KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA LINTULAAKSON KOULU Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Lintulaakson koulussa opiskelee 554 oppilasta 27 eri ryhmässä. Vuosiluokkakohtaiset oppilasmäärät: Esiopetus 70 opp, 1lk. 79 opp, 2lk. 80 opp, 3lk. 80 opp, 4lk. 81 opp, 5lk. 84 opp, 6lk. 80 opp. Koulussamme on kolme esiopetusryhmää, joista kaikissa opiskelee valmistavan opetuksen oppilaita. Alkuopetuksen molemmilla luokkatasoilla on Hyvä alku ryhmä ja kolmannesta kuudenteen luokkaan Hyvä jatko -ryhmät, joissa kaikissa opiskelee yhdessä sekä yleis- että erityisopetuksen oppilaita. Tehostetun tuen piirissä oppilaita on 56. Valmistavan opetuksen oppilaita on 15, integroidun maahanmuuttajaopetuksen oppilaita on 23. S2 -opiskelijoita on 105 oppilasta. Oman äidinkielen opiskelijoita ja kielen ylläpito-opiskelijoita on 51 oppilasta. Lukuvuoden merkkitapauksia ja juhlapäiviä käsitellään päivänavauksina ja muina tapahtumina. Toimintaa jäsennetään toimintakalenterin mukaan luokkien oppilaat valitsevat kurssitarjottimelta lukujärjestykseensä yhden vapaavalintaisen oppitunnin syyslukukauden ajaksi ja yhden kevääksi. Syyslukukaudella järjestämme Ahtisaari -päivän sekä joululaulajaistilaisuuden, jonka järjestelyvastuu on 2 -luokilla. Väliarviointitodistuksia ei oppilaille laadita. Tämä korvataan joulukuusta 2018-helmikuuhun 2019 suoritettavilla arviointikeskusteluilla. Arvioinnin kohteena on erityisesti oppiminen, johon sisältyvät mm. opinnoissa edistyminen ja osaaminen. Myös työskentelyä arvioidaan. Opettajat antavat suullisen palautteen lisäksi palautetta myös kirjallisesti. Lukuvuositodistukset annetaan la Koulu tukee oppilaiden opintojen etenemistä monin eri tavoin, jotta vuosiluokilla eteneminen mahdollistuisi tavanomaiseen tahtiin. Koulukirjasto on avoinna päivittäin ja sen ylläpidosta huolehtii kaksi opettajaa. Luokkien ruokailut toteutetaan vuorolistan mukaan. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ohjaavat ja valvovat oppilaiden ruokailua. Henkilöstö pyrkii sijoittumaan eri pöytiin ja syömään lasten kanssa samoissa pöydissä. Avustajien ruokailu sovitetaan apua tarvitsevien lasten ruokailuun. Tarvittaessa toteutetaan ns. joustavia opetusjärjestelyjä, joissa oppilaiden ryhmäjakoja voidaan muuttaa. Rehtori voi päättää oppilaan opetuksen järjestämisestä tilapäisesti jossain toisessa oman koulun ryhmässä. Tilaa on myös vapaammalle ja spontaanimmalle toiminnalle, kuten Linnun livelle, joka on esim. luokkatasoittain järjestetty tilaisuus, jossa lapset esittävät omia ohjelmiaan toisilleen. Oppilaiden koulupäivät alkavat koululta ja päättyvät koululle.

3 3 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Lintulaakson koulussa ei tehdä lauantaityöpäivää. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat Koulun oppitunti-, ruokailu- ja välituntiaikataulu on lukuvuonna seuraava: Esi luokat tunti välitunti tunti tunti ruokatauko porrastaen alemmilla luokilla alempien luokkien tunti välitunti tunti

4 välitunti tunti välitunti tunti luokat tunti välitunti tunti tunti välitunti tunti ruokatauko porrastaen ylemmillä luokilla tunti välitunti tunti välitunti tunti välitunti tunti Aikatauluja mukautetaan tarvittaessa opetusryhmien tarpeiden mukaan. Mikäli esim. oppitunteja pidetään iltapäivällä peräkkäin ilman välitunteja, voidaan oppilaat päästää aiemmin kotiin. Opettajat ilmoittavat aina tällaisista poikkeusjärjestelyistä huoltajille etukäteen.

5 5 Ruokataukoon sisältyvien välituntiaikojen tarkentuminen käy ilmi henkilökunnan huoneessa olevasta ruokailuvuorolistasta. Välituntivalvonnat hoidetaan henkilökunnan huoneessa olevan vuorolistan mukaisesti. Lukukausien alkaessa ja päättyessä luokanopettajien omat tunnit muodostavat työskentelyn rungon, johon muiden opettajien tunnit sovitetaan. Oppilaille ei voi tulla ns. hyppytunteja. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. KOULUN JÄRJESTÄMÄT MAKSUTTOMAT KERHOT Läksykerhot Läksykerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Läksykerho 3. -luokkalaisille ma-to klo Läksykerho luokkalaisille to klo Läksykerho luokkalaisille to Muut kerhot Tiedekerho 4-6 -luokkalaisille tiistaisin klo Draamakerho luokkalaisille torstaisin klo Pingis- ja biljardikerho luokkalaisille tiistaisin klo Tietotekniikkakerho luokkalaisille maantaisin klo Ohjelmointikerho luokkalaisille maanantaisin klo ESPOON KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄ MAKSUTON LIIKUNTAKERHO WAU! -liikuntakerho luokkalaisille keskiviikkoisin klo Kerhossa on monipuolista liikuntaa. Kuuntelemme lasten omia toiveita. Maksuton ja sisältää vakuutuksen. Keskiviikkoisin 2.-3.lk Lisätietoa ja ilmoittautuminen VANHEMPAINYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄT KERHOT (OSALLISTUMISMAKSU) Shakkikerho maanantaisin klo Englannin kielen kerho maanantaisin klo Luontokerho keskiviikkoisiin klo

6 6 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan kuten leirikoulut, taksvärkkipäivät, yökoulut, opintoretket, opiskelun Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös sen, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista järjestetään koulun ulkopuolella, kuten esimerkiksi lähimetsässä. Perusopetuksen on oltava huoltajille maksutonta. Luokat voivat tehdä myös leirikouluja ja opintokäyntejä. Mikäli opettaja haluaa lähteä luokkansa kanssa leirikouluun, oppilaiden huoltajat voivat halutessaan kerätä leirikoulua varten koulun ulkopuolista lisärahoitusta. Tällöin olennaista on, että jokaisen luokan oppilaan on voitava osallistua yhteiseen leirikouluun myös ilman perheen taloudellista tai ajallista panostusta. Leirikouluun lähtevän opettajan päivärahat maksetaan koulun budjetista. Leirikouluohjelmat ja -järjestelyt hyväksyy koulun johtokunta. TET eli yläkoululaisten työelämään tutustuminen: Yläkoulujen oppilaita voidaan ottaa TET -harjoitteluun koulun eri luokka-asteille. Oppilaille sovitaan aina etukäteen vastuuopettaja, joka huolehtii tutustumisjakson toteuttamisesta. Osallistutaan urheilu- ja kulttuuritapahtumiin koulun ulkopuolella. Osallistutaan uimaopetukseen kaupungin tarjoamassa laajuudessa (esi-4. luokat) luokkien oppilaille voidaan järjestää lisäuinteja mahdollisuuksien mukaan. Koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi kuitenkin toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan aktiivisesta anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana voidaan järjestää koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen. Henkilökunnan ja kuudensien luokkien oppilaiden välinen vapaaehtoinen pesäpallo-ottelu järjestetään yleensä toukokuun viimeisellä viikolla. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Lintulaakson koulussa luokkatasojen opettajat suunnittelevat yhteistyössä kunkin luokkatason KULPS-toiminnan. Yhteistyötä tehdään kohteiden valinnassa, ilmoittautumisessa, vanhemmille tiedottamisessa ja KULPS - retkien aikana. Koulun luokkakoot ovat suuria ja koulunkäyntiavustajien apua tarvitaan KULPS -retkien turvalli-

7 7 sen sujumisen varmistamiseen. Retkipäivinä avustajaresurssia kohdennetaan retkelle lähtevien luokkien mukaan. KULPS-tarjottimien vierailukohteita pyritään käyttämään monipuolisesti. Kohteiden valinnoissa otetaan huomioon kunkin vuosiluokan oppimistavoitteet. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös se, missä kukin luokka/luokka-aste on jo aiempina vuosina vieraillut. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettajana toimii erityisluokanopettaja Maarit Vanninen. Espoon Arvokas kehittää lasten ja nuorten sosiaalista pätevyyttä sekä ennaltaehkäisee koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Uusi opetussuunnitelma korostaa oppimisen iloa ja oppilaan omaa aktiivista roolia oppijana. Espoon Arvokas-ohjelman avulla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja, itsesäätelyä sekä oman toiminnan eettisyyden tarkastelua ja eettisten kysymysten pohdintaa. Koulun ARVOKAS-yhdysopettajana toimii luokanopettaja Riikka Huttunen. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Oppimiskokonaisuuden teemana on Lukutaito. Luokka-astetiimit tarkentavat teemaa ja sisältöjä yhteistyössä oppilaiden kanssa. Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on innostaa oppilaita lukemiseen. Lukuharrastuksen viriämisen myötä tavoitteena on lasten kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Oppimiskokonaisuus antaa mahdollisuuden elämysten saamiseen ja jakamiseen. Laaja-alaisista tavoitteista oppimiskokonaisuudessa painottuvat oppilaan valitsemasta opiskelutavasta ja tuotoksesta riippuen monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on myös yhteistyötaitojen harjaantuminen. Opiskeluryhmiä pyritään rakentamaan yli luokka-asterajojen. Oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet määräytyvät luokka-asteen valitseman aihepiirin sekä oppilaan annetuista vaihtoehdoista valitseman opiskelutavan ja tuotoksen mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Koko koulun vanhempainilta pidettiin Luokkien omat vanhempainillat järjestettiin samana päivänä. 1. -luokkien opettajat tapaavat oppilaiden huoltajat kaksi kertaa lukuvuoden aikana siten, että toinen tapaaminen voi olla arviointikeskustelu. Koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, johon toivotaan yhteyshenkilöä jokaisen luokan vanhemmista. Koulun kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat pitävät aktiivisesti yhteyttä maahanmuuttajatausiin perheisiin. Kaikki opettajat käyttävät aktiivisesti Wilmaa yhteydenpidossa kotien kanssa. Wilma -viestinnän tavoitteiden toteutumisesta keskustellaan säännöllisesti. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö.

8 8 Koulun iltapäivätoiminnasta vastaa Kuosa&Imponen Ay, Touhulit. Esiopetuksen liittyvästä varhaiskasvatuksesta vastaa Lintumetsän päiväkoti. Kuukausittainen luokkataosyhteistyö Leppävaaran seurakunnan kanssa. Aloitetaan yhteistyö skotlantilaisen koulun kanssa. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Lintulaakson koulu on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksen. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen. Lukuvuoden aikana toteutetaan kaksi ruokahävikkiviikkoa, viikot 44 ja 10. Oppilaskunta huolehtii viikon toteutuksesta. Hävikin punnitsemisen lisäksi oppilaat ideoivat, miten asenteisiin ja toimintatapoihin voidaan vaikuttaa. Tavoitteena on ohjata oppilaita kestäviin elämäntapoihin ja kasvattaa heitä osallistuviksi kansalaisiksi. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Ei aktiivista toimintaa tällä hetkellä. Mahdollisuuksia selvitetään, kun pääsemme aloittamaan toiminnan skotlantilaisen yhteistyökoulumme kanssa. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Oppilaskysely luokan oppilaille toteutetaan Lintulaakson koulussa viikoilla 47 ja 48. Kyselyn tuloksia käsitellään soveltuvin osin yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, johtoryhmässä, YS-ajalla opettajakunnan kesken, oppilaskunnassa, luokissa ja johtokunnassa. Oppilaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteisiin, joihin kyselyjen pohjalta ryhdytään. Huoltajia tiedotetaan kyselyn tuloksista. Henkilöstökysely toteutetaan opettajille YS:llä Avustajat vastaavat kyselyyn samalla viikolla avustajien kokouksessa. Kyselyn tuloksia käsitellään koulun johtoryhmässä ja henkilöstön kesken. Kyselyjen tuloksia käsiteltäessä huomiota kiinnitetään esiin nouseviin heikkouksiin, vahvuuksiin ja lukuvuoden tavoitteiden toteutumiseen. Kyselyjen tulokset otetaan huomioon koulun toiminnan suunnittelussa ja seuraavan lukuvuoden tavoitteita asetettaessa. Huoltajakysely toteutetaan keväällä B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Opettajat käyvät esim. opetusjaksojen alussa yhdessä oppilaiden kanssa läpi opetussuunnitelman sisältöjä ja ohjaavat oppilaita määrittelemään tavoitteitaan. Opettajat kertovat oppilaille arviointiperusteista ja keskustelevat heidän kanssaan niistä mm. ennen arviointikeskusteluihin liittyviä itsearviointeja ja lukuvuosiarviointeja. Oppilaat arvioivat sopivissa tilanteissa sekä oppimistaan kouluyhteisön jäsenenä, kouluympäristössä toimimistaan, oppijana kehittymistään, osaamistaan että edistymistään opinnoissa. Nämä arviot toimivat arviointikeskustelujen ja lukuvuosiarvioinnin tukena. Huoltajat voivat tutustua koulun nettisivuilla olevaan opetussuunnitelmaan. Lapsen tavoitteista keskustellaan arviointikeskusteluissa yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Opettajien tämän lukuvuoden kehittämistiimeistä kahdella lukutaito ja lukuinnon kasvattaminen kuuluvat tiimin tehtäviin. Oppiva Lintulaakso tarkastelee lukutaidon edistämistä ja lukuinnon nostattamista koko koulun yhteisenä asiana ja osana koulukirjaston toimintaa. Oppimisen tuen tiimi tarkastelee aihetta lukutaidon

9 9 edistymisen säännöllisen seurannan ja tuen antamisen näkökulmasta. Tiimit jakavat tietotaitoa ja ideoita koko koululle. Vertaistiimeissä (luokkatasoittain ja aineryhmittäin) opettajat kehittävät yhteistyönä lukemisen ja lukutaidon opettamista. Koulumme tekee tiivistä yhteistyötä kirjastotoimen kanssa. Naapurikoulun kanssa on viritetty yhteistyötä esimerkiksi viimekeväinen lukukisa. Opettajien lauantaityöpäivänä 6.10 aiheena on lukutaito ja lukuinto. Koulun kirjasto on avoinna oppilaille päivittäin. Kirjasto-opettajat huolehtivat koulun kirjastosta ja pitävät kirjallisuuden opettamista koulussa esillä. Kirjastoa on kehitetty pitkäjänteisesti ja se tarjoaa monipuolista luettavaa koululaisille. c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Jatketaan osallistuvia käytäntöjä: oppilaskunnan hallituksen toiminta, kaverikioskitoiminta, välituntilainaamotoiminta, vertaissovittelutoiminta, kirjastonhoitajatoiminta sekä ruokailujärjestäjätoiminta. Monissa luokissa on lisäksi erilaisia osallistuvia vastuutehtäviä. Oppilaat saavat vaikuttaa opiskeluaiheisiin ja työskentelytapoihin mm. monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Osallistaminen ja demokratia ovat vahvasti mukana koulun toiminnassa jo nyt. Marraskuussa toteutettavan Ahtisaari- viikon toimintaa suunniteltaessa pohditaan osallistumisen ja demokraattisen toiminnan kehittämistä. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Pyritään kehittämään yhteisöllisen oppilashuollon rakennetta osaksi koulun luontevaa toimintakulttuuria. Koulukuraattori ja psykologi käyvät kaikissa luokissa tutustumassa oppilasryhmiin. Tarkoituksena on samalla havainnoida luokan ilmapiiriä. Koko koulun tason yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa oppilaiden lisäksi myös oppilaiden huoltajaedustajat ovat mukana, kokoontuu ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Hyvinvointi syntyy yhteisön jäsenten välisissä kohtaamisissa. Tähän yhteisön jäsenet tarvitsevat vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitojen harjoitellaan Lintulaakson koulussa mm. KiVa -koulun, Verson, Arvokkaan ja positiivisen kasvatuksen vahvuustaitojen keinoin. KiVa -tunteja pidetään 1. ja 4. luokilla. Vertaissovittelua käytetään kaikilla luokka-asteilla. Arvokkaasta poimitaan mm. kuukauden vahvuuden yhteyteen sitä täydentäviä harjoitteita. Pyritään sopimaan esim. vertaistiimiajalla luokkatasojen painopisteistä ja toimintamalleista. c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehditaan siten, että kohdassa b) mainittujen keinojen toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

10 10 III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Koululla on käytössä suuri määrä kannettavia tietokoneita ja tablettitietokoneita opiskeluun. Käytössämme on BlueBot- ja Robbo-laitteita sekä ohjelmointisovelluksia (Scratch, Lightbot, Code org.). Langaton verkko on tällä hetkellä pääsääntöisesti riittävä työskentelyyn koulupäivien aikana. Suunnitelmissa on digitutor-oppilastoiminnan käynnistäminen kuluvan syksyn aikana. Digitutor-oppilaat toimivat oppimistilanteissa vertaistukena sopimuksen mukaan. Oppiminen mahdollistetaan riippumatta kotien digitaalisista resursseista. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? Viikko alkaa koko koulun yhteisellä aamunavauksella, jossa tuodaan esiin Martti Ahtisaari presidenttinä, konfliktien ratkaisijana ja rauhanrakentajana. Viikon aikana luokissa keskitytään yhteishengen nostattamiseen. Myös koulun henkilökunta osallistuu viikon viettoon omilla tempauksilla. Luokkiin jaetaan ideoita sopivista leikeistä ja peleistä. Luokat voivat itse päättää sopivan hetken ryhmätoiminnalle. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. Ks. Osaamisen kehittämisen suunnitelma C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA 1) Rehtori Petteri Kuusimäki 2) apulaisrehtori Soili Paavola 3) apulaisrehtori Riikka Huttunen 4) Katri Pulkkinen 5) Taru Kantonen 6) Mirva Hunsa-Äijälä 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty 11/2017 Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin , Turva-asiat käydään läpi luokkien vanhempainilloissa. Hätäensiapukoulutuksen on saanut koko koulun henkilökunta lukuvuoden alkuun mennessä. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Petteri Kuusimäki, Soili Paavola, Katri Pulkkinen Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Talon uudet sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin apulaisrehtoreiden toimesta. Tietoja päivitetään tarvittaessa.

11 11 D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Leppävaaran alueen koulut osallistuvat uuden ohjaussuunnitelman sisällön päivittämiseen