KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Martinkallion koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Kirjoita tähän Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Seppo Sivula Simo Juntunen Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Martinkallion koulussa on lukuvuonna opetusryhmää. 1. Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka 68 Koulussa on kaksi jaksoa, syys- ja kevätlukukausi. Joustavissa opetusjärjestelyissä luokkia voidaan tilapäisesti jakaa ryhmiin erilaisin perustein. Ryhmittelyssä käytetään opetusryhmien pienentämiseen resurssiopetustunteja ja laaja-alaisia erityisopettajia. Valinnaistunnit luokilla 4-6 käytetään monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Niiden sisällä oppila saa valita kokonaisuuksia mielenkiintonsa mukaan. 7. luokalla oppilaat, jotka eivät opiskele A2-kieltä on yksi valinnaistunti, 8. ja 9. luokalla molemmilla 5 tai 6 tuntia sen mukaan opiskeleeko oppilas A2-kieltä. Valinnaisryhmiä syntyi 7. luokalla leivonnassa ja syventävässä englannissa, 8. ja 9. luokalla valinnaisaineena voi opiskella kotitaloutta, liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia, tekstiilityötä ja teknistä työtä. Koulun tiloissa tapahtuva esiopetus on Eestinmetsän päiväkodin toimintaa. Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan kaikilla luokkatasoilla. Tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan koulutuntien ulkopuolisena aikana. Tukiopetusta voi oman opettajan lisäksi antaa kuka tahansa opettaja, yleisimmin rinnakkaisluokan opettaja. Koulun kirjasto on auki oppilaille tietyn aikataulutuksen mukaan päivittäin. Kirjastoauto käy koululla oman aikataulunsa mukaan. Ruokailu on porrastetusti välillä klo Yhteinen päivänavaus on maanantaisin klo 9.55 keskusradion kautta. Muina päivinä päivänavaus on luokissa. Espoonlahden seurakunta järjestää päivänavauksia oman aikataulun mukaan pitkän välitunnin alussa. Lukuvuoden juhlat: Suomi , kevätjuhla , päättöjuhla TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai

3 3 Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Lauantai on koulupäivä. Torstai on vapaapäivä. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla tai Poikkeavat tuntien ajat merkitään ryhmäkohtaisesti Wilman lukujärjestykseen. Yksittäisissä poikkeustilanteissa huoltajie tiedotetaan Wilma-viestillä. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Koulun tiloissa järjestettävä kerhotoiminta on ulkopuolisten järjestämää. Koulun kotisivulla on tieto järjestäjistä. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Luokilla on mahdollisuus leirikouluihin lukuvuoden aikana. Leirikoulun ohjelman hyväksyy johtokunta. Taksvärkkipäivä järjestetään oppilaskunnan kanssa ja siihen pääsevät osallistumaan luokat 6-9. päivän ajankohta päätetään myöhemmin. Yökouluja voidaan pitää koululla lähinnä ryhmäyttämisen tarpeen tullessa esiin luokan toiminnassa. Opintoretkiä voidaan järjestää oppilaille. Niistä lähetetään tieto huoltajille etukäteen ja retken ohjelma ja aikataulu toimitetaan rehtorille. Yrityskylässä vierailevat koulun 6. ja 9. luokat. Työelämääntutustumisjakso (tet) on 9. luokilla Koulun opetusta järjestetään joustavasti myös koulun alueen ulkopuolella, esimerkiksi Hannusmetsässä. Näistä siirtymistä ei aina voida tiedottaa vanhempia etukäteen. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan

4 4 koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Luokanopettaja ja -valvoja ovat ensisijaisia päättjiä luokan KULPS-toiminnasta. Valinnoissa pyritään yhteneväisyyteen luokka-asteiden toiminnassa. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Kaisa Pehkonen on KULPS-yhteyshenkilö. Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Martinkallion koulun 8. luokat osallistuvat lukuvuonna Taidetestaajat-projektiin. Oppilaat tekevät vierailun Turun filharmonisen orkesterin konserttiin ja retki suuntautuu Helsingin Kaapelitehtaalle, jossa on tarjolla erilaisia taidepajoja. Taidetestaajat on Suomen kulttuurirahaston tarjoamia palveluita erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Taidetestaajat on osa Suomi 100-juhlavuoden ohjelmistoa. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Koko koulun teema monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa on Suomi 100. Kokonaisuudet järjestetään luokilla 1 3 maanantaisin ja luokilla 4 6 perjantaisin klo joka toinen viikko. Oppilaat ovat ehdottaneet aiheet, joiden pohjalta oppimiskokonaisuudet laadittiin. Oppilaat ovat valinneet oman kiinnostuksensa mukaisen kokonaisuuden. Luokilla 7 9 toteutusaika on ja Monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteena on oppilaiden omista mielenkiinnon kohteista käsin tutustua koulun yhteiseen teemaan. Työskentely tähtää juhlapäivään, jossa tuotoksia esitellään oppilaiden työpajoissa valitsemilla tavoilla. Pajavaihtoehtoja pyritään tarjoamaan oppilaille mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi erilaisia työskentelyvaihtoehtoja käydään läpi laajasti. Arvioinnissa korostuu oppilaan oman työskentelyn ja ryhmän työskentelyn arviointi koko oppimiskokonaisuuden ajan. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Koko koulun vanhempainilta järjestetään lukuvuoden alussa ( ). Lukuvuoden aikana järjestetään yhteisiä tilaisuuksia tarpeen mukaan. Opettaja tapaa oppilaan ja vanhemmat vähintään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelun yhteydessä. Lisäksi. 1. luokan opettajat tapaavat vanhemmat ilman oppilaita heti koulun alettua. Arviointikeskustelut pidetään tammi-helmikuun aikana. Maahanmuuttajataustaisille perheille tarjotaan mahdollisuutta tulkkipalveluun. Alakoulun puolella opettaja informoi perheitä luokan tapahtumista Wilma-viestillä tarvittaessa, mutta vähintään kerran kuukaudessa. Yläkoulun luokanvalvojat lähettävät Wilma-tiedotteen tarvittaessa tai vähintään neljä kertaa vuodessa. Wilma-viestinnän käyttö on sovittu koulutuspäiväsä Koulun itsearviointiin liittyvät oppilas- ja huoltajakyselyt ovat auki syysloman jälkeen. Asiasta tiedotetaan Wilman kautta. Koulussa toimii vanhempainyhdistys ja usealla luokalla vanhempaintoimikunta. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Martinkallion koulun yhteistyökumppaneina toimivat tällä hetkellä: Musiikkikoulu Groove (iltapäivätoiminta), Espoon kaupunginkirjasto, Kirjastoauto vierailee koulullamme kahden viikon välein. Lainaus-

5 5 mahdollisuus on esi-6.-luokkalaisilla. Nöykkiön kirjaston kanssa järjestämme oppilaille kirjastovierailuja, kirjaston käytön opetusta ja kirjavinkkausta, Espoon kaupungin luontotalo Villa Elfvik Neljäsluokkalaiset osallistuvat Villa Elfvikissä luontokoulupäivään vuosittain., Espoon kaupungin nuorisotoimi, Espoon kaupungin sosiaalitoimi, Tarvittaessa toimimme yhteistyössä alueen lastenvalvojien sekä erityisnuorisotyö- ja perhetyöntekijöiden kanssa, Espoon kaupungin taidetalo Pikku Aurora Koulustamme osallistuu mahdollisuuksien mukaan luokkia Pikku Auroran taidepajoihin, Länsi- Uudenmaan poliisilaitos, erityisesti Espoonlahden alueen lähipoliisi, Espoonlahden seurakunta Seurakunnan työntekijä käy pitämässä päivänavauksen koulullamme kuukausittain luokkalaisille ja yhdelle yläkoulun luokka-asteelle vuorotellen. Lukukausittain osallistumme koululaisjumalanpalvelukseen. Yhdessä koulun henkilökunnan kanssa seurakunnan nuorisotyöntekijät järjestävät 7.- luokkalaisille ryhmäytymispäivän syyslukukauden alussa. Lähipäiväkodit tekevät yhteistyötä koulumme esiluokkien ja alkuopettajien kanssa koulutulokkaiden siirtyessä Martinkallion kouluun. Koulumme on yhteistyössä Suomen ympäristökasvatuksen seuran kanssa Vihreä lippu- ohjelman yhteydessä. Kuulumme myös tätä kautta kansainväliseen Eco-Schools -verkostoon. Stakes, oppilaskunta suunnittelee taksvärkkipäivän, HSY: ekotukihenkilöiden koulutus Kierrätyskeskus: Tilattu asiantuntijoita ja koulutusta. Nuori Suomi: liikuntaseikkailu Espoon Tapiot, Unicef, MLL Nöykkiö Liikkuva koulu Yhteisöllinen oppilashuolto kutsuu kokouksiinsa lasten ja nuorten elämän toimijoita lähialueelta ja tekee tutustumiskäyntejä, Motiva, Evira, Cetus (uintiopetus) Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Pidetään jatkuvasti yllä hyväksi havaittuja käytäntöjä: sammutamme valot sekä laitteet luokista lähtiessämme, luokkakohtaiset kierrätyspisteet, matkaeväissä pyritään mahdollisimman vähäiseen pakkausmateriaalin muodostumiseen. Koulussa toimii luokilla 1-9 Vihreän lipun raati. Ruokaraati järjestää biojäteseurantoja. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Koulussa ei järjestetä säännöllistä opiskelua etäyhteyksien avulla. Satunnaisia tilanteita järjestetään tarpeen ja tarjonnan mukaan. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Koulun tasa-arvo-ja yhdenverataisuussuunnitelmassa nousee esiin sukupuolten ja ikäluokkien erilaisen kohtelun ongelma. Koulussa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasaarvoon puheessa ja toiminnassa. Eri-ikäisten erilaisia sääntöjä käydään oppilaiden kanssa läpi ja niille etsitään perustelut. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Opettajat keskustelevat oman ryhmänsä kanssa arvioinnista, sen tavoista ja kriteereistä. Arviointitapoja nimetään ja esitellään oppilaille. Kokeita järjestetään monilla erilaisilla tavoilla. Ryhmissä keskustellaan posittivisen pedagogiikan hengessä vahvuuksista yleensä ja omien vahvuuksien löytämisestä. Koetilanteista tehdään myös oppimistilanteita. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Oppilaat toimivat edustajina oppilaskunnan hallituksessa, ruokaraadissa ja Vihreän Lipun raadissa. Oppilaat toimivat myös kirjastossa, tukioppilaina ja tekniikkatiimissä. Liikkuva koulu -toiminnassa oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat välituntitoimintaa. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tapaa vuosittain kaikkien luokkien edustajat. Edustajien kanssa käydään läpi luokan ilmapiirikysely. Kaikki oppilaat saavat osallistua monien kyselyiden, selvitysten ja äänestysten kautta yhteisten päätösten tekemiseen.

6 6 III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Martinkallion koulun oppilaan digipolku tehdään kokoamalla opetussuunnitelman oppiainekohtaisista tavoitteista tähän liittyvät asiat yhteen. Digipolkua toteuttamalla varmistetaan, että kaikki saavat perustaidot digitaalisten oppimisympäristöjen käytössä. Opettajien koulutusta toteutetaan pääasiassa omalla koululla omien opettajien johdolla. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Lukuvuoden monialaisten opintojen teema on Suomi 100. Teema huomioidaan yhteistyöpäivässä lauantaina , jolloin vanhemmat kutsutaan mukaan koulupäivään. Lukuvuoden aikana on tehty yhteistyötä läheisten päiväkotien ja Villa Andanten (vanhusten palvelutalo) kanssa. 6. luokat osallistuvat juhlatanssiaisiin perjantaina Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Koulun kirjasto on auki päivittäin lainaamista ja lukemista varten. Teemme tiivistä yhteistyötä Nöykkiön kirjaston kanssa ja kirjastoauto vierailee koulullamme n. joka kolmas viikko. Tarjoamme oppilaille monipuolista luettavaa ja ohjausta oikeanlaisen lukemisen etsimiseen. Kirjallisuuden opetuksessa käytämme luokissa erilaisia lukudiplomeja ja lukupiirejä. Omassa kirjastossamme toimii oppilaita kirjastoapulaisina ja he järjestävät vuoden aikana satutuokioita pienemmille oppilaille. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Martinkallion koulu on ollut Liikkuva koulu vuodesta Tärkeitä käytänteitä ovat ala- ja yläkoulun välituntiliikunta. Alakoulussa on koulutetut välituntiliikuttajat, välkkälainaamo ja uutena välituntihaasteet eri liikuntavälineillä. Yläkoulussa oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua toimintavälitunteihin liikuntasalissa ja monipuolinen välituntilainaamo. Järjestämme vuosittain koulun sisällä erilaisia turnauksia ja osallistumme aktiivisesti Espoon koulujen välisiin kilpailuihin. Lisäksi järjestämme vuodessa vähintään yhden isomman koko koulua liikuttavan tapahtumapäivän/- viikon lukuvuonna KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Koulun toiminnassa näkyy edelleen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen toimintaan. Koulussa kootaan oppilaan digipolku, jonka toteuttamisen varmistamiseksi henkilökunta saa lisäkoulutusta. Uusi peruskoulu ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hanke tähtää peruskoulun toimintakulttuurin muutokseen sekä uuden opetussuunnitelman jalkauttamiseen. Tutor opettaja toiminta on osa tätä hanketta. Tutor opettajana toimii Matti Viinikka. Toiminnan päätavoitteeksi on valittu laajan pedagogisen osaamisen kehittäminen. Osa-alueita ovat mm. oppimisen tuki, arjen käytännöt sekä monialaiset oppimiskokonaisuudet. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön pedagogisia toimintamalleja sekä löytää työkaluja uuden opetussuunnitelman mukaiseen työskentelyyn, jossa mm. korostetaan oppilasta aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutustilanteena. Martinkallion koulussa on lukuvuodesta lähtien kansainvälisyystiimi, joka vastaa koulun kansainvälisyystoiminnasta ja sen kehittämisestä. Martinkallion kansainvälisyystoimintaan kuuluvat arkipäivän kansainvälisyys mm. ulkomaisten opiskelijavierailujen ja aamunavausten muodossa. Martinkalliossa on lisäksi suuremman mittakaavan kansainvälisyystoimintaa Erasmus+ ja etwinning-projektien muodossa.

7 7 C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Syksy 2017 Maanantai Kaisa Ilovuori Tiistai Pasi Luhtasela Keskiviikko Minna Kokkonen Torstai Teea Tuominen Perjantai Matti Viinikka 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä 23.8.) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty lokakuun loppuun mennessä. Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin työsuhteen alettua. Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Viime vuosina hätäensiapukoulutusta on annettu kaikille kouloun aikuisille. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Simo Juntunen, Sami Saukkoriipi Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Apulaisrehtori perehdyttää sijaisen ensimmäisellä työkerralla, sijaiskansioissa on tarvittava kirjallinen materiaali. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma