KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Jupperin koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Jouni Holopainen Esa Niemi Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Jupperin koulu on 464 oppilaan alakoulu, jossa on vuosiluokat Koulumme toimii kolmessa eri toimipisteessä. Oppitunnit pidetään klo välisenä aikana ja koulupäivä on jaksotettu joustavaksi, jotta voidaan toteuttaa eripituisia työskentelyjaksoja. Jupperin koulu toimii yksijaksojärjestelmässä. Koulumme opettajakunta suunnittelee ja järjestää opetusryhmänsä oppimistapahtuman pedagogisin perustein. Eriyttämistä voidaan toteuttaa yli luokkarajojen. Oppilaita voidaan ryhmitellä eri tavoin ja käyttää samanaikaisopetusta esimerkiksi ryhmäkoon pienentämiseksi. Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 4-luokilla on valinnaiskurssit torstaisin ja 5-6-luokilla perjantaisin. Valinnaiskurssi on tunnin viikossa tai kaksi tuntia joka toinen viikko. Valinnaiskurssien tavoitteet, sisällöt ja aikataulut tiedotetaan huoltajille ennen kurssin alkamista. Lukuvuoden aikana oppilaat osallistuvat kolmelle eri valinnaiskurssille. Oppilaat ovat valinneet kurssinsa keväällä kurssitarjottimelta ja toiveista ainakin kaksi kurssia on toteutunut. (katso liite) Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, mikäli oppilas jää oppimisessa jälkeen ja hän tarvitsee tilapäisesti tukea oppimisessaan. Tukiopetusta antaa pääsääntöisesti oppilaan oma opettaja. Koulupäivä alkaa luokan ensimmäisellä yhteisellä tunnilla päivänavauksella. Koko koulun yhteisiä päivänavauksia pidetään erilaisten teemapäivien ja tapahtumien mukaan. Seurakunnan päivänavauksia on n. kerran kuussa. Seurakunnan päivänavauksista on tiedotettu huoltajille. Oppilaille, jotka eivät osallistu seurakunnan päivänavauksiin, järjestetään silla aikaa opettajan johdolla opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Teemme yhteistyötä alueen esiopetusryhmien kanssa, jossa noudatetaan yhteistyössä laadittua suunnitelmaa 1.-luokkien ja esiopetusryhmien välillä. Juhlissa noudatetaan Jupperin koulun perinteistä juhlakaavaa: Kevätjuhla, joulujuhla ja pääsiäis- /kevätmessu. Lisäksi tiimit ja luokat voivat järjestää omia juhlia. Tänä vuonna joulujuhlan korvaa joululaulajaiset. Jupperin koulu toimii tiiviissä yhteistyössä koulun naapurissa olevan Laaksolahden kirjaston kanssa. Kirjasto tiloineen on käytössä kaikkina viikonpäivinä. Lisäksi oppilaat saavat käyttää kirjastoa kahdella pitkällä välitunnilla viikoittain. Espoo-tunnit koulussamme mahdollistavat A1-englanninkielen opintojen aloittamisen ensimmäiseltä luokalta ja OPO-tunnit 1-3 luokille. OPO-tunneilla painotetaan laaja-alaisen osaamisen taitoja käyttämällä mm. positiivisuus- ja vahvuuspedagogiikkaa, KiVa -koulua ja Arvokas-ohjelmaa. Arvokas-ohjelmasta nousevat teemat toimivat myös koko koulun kasvatusteemoina. Oppilailla on käytössä OPS:n mukaiset tukipalvelut; yleinen - ja tehostettu tuki. Koulumme erityistä tukea saavat oppilaat ovat integroituina yleisopetuksen luokkiin. Oppilaille tarjottavat tukipalvelut suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan, laaja-alaisen erityisopettajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa luokkien oppilaille Espoon kaupunki järjestää uinninopetusta. Niille 5-6 -luokkalaisille, joilla ei ole riittävää uimataitoa, järjestetään lisäksi omaa tukiryhmän uinninopetusta. Tänä lukuvuonna uinnit alkavat syyskuussa. Koulumme oppilasarviointia toteutetaan jatkuvan arvioinnin periaatteen mukaisesti koko lukuvuoden ajan. Käytössä on mm. erilaisia itsearviointeja, vertaisarviointia sekä opettajan antamaa palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Kasvatuskumppanuuskeskustelut ovat käytössä lukuvuoden alussa 1.-luokilla.

3 3 Arviointikäytänteemme ovat seuraavat: Luokat 1-6: Väliarviointi: 1-2 luokat: Arviointikeskustelu 3-4 luokat: Arviointikeskustelu ja sanallinen arviointi 5 luokat: Arviointikeskustelu 6 luokat: Arviointikeskustelu ja numeroarviointi Lukuvuoden päättyessä oppilaat saavat lukuvuositodistuksen. 1-4 luokat: Sanallinen arviointi 5-6 luokat: Numeroarviointi Oppilasmäärät lukuvuonna Opetusryhmiä 19 1-luokat 77 oppilasta 2-luokat 83 oppilasta 3-luokat 67 oppilasta 4-luokat 71 oppilasta 5-luokat 80 oppilasta 6-luokat 86 oppilasta 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Vapaapäivä (korvaa Kodin ja koulun päivän 29.9.) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Järjestämme Jupperin koululla perinteisen Kodin ja koulun päivän lauantaina Johtuen tästä lauantaityöpäivästä, niin pidämme vapaan perjantaina

4 4 3. OPETUSTUNNIT Tärkeimmät huomiot työjärjestyksestä: Ensimmäinen oppitunti alkaa klo Toinen oppitunti alkaa klo Pitkä välitunti on klo ja 2. sekä 6. ja 7. oppituntien välissä on viisi minuuttia aikaa siirtyä oppiaineesta ja mahdollisesti luokkahuoneesta toiseen. Kouluruokailu on porrastettu sekä isojen että pienten koululla väliselle ajalle. Koulumme opettajakunta suunnittelee ja järjestää opetusryhmänsä oppimistapahtuman pedagogisin perustein. Eriyttämistä voidaan toteuttaa yli luokkarajojenkin ryhmitellen oppilaita yksilöllisten lahjojen ja taitojen mukaan ja käyttäen mm. samanaikaisopetusta. Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Kello 12 jälkeen olevilla kaksoistunneilla tunnit voidaan pitää yhteen, jolloin koulupäivä päättyy välitunnin verran aikaisemmin. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Bändikerhot to lk. opettaja Jari Immonen Kädentaidot ke lk ja lk. opettaja Lotta Lyyvuo 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS 6 -luokat ovat leirikoulussa seuraavasti: 6A: , 6B: ja 6C: Luokat tekevät opintokäyntejä ja -retkiä pääasiassa pääkaupunkiseudulla tutustuen mm. monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Opetussuunnitelmaan liittyviä retkiä tehdään ennen kaikkea koulun lähiympäristöön, muualle Espooseen tai pääkaupunkiseudulle. Opintoretket ja leirikoulut voivat ulottua myös oman läänin ulkopuolelle. Ne voivat sisältää yhden tai useamman yöpymisen. Rehtori tekee päätökset opettajien esityksestä. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja kilpailuihin. Luokat käyttävät Kulps -tarjottimelta löytyviä tapahtumia. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulumme toimii Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kenttäkouluna. Koulumme henkilökunta voi halutessaan ottaa vastaan TET - ja muita harjoittelijoita. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Koulun teemapäivät, Kutoset vastaan henkilökunta -peli, sukkulaviesti, Unicef-kävely, liikuntapäivät, Talent, koulun järjestämät koulupäivän aikana järjestettävät discot, Itsenäisyyspäiväjuhla, kevätjuhla sekä harjoitukset, Koulutus elämään, uinnit, koulujen väliset liikuntakilpailut, 6. luokkien yläkouluun tutustumiset, musikaalit, alkuopetuksen yhteistyötempaukset, yökoulut. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Opettajat ja oppilaat tutustuvat Kulps-polkujen tarjontaan ja suunnittelevat toimintaansa itsenäisesti. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Kari Rönkkö

5 5 Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kirjoita tähän Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Liisa Sohlman 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Yleiskuvaus lukuvuoden monialaisista oppimiskokonaisuuksista: Monialaisella oppimiskokonaisuudella tarkoitetaan sellaista kokonaisuutta, jossa on mukana kaksi tai useampia oppiaineita. Oppilaat osallistuvat lukuvuoden aikana vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun, tavoitteiden asetteluun, toteutukseen ja arviointiin. Monialaiselle oppimiskokonaisuudelle sovitaan vuosittain teema, joka voi olla koko koululle yhteinen. Luokka-asteilla voi olla myös omia teemoja. Koulumme yläteemaksi lukuvuonna valittiin lukuloikka, jota eri luokka-asteet käsittelevät eri tavoin. Luokka-asteet toteuttavat koululla monialaisia oppimiskokonaisuuksia viikoilla Yhteistyön laajuus sovitaan yhdessä opettajien kesken. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisessa voidaan tarvittaessa poiketa oppilaiden normaalista lukujärjestyksestä. Esimerkiksi kaikki mukana olevien oppiaineiden oppitunnit voidaan käyttää kokonaisuuden työstämiseen ilman oppiainerajoja. Monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluvaihe toteutetaan jo ennen teeman varsinaista käsittelyä. Kun oppimiskokonaisuus alkaa, päästään toteuttamaan teeman varsinaisia sisältöjä. Oppilas saa yläteeman ja mukana olevien oppiaineiden puitteissa valita sisällön / aiheen, josta on kiinnostunut. Suunnittelua toteutetaan keskustellen ideariihissä pienryhmissä ja koko luokan tai esim. luokka-asteen kesken. Tietotekniikkaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Koulullamme on käytössä sekä Windows-, Chrome- että ios-laitteita. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yläteema valittiin kevään 2018 aikana yhdessä opettajakunnan kanssa ottaen huomioon Espoon painotuksen lukutaidon edistämiseen ja harrastuneisuuden lisäämiseen. Lukuvuonna teemana on siis lukuloikka. Teemaa käynnistettäessä oppilaat tuovat esiin omat kiinnostuksen kohteensa kyseisestä aiheesta. Luokan-opettajat mahdollistavat oppilaiden osallistumisen suunnitteluun ja työskentelytapojen valintaan ikätasolle (luokka-asteelle) sopivalla tavalla. Oppilaita ohjataan tutustumaan erilaisiin oppimismenetelmiin, joista he voivat valita itselleen tai oppimiskokonaisuuteen sopivimman. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet nousevat mukana olevien oppiaineiden sekä laajaalaisen osaamisen tavoitteista. Ne määritellään ennen kokonaisuuden toteuttamista. Tavoitteita asetetaan oppimiskokonaisuuden suunnitteluvaiheessa yhdessä oppilaiden kanssa. Opetuksessa pyritään tuomaan esiin erilaisia tapoja nauttia lukemisesta, yhdessä ja erikseen ja sitä kuinka vanhemmat oppilaat voivat olla roolimalleina pienemmille oppilaille. Järjestetään kirjamessut ja pyydetään kirjailijoita vierailuille. Oppilaita ohjataan ideoimaan uutta, ajattelemaan luovasti ja käyttämään erilaisia omaa lukemista tukevia keinoja. Arviointi perustuu teemalle asetettuihin tavoitteisiin. Oppimiskokonaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon, mitkä oppiaineet, taitotavoitteet tai laaja-alaisen osaamisen alueet siinä ovat mukana. Myös koko työskentelyprosessi on arvioinnin kohteena. Oppilaalle annetaan palautetta työskentelystä oppimiskokonaisuuden aikana ja hänen osoittamansa osaaminen huomioidaan yksilöllisesti osana oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen arviointia. Arviointi voi olla itsearviointia, vertaisarviointia, ohjaajien antamaa palautetta, opitun arviointia erilaisten testien avulla tai kaikkia näitä. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja Koulun Päivä la 29.9., vanhempainillat, Jukova, Wilma, kotitiedotteet.

6 6 Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Espoon Hauskat Iltapäiväkerhot (Beanet Oy) järjestää iltapäivätoimintaa Jupperin koulun 1- ja 2-luokkalaisille sekä sitä vanhemmille erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille. Beanetin toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta, turvallista ja luotettavaa iltapäivähoitoa sekä virikkeellistä toimintaa pienille koululaisille iltapäivien yksinäisten tuntien ajaksi. Iltapäiväkerho on avoinna kaikkina arkikoulupäivinä klo Iltapäivätoiminta järjestetään pienten koululla ja tiloina hyödynnetään muun muassa luokkatiloja, liikuntasalia sekä piha-aluetta. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Koulussamme kestävän kehityksen toimintaamme ohjaa Vihreä lippu -tavat. Ne ovat yhdessä opittuja ja uusille oppilaille/kouluyhteisön jäsenille opetettavia arjen toimintatapoja, jotka ohjaavat luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön sekä ympäristön kunnioittamiseen. Vihreä lippu -oppilasraati nostaa säännöllisesti koulussa esille kestävän kehityksen näkökulmia ja teemoja esim. teemapäivissä, päivänavauksissa ja erilaisissa tempauksissa. Koulumme on ollut mukana oppilaitosten kestävän kehityksen Vihreä Lippu -ohjelmassa vuodesta 2007 alkaen. Saavutimme ohjelmassa kestävän tason vuonna Vihreä Lippu on osa kansainvälistä Eco Schools -ohjelmaa. Ohjelman myötä olemme ottaneet käyttöön useita kestävän kehityksen toimintatapoja muun muassa jätteiden määrän, energiankulutuksen ja roskaamisen vähentämiseksi. Koulumme arjessa tämä näkyy monina pieninä tapoina, esimerkiksi kaksipuolisena kopiointina, jätteiden lajitteluna luokissa, luonnonmateriaalien käyttönä, oppilaiden omien eväsrasioiden ja juomapullojen käyttämisenä retkillä sekä sähkölaitteiden ja valojen turhan käytön välttämisenä. Lisäksi teemme töitä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Lähiympäristö on osa koulumme toimintaympäristöä. Vihreä Lippu -ohjelmassa oppilailla on keskeinen rooli sekä toiminnansuunnittelussa että toteuttamisessa ja arvioinnissa. Vihreä Lippu-raati on tässä keskeisessä asemassa. Vihreä Lippu -toimintaa koordinoi hyvinvointitiimi, joka on yksi koulumme kehittämistiimeistä. Syksyllä 2017 raportoimme kaksivuotisesta toimintakaudestamme Suomen Ympäristökasvatuksen Seuralle. Syksyn 2018 teemana roskaamisen vähentäminen ja energiankulutuksen vähentäminen. Näistä kahdesta teemasta olemme tehneet vuoden kestävän yhteiskuntasitoumuksen. Syksyn aikana teemme toimintasuunnitelman tulevalle kahdelle vuodelle. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Oppilaskysely marras-joulukuussa Tulokset käsitellään koko henkilökunnan kanssa työyhteisökokouksessa. Tulokset laitetaan myös näkyviin koulun nettisivulle. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Liite b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Liite

7 7 c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? Liite II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Liite b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Liite c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Liite III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? Liite AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa vietämme Jupperissa teemapäivää, jossa painotetaan kaikkien osallisuutta ja kaikkien vaikuttamismahdollisuuksia yhteisessä Jupperin koulussa. Mietimme myös kuinka pienillä arjen valinnoilla vai olla maailman laajuisia vaikutuksia. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Arviomme omaa toimintaamme ja vaikuttavuuttamme aina lukukauden päättyessä ja luomme suuntaviivoja tulevalle lukukaudelle. Lisäksi jatkuvaa itsearviointia lukuvuoden pienemmistä tapahtumista ja projekteista. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kari Rönkkö, apulaisrehtori , Liisa Sohlman, apulaisrehtori, , 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä ja Palo- ja pelastusharjoitus pidetty ja pienten koululla Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Keväällä 2018 Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Luokittain omissa vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Koko opetushenkilökunta kävi hätäensiapukoulutuksen keväällä 2018 Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Rehtori ja apulaisrehtorit Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Turvallisuusasiat ovat luokkakohtaisesti kirjoitettuna sijaiskansioihin

8 D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma 8