KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Koulun nimi Lintulaakson koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Käsitellään lokakuun aikana. Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä. A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN

2 2 Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Lukuvuoden aikana syvennytään uuden opetussuunnitelman sisältöihin ja sen mukaisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lintulaakson koulussa opiskelee 542 oppilasta 27 eri ryhmässä. Vuosiluokkakohtaiset oppilasmäärät: Esiopetus 71 opp, 1lk. 79 opp, 2lk. 79 opp, 3lk. 77 opp, 4lk. 82 opp, 5lk. 80 opp, 6lk. 73 opp. Koulussamme on kolme esiopetusryhmää, joista kaikissa opiskelee valmistavan opetuksen-oppilaita. Alkuopetuksen molemmilla luokkatasoilla on Hyvä alku ryhmä ja kolmannesta kuudenteen luokkaan Hyvä jatko -ryhmät, joissa kaikissa opiskelee yhdessä sekä yleis- että erityisopetuksen oppilaita. Tehostetun tuen piirissä oppilaita on 55. Valmistavan opetuksen oppilaita on 21, integroidun maahanmuuttajaopetuksen oppilaita on 21. S2 -opiskelijoita on 105 oppilasta. Oman äidinkielen opiskelijoita ja kielen ylläpito-opiskelijoita on 63 oppilasta. Lukuvuoden ns. merkkitapauksia ja juhlapäiviä käsitellään päivänavauksina ja muina tapahtumina. Toimintaa jäsennetään toimintakalenterin mukaan luokkien oppilaat valitsevat kurssitarjottimelta lukujärjestykseensä yhden vapaavalintaisen oppitunnin syyslukukauden ajaksi ja yhden kevääksi. Syyslukukaudella järjestämme Suomi 100 -juhlan sekä joululaulajaiset. Joululaulajaisten järjestelyvastuu on 2 -luokilla. Väliarviointitodistuksia ei oppilaille laadita. Tämä korvataan tammi-helmikuussa 2018 suoritettavilla arviointikeskusteluilla. Arvioinnin kohteena on erityisesti oppiminen, johon sisältyvät mm. opinnoissa edistyminen ja osaaminen. Myös työskentelyä arvioidaan. Opettajat antavat suullisen palautteen lisäksi palautetta myös kirjallisesti. Lukuvuositodistukset annetaan la Koulu tukee oppilaiden opintojen etenemistä monin eri tavoin, jotta vuosiluokilla eteneminen mahdollistuisi tavanomaiseen tahtiin. Koulukirjasto on avoinna päivittäin ja sen ylläpidosta huolehtii kaksi kirjastosalongin päällikköä. Ruokailussa luokat jaetaan ruokavuoroihin. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ohjaavat ja valvovat oppilaiden ruokailua. Henkilöstö pyrkii sijoittumaan eri pöytiin ja syömään lasten kanssa samassa pöydässä poikkeuksia lukuun ottamatta. Avustajien ruokailu sovitetaan apua tarvitsevien lasten ruokailuun. Tarvittaessa toteutetaan ns. joustavia opetusjärjestelyjä, joissa oppilaiden ryhmäjakoja voidaan muuttaa. Rehtori voi päättää oppilaan opetuksen järjestämisestä tilapäisesti jossain toisessa oman koulun ryhmässä. Tilaa on myös vapaammalle ja spontaanimmalle toiminnalle, kuten Linnun livelle, joka on esim. luokkatasoittain järjestetty tilaisuus, jossa lapset esittävät omia ohjelmiaan toisilleen. Oppilaiden koulupäivät alkavat koululta ja päättyvät koululle. 2. TYÖAJAT

3 3 Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Lintulaakson koulussa ei tehdä lauantaityöpäivää tänä vuonna. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. Petteri hoitaa Koulun oppitunti-, ruoka-aika- ja välituntiaikataulu on lukuvuonna seuraava: Esi luokat tunti välitunti tunti tunti ruokatauko porrastaen alemmilla luokilla alempien luokkien tunti välitunti tunti välitunti tunti välitunti tunti

4 luokat tunti välitunti tunti tunti välitunti tunti ruokatauko porrastaen ylemmillä luokilla tunti välitunti tunti välitunti tunti välitunti tunti Aikatauluja mukautetaan tarvittaessa opetusryhmien tarpeiden mukaan. Mikäli esim. oppitunteja pidetään iltapäivällä peräkkäin ilman välitunteja, voidaan oppilaat päästää aiemmin kotiin. Opettajat ilmoittavat aina tällaisista poikkeusjärjestelyistä huoltajille etukäteen. Ruokataukoon sisältyvien välituntiaikojen tarkentuminen käy ilmi henkilökunnan huoneessa olevasta ruokavuorolistasta. Välituntivalvonnat hoidetaan henkilökunnan huoneessa olevan vuorolistan mukaisesti. Lukukausien alkaessa ja päättyessä luokanopettajien omat tunnit muodostavat työskentelyn rungon, johon muiden opettajien tunnit sovitetaan. Oppilaille ei voi tulla ns. Hyppytunteja. Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA

5 5 Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Tänä vuonna koululla järjestetään runsaasti maksutonta kerhotoimintaa. Osa kerhoista on ns. koulun omaa kerhotoimintaa ja osa on järjestetty yhteistyössä mm. valtion Kärkihanke -rahoitusta saavien tahojen kanssa. Lisäksi koulun vanhempainyhdistys on aktiivisesti mukana järjestämässä oppilaille koulupäivän jälkeistä toimintaa. Kaikki halukkaat eivät välttämättä mahdu kaikkiin kerhoihin. Mikäli koulun kerhoihin on enemmän ilmoittautuneita kuin kerhoon voidaan ottaa, arvotaan osallistujat. Koulun ulkopuolisten kerhojen osallistujista päättää kerhon järjestäjä. Koulun maksuttomat kerhot: Metsäretkikerho (4 kertaa) luokkalaisille torstaisin klo (Tove Rosenberg, 2B:n opettaja) Näytelmäkerho 2. -luokkalaisille keskiviikkoisin klo (Riika Kotka, 1C.n opettaja) Läksykerho luokkalaisille torstaisin klo (Taru Kantonen, 2A:n opettaja) Läksykerho luokkalaisille maanantaisin klo (Raija Klemola, 5A:n opettaja) Palloilukerho luokkalaisille torstaisin klo (Matti Sipilä, liikunnan opettaja) Tieto- ja viestintätekniikkakerho luokkalaisille tiistaisin klo (Maikku Sarvas) Tieto- ja viestintätekniikkakerho luokkalaisille tiistaisin klo (Maikku Sarvas) Liikuntaleikkikerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Kevätlukukaudella järjestetään mahdollisesti myös kuoro- ja tanssikerhot Koulun maksuttomat yhteistyökerhot WAU -liikuntakerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo WAU -liikuntakerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Musiikkiopisto Estradan Musiikki- ja Bändikerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Musiikkiopisto Estradan Musiikki- ja Bändikerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Vanhempainyhdistyksen järjestämät kerhot (pieni osallistumismaksu) Shakkikerho maanantaisin klo Englannin kielen kerho perjantaisin klo Luontokerhon ajankohta vahvistuu pian. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Luokat tekevät leirikouluja ja opintokäyntejä. Leirikoulun järjestäminen on opettajalle vapaaehtoista. Leirikouluun lähtevän opettajan päivärahat maksetaan koulun budjetista. Muista kuluista huolehtivat oppilaiden vanhemmat. Kaikille oppilaille taataan osallistumismahdollisuus riippumatta oman perheen rahoitusmahdollisuuksista. Leirikouluohjelmat ja -järjestelyt hyväksyy koulun johtokunta.

6 6 TET eli yläkoululaisten työelämään tutustuminen: Sovitaan oppilaille vastuuopettaja, joka vastaa tutustumisjakson toteutumisesta. Osallistutaan urheilu- ja kulttuuritapahtumiin koulun ulkopuolella. Osallistutaan uimaopetukseen kunnan tarjoamassa laajuudessa luokkien oppilaille voidaan järjestää lisäuinteja mahdollisuuksien mukaan. Koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Henkilökunnan ja kuudesluokkalaisten välinen pesäpallo-ottelu kevätlukukauden loppupuolella. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Lintulaakson koulussa luokkatasojen opettajat suunnittelevat yhteistyössä kunkin luokkatason KULPStoiminnan. Yhteistyötä tehdään kohteiden valinnassa, ilmoittautumisessa, vanhemmille tiedottamisessa ja KULPS -retkien aikana. Koulun luokkakoot ovat suuria ja koulunkäyntiavustajien apua tarvitaan KULPS -retkien turvallisen sujumisen varmistamiseen. Retkipäivinä avustajaresurssia kohdennetaan retkelle lähtevien luokkien mukaan. KULPS-tarjottimien vierailukohteita pyritään käyttämään monipuolisesti. Kohteiden valinnoissa otetaan huomioon kunkin vuosiluokan oppimistavoitteet. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös se, missä kukin luokka/luokka-aste on jo aiempina vuosina vieraillut. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Kulps- ja kulttuuriyhteysopettaja on erityisluokanopettaja Maarit Vanninen. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestäminen Suomi100 -hengessä on Lintulaakson koulun tapa viettää Suomi100 -juhlavuotta. Keväällä 2017 monialaisten teemana oli Suomen luonto ja kulttuuri. Syksyllä 2017 yleisteemana on Suomen historia. Luokkatasot sopivat yhdessä kullekin luokkatasolle soveltuvan toteutustavan. Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan pääosin keskitetysti viikoilla Oppilaiden osallisuus Oppilaat osallistuvat oppimiskokonaisuuksien ja niistä syntyvien tuotosten suunnitteluun. Oppilaat ideoivat valittuun teemaan näkökulmia ja tutkimusaiheita yhdessä opettajien kanssa. Oppilaskunnan hallitus käsittelee kokouksessaan valittua teemaa. Oppilaat valitsevat oman/ryhmänsä työskentelytavan annetuista vaihtoehdoista. Oppilaat yhdessä opettajien kanssa määrittelevät ja kirjaavat oppimiskokonaisuuden laaja-alaiset ja ainekohtaiset tavoitteet.

7 7 Oppilaskunnan hallitus käsittelee kokouksessaan Suomi100-kehitystiimin ja luokka-astetiimien työstämiä itse- ja vertaisarviointikaavakkeita. Vertaisarvioinnissa käytetään myös osallistavia keskustelumenetelmiä (joista kootaan ideapankki). Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tuotoksina on esityksiä ja näyttelyitä koulun pidettäviin Suomi 100 juhliin. Juhlia järjestetään kolme: A-, B- ja C-luokkien juhlat. Tavoitteet Monialaisen oppimiskokonaisuuden laaja-alaiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet kirjataan luokkaastetiimeissä. Arviointi Arvioinnissa keskitytään työskentelyprosessin arviointiin. Arviointimenetelminä käytetään ensisijaisesti itse- ja vertaisarviointia. Arviointityökaluiksi kehitellään arviointi- ja strukturoituja vertaisarviointikaavakkeita. Digitiimi työstää sähköistä arviointityökalua yhdessä Oppiva Lintulaakso tiimin kanssa. Oppimiskokonaisuutta arvioidaan osana mukana olevien oppiaineiden arviointia. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Koko koulun vanhempainilta pidettiin ja siinä esiteltiin koulun henkilökunta, itsearvioinnista saadut tulokset ja kehittämiskohteet, KiVa -kyselyn tulokset, järjestyssääntöjen muutostarve, positiivinen kasvatus ja uusi johtokunta. Samassa yhteydessä pidettiin luokkakohtaiset vanhempainillat. Kevätlukukaudella järjestetään toinen vanhempainilta. Huoltajatapaamiset järjestetään pääasiassa kerran lukuvuodessa arviointikeskustelujen yhteydessä. Ensimmäisillä luokilla opettajat tapaavat huoltajat kahdesti lukuvuoden aikana. Opettajat tapaavat erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden vanhemmat lukuvuosittain pedagogisia asiakirjoja tehtäessä. Kuluvana lukuvuonna itsearviointiaikatauluumme kuuluu ainoastaan lukuvuoden arviointi. Muut itsearvioinnit toteutetaan seuraavasta lukuvuodesta alkaen uuden arviointiaikataulun mukaisesti. Useimmilla luokilla on omat vanhempaintoimikunnat, joiden toimintaan opettaja voi vapaa-ajallaan osallistua halutessaan. Lintulaakson koulun vanhemmat ry. tukee aktiivisesti koulun toimintaa. Koko koulun tason yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluu yksi huoltajien edustaja. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa luokanopettajat, erityisopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat tekevät yhteistyötä huoltajatapaamisissa ja Wilman välityksellä. Vanhempaintapaamisiin ja -iltoihin hankitaan tulkit. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat tai muut opettajat neuvovat maahanmuuttajahuoltajille tarvittaessa Wilman käyttöä. Kodin ja koulun yhteistyörakenteiden toimivuutta arvioi johtokunta, yleinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, johtoryhmä ja opettajakunta kukin omasta näkökulmastaan. Yhteydenpitokanavana on pääosin Wilma. Opettajien kanssa on keskusteltu Wilma -viestinnän tavoitteista ja sisällöistä lukuvuoden alkaessa sekä jo edellisenä lukuvuonna. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Iltapäivähoidosta vastaa Touhulit. Heidän toiminnassaan on mukana n. 65 ykkösluokkalaista ja n. 40 kakkosluokkalaista. Touhuleissa on 8 kokoaikaista ja yksi osa-aikainen ohjaaja. Toiminta on Espoon

8 8 kaupungin tavoitteiden mukaista. Oman toimintasuunnitelmansa mukaan Touhulit tarjoaa turvallista, lämminhenkistä ja luotettavaa iltapäivähoitoa koulutettujen ja kokeneiden aikuisten seurassa sekä ohjaa ja kannustaa lapsia omatoimisuuteen ja itsenäistymiseen aikuisen tuella ja tarjoaa mielekästä ja monipuolista toimintaa. Toiminnassaan Touhulit tukee kodin ja koulun kasvatustyötä toimimalla yhteistyössä vanhempien, koulun henkilökunnan ja muiden ammatti-ihmisten kanssa. Kuudesluokkalaiset vierailevat yrityskylässä lukuvuoden aikana. Yrityskylä on kouluttanut kuudensien luokkien opettajat ohjaamaan oppilaita käyntien aikana ja sitä ennen. Tutor-opettajat ja Oppiva Lintulaakso tiimi tekevät yhteistyötä KYKY-projektin kanssa. Tavoitteena on mm. löytää käyttöön alakouluun soveltuvia sähköisiä arviointityökaluja. Koulu tekee yhteistyötä erilaisten sidosryhmiensä kanssa. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Opetuksessa otetaan esiin kestävän kehityksen sisältöjä opetussuunnitelman mukaisesti. Kouluun kutsutaan aihepiirin tuntevia vierailijoita kertomaan oppilaille kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta, esim. Itämerilähettiläs. Kestävää kehitystä edistetään mm. sillä, että koulun hallinnossa on siirrytty lähes täysin sähköisiin lomakkeisiin, muistioihin ja viestintään. Monissa luokissa on luovuttu paperisista tehtäväkirjoista ja kuudensilla luokilla on otettu suurelle osalle oppilaista oppilaiden oman valinnan mukaan käyttöön ns. monivuotiset oppikirjat kertakäyttöisten kirjojen sijasta. Henkilökunta on ohjeistettu sammuttamaan valot opetustiloista poistuttaessa ja sammuttamaan tietokoneiden näytöt. Evästilausten yhteydessä suositellaan, että mehuja varten pyydetään kodeista omat pullot, jota vältytään käyttämästä kertakäyttöpakkauksia. Koulussa toimii ekotukihenkilö. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Lintulaakson koulussa seurataan aktiivisesti sähköisten oppimisympäristöjen kehitystä. Lukuvuonna oppilaiden käytössä on pääasiassa Office 365 -ympäristö. Lisäksi oppilaat käyttävät Fronteria sekä mahdollisuuksien mukaan myös Google Suite -ympäristöä. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Arviointia jatketaan lukuvuonna aloitetulla linjalla: Syyslukukauden jälkeen

9 9 pidetään arviointikeskustelut ja kevätlukukauden päätteeksi annetaan lukuvuosiarviointi todistuksia käyttäen. Oppilaiden omaa suunnittelua ja tavoitteiden asettamista ohjataan. Oppilaat arvioivat itsekin oppimistaan, työskentelyään ja käyttäytymistään. Lisänä toteutetaan vertaisarviointia. Oppiva Lintulaakso -tiimi suunnittelee ja ohjaa oppilasarvioinnin kehittämistä. Tukea tähän haetaan ensisijaisesti Espoon sisäisistä koulutuksista, joiden antia jaetaan koko opettajakunnalle lukukausien mittaan. Arvioinnin avuksi etsitään ja mahdollisesti kokeillaan myös sähköisiä työkaluja. Opettajakunta laatii yhdessä linjanvetoja mm. sähköisten työkalujen käyttöön. Arviointikeskustelujen yksityiskohtia hiotaan ja tarkennetaan tarvittaessa yhteisiä käytänteitä. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Koulumme tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja oppimista. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjaavat toimintaa. Koulun tehtävänä on ohjata oppilaita hyviin tapoihin. Kouluyhteisön kaikki jäsenet pyrkivät omalla myönteisellä käyttäytymisellään edistämään koulun työrauhaa. Koulussa on kiusaamiseen nollatoleranssi. Kaikki koulumme aikuiset ovat velvollisia puuttumaan aina ja välittömästi havaitsemiinsa häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin. Puuttumisen keinot ovat ensisijaisesti ratkaisukeskeisiä ja sovittelevia. Tilanteiden korjaantuminen varmistetaan seurannalla. Häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa ennaltaehkäistään osallisuuden tukemisen ja yhteistyön kautta. Sosiaalinen turvallisuus rakentuu ihmisten välisistä kohtaamisista koulupäivän aikana. Mitä enemmän hyviä kohtaamisia ihmisten välillä on, sitä vahvemmaksi sosiaalinen turvallisuus rakentuu. Osa opettajistamme on jo saanut koulutusta positiiviseen kasvatukseen, johon kuuluu mm. hyvinvointi, vahvuudet, onnistumiset ja osallisuus. Huoltajille on tarkoitus järjestää te ta tai luento tästä aiheesta. Koulun järjestyssääntöjä laadittaessa on otettu huomioon oppilaiden ja koulun aikuisten osallisuus. Järjestyssäännöt käydään läpi luokissa lukuvuoden alussa. Oppitunneilla ja välitunneilla on aina läsnä koulun aikuinen. Oppilaita ohjataan hyvän tavan mukaiseen käyttäytymiseen koulussamme. Osallisuus omassa ryhmässä. Osallisuutta tuetaan ryhmäyttämisellä, jolla pyritään siihen, että jokaisella on hyvä ja turvallista olla ryhmässä. Opettajilla on käytössään erilaisia toiminnallisia harjoituksia hyvän ryhmähengen luomiseksi. Luokissa oppilaat ja opettajat luovat omat yhteiset luokan säännöt eli yhteiset sopimukset. Niillä varmistetaan, että kaikilla on hyvä olla. Monipuoliset vuorovaikutusta tukevat opetusmenetelmät: Kiusaamisen vastaiset (KiVa) oppitunnit (1.lk, 4.lk). Arvokas -tunteihin sisältyy eettinen kasvatus. Lisäksi tunneilla harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä suuttumuksen hallintaa. Osallisuus kouluyhteisössä. Osallisuudella pyritään siihen, että oppilaiden ääni kuuluu koko koulun toiminnassa. Osallisuutta tukevia toimintatapoja koulussamme ovat muun muassa tvt -tutorit, kirjaston hoitaminen oppilasjohtoisesti ja kummioppilastoiminta (isot-pienet). Välituntikerhot ovat oppilaiden itse suunnittelemia ja toteuttamia. Välituntikerhot pidetään koulupäivän aikana. Koulussamme toimii myös kaverikioski, josta voi halutessaan hakea leikkikaverin. Luokat hoitavat vuorottain ulkolelujen välituntilainaamoa. Oppilaskuntatoiminta on koulussamme aktiivista ja kokoontumiset säännöllisiä. Käytössämme on myös Espoon varhaisen puuttumisen malli Tajua Mut. Tukea tarvitsevaa lasta tuetaan moniammatillisen yhteistyön avulla (nuorisotyön ja lasten ja nuorten kanssa työskentelevät viranomaiset).

10 10 Huoltajien osallisuus. Yhteistyö huoltajien kanssa, muun muassa vanhempainillat, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistyksen toiminta. Koulumme malli kiusaamisen varhaiseen puuttumiseen. Huoltajia on ohjeistettu olemaan yhteydessä oman luokan opettajaan, jos huoltaja havaitsee tai epäilee häirintää, kiusaamista tai väkivaltaa. Myös kotona kannattaa keskustella asiasta lapsen kanssa. Oppilaat on ohjeistettu kertomaan aikuiselle, mikäli he havaitsevat tai epäilevät kiusaamista. Koulussa käytettävät selvittelymenetelmät. Vertaissovittelu (Verso) on ratkaisukeskeinen menettelytapa, jonka avulla on tarkoitus vähentää ja ehkäistä koulukiusaamista. Koulussamme on kaksi Verso - opettajaa. Verso -opettajat organisoivat vertaissovittelutoimintaa ja ottavat siitä vastuun. Versossa 5-6.-luokkalaiset oppilaat sovittelevat kaikkien luokkien oppilaiden välisiä ristiriitoja. Näitä Verso-oppilaita on KiVa-tiimille kuuluvat toistuvat kiusaamistapaukset. Vain tapaukset, joissa on kyse toistuvasta kiusaamisesta, ohjataan Kiva -tiimin käsittelyyn. Käytössä on toimintamalli, miten opettaja toimii kun kiusaaminen tulee aikuisen tietoon. Opettaja ilmoittaa asiasta seuraavaksi KiVa -tiimille (kiusaamisen vastainen tiimi koostuu kuudesta opettajasta) ja täyttää tähän tarkoitetun lomakkeen. Kiva -tiimi ottaa asian hoitaakseen ja on yhteydessä kiusatun ja kiusaajan huoltajiin ja sopii yhteistyöstä tästä eteenpäin. Tavoitteena on, että kiusaaminen loppuu. Ratkaisujen etsimisessä toimitaan sovitun menetelmän avulla. Kiusaamistilanteen selvittämisen jälkeisestä seurannassa toimitaan annetun ohjeen mukaan. Jos kiusaaminen jatkuu edelleen, myös koulun muut oppilashuollon ammattilaiset voivat tulla selvittelyyn mukaan. Koulu selkeyttää huoltajille vielä konkreettisemmin koulun menetelmiä puuttua kiusaamistapauksiin. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat toimintamallin ja tukevat siten yhdessä kiusaamisen loppumista. III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Toteutetaan Lintulaakson koulun tiedonhallintataitojen opiskelusuunnitelmaa. (Fronter: Tieto haltuun Lintulaaksossa huone) Järjestetään koulutusta oman koulun sisällä kohdennettuna omiin tarpeisiin. Jaetaan osaamista opettajien kesken. Jaetaan osaamista ja rakennetaan toimivia käytänteitä tutor -toiminnan puitteissa. Harjoitellaan seuraavia asioita: Asiallinen toimiminen, tekijänoikeudet ja lähdekritiikki. Koulutetaan luokan omia tutor -oppilaita. Lisätään kummiyhteistyötä digitaitojen siirtämisessä isoilta pienille. Ajankohtaiset kehittämisteemat:

11 11 AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään Kn. Monialaiset oppimiskokonaisuudet Lukemisen teemavuosi 2017 Kehitetään sähköistä lukudiplomimallia O365-ympäristöön. Osallistutaan Lukuklaani -kilpailuun. Hakemuksessa kiinnitetään erityistä huomioita koulun kirjaston kehittämisessä monipuoliseksi mediakeskukseksi ja lukevan koulun sydämeksi. Huolehditaan siitä, että oppilaat oppivat löytämään itselleen mielekästä ja sopivan tasoista luettavaa. Tehdään yhteistyötä Sellon kirjaston, Välkky -kirjastoauton, luokkien ja opettajien kesken. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Pidetään yllä Liikkuva koulupäivä -ajatusta. Järjestetään yhdessä liikuntaa koko koululle. Luodaan mahdollisuuksia luokkien yhteisiin liikuntaleikkihetkiin. Jatketaan edelleen Liikkuva koulu toimintaa. Järjestetään mahdollisia lajitutustumisia yhteistyössä lähiseurojen ja lajijärjestöjen kanssa. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Itsearviointiraportista nousseet kehittämiskohteemme kuluvana lukuvuonna ovat seuraavat: 1) Opetusjärjestelyt, resurssien jakaminen, toimivat käytänteet ja tiedon kulku. Itsearviointikyselyn tulokset ovat hyvät. Opettajakunta keskusteli itsearviointikyselyn tuloksista päätyen siihen, että toimintaa on opetusjärjestelyjen osalta hyvä kehittää edelleen. Iso koulu ja suuret luokkakoot haastavat opetusjärjestelyjen toimivuutta. Tavoitteena on jakaa koulun resurssit oppilaiden oppimista ja kasvamista parhaiten edistävällä tavalla. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon kulkuun ison koulun sisällä ja uuden henkilökunnan perehdyttämiseen. 2) Koulu työpaikkana, työskentelyprosessien kehittäminen Itsearviointikyselyn tulokset ovat hyvät. Opettajakunta keskusteli itsearviointikyselyn tuloksista päätyen siihen, että toimintaa on työskentelyprosessien osalta hyvä kehittää edelleen. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on seuraavien kehityskohteiden tarpeiden taustalla. Tavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Kolmantena kehittämiskohteena itsearviointiraportin ulkopuolelta nousseena asiana on kiusaamisen ennaltaehkäisy, joka nousi esille, kun luimme keväällä 2017 tehdyn KiVakyselyn tulokset. Totesimme, että kiusaamista ehkäisevää työtä on tarpeen tehostaa. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. AR Katri Pulkkinen, AR Soili Paavola, johtoryhmän muut jäsenet seuraavassa järjestyksessä: Riikka Huttunen, Taru Kantonen, Pirjo Peltola, Liisa Holopainen 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU

12 12 Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Kirjoita tähän Palotarkastus pidetty Palotarkastaja piti koulun pelastussuunnitelmaa hyvänä ja erityisen tarkkana. Tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei käytäville kasaannu liikkumista ja mahdollista poistumista vaikeuttavia esineitä. Palotarkastajan terveiset on välitetty henkilökunnalle ys:ssa ja avustajien kokouksessa Palo- ja pelastusharjoitus pidetty ( ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Käsitellään ja harjoitellaan pidettävässä koulutuksessa aikuisten kesken. Riskien arviointi tehty tai päivitetty Päivitetään lokakuun loppuun mennessä. Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin VESO:ssa , poistumisharjoituksen yhteydessä sekä tutor-opettajien välityksellä heti lukuvuoden alussa. Turvallisuusasioihin perehdyttäminen jatkuu pidettävässä KIKY-päivässä, jonka aiheena on hätäensiapu ja koulun turvallisuus Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Kirjoita tähän Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet: Elina Johnson, Paula Vikman ja Roman Otava. Lauantaina pidetään ns. KIKYtyöpäivä, jonka keskeinen osa on hätäensiapukoulutus. Siihen osallistuvat lähes kaikki opettajat sekä 9 avustajaa ja rehtori. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Soili Paavola ja Petteri Kuusimäki Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Sijaiset saavat perehdytystä niissä YS-kokouksissa, joissa käsitellään turvallisuusasioita. Tämän lisäksi heitä ohjataan päivittäisissä käytänteissä kuten oppilaiden ohjaamisessa erilaisissa siirtymätilanteissa, välituntivalvonnoissa jne. Opettajien sijaisille painotetaan, että opettaja on vastuussa opetettavasta ryhmästään. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma