KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Kaitaan koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Johtoryhmä ja Henkilökunta Henkilökunta Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Kaitaan koulussa on 17 opetusryhmää. Yleisopetuksen vuosiluokkien oppilasmäärät ovat seuraavat: 7. lk => 81 oppilasta 8. lk => 76 oppilasta 9. lk => 82 oppilasta Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä on yksi (6 oppilasta) ja maahanmuuttajien ryhmämuotoisen opetuksen ryhmiä on yksi (7 oppilasta). Luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmiä on kaksi ja niissä on 17 oppilasta. Lisäopetuksen ryhmiä on yksi ja siinä on 23 opiskelijaa. Kaitaan koulu noudattaa jaksojärjestelmää. Jaksoja on kuusi, joista kuudes jakso on 4. ja 5. jakson välissä oleva ilmiöpohjaisen oppimisen jakso. 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso Joustavat opetusjärjestelyt Joustavien opetusjärjestelyjen avulla tuetaan ja huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimis- ja kehitystarpeita tilanteissa, joissa oppilas ei omassa ryhmässään pysty etenemään taitojensa ja kykyjensä mukaan. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Kaitaan koulussa joustavia opetusryhmiä voidaan muodostaa seuraavasti: oppilaat jaetaan ryhmiin oppimisvalmiuksien, oppimistyylin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan (korkeintaan yhden jakson ajaksi) oppilas voi osallistua opetukseen tilapäisesti yli luokka-asterajojen (esim. eriyttäminen haasteellisimpiin tehtäviin) tai koko lukuvuoden tehostetulla tuella oppimisen tuen ryhmä arvioi jaksoittain opetusryhmien toimivuutta oppilas voi opiskella tilapäisesti pienryhmässä opetuksessa voidaan tilapäisesti muodostaa suurempi ryhmä, jolloin opettajia vapautuu pienemmän ryhmän ohjaamiseen (mm. opettajaparit matematiikassa) Lukuvuoden valinnaisuudet 7. -luokalla oppilaiden valinnaisaineena on UNESCO-kurssi. Tehostetussa kuvataideopetuksessa valinta tehdään erillisenä valintana ja tällöin valittavissa oleva tunti on kuvataidetta. Vapaaehtoisen A-kielen valinta jatkuu Kaitaan koulussa ja koulu tarjoaa opetusta ruotsin ja saksan kielissä.

3 luokalla on valittavissa sekä taito- ja taideaineita että muita valinnaisaineita. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin taito- ja taideaineita Kaitaan koulussa ovat kotitalous, käsityö, kuvataide, musiikki ja liikunta. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineita taito- ja taideaineissa on kuvataiteessa, musiikissa, kotitaloudessa, käsityössä ja liikunnassa. Muissa valinnaisaineissa on kahden vuosiviikkotunnin aineita B2 -ranskan kieli ja tietotekniikka. Lisäksi yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineita ovat äidinkieli (ilmaisutaito), espanjan kieli ja tietotekniikka. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus sekä RMMO-opetus Kaitaan koulussa on yksi maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmä sekä yksi ryhmämuotoinen maahanmuuttajille tarkoitettu tehostetun tuen ryhmä (valmistavan opetuksen jälkeen). Kutakin oppilasta tuetaan hänen omista lähtökohdistaan ja hän saa edetä omaa tahtiaan. Yhteisiä, liikunnallisia ja ryhmäyttäviä tuokioita järjestetään päivittäin. Kuukausitain järjesttävät retkipäivät perustuvat ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Retkillä tutustutaan lähiympäristöön ja suomalaiseen kulttuuriin sekä arjen asioiden hoitamiseen. Mahdollisuuksien mukaan retkiin voivat osallistua koulun yleisopetuksessa olevat oppilaat. Näin pyritään luomaan tilanteita uusien ystävyyssuhteiden luomiselle. Oppilaat otetaan kaikessa opiskelussa mukaan sekä opetuksen suunnitteluun että toteuttamiseen ja lisäksi kunkin oppilaan vahvuudet kartoitetaan. Valmistavan luokan oppilaat jaetaan taito- ja taideaineissa eri ryhmiin. Oppilaat ja opettajat sekä koulunkäyntiavustaja pitävät yhteyttä luokan sisäisen Whatsapp -ryhmän avulla. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti tukemaan oppimista. Tukiopetus Kaikilla oppilailla on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus voi olla ennakoivaa, ylläpitävää tai korjaavaa. Oppimisvaikeuksia omaaville oppilaille annetaan ensisijaisesti ennakoivaa tukiopetusta. Tukiopetus dokumentoidaan oppilaan oppimissuunnitelman tuki-välilehdelle. Lisäopetus Lisäopetuksessa, eli ns. kymppiluokalla, opiskelumotivaation ja oppimaan oppimisen taitojen merkitys korostuu. Erityisen tärkeätä on ohjata opiskelijoita tiedostamaan omat tapansa oppia sekä luoda edellytyksiä oppimisen ilon löytämiseen kokemusten, elämysten ja oman oivaltamisen kautta. Opiskelijat osallistuvat sekä työharjoitteluun että opiskelevat tutustumisjaksoilla OMNIA:ssa tai Kaitaan lukiossa. Lisäopetusvuoden tavoitteena on myös opiskelijoiden työtapojen ja oppimisstrategioiden vahvistaminen. Tämä toteutetaan mm. erityisopettajan kartoituksilla että ryhmänohjaajan haastatteluilla ensimmäisen jakson aikana. Koulukirjasto Kaitaan koulukirjasto toimii koulun jokaisen oppilaan oppimisympäristönä. Oppilaat voivat hyödyntää tiedonhaussa kirjaston painettuja teoksia, digitaalista materiaalia ja kirjaston tietokoneita. Kirjastossa oppilailla on mahdollisuus tehdä erilaisia projektitöitä ja saada ohjausta tiedonhaussa. Kirjastossa on käytössä PrettyLib-kirjastojärjestelmä. Oppilaiden kirjallisuuden opiskelua syvennetään ja laajennetaan pitämällä kirjastossa lukutunteja, opastamalla oppilaita kaunokirjallisuuden lainaamisessa ja lukemisessa sekä tekemällä Kulps-vierailuja kaupunginkirjastoon. Kouluruokailu Opettajat ruokailevat valvonta-ateriat oppilaiden kanssa samoissa pöydissä ja ohjaavat ruokailutilannetta. Oppilaat toimivat pareittain ruokajärjestäjinä. Ruokalahenkilökunta osallistuu ohjaamiseen. Oppilaat saavat osallistua ruokalistan suunnitteluun toiveruokapäivinä. Iltapäivän välitunnilla oppilailla on mahdollisuus ostaa koulun ruokalasta terveellistä välipalaa. Päivänavaukset Kaitaan koulun päivänavaukset pidetään pääsääntöisesti keskusradion kautta. Torstaisin Espoonlahden seurakunta pitää auditoriossa päivänavauksen luokka-ainetasoittain. Päivänavausvuorot on merkitty Kaitaan koulun tapahtumakalenteriin. Opettajilla ja oppilaskunnal-

4 4 la on omat päivänavausten vastuut. Opettajien toivotaan osallistavan oppilaita päivänavausten pitämiseen. Tapahtumat ja juhlat Lukuvuoden aikana järjestettäviä juhlia ja tapahtumia ovat seuraavat: Kodin ja koulun päivä itsenäisyyspäiväjuhla lukukauden päätösjuhla Muuta huomioitavaa Lukuvuoden aikana henkilökunta pelaa oppilaiden kanssa seuraavat ottelut: salibandy pesäpallo 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Kaitaan koulu tekee yhden lauantaikoulupäivän , jolla korvataan maanantai OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. 1. tunti klo tunti klo tunti klo tunti klo tunti klo Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Kuudennen jakson aikana ryhmät noudattavat omia aikataulujaan. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa.

5 5 Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Kerhotoiminnalla tuetaan aktiivista ja mielekästä toimintaa koulun oppilaille. Koulun tarjoamat kerhot ovat nähtävissä koulun kotisivuilla. Kaitaan koulun kerhotoimintaan käytettävä määräraha on 6 302, josta erityisavustus on 4 411,40 ja koulun omarahoitusosuus (vaadittava 30 %) 1 890,60. Kerhot voidaan toteuttaa joko lukuvuoden, lukukauden tai lyhyemmän periodin pituisissa jaksoissa. Kerhoihin ilmoittaudutaan kerhon ohjaajalle. Kerhojen ajankohdissa huomioidaan, että mahdollisimman monella oppilaalla on mahdollisuus osallistua kerhoihin eri jaksoissa. Kerhoja vetävät opettajat vastaavat kerhoista tiedottamisesta. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Kaitaan koulun taksvärkkipäivä järjestetään pe Kaitaan koulussa toteutetaan seuraavat leirikoulut: 9M ja 9J Päiväretki Tallinnaan toukokuussa K Päiväretki toukokuussa R Leirikoulu toukokuussa 2018 Opetusryhmien toivotaan entistä enemmän tekevän opintoretkiä koulupäivän aikana. Huoltajan suostumuksella retkiä voidaan toteuttaa myös koulutuntien ulkopuolisena aikana. Opintoretket tehdään opetussuunnitelmaa täydentäviin ja syventäviin kohteisiin. Työelämään tutustuminen (TET) 9. -luokkalaisille on ja 8. -luokkalaisille RMMO-ryhmän TET pyritään toteuttamaan keväällä 2018 ns. koulutet muodossa. Koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella. Liikunnan opetusta järjestetään koulun oman salin ja urheilukentän lisäksi myös lähialueella (suunnistus ja hiihto) sekä Espoonlahden jäähallissa ja uimahallissa. Lukuvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Näistä tiedotetaan huoltajia etukäteen Wilmassa. Keväällä 6. jakson ilmiöpohjaisen oppimisen viikolla oppilaat opiskelevat monipuolisissa oppimisympäristöissä, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Lukuvuoden aikana henkilökunta pelaa oppilaiden kanssa ottelut: salibandy pesäpallo. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma:

6 6 Kaitaan koulussa hyödynnetään KULPS:in tarjoamia kulttuuri- ja liikuntapalveluita eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas vierailee yläkoulun aikana lähiympäristön eri kulttuuri- ja liikuntakohteissa: seitsemäsluokkalaiset tutustuvat kirjastoon ja käyvät mahdollisuuksien mukaan Helsingin kirjamessuilla. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat Espoo Cine - elokuvafestivaaliin. Yhdeksäsluokkalaiset käyvät teatterissa. Oppilaat käyvät kuvataiteen tunneilla taidenäyttelyissä eri luokkatasoilla. Musiikin tunneilla oppilaat käyvät mahdollisuuksien mukaan konserteissa. Liikunnan osalta luokittain ja valinnaisryhmissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan KULPS-kohteita. Historian ryhmärt vierailevat kaupunginmuseon näyttelyissä. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Kaitaan koulun KULPS!-opettajat ovat Tuula Malila ja Sissi Yli-Hukkala. Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kaitaan koulu on mukana Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajathankkeessa. Kaksikielisen hankkeen rahoitukseen osallistuu myös Svenska kulturfonden. Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Taidetestaajathankkeessa kahdeksasluokkalaiset vierailevat kahdessa eri kulttuurikohteessa, kuten oopperassa, teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä jne. Yksi vierailu suuntautuu omaan maakuntaan tai lähialueelle, toinen Helsinkiin tai muualle Suomeen. Säätiöt maksavat taidetestaajien matkat ja pääsyliput. Hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Monialaisen oppimiskokonaisuuden jakso pidetään huhtikuussa, 4. ja 5. jakson välissä. Jakso on merkitty lukujärjestyksiin 6:na jaksona ja on samaan aikaan Kaitaan lukion kanssa. Ilmiöjakson ensimmäisenä päivänä oppilaat kokoontuvat aiheensa mukaisissa ryhmissä ja suunnittelevat projektinsa ja sen arvioinnin. Koulun yhteinen pääteema on lukeminen. Oppilailta kerätään luokanvalvojan tunneilla ideoita ja ehdotuksia, miten ja mitä he haluavat ilmiöstä tutkia. Jakson aikana opiskellaan yhdessä riippumatta vuosiluokasta ja vahvistetaan yhteisöllisyyden tunnetta. Arviointi käydään läpi ensimmäisellä jakson tunnilla. Oppilaat arvioivat oppimistaan ryhmissä opettajien suorittaman arvioinnin lisäksi. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Kaitaan koulun vanhempainillat pidetään seuraavasti: 7. lk to 7.9. klo lisäopetus ti klo valmistava opetus to klo koko koulun yhteinen vanhempainilta la painotetun opetuksen info-ilta ti klo valinnaisaineet, lk to klo yhteisvalinta, 9. lk ja lisäopetus to klo tulevat 7. -luokat ti klo 18.00

7 7 Muita vanhempainiltoja ja info-tilaisuuksia pidetään mm. Kaitaan kasvatusverkoston ja kuvataidepainotuksen tiimoilta sekä tarvittaessa. Luokilla voi olla omia luokkatoimikuntia (esim. retkien ja leirikoulujen toteuttamiseksi). Kaitaalla toimii Kaitaan koti- ja kouluyhdistys (KKKY). Yhdistys on yhteinen Kaitaan lukion kanssa. Yhdistyksen kanssa tehtävän yhteistyö ja aktiivinen toiminta tukevat Kaitaan kouluyhteisöä ja lisäävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. KKKY:een valitaan opettajajäsen lukuvuodeksi kerrallaan. Monikulttuuristen perheiden kohtaaminen aloitetaan viimeistään vanhempainillassa, jossa sovitaan ensimmäinen tapaaminen kunkin perheen kanssa. Perheet istuvat kieliryhmittäin apunaan tulkki. Tapaamisessa kunkin perheen kanssa sovitaan perheelle ominaisin tapa olla yhteydessä kouluun, koska monille Wilman käyttö voi aluksi olla vaikeaa. Tavoitteena on myös aktivoida huoltajia koulun aktiivisiksi toimijoiksi. Kodin ja koulun päivä on perinteisesti houkutellut vanhempia osallistumaan matalalla kynnyksellä koulun toimintaan. Oppilaat ovat luokanvalvojiensa kanssa valmistaneet vanhemmille monipuolisesti ohjelmaa ja tämä on osaltaan houkutellut vanhempia paikalle. Päivän aikana jatketaan yhteistä suunnittelutyötä koskien yhteistä toimintaa oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan kanssa (esim. kohtaamisten golden rules ). Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Kaitaan koulu tarjoaa harjoittelupaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille (mm. OMNIA, Metropolia ja Laurea). Kaitaan koulu tekee aktiivista yhteistyötä Kaitaan lukion kanssa. Kaitaan koulun lisäopetuksen oppilaat suorittavat kolmannessa jaksossa lukioon tutustumisen Kaitaan lukiossa. Koulun oppilaita ja lukion opiskelijoita kuuluu yhteisen lehden VAPIS-kerhoon. Kaitaan lukion kanssa tehdään yhteistyötä myös ns. eriyttävässä opetuksessa oppilaan tarvitessa lisää haasteita oppimisensa tueksi. Kaitaan koulu on aktiivinen toimija Kaitaan kasvatusverkostossa, johon kuuluu alueen kouluja ja päiväkoteja. Kaitaan koulu on vuodesta 1983 kuulunut Unesco-kouluverkostoon (UnescoASPnet). Lukuvuoden aikana Kamut-tiimi jäntevöittää koulun toimintaa verkostossa opetussuunnitelman mukaisesti. Kaitaan koulu on yhteistyössä Espoonlahden seurakunnan kanssa. Koulu järjestää elokuussa lukuvuoden alkaessa 7. -luokkalaisten ryhmäytyksen yhteistyössä seurakunnan ja Espoon nuorisotoimen kanssa. Lokakuussa seurakunta järjestää informaatiotunnin rippikoulusta yhdessä Prometheus-leirin tuki ry:n kanssa. Seurakunnan työntekijät tulevat pyynnöstä oppituntivierailulle. Koululla ja seurakunnalla on valmius kriisiyhteistyön tekemiseen. Seurakunta lähettää kutsuttaessa edustajansa koulun juhliin, kuten lukuvuoden päätösjuhlaan, Itsenäisyyspäivän juhlaan tai koulun vuosijuhlaan. Koulu järjestää yhteistyössä seurakunnan kanssa uskonnonvapauden periaatteita kunnioittaen uskonnolliset tilaisuudet, kuten joulu- ja kevätkirkot. Seurakunta pitää päivänavauksia koulussa yhteisesti sovitulla tavalla. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Koulun toiminnassa otetaan kestävän kehityksen kaikki osa-alueet huomioon. Kestävä kehitys huomioidaan kaikessa koulun toiminnassa. Sosiaalisesti ja fyysisesti viihtyisä oppimisympäristö on kaikkien kouluyhteisön jäsenten vastuulla (mm. toiminta ja sen seuraukset, vuorovaikutustapa, vastuullisuus). Ympäristötiimi tiedottaa kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista. Henkilökunta on tietoinen ja sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja ne huomioidaan toiminnassa Oppilaat ovat aktiivisesti mukana kestävän kehityksen toteuttamisessa

8 8 koulussa. Koululla on oppilaista koostuva ympäristöraati, johon kutsutaan 1-2 oppilasta luokalta. Oppilaat päättävät vuosittain ajankohtaisen teeman, johon kunakin vuonna keskitytään, esim. energian säästö tai roskaamisen vähentäminen. Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, johon mahdollisimman moni koulun oppilas voi osallistua. Sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedottamisessa. Toteutetaan mm. erilaisia tempauksia, kampanjoita ja kilpailuja, joilla lisätään oppilaiden tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Vastuun kantaminen yhteisestä ympäristöstä on keskeinen tavoite toiminnalle. Sosiaalisesti kestävä kehitys Kaitaan koulussa tarkoittaa suvaitsevaisuutta, hyviä tapoja ja toisten huomioon ottamista. Erityisesti painotetaan ennakointia eli kehitetään keinoja, joilla kiusaamista ennaltaehkäistään. Kiusaamistilanteisiin puuttumisessa on koulussamme matala kynnys. Oppilailla on mahdollisuus helposti ja nimettömänäkin kertoa mahdollisesta havaitsemastaan kiusaamisesta laittamalla viesti postilaatikkoon. Sosiaalisten taitojen tiimi (Meijän tiimi/kaitaan henki) on vastuussa kehitystyöstä, jolla vahvaa me-henkeä koulussa ylläpidetään. Oppilaiden osallistaminen mm. koulutyön suunnitteluun jo osaltaan luo yhdessä tekemisen tunnetta. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen - sosiaalisesti viihtyisä työympäristö on jokaisen yhteisön jäsenen vastuulla. Me-hengen luomiseen ja ylläpitoon osallistuvat koulussamme kaikki; opettajat, oppilaat ja koulun henkilökunta. Luokanvalvojat käyttävät materiaalia, jota mm. ARVOKAS-koulutus tarjoaa. Koulussa aloittaville 7. - ja 10. -luokkalaisille järjestetään erikseen ryhmäytyspäiviä. Lisäksi koulun tukioppilaat ovat mukana 7. -luokkalaisten kouluarjessa ja järjestävät näille koulunaloitusjuhlan sekä muita, pienempiä yhteisiä tilaisuuksia. Luokkien omat projektit, leirikoulut ym edistävät osaltaan me-henkeä, vastuullisuutta ja oppilaiden osallistamista - samalla kehittäen sosiaalisesti viihtyisää työympäristöä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Kaitaan koulu käyttää mm. videoneuvotteluita mahdollisen tulevan ystävyyskoulunsa kanssa. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Tavoitteena yhteisöllisyyden lisääminen: toisten huomioon ottaminen ja kiusaamisen vähentäminen. ARVOKAS-ohjelman ja positiivisen pedagogiikan sisällyttämien luontevasti lukuvuoteen tukevat yhteisöllisyyden kehittymistä. Kaikille luokille pyritään tarjoamaan retkiä, elämyksiä ja muita virikkeitä mahdollisimman tasavertaisesti. Oppilaiden tasavertaiseen kohteluun arjessa ja (opetus)tilanteissa sekä arvioinnissa kiinnitetään huomiota henkilökunnan toimesta.. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Monipuolisen arvioinnin taustalla on vahvuuksien tunnistaminen ja positiivinen psykologia. Arviointi on monipuolista, jatkuvaa ja yksilöllistä. Arvioinnin seurannassa ovat mukana oppilas, opettaja ja huoltaja. Osallistumalla esim. ilmiöviikon opetuksen suunnitteluun ryhmä- ja vertaistyöskentelyn sekä arvioinnin kautta lisätään oppilaiden mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Opettajat keskustelevat aihealueiden sisällöistä ja arvioinneista,

9 9 yhteistyössä oppilaiden kanssa pohditaan erilaisia arviointitapoja. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Jokainen kohtaaminen on tukitoimi. Koulun aikuiset säilyttävät ammatillisuutensa ja kohtaavat oppilaat arvostavasti haastavissakin tilanteissa. Aikuiset sitoutuvat noudattamaan lauantaikoulupäivänä laadittavia ohjeita kohtaamisille (ns. golden rules ). Aikuiset huomioivat ja ottavat kontaktia myös niihin oppilaisiin, joita eivät opeta. Oppilaiden vahvuuksia ja onnistumisia huomioidaan. Ohjaava ja korjaava palaute annetaan aina kahden kesken oppilaan kanssa. Koululla on selkeät, mutta joustavat, toimintaohjeet ja säännöt, jotka pohjaavat positiiviseen pedagogiikkaan. Jokainen oppilas kohdataan onnistumisten kautta nostaen niitä esille. Koulun aikuiset huomioivat oppilaan pienetkin onnistumiset (myös niiden oppilaiden, joita eivät tunne). Oppilaat otetaan vastaan siten, että heille muodostuu kokemus kuulumisesta yhteisöön. Aikuiset mallintavat arvostavaa ja välittävää toimintamallia esim. tervehtimällä oppilaita käytävillä, katsomalla oppilaita silmiin heidän saapuessa luokkaan, ruokailemalla oppilaiden kanssa ja olemalla kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu. III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Digitalisaatiolla lisätään yhteisöllisyyttä. Koulussa käytetään Fronterin rinnalla Google Suite For Education-oppimisympäristöä. Opettajat arvioivat lukuvuoden alussa tiimeissä omaa digiosaamistaan ja kehittymiskohteitaan. Tiimeittäin opettajat valitsevat itselleen kolme kehittymiskohdetta digitaidoissa siten, että kukin tiimikokonaisuus on mahdollisimman monipuolinen digiosaaja. Digitaitojen toteutumista arvioidaan kehityskeskustelussa (tiimi-keke henkilökohtaisten kehityskeskustelujen lisäksi). Digiosaamista jaetaan pääasiallisesti tiimeissä, joissa opettajat esittelevät kokeilemiaan TVT-menetelmiä ja ohjelmia. Myös oppilaat voivat ideoida ja ehdottaa TVT-työtapoja. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Itsenäisyyspäivän vastaanotto -juhla yhdessä lukion kanssa. Suomi 100-teemaa tehdään näkyväksi monin eri tavoin koulun arjessa. Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Kaitaan koulussa kaikki luokat lukevat lukuvuoden mittaan 3-5 kirjaa, joita käsitellään eri tavoin oppitunneilla. Pakollisten luettavien kirjojen lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa lukudiplomi. Seitsemäsluokkalaisia innostetaan kirjojen pariin muun muassa kirjastoretken avulla. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kaikki seitsemäsluokkalaiset pääsevät syyskuun aikana tutustumis- ja lainauskäynnille Ison Omenan kirjastoon. Lisäksi

10 10 seitsemäsluokkalaiset osallistuvat lokakuussa kirjasuunnistukseen Helsingin kirjamessuilla. Koulussamme lukuintoa nostatetaan myös erilaisten teemaviikkojen ja tempausten avulla. Lokakuu on lukemisen teemakuu, joten silloin pidämme lukemiseen liittyviä päivänavauksia, pyydämme oppilaita tuomaan lempikirjansa kouluun, pidämme äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kirjavinkkauksia ja puhumme lukemisen tärkeydestä. Tänä vuonna ilmiöviikon teemana on myös lukeminen, joten koulun jokainen oppilas pääsee tutustumaan lukemiseen monipuolisesti. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Kaitaan koulu jatkaa Liikkuvan koulun hankkeessa. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat oppitunnit siten, etteivät oppilaat istu koko tuntia (esim. oppitunnit sisältävät liikuntatuokion, oppilaat liikkuvat tunnin aikana suorittamassa tehtäviä eri pisteissä jne.). Opettajat huomioivat toiminnassaan, että puolta tuntia kauempaa ei saa istua. Opetusluokkiin on hankittu jumppapalloja, jotka aktivoivat oppilaita motorisesti. Koulurakennusta ja sen ympäristöä hyödynnetään opetuksessa (esim. kamerakynäpedagogiikkaa käyttäen). Koulu jatkaa toimintavälituntia, jolloin oppilaat saavat liikkua pitkällä välitunnilla salissa. Koulun kenttä on myös käytössä välituntialueena. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet Opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ovat - opetuksen eriyttäminen (KIKY-koulutus 9.9.) - ratkaisukeskeinen työote - oppimis- ja käyttäytymisvaikeuksien tunnistaminen ja oppilaiden tukeminen - digioppiminen Osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat) Tutoropettajat ovat osa Espoon Uusi peruskoulu-ohjelmaa. Uusi peruskoulu -ohjelmalla toteutetaan hallituksen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista. Lisäksi edistetään opetuksen digitalisaatiota, laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa sekä lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Uusi peruskoulu -ohjelmassa peruskoululle on määritelty kolme tavoitetta: oppijalähtöisyys, maailman osaavimmat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Koulujen toimintakulttuuria uudistetaan tutoropettajien ja verkostojen avulla. Uusi peruskoulu -ohjelman toimenpiteenä jokaiseen peruskouluun mahdollistetaan tutoropettaja ohjaamaan muita opettajia digitaalisuuden tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen ja tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet Kaitaan koulun kansainvälinen toiminta keskittyy Unesco ASPnet-verkostoon. Lukuvuoden aikana aloitetaan tiivis toiminta kansainvälisen ystävyyskoulun hankkimiseksi. Kaitaan koulu jatkaa yhteistyötä espanjalaisen yliopiston kanssa, joka lähettää eurooppalaisia opettajia ERASMUS+ -hankkeen kautta tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään. Hankkeet, projektit ja yhteistyöhankkeet

11 11 Koulun itsearviointitulosten kehittämiskohteet (2016): 1. Tiedonkulku ja tiimirakenteen uudistaminen Tiimirakennetta on uudistettu lukuvuoden alusta ja kehitetty edelleen. Tiimien määrä on vähentynyt viiteen tiimiin. Kunkin tiimin vetäjä on johtoryhmän jäsen. He ovat vastuussa tiedonkulusta JoRyn ja tiimien välillä. Keväällä 2017 on otettu käyttöön henkilökunnalle jaettu sähköinen GSEkalenteri, joka toimii myöd ipadeillä. Jokaisen vastuulla on seurata olemassa olevia ja sovittuja viestintäkanavia. 2. Arvostuksen saaminen Kehittämiskohde on valittu henkilöstökyselyn, itsearviointikyselyn ja lukuvuoden aikana käydyn keskustelun perusteella. Opettajat odottavat, että heitä kuullaan oppilaan integrointia koskevissa järjestelyissä. He toivovat tukea opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamisessa. Integraation järjestäminen ja yhteistyö sekä tiedottaminen on kuvattu opetussuunnitelmassa. 3. Koulun tilat Kehittämiskohde on valittu oppilaskyselyn ja itsearviointikyselyn perusteella. Koulun peruskorjatut tilat koetaan värittömiksi ja tylsiksi, eivätkä ne vastaa mielikuvaan kuvataidepainotteisesta koulusta ja lukiosta. Koulun sisustusta ja värikkyyden lisäämistä jatketaan yhteistyössä Kaitaan lukion kanssa. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. 1. apulaisrehtori Erkki Vainionpää 2. rehtoria avustava opettaja Timo Talvitie 3. johtoryhmän jäsen Kaisa Kailasalo 4. johtoryhmän jäsen Minna Löfman 5. johtoryhmän jäsen Riina Tammi 6. johtoryhmän jäsen Suvi Hiljama 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Minna Löfman, Sami Virta ja Sissi Yli-Hukkala. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Matti Jokela, Ritva Mickelsson, Erkki Vainionpää, Timo Talvitie ja Minna Löfman Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Lyhytaikaisille sijaisille annetaan paperinen ohjeistus ennen työpäivän alkua. Tämä ohjeistus sisältää tärkeimmät tiedot mm. oppituntien aikatauluista sekä koulupäivän turvallisuuteen liittyvistä asioista. Pidempiaikaiset sijaiset saavat koulusihteeriltä pe-

12 12 rehdytysvihkosen, jonka puitteissa hänelle laaditaan kattava perehdysaikataulu eri aiheista. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma