutuksen ajankohta on 1019 keväällä. Tätä toiminnan osaa seurataan ensiapukoulutettujen määrällä. Terveystarkastukset: Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus on työterveyshoitajan tekemä terveystarkastus, jota edeltää aina työterveyshuollon terveyskysely. Tarkastus sisältää haastattelun lisäksi tarpeellisia tutkimuksia, kuten verenpaineen mittauksen, sekä tarvittavia laboratoriokokeita. Tarvittaessa varataan aika myös työterveyslääkärin vastaanotolle. Työhöntulotarkastus tehdään vakituisten työtekijöiden osalta ennen työsuhteen solmimista. Työhöntulotarkastuksista tehdään aina työhönsopivuuslausunto kahtena kappaleena, joista toinen jää tarkastetulle henkilölle ja toinen hänen itsensä toimitettavaksi tulevalle esimiehelleen. Altisteisesta työstä lausunnon työhön sopivuudesta kirjoittaa aina työterveyslääkäri. Työhöntulotarkastusten sisällössä huomioidaan työn mahdolliset altisteet, kuten ne tässä suunnitelmassa on tarkemmin kuvattu. Terveystarkastukset: Ikäkausitarkastukset Ikäkausitarkastukset tehdään viiden vuoden välein sinä vuonna, kun henkilö täyttää 30, 35, 40, 45 ja 50. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein eli henkilön täyttäessä 53, 56, 59, 62 ja 65.

5 Ikäkausitarkastusten tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä huomioiden sekä työhön että elämäntapoihin liittyvät riskit. Ikäkausitarkastus on työterveyshoitajan tekemä terveystarkastus, joka sisältää haastattelun lisäksi tarpeellisia tutkimuksia, kuten verenpaineen sekä tarvittavia laboratoriokokeita (lipidit, hb, alat, gluk, krea, gt). Tarvittaessa varataan aika myös työterveyslääkärin vastaanotolle. Ikäkausitarkastuksen yhteydessä käsitellään yksilöllisesti tarve näyttöpäätetyöntekijän näöntarkastukselle. Terveystarkastukset: Osatyökykyiset Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seurantaa tehdään yksilöllisesti tarpeen mukaan. Tavoitteena on tukea yksilön työkyvyn ylläpitämistä ja estää osatyökykyisen työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn huononeminen työoloja sekä työ- ja suorituskykyä seuraamalla. Osatyökykyinen ohjataan tarvittaessa tutkimukseen ja hoitoon. Työterveyshuolto huolehtii myös pitkällä sairaslomalla olevan henkilön terveydentilan seurannasta. Yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa pyritään erilaisin toimenpitein nopeuttamaan työhön paluuta sekä ennalta ehkäisemään pysyvää työkyvyttömyyttä. Pitkiltä sairauslomilta voidaan tarvittaessa palata esim. työkokeilun tai osa-aikasairausloman kautta työelämään. Terveystarkastukset: Melutyö Melulle altistuvat lehtipainossa työskentelevät henkilöt. Melutyötä tekevien osalta työterveyshuolto huolehtii työhöntulotarkastuksen yhteydessä tarvittavasta kuulontutkimuksesta. Uusilla melutyöntekijöillä kuulo tutkitaan vuosittain neljän vuoden ajan. Sen jälkeen kuulon seurantaa tehdään kolmen vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Työterveyshoitaja ohjaa kaikki ne, joiden kuuloluokka >2 työterveyslääkärin arvioon. Työhöntulotarkastuksen työkelpoisuusarvion allekirjoittaa työterveyslääkäri tehtyjen selvitysten perusteella tai tarvittaessa työterveyslääkärin tarkastuksen pohjalta. 5 Terveystarkastukset: Yötyö Yötyöntekijöiden tarkastukset ovat jakajien terveystarkastuksia. Jakajat ovat osa-aikaisia työntekijöitä, joilla on usein päätyönantajana joku toinen yritys. Tähän liittyen heillä on usein myös työterveys järjestettynä muualla. Jakajien osalta terveystarkastuksen tavoitteena on kerätä työntekijän terveydentilaa koskeva olennainen tieto ja antaa sen perusteella tarvittava neuvonta ja ohjaus. Tämän toteuttamiseksi voi riittää työterveyshuollon toimesta tehty yötyöntekijän terveyskysely ja puhelin keskustelut. Terveystarkastuksiin kutsutaan vain tarpeen mukaan tai aina työntekijän niin halutessa. Yötyöntekijän terveystarkastus on työterveyshoitajan tekemä tarkastus, jossa huomioidaan erityisesti yötyön terveysriskit. Tarkastus koostuu terveyskyselystä ja sen jälkeen tarvittaessa tehtävästä terveystarkastuksesta ja tarpeellisista tutkimuksista, kuten verenpaineen mittaamisesta ja laboratoriokokeista. Tarvittaessa varataan aika työterveyslääkärin jatkotarkastukselle. Yötyöntekijöille tehdään työhöntulotarkastus 4 kk kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimiehet ohjaavat perehdytyksen yhteydessä varaamaan ajan. Tästä seuraava tarkastus tehdään vuoden kuluttua, jonka jälkeen terveystarkastusvälit ovat seuraavat:

6 <25 v viiden vuoden välein v viiden vuoden välein v 3 vuoden välein >60 v 1 vuoden välein Terveystarkastukset: Liuotinaineet Painovärit ja pesuaineet ovat nykyisin vähän haittoja aiheuttavia. Näiden osalta seurataan kuitenkin mahdollista altistusta ja mikäli sitä työtehtävissä on, tehdään lääkärintarkastus työhön sijoittaessa ja tämän jälkeen määräajoin. Tarkastuksen lisäksi otetaan tarvittavat laboratoriokokeet. Seurannan mahdollistamiseksi työnantaja huolehtii käyttöturvallisuustiedotteiden saatavuudesta ja niiden kopioiden toimittamisesta työterveyshuoltoon. Mahdolliseen altistumiseen kiinnitetään huomiota myös työpaikkaselvitysten yhteydessä. Terveystarkastukset: Elintarviketyö Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneiden yli kolme päivää kestäneiden matkojen jälkeen ohjataan elintarviketyötä tekevät salmonellanäytteeseen. Terveystarkastukset: Ajokortti Sellaisten henkilöiden osalta, joilla työtehtävien hoito edellyttää auton käyttöä, työterveyshuoltoon sisältyy lääkärin tarkastukset ajokorttia varten. Terveystarkastukset: Yleistä Terveystarkastuksessa tehdään henkilökohtainen työterveyssuunnitelma ja sovitaan tarvittavasta yksilöllisestä seurannasta. Kaikkien terveystarkastusten toteutumista seurataan vuosittain toteutuneiden tarkastusten lukumäärällä. 6 Muu työkykyä ylläpitävä toiminta Yrityksen työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Käytännön toimenpiteitä valitaan niin, että ne tukevat yrityksen tavoitteita ja strategiaa. Yrityksellä on varhaisen välittämisen malli ja HR toimii esimiesten tukena työkykyongelmien hoitamiseksi sekä ennaltaehkäisemiseksi. Työterveyshuolto tekee näissä asioissa yrityksen kanssa yhteistyötä salassapitovelvollisuutta noudattaen. Työnantaja kustantaa työkykyasioissa erikoislääkärissä käynnin työterveyslääkärin lähetteellä 1-2 kertaa/ asia työntekijän työkykyä uhkaavassa tilanteessa työkyvyn ylläpitämiseksi, sen palauttamiseksi tai hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Työkykyä uhkaavissa tilanteissa yrityksen nimetty työterveyslääkäri tai -hoitaja voi laittaa työntekijälle lähetteen työpsykologin vastaanotolle kuitenkin korkeintaan kaksi käyntiä vuodessa (ei kalenterivuosi) tai työfysioterapeutille korkeintaan kaksi kertaa vuodessa (ei kalenterivuosi). Tarvittaessa voidaan sopia erikseen työpsykologin ryhmäneuvontaa ja ohjausta sekä työfysioterapeutin palveluista työskentelyergonomiaan liittyvissä asioissa. Työterveyshuolto pyrkii varhaiseen päihdeongelmien tunnistamiseen ja huolehtii tarvittaessa hoitoonohjauksesta ja siihen liittyvästä seurannasta.

7 Työterveyshuolto arvioi mahdollista kuntoutustarvetta ja on mukana kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Työnantaja kustantaa ulkomaille suuntautuvien työtehtävien hoitoon tarvittavat rokotukset. Sairauspoissaolojen seuranta on esimiesten sekä yrityksen HR:n tehtävä. Työterveyshuollon kanssa tehdään tähän liittyen tarvittavaa yhteistyötä. Työtapaturmatiedot toimitetaan myös työterveyshuoltoon. Työnantaja tiedottaa työterveyshuoltoa työsuhteissa tai työskentelyolosuhteissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista. Näöntarkastukseen työterveyshuollon yhteistyökumppanille pääsee työterveyshoitajan tai lääkärin lähetteellä. TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ / SAIRAANHOITO (KELA II) Sairaanhoidon tavoitteena on työkyvyn alenemisen ja ennenaikaisen eläköitymisen ennaltaehkäisy sairauksien oikea-aikaisella ja asiantuntevalla hoitamisella. Sairaanhoito auttaa palauttamaan heikentyneen työ- ja toimintakyvyn sekä tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä varhaisessa vaiheessa. Sairaanhoidon laajuus Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, johon kuuluu sairaanhoidon vastaanottokäynnit ulkopuolisen yhteistyökumppanin työterveyslääkärillä ja työterveyshoitajalla. He voivat tarvittaessa ohjata asiakkaan jatkohoitoon, josta työantajan tarjoamaan työterveyshuollon sairaanhoitoon sisältyy erikseen mainitut osat. 7 Sairaanhoitoon sisältyy yleisimmät laboratoriotutkimukset ja kuvantamiset erillisen listan mukaan. Vuosittain seurataan yksiköittäin toteutuneiden sairaanhoitokäyntien lukumäärää sekä sairauspoissaolojen määriä. Pitkien ja usein toistuvien sairauslomien syitä seurataan. Lisäksi on hyvä huomioida, että työntekijällä, jolla on Mediatalo ESA työsuhteen lisäksi päätyönantaja, tulee työterveyshuollon sairaanhoitoa käyttää päätyönantajan työterveyshuollossa. LOPUKSI Tämä suunnitelma on käsitelty työsuojelutoimikunnan kokouksessa Lahdessa Minna Valonen, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Anu Repo, työsuojelupäällikkö