KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Kirstin koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät elokuun tiimitapaamiset Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Lokakuussa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Heidi Selin, johtokunnan puheenjohtaja Pauliina Pertamo, rehtori Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Koulun kuvaus: Kirstin koulussa on 350 oppilasta. Yleisopetuksen rinnakkaisluokkia on kaksi tai kolme. Erityisopetuksen luokkia on yhteensä kuusi, yksi jokaisella luokka-asteella. Osa erityisluokista ja yleisopetuksen luokista tekee yhteistyötä inkluusiomallin mukaisesti. Koulussa on inklusiivinen valmistavan opetuksen esiopetusryhmä ja valmistavan opetuksen luokka. Yleisopetuksen ryhmissä on mukana inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilaita. Opetuksen järjestäminen: Opetus järjestetään yhdessä jaksossa. Valinnaisaineen opetusjakso poikkeaa muusta opetuksesta siten, että valinnaisainetta opetetaan kaksi tai kolme viikkotuntia 7-10 viikon jaksoina sekä syys- että kevätlukukaudella, ei siis tasaisesti tunti viikossa koko lukuvuoden ajan. Valinnaisaineen valinta on tehty edellisenä keväänä Wilman kautta. Opetusresurssi: Opetuksen resurssin suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus joustaviin opetusjärjestelyihin ja luokkien yhteistyöhön. Erityisesti varmistetaan erityisopetusluokkien ja valmistavan opetuksen luokan toimiva yhteistyö yleisopetuksen luokkien kanssa. Opetusjärjestelyjen toimivuutta ja resurssin sijoittumista arvioidaan lukuvuoden kuluessa kuukausittain. Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan ja koulun resurssin puitteissa. Koulussa on neljä kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. Näistä yksi toimii esiopetuksessa. Koulussa on kolme laaja-alaista erityisopettajaa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuen tarve arvioidaan oppilaskohtaisesti. Valmistavaa opetusta tarjotaan sitä tarvitseville esioppilaille inklusiivisessa esiopetusryhmässä. Luokissa opiskelevien IVAL-, IMMO- ja S2 -oppilaiden tuki järjestetään joustavilla opetusjärjestelyillä ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien resurssilla. Koulussa toimii myös valmistavan opetuksen luokka, jossa on oppilaita luokka-asteilta 1-3. Kouluyhteisön jäsenenä kasvaminen: Jokaisessa luokassa on käytössä sosiaalisen kasvun ohjelma, johon käytetään vähintään tunti viikossa. Opettaja valitsee luokalleen sopivan ohjelman ja tunnin ajankohdan. Kaikilla luokilla harjoitellaan kiusaamista ennaltaehkäisevää Askel Askeleelta -mallia. Kiusaamistilanteet selvitetään KiVa-koulu mallin mukaisesti. KiVa koulu-opettajina koulussamme toimivat Marja Räisänen ja Anne Hietala, joille on resursoitu työaikaa kiusaamistapausten selvittelyyn. Luokanopettaja voi kiusaamistapauksissa ohjata oppilaita KiVa-koulu selvittelyyn. Koulun kirjasto: Koulun kirjasto on avoinna kouluaikoina. Kirjasto-opettajat päivystävät kirjastossa kaksi tuntia viikossa. Oppilaita ohjataan kirjaston ja lainausjärjestelmän käyttöön. Kirjojen laina-aika on kuukausi ja kirjoja voi lainata Helmet -kirjastokortilla. Opetussuunnitelman teemat rytmittävät kirjastotoimintaa. Kirjastotoiminnalla tuetaan monipuolista ja kielitietoista opetusta. Kouluruokailu on järjestetty porrastetusti klo Opettajat valvovat oman opetusryhmänsä ruokailun. Päivänavaukset: Jokainen opettaja pitää päivänavauksen omassa luokassaan haluamallaan tavalla. Teemapäivänavauksia pidetään yhteisesti keskusradion kautta. Aamunavauksissa huomioidaan erityisesti liputuspäivät. Seurakunnan aamunavaukset pidetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Juhlat ja tapahtumat: Perinteiset juhlat ovat joulu- ja kevätjuhla, itsenäisyyspäivän juhla. Tänä lukuvuonna painotetaan itsenäisyysjuhlaa. Arki ja juhla -tiimi suunnittelee muut koulun tapahtumat ja juhlat lukuvuoden kiertoon sopiviksi. Kirjaston seinällä on vuosikalenteri, josta oppilaat näkevät kouluvuoden tapahtumat. WFW: Koulussamme toteutetaan Words For the World -ohjelmaa, jonka avulla tutustutaan erityisesti

3 3 koulun oppilaiden omiin äidinkieliin. Koulussa puhutaan 39 eri kieltä äidinkielenä. Tutustumisjakso kestää vähintään kuukauden. Words For the Word-ohjelman toteuttamiseen osallistuvat oppilaat, huoltajat, oman äidinkielen opettajat, aineenopettajat ja luokanopettajat. Tänä lukuvuonna Suomen juhlavuoden kunniaksi tutustumme mm. suomalaiseen viittomakieleen, monimuotoiseen suomen kieleen, saamen kieleen ja Suomen monikielisyyteen. Matematiikka: Kaikilla vuosiluokilla on käytössä matematiikan toimintavälineitä ja matematiikan opetuksessa korostuu ymmärtävä ja kokemukseen perustuva oppiminen. Luokilla 1-3 matematiikkaa opetetaan Varga Neményi -menetelmällä. Espoon omien lisätuntien käyttämisellä matematiikan oppimiseen vuosiluokilla 1 3 halutaan turvata matematiikan perusteiden hyvä hallinta. Espoon matikkamaan kehittäjäopettajat konsultoivat mahdollisuuksien mukaan ja jalkautuvat luokkiin tukemaan opetusta. He tukevat mahdollisuuksien mukaan luokanopettajien työtä toimimalla samanaikaisopettajina. Lukuvuoden aikana toteutetaan koko koululle luokka-asteittain matikkateemapäivä. Matematiikan oppimisvaikeusoppilaille tarjotaan resurssien puitteissa joko ryhmämuotoista tai yksilöllistä kuntouttavaa opetusta. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat oppitunti oppitunti oppitunnit 3 ja 4 sekä ruokailu oppitunti oppitunti oppitunti 7 Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Muutokset koulupäivän kestoon ilmoitetaan vähintään viikkoa aikaisemmin huoltajille.tiedottamisesta vastaa luokanopettaja.

4 4 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Koulun kerhot: Kerhoja järjestetään syksyllä aikavälillä ja keväällä aikavälillä Läksykerhoa pidetään sekä koulun opettajien toimesta että SPR-vapaaehtoisten toimesta läksyhelppinä. Oppilailla on mahdollisuus pitää oppilaskerhoja välitunneilla. Lisäksi koulun kerhotoimintaan lasketaan oppilaskunnan hallituksen toiminta ja välituntileikittäjät, eli välkkärit. Koulussa toimiva oppilaiden ympäristöryhmä on osa koulun kerhotoimintaa. Muu harrastustoimita: Waukerho kokoontuu kerran viikossa. Kohderyhmänä ovat luokat KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Luokilla on mahdollisuus pitää leirikouluja erillisen suunnitelman mukaan. Kuudesluokkalaiset vierailevat Yrityskylässä. Liikunnan opetus tapahtuu osittain lähikoulujen liikuntasaleissa tai lähellä sijaitsevassa kuntokeskuksessa. Liikuntatunneille kuljetaan yhdessä opettajan kanssa. Liikuntaa järjestetään myös lukujärjestyksestä poikkeavasti teemapäivien ja liikuntatempausten muodossa. Käsityön opetus tapahtuu suurelta osin lähikoulujen käsityöluokissa. Käsityötunneille kuljetaan yhdessä opettajan kanssa. Koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä tai kirjastossa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Näistä huoltajia tiedotetaan erikseen. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Tarvittaessa kokoonnumme lähikoulujen saleissa tai vuokraamme tiloja koulun yhteisiin tapahtumiin. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Jokainen luokka hyödyntää KULPS-tarjotinta lukuvuoden aikana. Opettaja miettii yhdessä oppilaiden kanssa, mihin tarjontaan luokka haluaa osallistua kultakin polulta. Koululle tilataan yhteisesti KULPStapahtumia tarjonnan ja tarpeen mukaan. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Koulun KULPS-yhteyshenkilöt ovat Netta Pitkänen ja Maarit Venäläinen.

5 5 Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan Kirstin koulussa vuosittain yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Eri luokkatasojen monialaiset oppimiskokonaisuudet järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri aikoihin, jotta oppimisteknologia saadaan aina kyseisen luokkatason käyttöön. Eri vuosiluokille on määritelty, mitkä oppiaineet minimissään otetaan mukaan monialaiseen opiskeluun. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan luokka-asteittain. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa huomioidaan taksioppilaat ja muiden opettajien luokalle pitämät tunnit. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä." Esiopetus järjestää oman ohjelmansa mukaiset vanhempaintapaamiset ja 1-luokat Tukevasti alkuun - ohjelman mukaiset huoltajatapaamiset. Muut luokat järjestävät luokkavanhempainillan luokkatasoittain mennessä. Huoltajiin ollaan aina yhteydessä, kun laaditaan pedagogisia asiakirjoja, tai kun lapsen tilanteessa ilmenee asioita, joista on tarve keskustella huoltajan kanssa. Tapaamisia järjestetään myös huoltajien pyynnöstä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluihin joulu- tammikuussa. Wilma on ensisijainen huoltajien ja opettajien välinen viestintäkanava. Kaikkia huoltajia ohjataan Wilman käyttöön. Wilman kautta tapahtuvat myös ilmoittautumiset koulun tapahtumiin ja esimerkiksi valinnaisaineen valinnat. Wilman tiedotteissa on koko vuoden näkyvissä koulun tapahtumat, vanhempainyhdistyksen yhteystiedot ja lukuvuosiopas. Koulu on laatinut opettajille ohjeen Wilma-viestintään. Vanhempainyhdistys on arvostettu ja tärkeä koulun yhteistyökumppani. Koulun yhdysopettajana toimii Netta Pitkänen. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen liittyvästä päivähoidosta vastaa Kirstin päiväkoti/ritva Korpinen. Koululaisten iltapäivähoidosta vastaa Kirstin koulu / Anne Hietala (apulaisrehtori) / Sirkka-Liisa Hintikka (vastuuohjaaja). Koulu pyrkii tiivistämään ja laajentamaan yhteistyötään mm. kirjaston, seurakunnan, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja poliisin kanssa. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Kirstin koulussa toimii Ympäristö ja vastuullinen elämäntapa - tiimi, jonka vastuualueeseen kestävän kehityksen edistäminen kuuluu. Tiimiin kuuluu kaksi ekotukihenkilöä. Tiimi järjestää kestävän kehityksen teemaviikkoja ja tapahtumia. Yhteistyötä pyritään tekemään myös koulun ja lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

6 6 Lukuvuodeksi on laadittu kestävän kehityksen ohjelma. Lukuvuoden kehittämisalue on oppilaiden osallistuminen kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen koulussa ja omassa lähiympäristössä. Kouluun perustetaan tavoitteen mukaisesti oppilaiden ympäristöryhmä, joka kokoontuu lukuvuoden aikana säännöllisesti, ja jonka toimintaa pyritään lukuvuoden aikana kehittämään. Toiminnan tavoitteena on, että ympäristöryhmä ideoi, suunnittelee ja toteuttaa ohjaavien opettajien tukemana kouluun ja lähiympäristöön suunnattuja ympäristövastuullisuutta edistäviä tapahtumia ja toimia sekä edistää kestävän elämäntavan mukaista toimintaa ja sen merkityksen ymmärtämistä kouluyhteisössä. Kestävän kehityksen teemat ovat lukuvuoden aikana esillä erityisesti myös luontoon ja lähiympäristöön suuntautuvilla retkillä sekä liikuttaessa kävellen lähikouluille työskentelemään. Koulussa pyritään kohti roskattomampaa retkeilyä. Kestävän kehityksen mukaiset arvot huomioidaan koulun hankintoja tehtäessä. Koulussa on käytössä yhteisvarastot, jotka kohtuullistavat tarvittavan materiaalin ja välineistön määrää. Sosiaalista kestävää kehitystä edistetään viikoittain sosiaalisen kasvun ohjelmin, hyödyntäen kiusaamista ennaltaehkäisevän Askel askeleelta mallia sekä KiVa-koulu-mallin mukaisen kiusaamistilanteiden selvittelyn avulla. Words For the World ohjelma ohjaa oppilaita myönteiseen suhtautumiseen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan. Rehtori osallistuu vuoden aikana koulutuksen kestävän kehityksen edistämisestä työyksiköissä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Koulussa on mahdollisuus hyödyntää etäyhteyksiä mm yksityisopetusta täydentämään. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Keväällä 2017 laaditussa koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on asetettu lukuvuoden tavoitteiksi tasa-arvotietoisuuden ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen. Lukuvuoden aikana arvioidaan ja kehitetään koulun toimintaa ja erityisesti koulun järjestämiä tapahtumia yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on järjestää yhdenvertaisia vaihtoehtoja kaikille oppilasryhmille. Huomioimme erityisesti kulttuurien moninaisuuden koulussamme. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Koulussamme olevat opettajaresurssit mahdollistavat monipuolisen yksilöllisen arvioinnin. Oppilasarvioinnin lisäksi opettajien yhteistyö mahdollistaa oman työskentelyn jatkuvan reflektoinnin ja kehittämisen. Tämän vuoden tavoitteena on löytää toimivampia käytänteitä niin, että kaikki oppilasta opettavat opettajat osallistuvat arviointiin. Lisäksi tuetaan oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä.

7 7 II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Opetuksessa pyritään lisäämään osallistavaa opetusta ja arviointia ikätason mukaisesti. Opetusta järjestetään joustavin ryhmittelyin ja inkluusioluokissa yli luokkarajojen, mikä tukee laajemmin kouluyhteisön jäsenyyttä. Yksittäisten teemapäivien sijaan keskitymme arjen osallisuuteen. Oppilaat osallistuvat juhlien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kiusaamista ennaltaehkäistään Askel askeleelta -ohjelman avulla koko koulun tasolla. Lisäksi luokissa pidetään sosiaalista kasvua tukevia oppitunteja. Näille oppitunneille opettaja voi valita opetusmateriaalin opetusryhmän tarpeiden mukaan. Kiusaamistapauksien selvittämisessä on apuna KiVa-tiimi. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus, jossa on jäseniä kaikilta 2.-6.luokilta. Koulussa järjestetään välkkäritoimintaa, jonka tarkoituksena on tutustuttaa oppilaita toisiinsa ja tarjota mukavaa liikunnallista toimintaa välitunneille. Oppilailla on myös mahdollisuus järjestää oppilaskerhoja välitunneilla. Opettajia kannustetaan liikkuvan koulun toimintatapoihin luokassa. Ympäristöryhmässä oppilaat osallistuvat koulun ja lähiympäristön kestävää elämäntapaa ja ympäristövastuullisuutta edistävän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Opettajat hyödyntävät digitaalisia oppimisympäristöjä resurssien puitteissa. Tutoropettaja on tarvittaessa opettajien tukena luokassa. Tutor-opettaja auttaa myös mielekkäiden ja oppimista tukevien sovellusten valinnassa. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Koulu juhlii Sata päivää sataan- tapahtumaa. ijokainen luokka vuorollaan valmistaa viikottain vaihtuvan näyttelyn Suomen erikoisosaamisesta ja suomalaisuudesta. Kirstin koulun itsenäisyyspäivänkuoro osallistuu Suomi100-kuorotapahtumaan sekä esiintyy oman koulun pääjuhlassa. Valinnaisaineiden tunneilla valmistetaan juhlavuoden pääjuhla, joka on Juhla pidetään Kannusalissa. Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Lukeminen ja lukemaan innostaminen on olennainen osa luokassa tehtävää perustyötä. Lukemisen teemavuosi pidetään esillä koko koulun tasolla. Koulun kirjasto on kaikille avoin, lukemiseen houkutteleva oppimisympäristö. Kirjastossamme on kirjoja eri kielillä. Lukuinnon lisäämiseksi aloitamme kirjastovälituntitoiminnan, jolla osallistetaan oppilaita. Tänä lukuvuonna aloitamme Netlibris-lukupiirityöskentelyn luokilla. Luokkien on mahdollista osallistua lukuhaasteisiin ja yksittäiset oppilaat voivat suorittaa lukudiplomeja. Luokat tekevät yhteistyötä koulun läheisyydessä sijaitsevan Entressen kirjaston kanssa.

8 8 Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Kirstin koulu on liikkuva koulu. Opettajia kannustetaan toimimaan liikkuva koulu -periaatteiden mukaisesti ja opettajille tarjotaan monipuolista opetusmateriaalia. Liikkuva koulu järjestää erilaisia tapahtumia kaikille koulun oppilaille. Liikkuva koulu kannustaa kaikkia luokkia tulevana lukuvuonna ulkona oppimiseen ja luontoliikuntaan. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Kirstin koululla tehdään tänä lukuvuonna itsearviointia kaupungin itsearviointiohjelman mukaisesti. Koulun suunnitteluryhmä ohjaa arviointiprosessia. Kunta10-tutkimuksen perusteella on tarpeen tarkastella lukuvuoden aikana opettajien työmäärän pitämistä kohtuullisena. Viime lukuvuonna havaittiin uuden opetussuunnitelman käyttöönoton lisäävän opettajien työmäärää. Tänä vuonna liikunta- ja käsityötilojen puuttuminen lisäävät opettajien kuormittumista entisestään. Yksi lukuvuoden keskeisiä teemoja on opettajien työajan hallinta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Näihin asioihin vaikutetaan arvioimalla koulun toimintarakenteita, yksinkertaistamalla ja keskittymällä olennaiseen. Jokaiselta rukkaselta (tiimiltä) toivotaan harkintaa ja kohtuullisuutta siihen, mitä koko koululle tarjotaan lukuvuoden aikana. Opettajien vahvuusalueita hyödynnetään monipuolisesti ja opettaja kannustetaan ideoiden jakamiseen. Välitunneilla ja YS-ajoilla on mahdollista järjestää pausseja (jakamistuokioita), joilla jaetaan koulutuksista saatuja oppeja ja ideoita matalalla kynnyksellä. Opettajilla ja luokilla on mahdollisuus hyödyntää digitaalisten oppimisympäristöjen tutoria oppimisteknologia-asioissa. Matikkamaan osaaminen hyödyttää kaikkia koulun opettajia ja oppilaita. Tavoitteena on huolehtia jokaisen koulussa työskentelevän, niin aikuisen kuin lapsenkin, viihtymisestä ja hyvinvoinnista. Keinoina viihtymisestä huolehtimiseen ovat mm. arvostava kohtaaminen ja Kirstin koulun hengen toteuttaminen. Rehtori ja opettajat käyvät vuosittain kehityskeskustelun. Kehityskeskustelussa käydään läpi opettajalle ajankohtaisia omia teemoja, koulun käytänteitä, opettajan koulutustarpeita ja koulutussuunnitelmaa. Sähköisten työkalujen ja työskentelymenetelmien hallinta nostetaan erityisesti esille. Samoin pohditaan kestävän kehityksen teemojen toteutumista opettajan työssä. Opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ovat: Kestävä kehitys, sähköiset työkalut, toiminnallinen matematiikka, kielitietoisuus ja ryhmänhallintataidot. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Rehtorin ollessa poissa koulua johtavat apulaisrehtorit Anne Hietala puh ja Miia Koivula puh yhdessä tai erikseen. Jos myös apulaisrehtorit ovat poissa, siirtyy vastuu suunnitteluryhmälle (Johanna Lestelä, Hanna Suvilaakso ja Mirka Tukiainen) kanslian puh

9 9 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa syksyllä 2016 Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloiss elo/syyskuu 2017 luokka-asteittain Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Reija Stenbäck, Marjo-Riitta Valta, Milla Jaakkola, Anne Hietala, Hanna Suvilaakso, Netta Pitkänen, Arja Tiihonen, Elina Raninen, Maarit Venäläinen, Kukka Poikolainen, Sorella Johansson, Anu Veijonen ja Sirkka-Liisa Hintikka. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Pauliina Pertamo, Anne Hietala Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Jokainen opettaja on laatinut sijaiskansion yhteisten ohjeiden mukaisesti. Uusi sijainen perehdytetään turvallisuusasioihin kansion avulla ja aina sijaisen tullessa taloon. Sijaiskansiosta löytyy ohjeet toimintaan palohälytys- ja suojautumistilanteessa ja poistumisreitit. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma