KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Sunan koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät (johtoryhmä) (johtoryhmä) Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Antti Aarnio, puheenjohtaja Sebastian Kotonen, rehtori

2 2 Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä. A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Koulussamme on lukuvuoden alkaessa 227 oppilasta vuosiluokilla 1-6 ja esiopetusluokka. Esiopetusluokka kuuluu hallinnollisesti Hösmärinpuiston päiväkotiin. Opetusryhmiä on 11, joista kaksi ovat yhdysluokkia (2-3 ja 4-5). Koulussamme on kolme erityisopetusryhmää (sosiaaliset taidot ja tunne-elämän vaikeudet). Oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuoden alkaessa: 1. lk.: 49, 2. lk.: 29, 3. lk.: 46, 4. lk.: 39, 5. lk.: 32 ja 6. lk.: 32. Oppitunnit järjestetään klo välisenä aikana. Koulupäivien alkamisajat ovat 8.00, 9.00 ja Koulupäivien päättymisajat ovat 12.00, 13.00, ja Ruokailu on porrastettu klo väliselle ajalle. Tukiopetusta annetaan oppilaille tarpeen mukaan. Ne oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelevat S2 -oppimäärän äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla siten, että oppilaan opiskelua tuetaan tarvittaessa S2 - tukitunneilla. Maahanmuuttajaopetus järjestetään integroidusti yleisopetuksen opetusryhmissä sekä erillisillä S2/mmo-tukitunneilla. 1 vvh valinnaisuus toteutetaan luokilla 4-6 siten, että jokainen oppilas osallistuu kahden eri valinnaisaineen opetukseen lukuvuoden aikana (ks. liite 2). Koulussamme toimii koulukirjasto, jonka toiminnasta vastaa opettaja Henna Vertanen. Kirjastotoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä oppilaiden kanssa. Opetusta järjestetään tarpeen ja resurssien mukaan jakotunneilla, jotka mahdollistavat oppilaiden yksilöllisemmän tukemisen ja ohjauksen. Opetusta järjestetään osin yli luokka-asterajojen, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden tunteen lisääntymisen ja joustavuuden opetuksen järjestämisessä. Koululla on laaja juhlakalenteri. Lukuvuoden aikana järjestettävät isoimmat juhlat ovat joulujuhla, kevätjuhla sekä Lehmät lentää -konsertti keväällä. Lisäksi koulussa järjestetään eri ajankohtiin sopivia juhlia. Seurakunta pitää koululla päivänavauksia. Seurakunnan päivänavausten ja muiden kirkollisten toimitusten aikana uskontokuntaan kuulumattomille ja vähemmistöuskontoihin kuuluville oppilaille järjestetään muuta opetussuunnitelman mukaista toimintaa. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Johtokunta päätii keväällä, että lauantaityöpäiviä ei anota pidettäväksi lukuvuonna OPETUSTUNNIT

3 3 Oppituntien alkamis- ja päättymisajat , , , / , , , Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Joskus opetuksen järjestäminen vaatii, että lukujärjestysajoista joudutaan poikkeamaan. Mikäli lukujärjestyksiin tulee muutoksia, huolehditaan siitä, että oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä täyttyy, eikä ylity kohtuuttomasti. Koteja ja oppilaita informoidaan muutoksista hyvissä ajoin Wilman kautta ja suullisesti koulussa. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Koulussa järjestettävän kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille mielekästä harrastustoimintaa kouluaikojen ulkopuolella sekä lisätä oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun työskennellään yli luokkarajojen. Koululla järjestetään seuraavia kerhoja koulun toimesta: robotiikkakerho, kässäkerho, kuviskerho, läksykerho (mahdollisesti), ekaluokkalaisten aamukerho ja kuoro. Koulun järjestämään kerhotoimintaan saattaa tulla muutoksia lukuvuoden aikana. Muutoksista tiedotetaan erikseen Wilman kautta. Lisäksi koulupäivän aikana järjestetään oppilaiden pitämiä välkkäkerhoja, jotka oppilaat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opettajien tukemina. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Kutsu poliisi 112 -konsertti Tapiolasalissa 25.9., 1. -luokkalaisten ryhmäytymispäivä Velskolassa 29.9., 3. - luokkien ryhmäytymispäivä Velskolassa , 6A:n leirikoulu Velskolassa , 6A Yrityskylässä 3.11., 6. -luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhla Opinmäessä 1.12., joulukirkko Tuomiokirkossa , Kutsu poliisi 112 -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä 17.3., kuoroleiri keväällä erikseen täsmennettävänä aikana. Lisäksi muuta erikseen tiedotettavaa toimintaa koulun ulkopuolella. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Kirjoita tähän Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Lähtökohtaisesti kaikki luokat hyödyntävät KULPS!-tarjontaa luokalle sopivalla tavalla. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Elina Hietanen Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT

4 4 Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Ks. liite 3. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksi koko koulun yhteinen vanhempainilta. Vanhempainilta pidetään keskiviikkona Vanhempainiltoja voidaan tarvittaessa järjestää lisää esim. johonkin tiettyyn teemaan liittyen. Luokanopettajat tapaavat vanhemmat vähintään kerran lukuvuoden aikana huoltajatapaamisessa. Ensimmäisten luokkien oppilaiden vanhemmat ovat oikeutettuja vähintään kahteen huoltajatapaamiseen. Lisäksi tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Koulu tukee luokkatoimikuntien ja vanhempainyhdistyksen toimintaa. Vanhempainyhdistyksen kokouksissa on pääsääntöisesti koulun edustaja mukana. Kodit kutsutaan mukaan koulun erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Loppusyksyksi on suunnitteilla koko koulun yhteinen pikkujoulutapahtuma yhteistyössä Vanhempainyhdistyksen kanssa. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa asioitaessa käytetään asiointitulkkia tarpeen mukaan. Wilma-viestinnästä on keskusteltu opettajien kanssa Keskustelussa korostettiin positiivisen viestinnän merkitystä. Lisäksi keskusteltiin, että Wilman ohessa myös muut yhteydenpitokeinot ovat käytössä (tapaamiset, puhelut). Kodin ja koulun yhteistyön toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Koulun itsearviointisyklin mukaiset huoltajapalautekyselyt antavat tietoa yhteistyön toimivuudesta. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Koulussa järjestää iltapäiväkerhotoimintaa Hsis oy, jonka kanssa on laadittu koulusopimus. Koulun tiloissa toimivasta esiopetuksesta vastaavan Hösmärinpuiston päiväkodin kanssa tehdään yhteistyötä. Teemme yhteistyötä myös lähikoulujen kanssa (erityisesti Tuomarila ja Saarnilaakso). Koulun kuoro ja Vanhempainyhdistys tekevät yhteistyötä Lastenklinikoiden kummit ry:n, Universal levy-yhtiön ja Teflon Brothers - yhtyeen kanssa varojen keräämiseksi uuden Lastensairaalan rakentamiseksi. Muita yhteistyötahoja ovat mm. MLL, seurakunta, kirjasto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT (Yrityskylä), Omnian pajat (audio- ja bändipaja), Konserttikeskus ja Wau ry. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Jätteiden kierrätys, paperinkeräys, pahvin keräys, kestävän kehityksen raati, ekotukihenkilö-koulutus, ruokahävikin seuraaminen, tiedottamisen pääpaino sähköisessä viestinnässä. Sosiaalista kestävää kehitystä edistetään välkkäkerhojen, välkkäreiden, oppilasparlamentin, verson ja kestävän kehityksen raadin avulla. Koulussa kiinnitetään huomiota kierrätykseen, ruokahävikin pienenä pitämiseen ja turhaa kulutusta ehkäisevään toimintaan. Kestävän kehityksen raati (ent. ympäristöraati) jatkaa toimintaa. Raadin toiminnan painopistealuetta tarkennetaan (kestävä kehitys laajana käsitteenä). Lukuvuoden aikana kestävää kehitystä nostetaan esille monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Koulussa toteutetaan mahdollisesti lelukierrätyspäivä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Toistaiseksi ei ajankohtainen. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Toimintavuoden aikana koulun yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämistä jatketaan suunnittelemalla ev.lut. opetukseen kuulumattomille oppilaille yksi tai useampi oma, kirkollisten juhlien aikaan järjestettävä juhla. Tavoitteena on huomioida en-

5 5 tistä paremmin kirkollisiin (ev.lut.) tilaisuuksiin osallistumattomat oppilaat tarkoituksenmukaisella ET:n opetussuunnitelmaa palvelevalla ohjelmalla. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Myönteisen ja monipuolisen arviointikulttuurin kehittymistä vahvistetaan osaamista jakamalla. Opettajat osallistuvat positiivisen pedagogiikan koulutukseen. II. III. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Lasten kuuleminen sekä arvostava ja myönteinen kohtaaminen ovat tärkeä osa oppilaan hyvinvointia koulussamme. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan oman yhteisönsä hyvinvointiin oppilasraadeissa ja kerhoissa. Oppilaita kannustetaan kehittämään oppimisympäristöään ikätasonsa mukaisesti. Verso-sovittelua nostetaan näkyvämmin esille pienten riitojen sovittelussa. Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa lapset ovat mukana vahvasti kokonaisuuden suunnittelussa ikätaso huomioiden. Oppilasraatien toimintaa nostetaan esiin esim. ilmoitustaululla tai sähköisellä ilmoitustaululla. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Opettajien kouluttamista digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönotossa ja taitojen syventämisessä jatketaan. Koulutuksissa keskitytään O365-taitojen syventämiseen. Hyväksi koettuja digi-ideoita jaetaan työyhteisössä. Oppilaiden osaamista ja vertaisopetusta nostetaan esille digitutoreiden kautta. Olemassa olevia laitteita käytetään monipuolisesti jakaen osaamista opettajien kesken. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Sunan koulu on aktiivisesti järjestänyt monenlaisia tapahtumia Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Keväällä 2017 järjestimme yhdessä Helsingin poliisisoittokunnan kanssa kaksi Kutsu Poliisi 112 -konserttia täydessä Tapiolasalissa. Konsertit saavat jatkoa syksyllä Yhdessä puolustusvoimien varusmiessoittokunnan, Espoo International Schoolin, Opinmäen ja Espoon kaupungin sivistystoimen kanssa järjestämme koululaistapahtuman Opinmäessä pe kaikille Espoon koulujen 6. -luokkalaisille. Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Lokakuussa vietetään lukukuuta. Teema jatketaan marraskuussa, jolloin nostetaan lukemista esille koko koulun tasolla. Lukukokemuksia jaetaan yhteisöllisesti; esim. kootaan yhteinen lukupuu, kirjavinkkauksia koulukirjaston kirjoista oppilailta oppilaille, yritetään järjestää kirjailijavierailu, pidetään teemakuukauden aikana koko koulun yhteisiä lukuhetkiä, pukeudu kirjan hahmoksi -päivä. Järjestetään oppilaille mahdollisuuksia lukea koulupäivän aikana (koko luokan lukutunnit, kummiluokkien lukuhetket). Kannustetaan oppilaita suorittamaan lukudiplomia. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Sunan koulu on Liikkuva koulu. Vuosittain osallistumme aktiivisesti erilaisiin koululaisurheilutapahtumiin. Lisäksi vuosittain koulumme 5. -luokkalaiset koulutetaan välkkäriliikuttajiksi, jotka järjestävät välitunneille liikunnallista ohjelmaa. Koulu tekee yhteistyötä myös WAY ry:n kanssa ja hyödyntää KULPS!:n tarjoamia liikuntaohjelmia.

6 6 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Opettajien täydennyskoulutus painottuu edelleen opettajien digitaitojen kehittämiseen. Lisäksi opettajille järjestetään koulutus uhka- ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä positiivisesta pedagogiikasta. Tutor-opettajatoiminnan kautta koulua kehitetään työyhteisön ja yksittäisten opettajien kehitystarpeiden mukaisesti. Teemoina on mm. osaamisen jakamisen kulttuurin kehittäminen, digitaitojen käyttöönotto opetustyössä. Laajempana kehityskohteena Tutoropettajatoiminnassa on oppimisympäristöjen design-osaaminen (fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen) ja hyvinvointiosaaminen. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. 1. Apulaisrehtori Elina Hietanen p Apulaisrehtori Tiina Raula, p VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Lokakuun loppuun mennessä. Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Ensimmäinen kouluviikko. Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Henna Vertanen, Sebastian Kotonen, Kirsi Mikkola, Outi Rinne, Marja Hänninen Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Sebastian Kotonen, Elina Hietanen, Tiina Raula Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Rehtori ja apulaisrehtori ovat vastuussa, että sijaiset perehdytetään töihin tullessa. Koululla on sijaisen kansio, josta löytyy tarvittavat tiedot turvallisen koulupäivän takaamiseksi. Poissaolevilta opettajilta toivotaan ohjeita sijaisille mahdollisuuksien mukaan. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma