KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Keinumäen koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa ( ) Johtokunta hyväksynyt ( ) Allekirjoitukset: Aaro Partanen Seppo Salminen Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Keinumäen koulu toimii kahdessa toimipisteessä. Pääkoulu on Jorvin sairaala-alueella, jossa on 10 opetusryhmää sekä opetusta HUS:n lastenosastoille L1 a ja b sekä teho- ja palovammaosastolle U2. Keinumäen koulun kuntouttavat pienluokat toimivat Tapiolan koulun tiloissa ja siellä on 2 opetusryhmää. Koulussamme on 76 oppilaspaikkaa. Oppitunnit järjestetään klo välisenä aikana. Kouluruokailu järjestetään joustavasti alakoulun oppilaille ja yläkoulun oppilaille välisenä aikana. Tapiolassa ruokailu on klo Keinumäen koulussa oppilaalla on mahdollisuus opiskella erilaisissa, tarpeen mukaan muuttuvissa oppimisympäristöissä. Joustavat oppimisympäristöt antavat oppilaalle mahdollisuuden kokeilla, harjoitella, onnistua ja edistyä omien tavoitteiden mukaisesti. Työtapojen valinta lähtee oppilaiden tarpeista ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa oppilaille kokemus erilaisten aikuisten ja erilaisten sekä erikokoisten ryhmien kanssa toimimisesta. Joustavat opetusjärjestelyt edistävät hyvinvointia ja mahdollistavat oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Keinumäen koulussa tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan samanaikaisopetuksena oppitunnilla, pienryhmässä tai yksilöllisesti oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opettajain kokoukset, ala- ja yläkoulun tiimit, OTR ja pedagogiset tiimit ovat tiistaisin klo Viikkoinfo on maanantaisin klo Koulukäyntiavustajien tiimi on kerran kuukaudessa tiistaisin klo Tapiolan koulun OTR on keskiviikkoisin klo Lukuvuoden aikana järjestetään Suomi101-juhlat , jolloin juhlitaan Suomen itsenäisyyttä pienimuotoisesti. Joulujuhla on klo 8.30 osana koulupäivää. Lauantaityöpäiviä on lukuvuoden aikana yksi: la ja korvaava vapaapäivä on kiirastorstaina Lukuvuosi päättyy kevätjuhliin Lukuvuoden aikana järjestetään yhteisiä tapahtumia ja juhlia on seurakunnan retkipäivä Velskolassa, on talvitapahtuma, on vappurieha ja toukokuussa on päättötodistuksen saavien yhteinen kevätretki Helsinkiin ja metsäretkipäivä 16.5 sekä henkilökunnan ja oppilaiden välinen perinteinen jalkapallo/pesäpallo-ottelu Yläkoulussa tarjottavia valinnaisaineita ovat KO, KS, KU, LI, TVT, EN, RU, Opiskelutaitojen kurssi, Tutkijakoulu, Tunnetaitojen kurssi, Vahvuudet ja sosiaaliset taidot - kurssi, Moraalisen ajattelun taidot kurssi, Laaja-alainen osaaminen, Kirjallisuus sekä Matkasuunnitelma Eurooppaan - kurssi. Tapiolan kuntouttavilla pienluokilla valinnaisaineet muodostuvat liikunnasta, käsityöstä, kotitaloudesta ja sosiaalisista taidoista. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

3 3 Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Lauantaityöpäivä on , jolloin vietetään toiminnallista Kodin ja koulun päivää. Korvaava vapaapäivä on kiirastorstaina OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. ALAKOULU YLÄKOULU välitunti välitunti ruokailu ruokailu ruokailu, välitunti välitunti välitunti TAI Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Koulun ulkopuolisesta opetuksesta ilmoitetaan yksilöitynä huoltajille ja oppilaille. Ylläoleviin aikoihin voi tulla muutoksia esim. retkien osalta. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Kerhotoiminta on osa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Kerhot tuovat oppimisen iloa ja mahdollisuutta tutustua toisiin oppilasiin yli luokkarajojen. Kerhot ohjaavat oppilaita harrastustoimintaan. Kerhotoiminnalla on oppilaita osallistava vaikutus ja oppilaat pääsevät aidosti vaikuttamaan koulun arjessa. Tärkeä osa kerhotoimintaa on oppilaiden itsetunnon ja ryhmätyötaitojen vahvistaminen, rohkaistuminen osallistumaan. Kerhotoiminnan avulla tuotetaan myös sisältöä koulun juhliin sekä kuukausittain järjestettävään yhteisölliseen Lava on vapaa! -hetkeen. Kerhot toimivat ennen koulupäivän alkua, keskellä päivää ja koulupäivän jälkeen. Lukuvuoden kerhot ovat: Wau-liikuntakerho, Koulun kuoro/musa-kerho ja alakoulun kokkikerho. Lukuvuoden aikana voi käynnistyä oppilaiden toiveiden ja koulun mahdollisuuksien mukaan uusia kerhoja. Oppilaskunta piti hyvänä ajatuksena esim. Fazerin-retkeä ja pohti sitä, että voisiko tapahtuman onnistumista tukea esim. buffetrahoilla. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta

4 4 tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. WAU-liikuntakerho, Seurakunnan ryhmäyttämistoiminta yläkoulun oppilaille 1 x kuukaudessa sekä seurakunnan retkitoiminta, KULPS-palveluiden hyödyntäminen, Yhteistyö koulun lähellä olevan talomuseo Glimsin kanssa, TET-jaksot 8-9.luokan oppilaille suunnitellaan yksilöllisesti, 6 lk ja yläkoulun oppilaiden Yrityskylä kokonaisuus, mahdollisuuksien mukaan Nuuksion kansallispuiston kanssa tehtävä yhteistyö, yritysvierailut (esim. Fazer) ja kouluvierailut (esim.omnia), metsäretkipäivä Porkkalassa Lisäksi tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä, museoissa, kirjastossa, liikuntapaikoissa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Näistä huoltajia tiedotetaan erikseen. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Perinteinen jalkapallo-ottelu (tai pesäpallo)oppilaat - koulun aikuiset järjestetään toukokuussa (29.5) 2019 Kauniaisten jalkapallokentällä. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". KULPS palvelut pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Lukuvuoden opintokokonaisuuksien ja lukuvuosikalenterin suunnittelussa huomioidaan KULPSin monipuolinen tarjonta koulun yhteisessä tapahtumakalenterissa. Tavoitteena on, että KULPS on mukana koulun arjessa lisäämässä ilmiökeskeisyyttä, elämyksellisyyttä, toiminnallisuutta ja monipuolistamassa oppimisympäristöjä sekä antamassa mahdollisuuksia oppilaille toimimiseen eri ihmisten kanssa. KULPS on jokaisen luokan/oppilaan saatavilla ja lisäksi valinnaisaineissa huomioidaan KULPSin tarjoamat mahdollisuudet. Oppilaskunnan hallitus toivoo, että koko koulun teatteri olisi mahdollista saada kouluun lukuvuoden aikana. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Heli Tuomisto, Tuija Nyman Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Koulu on mukana Taidetestaajat-hankkeessa. Hanke on suunnattu 8. luokkalaisille tai sen vuosiluokan oppisisältöjä suorittaville. Hankkeen tiimoilta koululla järjestetään työpaja , jonka tulevat vetämään hankkeen koordinoimat henkilöt menemme kuuntelemaan Ritarihuoneelle Four seasons recomposed-konserttia. Koulun yhteyshenkilö on opettaja Sanna Välitalo. Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Tuija Nyman, Kira Hurme

5 5 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Alakoulussa luokissa on eri teemoja, esim. metsät, maatila järven rannalla, avaruus ja matka maailman ympäri. Oppimiskokonaisuuksiin sisältyviä oppiaineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto, kuvataide ja käsityö. Tavoitteena on tutustua teemaan eri oppiaineiden sisältöjen kautta ja muodostaa niistä yhteinen kokonaisuus sekä harjoitella ryhmätyötaitoja ja yhdessä työskentelyä. Teemojen syventämisessä hyödynnetään myös koulun lähiympäristöä ja sen tarjoamia tutustumiskohteita. Yläkoulun oppilailla oppimiskokonaisuuksien teemoina ovat Espoo sekä osallisuus ja demokraattinen toiminta. Kokonaisuuksia toteutetaan lukuvuoden aikana eri pituisina projekteina ja eri oppiaineiden sisältöjä yhdistäen mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on tutustua teemaan eri näkökulmista, harjoitella tiedonhakutaitoja sekä lisätä ymmärrystä siitä, millaisia ovat luotettavat tietolähteet ja miten lähteitä käytetään oikeaoppisesti. Oppilaalla on mahdollisuus itse vaikuttaa, mistä näkökulmasta hän teemaa lähestyy ja millaisia työtapoja oppimiskokonaisuuden toteuttamisessa käyttää. Samalla on mahdollista harjoitella ryhmätyötaitoja ja yhdessä työskentelyä. Teemojen puitteissa voidaan tehdä myös opintoretkiä ja hyödyntää ulkopuolisia asiantuntijoita sekä yhteistyökumppaneita. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilmaviestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Koulun ja huoltajien välinen yhteistyö on tiivistä koko sairaalaopetusjakson ajan. Huoltajia tavataan säännöllisesti kouluneuvotteluissa ja päivittäinen yhteydenpito tapahtuu pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja/tai reissuvihkon avulla. Wilmaa käytetään poissaolomerkintöihin, pedagogisten asiakirjojen kirjoittamisen ja tiedottamiseen. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä arvioidaan kyselyillä ja jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti opettajain kokouksissa. Vanhempainilta on Kodin ja koulun päivän yhteydessä. Aiheena on lukuvuoden aikainen arviointi. Tapiolan kuntouttavien luokkien vanhempainilta 12.9 klo Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Oppilaiden iltapäivätoiminta on pääsääntöisesti oppilaan omalla koululla. Yhteistyötä tehdään lisäksi IceHearts Espoo ry kanssa. IceHearts-kasvattajat ovat koululla aamupäivisin kolmena päivänä viikossa. Espoon seurakunnan erityisnuorisotyön kanssa yhteistyö jatkuu myös tämän lukuvuoden aikana, lisäksi nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa kehitetään yhteistyömuotoja edelleen. HUS lasten- ja nuorisopsykiatrian, Espoon lastenpsykiatrian avohoitoyksikön ja HYKS:n Jorvin lastentautien osastoiden ja lastenneurologian poliklinikan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lisäksi Keinumäen koulu kuuluu valtakunnalliseen sairaalaopetusverkostoon sekä pääkaupunkiseudun sairaalaopetusverkostoon. Oman perustehtävänsä lisäksi Keinumäen koululla on lukuvuoden aikana konsultatiivista työtä seuraavasti: 1. Sari Karjalainen yleisen, tehostetun ja erityisen (YTE) tuen konsultaatiot. Yhteydenotot aluepäälliköiden kautta. 2. Mari Nuutinen (ke) ja Mervi Larka-Lehto (pe) ala-asteen koulujen konsultatiivinen tuki psyykkisesti oireilevat oppilaat. 3. Tuija Nyman, Heli Tuomisto, Sanna Välitalo yläasteen koulujen konsultatiivinen tuki psyykkisesti oireilevat oppilaat

6 6 Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.keinumäen koulussa painopiste on sosiaalisessa kestävässä kehityksessä. Tämä näkökulma nousee säännöllisesti esille koulun Arvokas toiminnoissa. Sitoudumme Keinumäen koulussa vähentämään energian kulutusta sammuttamalla turhat valot ja laitteet. Lisäksi sitoudumme kestävään ja turvalliseen liikkumiseen. Useat Keinumäen koulun oppilaat kulkevat koulumatkat koulukuljetuksella. Tavoitteena on, että yhä useampi oppilas pystyisi kulkemaan koulumatkat julkisilla kulkuvälineillä. Kannustamme oppilaita ja henkilökuntaa ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Etäyhteyksien mahdollisuuksia kartoitetaan lukuvuoden aikana. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Koulun itsearvionti tapahtuu Espoon peruskoulujen itsearviointisuunnitelman yhtenäiskoulujen aikataulun mukaan siten, että mennessä ilmoitetaan virastoon johtoryhmässä päätetty oppilaskyselyn ja huoltajakyselyn tarkka ajankohta. Ajankohdat sijoittuvat ohjeistuksen mukaan aikavälille Tämän lisäksi johtoryhmässä päätetään, että lisätäänkö kyselyihin mahdollisesti omia väittämiä. Itsearviointikyselyssä kerätty tieto pyritään käsittelemään kevätlukukaudella 2019, mutta tämä luonnollisesti riippuu siitä, koska tulokset kyselystä saadaan. Tulokset avataan koulun johtoryhmän suunnitelman mukaan koko koulun henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Espoon yhteisen itsearvioinnin toteuttamisen lisäksi koulu arvioi omaa toimintaansa jatkuvan arvioinnin periaatteella. Oppilailta ja henkilöstöltä kerätään säännöllisesti huomioita ja palautetta koulutyöstä ja kouluarjen sujumisesta. Havaintojen, palautteen ja arvioinnin pohjalta toimintaa kehitetään tavoitteiden suunnassa. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Sanoitetaan oppilaille konkreettisesti sisältöjä ja tavoitteita ja pidetään tietoisuutta yllä lukuvuoden aikana. Keinumäessä tavoitteet yksilöllisiä, valitaan sisältöjä lasten kiinnostuksenkohteiden mukaan. Pääpaino vuorovaikutuksellisissa, sosiaalisissa ja koululaisen/oppijan taidoissa. Puhutaan tästä ääneen huoltajien kanssa. Alakoulussa on käytössä tavoitteita ja arviointia tukemassa matematiikan ja äidinkielen puut sekä arviointijuna. Kodin ja koulun päivänä huoltajille tietoisku oppiaineista ja kokonaisuuksista sekä arvioinnista. Keskustelua jatketaan koulupalavereissa. Yläkoulussa huoltajilla on linkki VSOP oppiainekokonaisuuksiin ja sen käyttöä opastetaan kurssin aluksi ko. kurssin tavoitteet ja sisällöt sekä arviontiperusteiden läpikäynti luokissa on näkyvillä ainakin tuntiosaamiseen liittyvät arviointikriteerit Kehitetään itsearviointia enemmän; mikä on tavoitteesi ko. kurssilla (läpi/arvosanatavoite) sekä pidetään itsearviointi*hetket* (esim. kerran kuussa), miten olet kuluneen kuukauden aikana pysynyt omissa tavoitteissa (oppiaineet, myöhästymiset, koulutarvikkeet mukana, läksyt jne -> tähän rakennetaan helppokäyttöistä lomaketta; voi käyttää neuvotteluissa mukana; tavoitteena lisätä omaa vastuuta opinnoistaan

7 7 Oppilaskunnan hallitus piti arvioinnin nostamista hyvänä toimintamallina. Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Kirjoita tähän Lukemisen mallia tuetaan lukutunneilla/hetkissä ope lukee, oppilaat lukevat, kirjakahvila käytettään Celian sähköisiä palveluja aloitetaan vapaaehtoinen lukuvälkkä keskiviikkoisin klo Täydennetään koko koulun kirjahyllyä luetuista kirjoista. Oppilaskirjastoon teoksia lisää ->helposti käsillä olevasti (pitäisi siivota osa pois ja tilata uutta tilalle), selkokirjoja/helppolukuisia/lyhyitä Yläkoulussa kirjavinkkaus ja kirjastovierailut jo ensimmäisellä kouluviikolla. Kirjastovierailuja tehdään säännöllisesti. kartoitetaan mahdollisia kirjailijavierailuja koululle tai kirjastoon yläkoululaiset lukemaan ääneen alakoululaiselle esim. kahden kesken sohvalla istuen. Oppilaskunata on jo osallistunut lukutaidon parantamistavoitteeseen järjestämällä yläkoululle päivittäin HS luettavaksi ja kartoittamalla oppilaiden kirjatoiveita. Tämän lisäksi on tehty päätös, että oppilaskunnan edustajista osa tekee retken kierrätyskeskukseen lukemista hankkimaan kestävän kehityksen periaatteella. Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin?? Oppilaskuntatoiminta on koko koulun yhteistä toimintaa. Kaikki voivat halutessaan osallistua oppilaskunnan hallituksen toimintaa oppilaiden ikä, kehitystaso huomioiden. Annetaan oppilaskunnalla ja oppilaskunnan hallitukselle mahdollisuus toimia ja vaikuttaa. Pienet arjen päätöksentekoa vaativat asiat viedään oppilaskunnan päätettäväksi. Tehdään asioita yhdessä, harjoitellaan päätöksentekoa, toisen kuulemista, rohkaistaan oppilaita tekemään havaintoja ja tuomaan mielipiteitä yhteiseen keskusteluun, harjoitellaan toisen mielipiteen arvostamista. Tavoitteena on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Lava on vapaa ja Ekokahvila toteutuu lukuvuosisuunnitelman mukaan Oppilaiden tavoitteena on omien ideoiden esittäminen ja aikuisilla niiden kuuleminen Kehitetään itsearviointia osallisuuden hengessä Arvokas-tunnit, äänestykset (mieliruokapäivä, retkikohteet) tukevat osallisuutta läpi vuoden II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Koko meidän koulun arki tähtää osallisuuden vahvistamiseen ja niin myös yhteisöllinen oppilashuolto. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevästi vaikuttaa hyvinvointiin. Terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi näkyvät enemmän koulun arjessa, jolloin he tulevat oppilaille ja aikuisille tutuiksi ja ovat osa kouluyhteisöä. Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Kiinnitetään erityistä huomiota kouluyhteisöön ja oppilaiden hyvinvointiin. Meidän osaamisaluetta aikuiset voivat hyvin, lapset voivat hyvin. Aikuiset tuntevat kaikki lapset. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Kiinnitetään erityistä huomiota kouluyhteisön ja oppilaan hyvinvointiin. Jokainen tulee kohdatuksi, tiedetään mitä oppilaalle kuuluu. Asioihin voidaan vaikuttaa. Välitetään tilanteeseen sopivasti asennekasvatusta ja tietoutta. Kartoitetaan Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry. tarjoamia materiaaleja, koulutuksia ja esim vierailumahdollisuuksia Keinumäen näkökulmasta.

8 8 III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? - Jokaisessa luokassa hyödynnetään Office 365:n sähköisiä oppimisympäristöjä ja eri kustantajien digimateriaaleja. -Ylläpidetään ja päivitetään mahdollisuuksien mukaan koulun laitekantaa. Huolehditaan, että laitteet ovat tasapuolisesti saatavilla. - Kehitetään edelleen osaamisen jakamista ja oppilaiden osaamisen hyödyntämistä talon sisällä. Esimerkiksi henkilökunnalle suunnatut koulutustilaisuudet, oppilaiden toisilleen ohjaamat tuokiot, alakoululaisten ja yläkoululaisten yhteistyö. -Lukuvuoden aikana jatketaan pelillisyyden hyödyntämistä vuorovaikutustaitojen oppimisen tukena. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? Hyvää muille hyvää meille! teema on koulussa koko vuoden esillä. Ahtisaari -viikolla oppilaille luodaan tilaisuuksia demokraattiseen päätöksentekoon koulupäivän aikana eri toimintoihin liittyen. Lisäksi luokissa tutustutaan Ahtisaaren elämäntyöhön erilaisin sisällöin ja menetelmin. Oppilaskunta ehdotti koko koulun äänestystä jostakin asiasta ja mahdollisesti myös huoltajien mukaan ottamista äänestykseen. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. Joustavat opetusjärjestelyt; alakoulun tiimirakenne,; lukuvuoden alussa aloitettaan kolmen tiimin malli. Jokaisessa tiimissä on vähintään kaksi opettajaa ja avustajat. Tavoitteena on, että oppilas etenee omissa taidoissaan ja saa uusia taitoja sekä etenee joustavasti koulun omissa rakenteissa. Oppilas saa Keinumäessä yksilöllisesti tarvitsemansa tuen, ennakointi ja turvallisuus vahvistuu oppilaantuntemuksen ja tiimiyhteistyön lisääntyessä. Yläkoulun Nepsy-oppilaiden opetuksen kehittäminen yhdessä HUS nuorisopsykiatrian kanssa. Lisäksi yläkoulussa jatketaan ryhmäopetusta periaatteella kaikki opettaa kaikkia, Tavoitteena oppilaantuntemus lisääntyy, oppilaiden minäpystyvyyden vahvistaminen. Lisäksi koulun ulkopuolista opetusta pyritään lisäämään kokonaiskuntouksen näkökulmasta. B. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Kira Hurme Niina Ranta VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät.

9 9 Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin 8.8 ja Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: tarmo Kyllönen, Seppo Salminen Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Tarmo Kyllönen, Kira Hurme, Seppo Salminen, lukuvuoden alussa 8.8 ja , Turvakansio, Turvallinen oppimisympäristö-koulutus C. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma