LUKUVUODEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LUKUVUODEN ARVIOINTI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Matinlahden koulu OHJE Lukuvuoden arvioinnin on tarkoitus olla katsaus kuluneeseen lukuvuoteen. Koulu arvioi sen avulla toimintaansa; mitkä ovat lukuvuoden tärkeimmät onnistumiset, missä jäi parantamisen varaa, mitä on lukuvuoden arvioinnin perusteella syytä ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden ja tulevien vuosien suunnittelussa. Lukuvuoden arviointi kytkeytyy kiinteästi lukuvuosisuunnitelmaan. Ensisijaisesti arvioidaan siis niitä asioita, joita lukuvuosisuunnitelmassa suunniteltiin toteutettaviksi. Lukuvuoden arviointiin osallistuu koulun opetushenkilökunta, oppilaat sekä koulun johtokunta. Lukuvuoden arviointi tulee tehdä ennen seuraavan lukuvuosisuunnitelman laatimista, jotta arvioinnissa esiin tulleet onnistumiset ja kehittämiskohteet voidaan huomioida suunnittelussa. LUKUVUODEN ARVIOINTI Käsitelty työyhteisössä: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Käsitelty koulun johtokunnan kanssa palautetaan Office365:een oman koulun Alueelliset lukuvuosisuunnitelmaja arviointikansiot -kansioon mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Sisältää: opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Matinlahden koulu on alakoulu, jossa 25 opetusryhmää luokka-asteilla 1-6. Koulussa tarjotaan myös joka luokka-asteella oppimista kuntouttavaa luokkamuotoista erityisopetusta. Lukuvuonna koulussa on ollut oppilaita luokka-asteittain seuraavanlaisesti: 1. luokat 94 oppilasta, 2. luokat 78 oppilasta, 3.luokat 84 oppilasta, 4. luokat 74 oppilasta, 5. luokat 87 oppilasta ja 6. luokat 81 oppilasta. Koulussa on yhteensä 498 oppilasta. Matinlahden koulussa kaikilla luokilla on luokkapari, jonka kanssa opetusta suunnitellaan ja järjestetään joustavasti. Luokka-asteen sisällä oppilaita voidaan ryhmitellä eri tavoin. Koulun luokkalaiset oppilaat valitsevat itselleen valinnaisaineita. Valittavana olevat valinnaisaineet ovat: ATK, ilmaisutaito, englannin kieli, kuvataide, käsityö, liikunta, matematiikka musiikki ja ympäristötieto. Oppilaat valitsevat eri lukuvuosina eri valinnaisaineita. Opettajat pitävät päivittäin luokissaan aamunavauksen. Lisäksi koulussa järjestetään Olarin seurakunnan pitämiä aamunavauksia, jolloin eri uskontokuntiin kuuluville järjestetään ei-uskonnollisia aamunavauksia. Lisäksi oppilaat pitävät luokka-asteittain eettisiä aamunavauksia, jotka liittyvät koulun Arvokas-ohjelmaan. Jokaiselle opettajalle on varattu tukiopetusresurssia 12 tuntia lukukautta kohden. Koulun oppilaat ruokailevat ruokalassa. Oppilaat käyvät syömässä opettajan johdolla Sovittuna ajankohtana. Ensimmäinen ruokavuoro alkaa kello ja viimeinen ruokavuoro on Oppilaille on varattu 30 minuuttia aikaa syömiseen. Ruokaillessa koulussamme harjoitellaan kauniita pöytä- ja käytöstapoja. Tavoitteena on, että kaikkia ruokia maistetaan. Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen: Matinlahden koulu järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta inklusiivisesti perusopetuksen luokilla. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtynyt oppilas voi saada määräaikaista tehostettua tukea enintään kahden lukuvuoden ajan. Valmistavan opetuksen oppilailla ylimääräinen tunti järjestetään ylimääräisenä jakotuntina tai läksykerhona. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään tarpeen mukaan erillisessä ryhmässä, osittain suomen kielen ja kirjallisuuden oppitunneilla ja osittain S2-ryhmässä samanaikaisopetuksena tai edellisten yhdistelmänä. Lukuvuonna Matinlahden koulussa on toiminut kolme kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa sekä yksi suomi toisena kielenä -opettaja. Koulun kirjastotoiminta Matinlahden koulussa toimii koulukirjasto, jota oppilaat voivat hyödyntää oppimisen tueksi. Kirjastotoimintaan on osallistettu vahvasti oppilaita erilaisiin vastuutehtäviin. Koulumme kirjasto toimii monipuolisena oppimisympäristönä, jossa harjoitellaan erilaisia oppimisen ja osaamisen taitoja. Oppilaat voivat käyttää kirjastoa päivittäin välitunnilla tai oman opettajan ohjauksessa. Koulumme tekee yhteistyötä Ison Omenan kirjaston kanssa. Lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat: Lukuvuoden aikana järjestettyjä juhlia olivat itsenäisyysjuhla, joulujuhla, kevätjuhla sekä Tähtiä Matinlahdessa tapahtuma. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista päätettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa Ei lauantai koulupäivää lukuvuonna OPETUSTUNNIT

3 3 1) Mitkä ovat tärkeimmät opetuksen yleiseen järjestämiseen, koulun työaikoihin ja opetustuntien ajoittamiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Nykyiset koulun työajat ja oppituntien ajoittaminen ovat toimivia. Ei muutoksia lukuvuonna KOULUN KERHOTOIMINTA KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluvat mm. leirikoulut, opintoretket, jatko-opintopaikkojen tutustumiskäynnit, opiskelu Yrityskylässä ja oppituntien järjestäminen koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. 2) Mitkä ovat tärkeimmät koulun kerhotoimintaan ja koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Maahanmuuttajataustaisten lasten läksykerhot ovat toimivia ja tarpeellisia. Läksykerhoja pyritään jatkamaan tulevana lukuvuotena. Muun kerhotoiminnan mahdollisuutta selvitetään syksyllä Leirikoulu perustuu opettajan vapaaehtoisuuteen ja luokan vanhempien järjestämään varainkeruuseen. Leirikoulu edellyttää turvallisuussuunnitelmaa, joka hyväksytään koulun johtokunnassa. Tänä lukuvuonna kolme kuudetta luokkaa olivat leirikoulussa syksyllä Luokat ja luokka-asteet järjestävät opintoretkiä. Lähialueen ulkopuolelle suuntautuvat retket ilmoitetaan lukuvuosisuunnitelmaan. Yläkoulut järjestävät tuleville oppilailleen tutustumispäivän, johon oppilas kutsutaan henkilökohtaisesti. Tiistilän lähikouluun tutustutaan kuudennen luokan aikana yhteisesti luokka-asteena. Yrityskylä-vierailu palvelee kuudennen luokan yhteiskuntaopin tavoitteita ja muodostaa käytännönläheisen oppimiskokemuksen yhteiskuntaa, työelämää ja taloutta koskien. Konsepti edellyttää opettajalta koulutuskäyntiä ja ennen varsinaista vierailua sisältöjä käsitellään oppitunneilla n. kymmenellä oppitunnilla. Tänä lukuvuonna kaikki kuudennet luokat vierailivat Yrityskylässä. Opetus lähiympäristössä toteutuu ryhmittäin jakotunteja ja samanaikaisopetusta hyödyntäen. Opettajat ovat jakaneet toimivia käytäntöjä ja suunnitelmia ulko-opetukseen. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! 3) Kuvailkaa KULPS-toiminnan suunnitelman toteutumista. Toteutuiko Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle"? Koulumme luokkien KULPS-toiminta on kirjattu koulun lukuvuosisuunnitelmaan ja se on toteutunut suunnitellusti. Luokat ovat osallistuneet KULPS-käynneille ja toimijat ovat vierailleet koulullamme.

4 4 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokonaisuudet 1. Mitä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Monialaisten ajankohdan tulisi päättää aikaisemmin esim. Syysvesossa. Monialaiset kestivät seitsemän päivää ja se koettiin riittäväksi. Monialaisia varten tulee olla selkeästi osoitettua materiaalia ja sitä tulee olla tarpeeksi. Materiaalien tilaamisen voisi tehdä tammikuussa. Syksyllä tilatut materiaalit saattavat kulua ennen oikeaa ajankohta. Tietokoneiden käytön näkyvyyttä tulisi parantaa. Koneiden varauksen tulisi olla selvästi nähtävissä, jotta koneet olisivat tehokkaasti käytössä. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään mm. vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttamisen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arvioinnin, Wilma-viestinnän ja sen, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. 4) Mitä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Vastauksissa hyödynnetään huoltajakyselyn tuloksia, mikäli koulu toteutti huoltajakyselyn lukuvuonna Vanhempainilta kielivalinnoista tulee järjestää ennen kielivalintaa. Kerhotoimintaa tulee monipuolistaa. Kotikielten merkitystä tulee korostaa vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Koulutiedotteet edelleen koulun nettisuvuille ja Wilman kautta. Opettajat laittavat Wilmassa myös positiivisia merkintöjä. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Espoon OPS 5.2: Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteisöjen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kestävän kehityksen toimijoiden, luontokoulujen sekä seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintaa ja avartaa oppimisympäristöjä. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa sekä kansainvälisissä verkostoissa rikastuttavat opiskelua. Koulut hyödyntävät oman palvelualueensa omaleimaisuutta koulun toiminnassa ja kehittävät toimintaansa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 5) Mitä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Matinlahden koulussa on tehty sidosryhmäyhteistyötä lukuvuonna seurakuntien, Espoon kaupungin kirjaston, Forever kuntoklubin, espoolaisten tanssikoulujen, Koti ja koulu -yhdistyksen, kaupungin kulttuuripalveluiden ja Espoon nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa. Yhteistyö on toteutunut oppilasryhmien vierailuina kirjastossa, seurakunnassa, uimahallissa ja jäähallissa sekä asiantuntijoiden vierailuina Matinlahden koulussa. Lukuvuonna sidosryhmäyhteistyötä tulee mahdollisuuksien mukaan lisätä ja monipuolistaa. Mahdollisia yhteistyöryhmiä voi olla lähialueen urheiluseurat ja yritykset sekä yliopistot. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa

5 5 6) Onko koulu tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen? Matinlahden koulu ei ole tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

6 6 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta Kuvataan, 7) miltä osin tavoite saavutettiin, Luokka-asteet ovat käyneet keväällä 2018 yhdessä ammattieettisen keskustelun, kuinka tavoitteet toteutuivat lukuvuoden aikana. Opettajat ovat tehneet keväällä 2018 kyselyn, kuinka he ovat toteuttaneet Yhdessä vahvaksi vuosikelloa opetuksessaan. Kyselyyn vastasi 20/38 opettajaa. Vastuualueryhmä on käynyt kyselyn tulokset läpi ja tuloksia hyödynnetään seuraavana lukuvuotena. Koulussa on järjestetty aiheeseen liittyviä yhteisiä teemapäiviä. 8) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Kaikki opettajat eivät vastanneet kyselyyn, joten tarkkaa tietoa ei ole Yhdessä vahvaksi vuosikellon toteuttamisesta. Vastauksissa hyödynnetään mm. oppilaskyselyn tuloksia (jos toteutettu). Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Kuvataan, 9) miltä osin tavoite saavutettiin, Itsearviointi on laajasti käytössä eri oppiaineissa. Arviointimenetelmät ovat monipuolisia ja oppilaan jatkuva näyttö oppiaineessa on osa arviointia. Positiivinen palaute on tärkeässä roolissa oppitunneilla. Koulussa on kehitetty kaikille yhteisiä arviointipohjia eri oppiaineisiin ja jaksoihin. Monet luokka-asteet tekevät yhteistyötä arvioinneissa. Oppilaat osaavat arviointia useammalta opettajalta lukuvuoden aikana. Koulussamme ohjataan käymään ohjauskeskusteluja, joiden tavoitteena antaa palautetta ja ohjata oppilaiden oppimista ja työskentelyä kohti yhdessä sovittuja tavoitteita.. 10) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Monipuolisten arviointitilanteiden järjestäminen on käytännössä haastavaa. Esim. oppilaan lukusujuvuuden testaaminen yhden opettajan resursseilla. Lyhyen jakson itsearvioinnit vievät paljon aikaa suhteessa jakson sisältöön. Suuret opetusryhmät vaikeuttavat henkilökohtaisen palautteen antamista. Kysymyksiin vastataan kehityskeskustelujen, oppilas- ja henkilöstökyselyjen (jos toteutettu) sekä mahdollisten muiden arviointien pohjalta. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Kuvataan,

7 7 11) miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilaita tervehditään heidän kouluun saapuessaan. Opettajat käyttävät arjessa aikaa oppilaiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Opettajat huomioivat lasten erilaiset tavat oppia ja kehittyä. Koulussamme ohjataan positiivisen pedagogiikan käyttämiseen. Ristiriitatilanteiden selvittelytilanteet pidetään mahdollisimman rauhallisina ja kiinnitetään huomiota siihen, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi. Opettajat kohtelevat oppilaita tasapuolisesti. Mahdolliset ojentamiset ovat kaikille yhtenäisesti perusteltuja. 12) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Kiire ja selvitettävien tilanteiden määrä vaikeuttavat ristiriitatilanteiden perusteellista selvittämistä. Haastetta tuottaa myös se että, koko henkilökunta ei ole välttämättä sitoutunut vahvuusajattelun hyödyntämiseen ristiriitatilanteiden selvittämisessä ja kasvatustehtävässä. Isot opetusryhmät hankaloittavat yksittäisen oppilaan päivittäistä kohtaamista. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kuvataan, 13) miltä osin tavoite saavutettiin, Otavan ja Sanoma pron oppimisympäristöjä käytetään koulussamme lähes päivittäin jokaisella luokka-asteella. Valtaosa opettajista käyttää Microsoftin pilvipalveluita työssään, mutta oppilaiden osalta käyttöaste on vähäisempi. Osa luokista käyttää pilvipalveluita viikoittain ja osan käyttöaste jää satunnaisiin kertoihin vuodessa. 14) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Oppilaiden salasanat ovat usein hukassa, joten kaikki vierasopettajat eivät voi hyödyntää pilvipalveluita oppitunneillaan. Opettajilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa salasanoja oppitunneillaan. Koulullamme ilmenee ongelmia kirjautumisissa tai langattoman verkon toiminnassa. Haasteena on epätasa-arvoisuus oppilaiden välillä. Opettajien pilvipalveluiden käytön osaaminen vaihtelee paljon, joten kaikki oppilaat eivät pääse harjoittelemaan taitojaan. Digikummeja on koulussamme paljon, mutta heidän hyödyntäminen on vaikeaa koulupäivien aikana. Kouluttamiseen sekä kouluttautumiseen pitää kiinnittää enemmän huomioita. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Luokka-asteiden omat Suomi 100 -työt ja itsenäisyyspäivän Suomi 100 juhla. Maataidepäivän teemana oli Suomi 100. Kuudesluokkalaisten Suomi 100 juhla, jonka Espoon kaupunki järjesti. Lukemisen teemavuosi ) Miten Lukemisen teemavuosi toteutettiin? Lukemisen teemavuotta edistettiin parantamalla ja uudistamalla koulukirjaston valikoimaa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Ison Omenan kirjaston kanssa: lähes kaikki luokka-asteet vierailivat kirjastossa erilaissa työpajoissa. Kirjailijat esittelivät työtään suomi toisena kielenä oppilaille. Koululla kävi vieraita kirjavinkkaamassa ja esittelemässä ikäluokalle ajankohtaisia kirjoja. Saimme myös Sankari-bussin vierailemaan koulullamme. Luokissa luettiin innokkaasti. 2., 4. ja 6.luokkalaiset suorittivat lukudiplomit. Luokissa järjestettiin lukupiirejä ja lukeminen on osa kaikkien luokka-asteiden arkea. Ilmaiset Celia-kirjat otettiin käyttöön ja näin äänikirjoja hyödynnettiin enemmän.

8 8 Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi (Julia, Sointu, Tuuli) 16) Miten koulu edisti koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista? Kaikkiin luokkiin tilattiin uusi välituntiliikuntavälineitä sekä yhteisiä liikuntavälinevarastoja täydennettiin. Välkkäri-oppilaat leikittivät pienempiä oppilaita välituntisin. Käytössä olivat myös kuukausittaiset liikuntahaasteet. Keväällä järjestettiin Liikkuva koulu VESO kaikille opettajille. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutoropettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. 17) Mitkä ovat tärkeimmät koulun muuhun kehittämiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Koulun kerhotoimintaa tulisi monipuolistaa. Opettajien osaamista tietoteknisissä taidoissa pitää parantaa. Opettajien ensiapuataitoja tulisi päivittää. Tutor opettaja toimintaa tulee kehittää tarvetta vastaavaksi. Opettajien osaamista tulee kartoittaa. Kansainvälisen toiminnan laajempia käyttömahdollisuuksia tulee selvittää. Mahdollisuuksien mukaan etsitään yhteistyökumppaneita eri toimialoilta. LUKUVUOSISUUNNITELMAN LIITTEET KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA 18) Miten ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin? Ohjaavaa työotetta on jalkautettu kouluumme muutaman lukuvuoden ajan. Kaikkien koulun toimijoiden työnkuvia on esitelty henkilökunnalla, oppilaille sekä vanhemmille. Olemme yhdessä laatineet työvälineitä ohjaavan opetuksen ja työskentelyn tueksi esim. päivitetyt ojentamisohjeet ja koulun järjestyssäännöt. Edistymme tavoitteiden suuntaisesti. Koulussamme on lisätty oppilaiden osallistamisen mahdollisuuksia esim. Välkkäritoiminta ja digikummit. Sen lisäksi koulussamme toimii aktiivinen Juniorieduskunta. Koulussamme kokoontuu yleinen oppimisen tuen ryhmä, jonka tavoitteena on edistää koko koulun hyvinvointia.