KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Ruusutorpan koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Kirjoita tähän Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa ( ) Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Larissa Strodel-Paananen Aaro Partanen Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Opetusryhmiä on yhteensä 44. Oppilasmäärät : 1. luokat luokat luokat luokat luokat luokat luokat luokat luokat 87 Esioppilaat: 42 YHTEENSÄ: 746 Ruusutorpan koulussa opiskellaan kahdessa jaksossa. Joustavia opetusjärjestelyitä käytetään erityisesti erityisoppilaiden, valmistavan ja mmo-ryhmien kohdalla. Oppilaat opiskelevat kotiryhmänsä lisäksi usein jossakin ryhmässä integroituna. Muitakin joustavia ryhmittelyitä käytetään luokka-asteittain, jotta oppilaille voidaan kohdentaa oikeanlaista tukea. Myös alakoulun valinnaisaineissa on joustavat ja luokkarajat ylittävät ryhmittelyt. Valinnaisuutta on luokilla 1 vuosiviikkotunti, joista oppilaat valitsevat yhden monialaisen valinnaisaineen luokan taito- ja taideaineiden valinnaisuudet käytetään 3. ja 4. luokalla musiikkiin ja 5. ja 6. luokalla kuvataiteeseen ja käsitöihin. Yläkoulussa valinnaisaineet ovat lyhyitä (1 vvt 2 h / vko syksyllä tai keväällä), keskipitkiä (2 vvt 2h / vko koko lukuvuoden) tai pitkiä (2 + 2 vvt 2h / vko kaksi lukuvuotta). Maahanmuuttajien opetus järjestetään pääsääntöisesti yleisopetuksen luokissa. Lisäksi Ruusutorpassa on valmistavan opetuksen luokka ja 7. ja maahanmuuttajien pienryhmät, joissa opiskelee oppilaita, jotka eivät vielä kielitaitonsa vuoksi pärjää yleisopetuksessa. Tukiopetusta järjestetään ja annetaan tarvittaessa joko koulupäivän aikana tai koulupäivän jälkeen opettajan ilmoittamalla tavalla. Lisäopetusta ei ole lukuvuonna Koulun kirjastoa hoitavat siihen nimetyt opettajat, ja kirjasto on auki kaksi tuntia viikossa. Kirjastoa käytetään myös välituntisin, ja siellä pidetään oppitunteja. Myös iltapäiväkeho käyttää tilaa iltapäivisin. Kouluruokailu tapahtuu kolmessa vuorossa: klo ja Päivänavaukset pidetään aamuisin luokissa. Toisinaan pidetään koko koulua koskevia yhteisiä päivänavauksia keskusradiosta. Lukuvuoden aikana järjestetään joulu- ja kevätjuhlat sekä mahdollisesti muita pienempiä juhlia, jotka eivät koske koko koulua.

3 3 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Lauantaityöpäivä on la , jolloin pidetään perjantain lukujärjestyksen mukaiset tunnit. Korvaava vapaapäivä on OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat / Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Koulun ulkopuolella annettava opetus tapahtuu muun muassa Säterinmetsän urheilukentällä, Leppävaaran urheilupuistossa, Sellon kirjastossa, lähimetsissä, Villa Elfvikin alueella, liikuntapaikoilla, teattereissa ja konserteissa, kuten KULPS-tapahtumissa. Jos aamun ensimmäiset oppitunnit pidetään yhteen ilman välituntia, voi koulupäivä alkaa aikataulussa ilmoitettua ajankohtaa myöhemmin (esim. 8.30). Jos iltapäivän viimeinen kaksoistunti pidetään yhteen ilman välituntia tai siirtymää, voi koulupäivä päättyä aikataulussa ilmoitettua ajankohtaa aikaisemmin. Aikataulumuutoksesta pitää ilmoittaa huoltajalle kirjallisesti, esim. Wilman kautta.

4 4 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Oppilaat ja opettajat saavat lukuvuosittain ehdottaa kerhoja. Kerhotunnit annetaan niistä kiinnostuneille opettajille tasapuolisesti niin, että kerhotoiminta on mahdollisimman monipuolista ja tukee erilaisia oppijoita. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Koulun ulkopuolella annettava opetus tapahtuu muun muassa Säterinmetsän urheilukentällä, Leppävaaran urheilupuistossa, Sellon kirjastossa, lähimetsissä, Villa Elfvikin alueella, liikuntapaikoilla, teattereissa ja konserteissa, kuten KULPS-tapahtumissa. 6- luokat osallistuvat yrityskylätoimintaan. 9. luokkien TET-harjoittelu ja 8. luokkien , opintoretkiä tehdään pääkaupunkiseudulla. 8. luokkien Taidetestaaja-retket ovat Kansallisoopperassa ja Hämeenlinnassa. Leirikouluja saatetaan järjestää kevätlukukaudella. Niistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Lisäksi avustajapalveluhenkilökunnalle järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella yhtenä päivänä iltapäiväkoulutusta klo välillä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Luokka-asteet sopivat yhdessä, mihin KULPS-retkiin osallistuvat. KULPS-tarjontaa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti kaikilla luokka-asteilla. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Anni Helotie Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? 8. luokat osallistuvat Taidetestaajat-retkiin Kansallisoopperan Lentävä hollantilainen -esitykseen ja Hämeenlinnassa. Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Maria Lyytikäinen 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Alakoulun puolella luokka-asteet päättävät ajankohdan ja ilmoittavat sen vuosikelloon. Toteutus luokanopettajan omilla tunneilla. Yläkoulussa yksi viikko monialaisten viikko 11.-

5 Suunnittelu aloitetaan jo syksyllä, ja oppilaat otetaan mukaan arvioinnin kriteerien suunnitteluun. Yläkoulun teemat: 7. lk taito- ja taide, kulttuuri; 8. lk ympäristö ja luonto, kestävä kehitys; 9. lk yhteiskunta ja vaikuttaminen, toisista huolehtiminen. Alakoulun puolella taito- ja taideaineet mukana 1 oppiaine/luokka-aste, englanti jonakin vuonna tuetaan olemassa olevia esim. yrityskylä, ruokalatoiminta 1. lk itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 2. lk ajattelu, oppimaan oppiminen, osallisuus 3. lk opiskelutaitojen kehittyminen, monilukutaito 4. lk vastuu ja vapaudet, osallistuminen, 5. lk oppijana kehittyminen, tvt-taidot, monilukutaito 6. lk yrittäjyys, työelämätaidot, vaikuttaminen. Perustetaan myös koulun blogi, jossa esitellään koulun toimintaa; oppilaskunnalla vastuu toimittamisesta. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilmaviestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Syksyllä pidetään yhteinen koko koulun vanhempainilta, jonka yhteydessä opettajat voivat tavata vanhempia luokittain. Lisäksi huoltajia tavataan arviointikeskustelujen yhteydessä ja tarvittaessa useamminkin. Huoltajat voivat halutessaan perustaa luokkatoimikuntia. Vanhempainyhdistys RTVY jatkaa toimintaansa. Vanhempia kuullan myös yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä ja johtokunnassa. Wilma-viestinnässä korostetaan myönteistä kannustamista, mutta sinne kirjataan myös oppilaan poissaolot ja häiriökäyttäytyminen. Opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Ruusutorpan koulun iltapäivätoiminnasta vastaa HSIS-iltapäiväkerho Henna Soininen-Stojanovin johdolla. Muita vakituisia yhteistyötahoja ovat Montessori-lastentalo, esiopetukseen liittyvä päivähoito, Leppävaaran seurakunta, Sellon kirjasto ja Villa Elfvik. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Kestävän kehityksen tiimi organisoi löytötavaroiden kierrättämistä ja koko koulun yhteisiä siivouspäiviä. Otetaan ohjelmaan viikoittainen koko koulun siivoushetki. Oppitunneilla on ympäristökasvatusta, roskat kierrätetään. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Tarvittaessa pystytään järjestämään. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Koulun itsearviointiin kuuluvat kyselyt toteutetaan seuraavasti: tammi-helmikuussa 2019 oppilasarviointi, 2019 tammikuussa henkilöstökysely, keväällä 2020 tammi-helmikuussa huoltajakysely, ja syksyllä 2020 vertaisarviointi. Kyselyiden tuloksia käsitellään henkilökunnan, huoltajien ja oppilaiden kanssa siihen varattuna ajankohtana. Tulosten käsittelyyn osallistuvat koko koulun henkilöstö, halukkaat huoltajat ja oppilaskunnan edustajat. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Jokainen opettaja huolehtii oman oppiaineensa/aiheidensa tavoitteista ja arviointiperusteista tiedottamisen oppilaille ja huoltajille syksyn alussa. Opettaja valitsee itse viestintätavat (Wilma, vanhempainilta jne.)

6 6 b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Pidetään säännöllisesti lukuhetkiä luokassa. Jokainen opettaja voisi kehittää tähän erityistä huomiota tänä vuonna. (Lukuläksyt, kirjastovierailut jne.) Kirjastoyhteistyötä Sellon kirjaston kanssa jatketaan. Esimerkiksi kirjavinkkaukset motivoivat oppilaita tarttumaan erilaisiin kirjoihin. Kummitoimintaa hyödynnetään lukemisen opetuksessa. Elokuvakasvatuksen teemaviikko tiedotetaan. Mielikirjapäiväksi kehitetään ohjelmaa. Asia nostetaan esiin myös koulun yhteisessä vanhempainillassa c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? Tehdään näkyväksi oppilaille jo tapahtuvaa osallistumista esim. verso, välituntiliikunta, oppilaskunta toiminta, tukioppilaat, kummitoiminta. Otetaan oppilaat suunnittelemaan liikuntapäivien aktiviteetteja. Ruokaraati toimii. Lisäksi oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustaa hyödynnetään ideointivaiheessa olevasta kielikummit-toimintatavasta, jossa eri kieliryhmien oppilaat toimivat tulkkeina koulun päivittäisissä tilanteissa. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Oppilaskunnan edustajat ja tukioppilaat käyvät tuomassa säännöllisesti terveisiä yhteisöllisessä oppilashuollossa. Lisäksi tukioppilaiden ja vertaissovittelijoiden työstä tehdään näkyväksi. Oppilashuolto on mukana 7. luokkien ryhmäytyspäivissä. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Oppilashuoltotyötä muutetaan palautteen pohjalta yhteisöllisempään suuntaan. Luokka-asteet kokoontuvat yhdessä yhteisölliseen oppilashuoltoon, jolloin voidaan tarkastella laajemmin koko ikäluokan asioita. Lisäksi jatketaan 5. ja 8. luokalla Oppimisen ilo -mallia, jossa oppilailta tiedustellaan oppimiseen ja omaan luokkaan liittyviä asioita ja lopuksi keskustellaan ja käydään läpi niin, että luokanopettaja ja oppilasedustajat ovat mukana. c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Järjestetään sekä oppilaille että huoltajille koulutusta ja keskustelutilaisuuksia päihdehaitoista yhteistyössä esim. EHYT ry:n kanssa. Tehdään tiivistä yhteistyötä lastensuojelun, Turvatalon ja huoltajien kanssa. Psykiatrinen sairaanhoitaja aloittaa koululla kerran viikossa. Järjestetään välitunneilla mielekästä tekemistä ja kannustetaan oppilaita harrastusten pariin. III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? Ruusutorpan tvt-tiimi kouluttaa sisäisesti opettajia, jotta kaikilla olisi hallussa ainakin perusasiat. Oppilaille on luotu Google Drive -tunnukset, ja myös tutor-opettaja auttaa opettajia tekniikan kanssa oppitunneilla ja konsultaatioin. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? Marraskuun viikolla nostetaan esiin oppilaiden yhteisöön myönteisesti vaikuttavia tekoja ja tehdään koko koululle näkyväksi vertaissovittelutoimintaa.

7 7 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. 1. Henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen: alkuperehdytykset ja Pannu kuumana -perehdytykset, työajan seuraaminen, virkistyshetket. 2. Kestävä kehitys osaksi koulun arkea: löytötavaroiden kierrätyksen organisoiminen, viikoittaiset siivoushetket. 3. oppilashuoltotyön kehittäminen: oppilashuoltoryhmien uudenlainen kokoontuminen. Kokeillaan luokka-asteittaisia yhteisöllisiä oppilashuoltotapaamisia. Luokkakohtainen neuvominen siirtyy enemmän laaja-alaisen erityisopettajan ja luokan-/aineenopettajan tapaamisiksi. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Aaro Partanen, rehtori, , Johanna Kontro, virka-apulaisrehtori, / johanna.kontro@espoo.fi Johanna Puhakka, vararehtori, / johanna.puhakka@espoo.fi Matti Kangasniemi, opettaja, johtoryhmän jäsen, / matti.kangasniemi@espoo.fi Kaisa Wolde, opettaja, johtoryhmän jäsen, / kaisa.wolde@espoo.fi Henna Rinkinen, opettaja, johtoryhmän jäsen, henna.rinkinen@espoo.fi 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Kirjoita tähän Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Koulutus pidetään Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: rehtori ja vahtimestari Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Sijaiset saavat sähköpostissa / kasvotusten edellisenä iltana / samana päivänä yleisohjeet koulun toimintatavoista, joissa kerrotaan, miten esim. palohälytyksen sattuessa toimitaan. Lisäksi opettajat antavat oppilaisiin liittyviä tärkeitä terveystietoja puhelimitse / s-postitse suoraan sijaiselle. Pitkäaikaisille sijaisille järjestetään elokuusta alkaen Pannu kuumana -perehdytysiltapäiviä, ja ennen koulun alkamista tarjotaan myös mahdollisuus perehdytykseen. Apulaisrehtori perehdyttää sijaiset. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma