KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: LÄHDERANNAN KOULU KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa (lisää päivämäärä) Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Lähderannan koulussa oppilaat opiskelevat 12 opetusryhmässä, yhdessä jaksossa, paitsi valinnaisaineita opiskellaan kahdessa jaksossa. - Oppilasmäärät vuosiluokittain ovat seuraavat: 1. luokat luokat luokat Luokat Luokat luokat 49 - Joustavat opetusjärjestelyt ovat käytössä kaikilla luokilla. - VALINNAISAINEET: * Kielissä on valinnaisena saksa 5. ja 6. luokkalaisilla. * Valinnaisaineet ovat yhtä aikaa luokkien oppilailla. Oppilailla on mahdollisuus valita kaksi valinnaisainetta lukuvuoden ajaksi (syys- ja kevätlukukausi). Valinnaisaineet ovat: Kätevästi käsillä, Life Hacks, Bloggaa ja vloggaa, Carpe diem-heittäydy hetkeen, Luontoretkeily ja kokeellisuus, Palloilun riemua, Passi ja matkalaukku, Siveltimen taikaa. - Maahanmuuttajien opetus järjestetään yleisopetuksen luokissa. Oppilaiden on mahdollista saada erillistä SU2-opetusta, tukiopetusta sekä joustavia ryhmittelyitä. Maahanmuuttajaoppilaiden mahdolliset erityistarpeet huomioidaan opetuksessa. - Koulussa kirjasto toimii vain osittain, koska kirjastotila on ainakin syyslukukauden remontissa. Koululla on käytössä muutamia kirjastoautoja, joihin on valittu suosituinta lukemista oppilaille. Uuden kirjaston valmistuttua lainaus tapahtuu PrettyLib-järjestelmän kautta. Kirjastossa huomioidaan koulun erilaiset teemat ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. Lainaaminen tapahtuu oppituntien aikana. Luokilla on kirjastossa myös erityisiä kirjastovälitunteja, joissa on mahdollista lainata kirjoja, lukea ja pelailla. Kirjastossa harjoitellaan myös tiedonhallintataitoja. Koulun kirjastoa hoitaa Minna Tuomela. Kirjastonhoidossa, tapahtumien ja teemaviikkojen järjestelyissä auttavat myös kirjastoagentit. Koululla käy myös kirjastoauto. Kunnan kirjastojen kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. - Ruokailut: Ruokailuvuorot alkavat ja jatkuvat saakka. Ruokailuun mennään liukuvasti ja osa oppilaista ruokailee oppitunnin aikana. - Päivänavauksia pidetään noin kerran kuukaudessa. Päivänavaukset määrittyvät tarkemmin koulun toimintakalenterissa. Päivänavauksen aiheet ovat yleismaailmallisia. Päivänavauksissa pyritään tekemään näkyväksi koulun toimintaa. - JUHLAT: Koulun juhlat ovat myöskin sidoksissa toimintakalenteriin. Lukuvuonna ne ovat joulujuhla ja kevätjuhla. Joulujuhlan ohjelman järjestämisestä ovat vastuussa 1, 3 ja 6. luokat. Myös muut luokat saavat halutessaan tehdä juhlaan ohjelmaa. Kevätjuhlan ohjelman järjestävät 2, 4, ja 5. luokat. Joulu- ja kevätjuhlia pidetään kaksi kertaa ja samat oppilaat esiintyvät molemmissa juhlissa. Lisäksi koulussa järjestetään oppilaskunnan ideoimia tapahtumia, liikunnallisia turnauksia sekä Lava on vapaa -tapahtumia. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti:

3 3 Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. 1G-luokka: MA 8.00/ /13.00 TI : 8.00/ /13.00 KE: 8.00/ /13.00 TO: 8.00/ /13.00 PE: S-luokka: MA 8.00/ /13.00 TI : 8.00/ /13.00 KE: 8.00/ /13.00 TO: 8.00/ /13.00 PE: A-luokka: MA 8.00/ TI : 8.00/ KE: 8.00/ /13.00 TO: 8.00/ /13.00 PE: 8.00/ / M-luokka: MA TI : 8.00/ /13.00 KE: 8.00/ /13.00 TO: 8.00/ /13.00 PE: 8.00/ / A-luokka: MA: TI: KE: TO: PE: M-luokka: MA: TI:

4 4 KE: TO: PE: E- luokka: MA 8.00/ /14.00 TI : 8.00/ /13.00 KE: 8.00/ (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: PE: 8.00/ J-luokka: MA: 8.50/ /14.00 TI: KE: (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: PE: L-luokka: MA: TI: KE: 8.00(saksa)/ (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: /14.00 (saksa) PE: 8.00/ / N-luokka: MA: 8.00/ /14.00 TI: 8.00/ /13.00 KE: 8.00(saksa)/ (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: PE: 8.00/ J-luokka: MA: TI: 8.00 (saksa)/ KE: (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: PE: 8.00 (saksa)/ L-luokka: MA: /14.00 TI: KE: 8.00/ (valinnaiskurssi, päättymisaika vaihtelee) TO: 8.00/ /14.00 PE: /14.00 Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Lähderannan koulun kerhotoiminnan tavoitteena on järjestää monipuolista lasten kehitystä tukevaa toimintaa. Erityishuomiossa kerhotoiminnan järjestämisessä ovat ne lapset, joilla ei jostakin syystä ole mahdollista osallistua harrastuksiin ja muuhun ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Kerhotoimintaa järjestetään kotien, yritysten ja seurojen kanssa yhteistyössä.

5 5 Lukuvuoden alkaessa kysytään huoltajien ja opettajien mahdollisuutta ohjata kerhoja. Oppilailta kysytään toiveita järjestettävistä kerhoista. Koululla toimii myös urheiluseurojen ja yritysten järjestämiä kerhoja koulun oppilaille. Kerhot toimivat periodimaisesti. Kerhoista kootaan kerho-opas, jossa on tietoa ja ohjeita kerhoihin liittyen. Opas julkaistaan koulun nettisivuilla ja lähetetään kaikkiin koteihin. Oppilashuollon henkilöstölle tiedotetaan myös koululla järjestettävistä kerhoista, jotta he osaavat tarvittaessa ohjata kerhoihin niitä tarvitsevia oppilaita. Myös oppilaiden on mahdollista ohjata kerhoja. Koulussa toimii säännöllisesti välituntikerhot, jotka ovat oppilaiden itsenä toisilleen vetämiä. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Lähderannan koululla otetaan osaa harkinnan mukaan opetushallituksen hyväksymiin teematapahtumiin ja -viikkoihin sekä kaupungin järjestämiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Uinninopetus tapahtuu kaupungin järjestämänä vuorolistan mukaan. Oppitunteja pidetään koulun lähialueella mm. metsässä, pururadalla, järven rannalla, puistoissa. Liikuntatunteja järjestetään mm. Laaksolahden jäähallissa ja urheilupuistossa sekä muilla Espoon liikuntapaikoilla. Ympäristön siivoustalkoot pidetään keväällä. 2.lk oppilaat käyvät työelämään tutustumassa Lähderannan päiväkodissa, 4.lk oppilaat käyvät työelämään tutustumassa Laaksolahden urheilupuistossa, 5.lk oppilaat käyvät työelämään tutustumassa Lähderannan kaupassa ja 6.lk oppilaat vierailevat Yrityskylässä. Luokilla 1-5 (6) tehdään kevätlukukauden loppupuolella yhden päivän pituinen luokkaretki toukokuussa. 5-luokat tekevät retken Heurekaan. 6. Luokat osallistuvat Yrityskylätapahtumaan. Retkiä Villa Elfikin luontotaloon. Retkiä pääkaupunkiseudulle. Opintoretkiä toteutetaan lukuvuoden aikana eri oppiaineisiin ja projekteihin liittyen KULPS! -ohjelman mukaisesti. Leirikoulut: 6J luokan leirikoulu Karjalohjalle ja 6L-luokan leirikoulu Karjalohjalle Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Lähderannan koulussa järjestetään lukuvuoden aikana erilaisia opettajien ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia erikseen täsmennettyjä aikoina Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Kirjoita tähän Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Maria Luhtaniemi

6 6 Pyrimme hyödyntämään 1. ja 2. luokka-asteella kulttuuri-, liikunta- sekä kirjastopolun tarjontaa syys- ja kevätlukukaudella kaupungin tarjoaman määrän. 2. luokkien kerran vuodessa kulttuurikohde on lasten ooppera Hopeinen lusikka Karatalolla Liikuntapolulle yritämme saada oppitunnit sirkuksesta Espoon esittävän taiteen koululta sekä miekkailusta Espoon miekkailijoilta. Kirjastopolun kohteista käytämme kirjavinkkauksia sekä ekaluokkalaisten kirjastoautovierailua sekä mahdollisuuksien mukaan kirjaston tarjoamia työpajoja. 3.lk retki teatteri Hevosenkenkään, keilaus ja kirjastovierailu 4.lk Leluja ja leikkiä -näyttely, trampoliinivoimistelu ja akrobatia 5-6-luokat pyrkivät hyödyntämään KULPS-palveluita monipuolisesti. Kirjastokäyntejä pyritään tekemään ainakin kerran lukukaudessa ja edistää tällä tavoin lukudiplomikirjojen lukemista ja taitoja löytää itselleen sopivaa luettavaa omatoimisestikin. Sekä viides- että kuudesluokkien kerranvuodessa kohteena on käynti Emmaan, jossa vitoset tutustuvat ihmiseen ja kutoset kolmiulotteiseen rakentamiseen. Lähempänä joulua viidennet luokat tekevät käynnin Tempputemmellykseen. Kuudennet luokat hyödyntävät lähialueen liikunnan Kulps-mahdollisuuksia. Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kirjoita tähän Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Ritva Horko 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Koulussa on kolmen tasoisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia: koko koulun tasoisia, luokka-astetasoisia (1-2, 3-4 ja 5-6) sekä oman luokkatason sisäisiä kokonaisuuksia. Lukujärjestyksissä on palkkitunteja luokka-asteille sekä luokkatasotiimien välille. Ensimmäinen koko koulun monialainen oppimiskokonaisuus on lokakuussa; lokakuu on lukukuu. Tavoitteena kuukauden aikana on tutustua monilukutaidon käsitteeseen, lukea ja tuottaa erilaisia tekstejä, lukuinnon ja lukemisen lisääminen. Lukukuussa pyritään lanseeraamaan myös lukumummi- ja vaaritoiminta. Opettajat yhdessä oppilaiden kanssa asettavat tavoitteet lukukuulle ja sopivat arviointimenetelmät. Toinen syksyn koko koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana on yhteisöllisyys ja sovittelu. Opettajat luokka-asteittain suunnittelevat viikolle raamit ja pienempiä yksityiskohtia suunnitellaan oppilaiden kanssa yhteistyössä. Tavoitteena oppilaiden ikätaso huomioiden on, että oppilaat pohtivat ja ymmärtävät vertaissovittelun merkityksen kiistojen selvittelyssä. Viikon aikana pohditaan myös neuvottelutaitoja, vuorovaikutuksen ja empatian merkitystä sovittelussa sekä osallistumista ja vaikuttamista. Luokkatasoilla on vielä näiden lisäksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joiden teemat rajataan sosiaalisiin taitoihin, vahvuuksiin ja/tai OPS sisältötavoitteisiin liittyen. Oppilaat saavat ehdottaa heitä kiinnostavia ilmiöitä liittyen näin valittuihin näkökulmiin. Arviointi tapahtuu yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilmaviestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Tavoitteena on hyvä, luonteva ja monipuolinen tiedonkulku koulun ja kotien välillä.

7 7 - Koteihin lähetetään "Koulukuulumisia Lähderannasta" (rehtori) -tiedotteita ja sen lisäksi luokkakohtaisia tiedonantoja (opettajat) kuukausittain. Koulukohtaiset tiedotteet löytyvät myös koulun verkkosivuilta. - Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa Wilman välityksellä. - Vanhempainillat luokittain elo- syyskuussa. Kevätlukukaudella vanhempainilta tai muu vastaava kodin ja koulun yhteistyötapahtuma jostakin ajankohtaisesta teemasta. - Luokkatasojen yhteistoiminta-illat huoltajien ja oppilaiden kanssa. 1-2-luokilla järjestetään lukuvuoden aikana kaksi yhteistoimintailtaa ja 3.-6.luokilla 1 yhteistoimintailta lukuvuodessa. Illoissa on mukana opettajat, huoltajat ja oppilaat. Tavoitteena on, että huoltajat pääsevät tutustumaan toisiinsa mukavan tekemisen äärellä sekä huoltajien ja lasten yhteistoiminta. - Oppilaiden arviointikeskustelut tammikuussa Luokan opettajien ja huoltajien yhteistyötapaamiset heti syyskuussa. - Huoltajat ovat yhteistyössä koulun kanssa järjestämässä kerhotoimintaa. - Koulussa toimii vanhempainyhdistys ja luokkatoimikuntia. - Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan keväällä lukuvuositodistuksen yhteydessä jaettavan palautelomakkeen avulla. - Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa pidetään heti alkupalaveri tarvittaessa tulkin avustuksella. Palaverissa käytetään pohjana Espoon kaupungin laatimaa ohjeistusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden yhteistyölle. Vanhampainiltoihin ja tapaamisiin järjestetään tarvittaessa tulkki. - Koulussa on laadittu yhteiset sopimukset, kuinka Wilmaa käytetään eri luokka-asteilla. Opettajakunnan kanssa on keskusteltu useaan otteeseen Wilma-viestinnästä, jossa on aiheena ollut Starsoftin ja Ben Furmanin luoma asiakirja Viesti Wilmalla viisaasti sekä koulun yhteisten Wilma-sopimusten päivitys. Asiakirja on opettajien käytössä koulun Fronterin opehuoneessa. Wilman käytöstä on sovittu seuraavaa: 1-2-luokat: poissaolot, viestit vanhemmille, tiedottaminen, unohdukset tarpeen mukaan ja huoltajien kanssa sovitusti (oppilaskohtainen) 3-4 -luokat: poissaolot, myöhästymiset koulupäivän aikana, unohdukset, viestit vanhemmille, kokeet, tiedottaminen 5-6 -luokat: poissaolot, viestit vanhemmille, myöhästymiset, unohdukset, kokeet, tiedottaminen Koulussa on sovittu, että kiinnitetään oppilaiden positiiviseen huomiointiin erityistä huomiota. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. - Koululla toimii Laaksolahden liikunnallinen iltapäiväkerho, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Koululla ja iltapäiväkerholla on yhteisiä työntekijöitä. - Naapurialakoulujen kanssa yhteisiä liikunta- ja kulttuuritoimintoja sekä vierailuja ja koulutusta. - Yläkoulujen kanssa perinteiset niveltämispalaverit ja tutustumiskäynnit. - Yhteistyö lähialueen päiväkotien, erityisesti esiopetusryhmien kanssa. Keväällä nivellyspalaverit esiopettajien kanssa. - Yhteistyötä seurakunnan kanssa. Syksyllä 2016 seurakunnan kanssa kehitettyjä yhteistyömalleja kehitetään edelleen. - Yhteistyötä urheiluseurojen sekä lajiliittojen kanssa. - Yhteistyö alueen yritysten kanssa. - Yhteistyötä Koulutus elämään -säätiön kanssa. - Koulussa ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan koulunkäyntiavustajaharjoittelijoita erityisesti Omniasta sekä TET-harjoittelijoita yläkouluista. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Koulussa on laadittu kuusiportainen kestävän kehityksen tavoitteisto. Tavoitteissa on jokaisella portaalla osa-alueet oppilaille, opettajille ja yhteistyökumppaneille. Koulussa noudatetaan näitä tavoitteita ja pyrkimyksenä on päästä nousemaan jatkuvasti korkeammalle portaalle. Uusia kestävän kehityksen toimia kehitetään jatkuvasti. Koulu on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen aiheesta liikkuen kouluun.

8 8 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Kirjoita tähän. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Oppilaskysely toteutetaan viikoilla 45 ja 46. Henkilökunnan kysely toteutetaan Tuloksia vertaillaan viime vuoden sekä Espoon yleisiin tuloksiin. Tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yhteisöllisessä oppilashuollossa, henkilökuntapalavereissa ja luokkalaisten oppilaiden kanssa. Tulosten pohjalta etsitään asioita, jotka sujuvat hyvin ja pohditaan kehittämiskohteita. Kehittämiskohteille tehdään suunnitelma. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Oppimiskokonaisuuden aluksi oppilaiden kanssa käydään läpi oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arviointiperusteet. Tiedollisten tavoitteiden rinnalle nostetaan työskentelyyn ja oppimaan oppimiseen liittyviä tavoitteita. Oppilaiden iän ja taitojen karttuessa kannustetaan oppilaita asettamaan myös itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Työskentelyn ja oppimaan oppimisen taitoja opetetaan oppilaille tietoisesti oppilaanohjauksen kokonaisuudessa. Arviointi perustuu aina asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaat voivat vaikuttaa myös arviointitapoihin. Oppimiskokonaisuuden alussa ja mahdollisesti myös sen aikana huoltajia tiedotetaan kokonaisuuden ja oppilaan omista tavoitteista. Näin huoltajat pystyvät myös omalta osaltaan tukemaan lasta koulunkäynnissä ja tavoitteiden saavuttamisessa. b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Lähderannan koulussa pyritään herättämään lukuinto kaikissa oppilaissa. Oppilaiden kanssa käydään keskusteluja lukutaidon merkityksestä oppilaiden tulevaisuuteen. Lukutaidon vahvistamisessa pidetään tärkeänä laadukasta kirjallisuuden opetusta ja yhteistyötä kotien kanssa. Oppilaita pyritään ohjamaan sopivien tekstien pariin niin, että jokaiselle löytyy sopivaa ja mielekästä luettavaa. Kaikilla luokka-asteilla suoritetaan lukudiplomia tai pidetään lukupiirejä. Espoon kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Lukuintoa pidetään yllä erilaisilla kirja-aiheisilla kampanjoilla ja tempauksilla. Koulussa 2.lk oppilaat käyvät osana työelämään tutustumista lukemassa satuja Lähderannan päiväkodin lapsille. Lukuvuonna aloitetaan koululla myös Seela-toiminta, jonka myötä pyritään saamaan lukumummeja ja -vaareja koululle. Koulussa toimii myös aktiiviset kirjas-

9 9 toagentit, jotka ovat mukana kehittämässä kirja-aiheisia tempauksia ja kampanjoita. Lukutaidon kehittymistä seurataan aktiivisesti kaikilla luokka-asteilla ja oppilaita tuetaan, jos hänellä havaitaan tuen tarvetta joko lukuinnon löytämisessä tai lukutaidon edistymisessä. c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? Lähderannan koulussa kiinnitetään huomiota eri ryhmien ryhmäyttämiseen. Ryhmäyttämiset eivät rajoitu ainoastaan syksyyn, vaan ne ovat ohjelmassa säännöllisesti. Näin jokaiselle oppilaalle mahdollisestaan ryhmään kuuluminen ja osallisuus ryhmässä. Myös opettajia ryhmäytetään säännöllisesti. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja demokraattiseen toimintaan koulussa. Lähderannassa toimii aktiivinen oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus. Säännölliset luokkakokoukset lisäävät osallisuutta ja antavat mahdollisuuksia demokraattisen toiminnan harjoittelemiseen. Oppilailla on myös mahdollisuus osallistua koulun toimintakalenterin suunnitteluun. Oppilaille tarjotaan myös monipuolista agenttitoimintaa, jonka avulla oppilaat pääsevät mukaan monipuolisesti erilaisiin koulun tehtäviin ja toimintoihin. Oppilaat pääsevät myös ohjaamaan välituntikerhoja. Oppilaiden osallisuutta ja mahdollista ulkopuolelle jäämistä seurataan säännöllisesti. Yhteisöllisen oppilashuollon luokkakartoituksiin kuuluu osana sosiogrammit, kiusaamiskyselyt ja luokan ilmapiirin sekä toimintakulttuurin seuranta. Osallisuutta pyritään myös tukemaan eri menetelmin. Esimerkiksi koulussa lanseerattiin keväällä 2018 kaveripenkki. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Koko yhteisön hyvinvoinnille luodaan toimintasuunnitelma syksyllä 2018, yhteistyössä johtoryhmän, tutor-opettajan ja yhteisöllisen oppilashuollon kanssa. Hyvinvoinnin toimintasuunnitelman tavoitteina ovat laaja-alaisten taitojen oppiminen, yhteisöllisyys ja yhteinen toimintakulttuuri sekä toisen arvostaminen ja yhdessä toimimisen taidot. Lukuvuoden teemana on: Yhteistyössä on voimaa. Toimintasuunnitelmassa on omat osa-alueet oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan hyvinvoinnin rakenteille. Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Kuvattu edellä Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä luokkien opettajien kouluttautuminen (Mielenterveyden ensiapu) Näin opettajat saavat välineitä mielen hyvinvoinnin käsittelyyn oppilaiden kanssa. - Ryhmän sosiaalisen luottamuksen lisääminen (ryhmäyttäminen), joka auttaa myös päihteiden käytöstä kieltäytymiseen ryhmäpaineen alla

10 10 - Tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksesta; opettajat ja Koulutus elämään säätiö - Nuorisotoimi, seurakunta (ryhmäyttää 5. ja 6.lk ryhmiä) - Mielen terveyden käsi -tunnit luokille (kuraattori ja psykologi) - Oppilaiden kuunteleminen ja huomioiminen jokapäiväisissä tilanteissa - Alueella joka toinen vuosi alakoulujen yhteinen vanhempainilta luokkalaisten vanhemmille yhteistyössä nuorisotoimen ja poliisin kanssa. III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? Oppilaille opetetaan perustaidot koulun TVT-taitotavoitteiden mukaisesti. Kaikille oppilaille tehdään TVT-kysely, jonka tulosten pohjalta asioita painotetaan eri luokka-asteilla. Jotta oppilailla olisi tasavertaiset mahdollisuudet TVT-taitojen hankkimiseen, myös opettajien koulutus nähdään tarpeellisena. Opettajille tehdään myös TVTkysely, jonka perusteella järjestetään koko opettajakunnan koulutuksia. Jokaiselle opettajalle annetaan myös mahdollisuus omaehtoiseen kouluttautumiseen Espoon koulutuskalenterin koulutuksiin. Työparityöskentelyä ja yhteisopettajuutta hyödynnetään mahdollistamaan oppilaiden tasavertainen TVT-taitojen hankkiminen ja kehittäminen. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? Koulussa järjestetään Ahtisaari-viikolla monialainen oppimiskokonaisuus, joka teemana on yhteisöllisyys ja sovittelu. Tavoitteena oppilaiden ikätaso huomioiden on, että oppilaat pohtivat ja ymmärtävät vertaissovittelun merkityksen kiistojen selvittelyssä. Viikon aikana pohditaan myös neuvottelutaitoja, vuorovaikutuksen ja empatian merkitystä sovittelussa sekä osallistumista ja vaikuttamista. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. - Lähderannassa kehitetään edelleen luokkatasoittain oppilaanohjauksen sisältöjä. - Toimintakulttuurin kehittäminen koko koulun yhteistyönä. Tämän vuoden teemana on käytäväkulttuuri. - Erityis- ja resurssiopetuksen kehittäminen. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Rehtorin poissa ollessa koulusta on vastuussa apulaisrehtori Päivi Parkkinen. Jos myös

11 11 apulaisrehtori on poissa, koulusta ovat vastuussa johtoryhmän jäsenet Esa Säily, Niina Sivonen ja Minna Tuomela. 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä Kirjoita tähän) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Päivitetään lokakuussa Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa elo-syyskuu Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Liisa Walle-Uppala Luhtaniemi Maria Parkkinen Päivi Sivonen Niina Seppänen Jenni Saarenpää Anna Säily Esa Okkonen Leo Horko Ritva Puustelli Jouni Äyräs Sanna Renner Marianne Jaakko Putkisaari Minna Tuomela Marja Jäppinen Paula Räikkönen Gitta Suominen Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Kirsi Paukku Päivi Parkkinen Sanna Äyräs Anna Saarenpää Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Apulaisrehtori vastaa sijaisista. Jokainen opettaja tekee sijaisen kansion, jossa on kaikille yhteinen osa ja jokaista luokkaa ja sen oppilaita käsittelevä osa. Kansioita säilytetään kansliassa. Apulaisrehtorin ja rehtorin poissa ollessa jokainen opettaja on velvollinen antamaan sijaiselle kansion ennen sijaisuuden alkua. Kirjoita tähän D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma