KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Friisilän koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt (lisää päivämäärä) Allekirjoitukset: Tuomas Piirtola Birgit Paju Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Opetusryhmät ja oppilasmäärät: Koululla on seitsemän opetusryhmää, joista yksi on etappi-ryhmä. Opettajia on yhteensä yhdeksän. Heistä kuusi on luokanopettajia, kaksi erityisopettajia ja yksi kielten opettaja. Koululla toimii kaksi koulunkäynninohjaajaa. Koulussa on 123 oppilasta. Vuosiluokittain oppilasmäärät ovat lukuvuoden alussa seuraavat: 1. lk 16, 2.lk 16, 3.lk 26, 4.lk 21, 5. lk 25 ja 6. lk 19 sekä etappi- lk. 6 oppilasta. Opetuksen jaksotus: Oppilailla on sama lukujärjestys koko vuoden. Valinnaiset monialaiset teemat on rytmitetty kahteen jaksoon, joiden aikana eri luokka-asteiden oppilaat työskentelevät yhdessä. Etappiluokan oppilaat vaihtuvat lukuvuoden aikana jaksoittain, joita etapissa on lukuvuoden aikana viisi. Jaksojen välillä valitaan uudet oppilaat. Välipäivinä etapin opettaja ja avustaja käyvät saattamassa edellisen jakson oppilaat omaan kouluunsa ja käyvät tutustumassa tuleviin uusiin oppilaisiin heidän kouluillaan. Koulun monialaiset projektit suunnitellaan opettajien yhteistyönä. Projektille määritellään suunniteltaessa kesto, jolloin projekti on jaksoluonteista työskentelyä. Oppilaiden vetämät kerhot rytmitetään jaksoihin vuoden aikana. Syyslukukaudella järjestetään kaksi kerhojaksoa, kuten myös kevätlukukaudella. Joustavat opetusjärjestelyt: Koululla opettajaparit suunnittelevat sisältöjä ja toimintamuotoja monialaisiin projekteihin yhdessä ja toteuttavat niitä valinnaisten monialaisten keskiviikkotuntien lisäksi myös muina lukujärjestyksen mukaisina tunteina. Parija tiimiopetusta sovelletaan joustavasti opetustilanteissa. Monialaisissa opinnoissa oppilasryhmät sekoittuvat, jolloin eri ikäryhmät työskentelevät yhdessä monipuolisin työskentelytavoin. Oppilailla on mahdollisuus suunnitella itse tavoitteitaan, valita työskentelytapansa sekä arvioida oppimistaan, toimintaansa ja käyttäytymistään monipuolisesti. Koulun tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itseohjautuvuutta ja kykyä vastuunottoon. Tätä tuetaan eriyttämällä opetusta ja oppimista sekä antamalla oppilaalle vastuun lisäksi vapautta hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. 1. ja 5. luokan sekä 2. ja 6. luokan oppilailla on kummitoimintaa, jolloin he tekevät yhdessä töitä eri oppiaineiden pohjalta. Etappi- luokan oppilaat integroituvat koulun ryhmiin joustavasti etappi-jakson aikana ja koulun muista luokista oppilailla on vastaavasti mahdollisuus opiskella etappi- ryhmässä saadakseen oppimiseensa tukea. Valinnaisuus: Valinnaiset oppiaineet valitaan kullekin lukuvuodelle erikseen kysymällä toiveita ja tarpeita oppilailta ja heidän huoltajiltaan. Valinnaisuus sisältyy monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus: Koulussa järjestetään S2- opetusta sekä perusopetukseen valmistavaa opetusta integroidusti (IVAL). Oppilailla on lisäksi mahdollisuus halutessaan opiskella omaa äidinkieltään tai saada omaa äidinkieltä ylläpitävää opetusta. Tukiopetuksen järjestäminen: Opettajat käyttävät tukiopetusresurssia niiden oppilaiden tukemiseen, joilla on taitojen osalta kertaamisen tarvetta. Tukiopetus voi olla ennakoivaa, ylläpitävää tai korjaavaa. Se voidaan järjestää joustavasti koulupäivän aikana tai oppilaan lukujärjestyksen ulkopuolisina tunteina. Koulun kirjastotoiminta: Koululla kannustetaan lukuharrastukseen. Koululla käy kirjastoauto joka toinen kuukausi. Koulun omassa kirjastossa käydään kirjastovälkällä, jolloin kirjastovastaava on paikalla. Opettaja voi käydä oppilaidensa kanssa lainaamassa kirjoja muinakin aikoina, mikäli hän kirjaa lainat ja palautukset kirjastojärjestelmään. Kouluruokailu: Oppilaita kannustetaan tutustumaan kaikkiin ruokiin monipuolisesti ja käyttäytymään ruokailun ajan maltillisesti. Ruokajätettä pyritään välttämään siten, että ympäristöraadin oppilasjäsenet järjestävät seurantaan aika ajoin ja valvovat turhaa ruuan poisheittämistä ruokailun aikana. Oppilaat ruokailevat kolmessa vuorossa. Päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat: Päivänavausten järjestämisessä tehdään yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa. Koululla on myös omia eri teemoihin perustuvia päivänavauksia. Juhlien järjestämisestä koululla vastaa osallisuustiimi. Tänä lukuvuonna itsenäisyysjuhla on vuoden keskeisin juhla. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai

3 3 Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. ks. alla Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. 1. ja ja 4. lk 5. ja 6. lk 1. oppitunti oppitunti oppitunti oppitunti oppitunti oppitunti Välitunti Välitunti Välitunti oppitunti sis. ruokailun oppitunti sis. ruokailun oppitunti sis. ruokailun Välitunti Välitunti Välitunti oppitunti oppitunti (14.10) 5. oppitunti oppitunti (14.10) 5. oppitunti oppitunti (14.10) 7. oppitunti (14.55) 8. oppitunti (15.40) 7. oppitunti (14.55) 8. oppitunti (15.40) 7. oppitunti (14.55) 8. oppitunti (15.40) 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen

4 4 koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Vuoden aikana pyritään tarjoamaan oppilaille teknologiakasvatukseen painottuvia kerhoja opettajien vetämänä. Lisäksi koululla toimii oppilaiden vetämät välkkäkerhot, joissa sisällöstä ja ohjaamisesta vastaavat oppilaat. Ulkopuolisten tahojen järjestämää kerhotoimintaa on mm. musiikki- ja enkkukerho. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Koulun 6. luokan leirikoulu on , jossa valvojina ovat opettajat Kaisa Niini ja Betsy Enkovaara. Koulu voi järjestää oppilaille yökouluja ja opintoretkiä. Tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä tai urheilukeskuksessa. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Koulun oppilaat osallistuvat alakoulun oppilasurheilukisoihin sekä koulujen väliseen jalkapalloturnaukseen syyslukukaudella. Keväällä on opettajien ja oppilaiden välinen pesäpallo-ottelu. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Luokanopettaja vastaa siitä, että luokalle tarkoitetut tulee hyödynnettyä opetuksessa. Luokat osallistuvat liikunta-, kirjasto ja kulttuuripolkuun lukuvuoden aikana. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Jaana Karppinen Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet järjestetään lukuvuoden aikana valinnaisina teemoina sekä opettajien yhdessä suunnittelemina teemaprojekteina. Teemoissa sovelletaan kuitenkin mainittujen valinnaisten oppiaineiden lisäksi myös esim. historian, äidinkielen, yhteiskuntaopin, liikunnan ja digitaalisten taitojen sisältöjä sekä osaamisalueita. Jokainen valinnaisen teemaopiskelun jakso päättyy oppilaiden itsearviointiin sekä uuden jakson sisältöjen ja tavoitteiden suunnitteluun opettajan kanssa. Valinnaiset oppimiskokonaisuudet sijoittuvat lukujärjestyksessä keskiviikkoaamuun klo 8-11 välille siten, että luokkalaisilla on valinnaisia oppitunteja kaksi ja 5. ja 6. luokkalaisilla tunteja on kolme. Syyslukukaudella teemana on Suomi 100v. ja kevätlukukaudella yrittäjyys. Oppilaat ovat keväällä 2016 ideoineet ja ehdottaneet teemoja. Teemat ovat kaikille oppilaille samat, mutta oppimissisällöt pohjautuvat valittaviin oppiaineisiin. Valitessaan tietyn oppiaineyhdistemän, oppilas voi vaikuttaa kyseisten oppiaineiden arviointiin korottavasti. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä.

5 5 Kodin ja koulun yhteistyössä pyritään mahdollisimman avoimeen toimintatapaan. Koulu pyrkii olemaan avoin ja helposti lähestyttävä mm. järjestämällä tapahtumia, joihin koko perheet ovat tervetulleita ja aidot kohtaamiset mahdollistuvat. Koulu järjestää Kodin ja koulun päivän perjantaina oppilaiden huoltajille ja isovanhemmille sekä sukulaisille. Jokainen opettaja tapaa oppilaiden huoltajat säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Syyslukukauden alussa opettaja laatii oppilaan kanssa oppimissuunnitelman, jota huoltajat kommentoivat omalta osaltaan. Sähköisessä tiedottamisessa käytetään ensisijaisesti Wilma- järjestelmää. Oppilaiden oppimiseen liittyvissä huolissa opettaja ottaa yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse tai pyytää huoltajat tapaamiseen. Koulun yhteinen vanhempainilta järjestetään Koulu pitää huoltajat ajan tasalla Wilman kautta joka kuukausi lähetettävillä tiedotteilla. Lukuvuoden aikana järjestetään luokkakohtaisia huoltajatapaamisia. Huoltajilla on mahdollisuus tavata opettajia em. lisäksi tarvittaessa useamminkin. Opettajat neuvottelevat huoltajien kanssa hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä mahdollisista erityisratkaisuista oppilaan koulunkäynnissä. Toukokuussa koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen järjestetään tutustumistilaisuus. Huoltajat ovat tervetulleita tutustumaan koulutyöhön muulloinkin. Mahdollisuuksien mukaan huoltajien erityisosaamista, ammattitaitoa ja koulutusta hyödynnetään koulun opetus- ja kasvatus-toiminnassa. Koululla on aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys Frisko, joka järjestää koululla tempauksia ja juhlia sekä tukee oppilaiden koulutyötä rahallisesti. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Friisilän koulussa jatkaa määräaikaista yleistä ja tehostettua tukea alakoulun oppilaille tarjoava etappi-luokka. Luokan kuusi oppilasta tulevat espoolaisista alakouluista ja ovat etappiopetuksessa kuusi viikkoa. Kuudennen luokan opettaja vastaa yhdessä erityisopettajan kanssa niveltämisestä yläkouluun. Koulu jatkaa yhteistyötä Matinkylä-Olarin alueen koulujen kanssa. Friisilän koulu tarjoaa harjoittelupaikkoja oppilaille ja opiskelijoille (mm. koulunkäyntiavustajan oppisopimuspaikkoja mahdollisuuksien mukaan sekä maahanmuuttajataustaisille aikuisille työelämään valmennusta). Koulu tarjoaa opetusharjoittelupaikkoja myös opettajaopiskelijoille ja erityisopettajaopiskelijoille. Koulun iltapäivätoiminnan järjestää Huvikumpu Oy. Yhteistyö ohjaajien kanssa on jokapäiväistä. Yhteistyötä jatketaan seurakunnan kanssa siten, että aamunavauksia pidetään salissa kerran kuukaudessa ja viikoittain on mahdollista tavata kirkon työntekijää välitunnilla. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Koulun toiminnassa otetaan kestävän kehityksen kaikki osa-alueet huomioon. Kestävä kehitys huomioidaan kaikessa koulun toiminnassa. Sosiaalisesti ja fyysisesti viihtyisä oppimisympäristö on kaikkien kouluyhteisön jäsenten vastuulla (mm. toiminta ja sen seuraukset, vuorovaikutustapa, vastuullisuus). Koululla toimii oppilaiden muodostama ympäristöraati, jonka tavoitteena on edistää kouluyhteisön tietoisuutta kestävästä elämäntavasta. Tähän kuuluu kierrätys luokissa, tarkkaillaan biojätteen määrää ja pidetään huolta kouluympäristöstä. Ympäristöraati ideoi lukuvuoden aikana käytännön toimenpiteitä siitä, mihin koulussa on hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Kirjoita tähän. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusuunnitelman tavoitteena on koulutuksellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet saada opetusta omien edellytysten ja ikänsä mukaisesti. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään siten, että eriarvoisuutta sukupuolten välillä ei synny. Ohjattu välituntitoiminta aloitetaan syksyllä 2017, johon koulutetaan luokan oppilaita. Oppilaskunta- sekä ympäristöraatitoimintaan liittyviin luokkakokouksiin tehdään selkeät ohjeet ja aikataulut, jotta jokaisen oppilaan näkökulma voidaan huomioida paremmin. Tasa-arvohankerahaa käytetään resurssiopettajan tunteihin, jolloin tuetaan sekä oppilaiden tasavertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan ja myös siihen, että mietitään oppilaista osallistavia menetelmiä hyödyntäen digitaalista oppimisvälineitä ja asiantuntijaosaamista.

6 6 b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Opettajien pedagogiikka perustuu yksilölliselle kohtaamiselle ja ohjaavalle otteelle. Luokkatasoittain käytetään koko oppimisprosessin ajan keinoja, joilla tuetaan tavoitteita, miten niihin on päästy ja miten tavoitteet ovat toteutuneet (vertaisarviointi, jatkuva palaute). Koulumme tavoitteena on jo parin vuoden ajan ollut kehittää oppilaiden itsesäätelytaitoja oppimisessa, tunteiden hallinnassa ja sosiaalisissa tilanteissa. II. III. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Koulussamme oppilashuollon asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti oppilaiden ja oppilasryhmien kanssa tehtävään hyvinvoinnin ja hyvän kasvun arvioimiseen, suunnitteluun sekä käytännön työhön yhteistyössä opettajien kanssa. Koulun oppilashuollon ja oppimisen tuen asiantuntijat ovat käytössä aina huolen herättyä. Jokaiselle oppilaalle tehdään syyskuun loppuun mennessä oppimissuunnitelma, jota tarkennetaan tarvittaessa lukuvuoden aikana yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppimisen tuen ryhmä yhdessä huoltajien kanssa kokoontuu yksittäisen oppilaan kohdalla silloin, kun oppimiseen liittyvää tukea on syytä järjestää. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä koostuu oppilashuollon henkilöstöstä. Lukuvuosittain seurataan luokkien tilannetta siten, että luokissa tehdään hyvinvointikysely oppilaille. Oppilashuoltohenkilöstö kiertää luokissa keskustelemassa luokan kanssa kyselyssä nousseista asioista. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Koululle saatiin uusia tietoteknisiä laitteita keväällä Nämä laitteet otetaan tehokkaaseen käyttöön joka luokkatasolla. Arvioidaan sitä, miten laitteet on syytä jakaa ja miten niiden ohjelmistoja sovelletaan eri luokka-asteilla oppimisen ja tiedon tuottamisen tukena. Koulun opettajien tietoteknistä osaamista tuetaan yhteisillä koulutuksilla, jolloin osaamista ja vinkkejä jaetaan opettajien kesken (sähköinen viestintä, viikottaiset opetusvinkit). AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Sekä valinnaisaineiden ja monialaisten että muun arjen toiminnan keskeinen teema. Syyslukukausi huipentuu yhteiseen itsenäisyysjuhlaan, jossa juhlan ohjessa esitellään syksyn tuotoksia. Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Lukemiseen kannustetaan yksilöllisesti, järjestämällä kirjavinkkauksia ja teemapäiviä. Jokainen luokka ikätaso huomioiden suorittavat erilaisia lukuhaase- ja lukudiplomitehtäviä. Lokakuu on lukukuu, jolloin järjestetään kirjanvaihtotori ja kirjavinkkauksia. Luokat ideoivat yhdessä oppilaskunnan kanssa lukukuun toimintaa. Koululla käy kirjastoauto säännöllisesti. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Friisilä koulu on liikkuva koulu. Koululla on nimetty vastuuopettaja, joka koordinoi sitä, miten tätä koulussa kehitetään. Koko koulun liikuntatapahtumien lisäksi tuodaan vinkkejä muille oppitunneille toiminnallisuuden lisäämiseksi. Arvioidaan sitä, mitä välineistöä tulisi hankkia ja miten liikunnallisuus otetaan huomioon koko toiminnassa. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Friisilän koulun kehittämiskohteeksi nousi kolme asiaa edellisen vuoden arviointityön pohjalta. 1) Oppimisympäristöjen monipuolistaminen ja kohentaminen koskien koulun oppimisympäristöä sekä si-

7 7 sällä että ulkona. 2) Oppimisteknologisen osaamisen vahvistaminen: Sähköinen kalenteri viestinnän ja tiedonkulun välineenä opettajien kesken. O365 käyttö sekä henkilökunnan toiminnassa sekä harjoitellaan oppilaiden kanssa eri ohjelmien käyttöä opetuksessa sekä tiedon rakentamiseen että sen jakamiseen/tallentamiseen. 3) Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen: Välkkäritoiminta: Aloitetaan syksyllä Oppilaskuntasekä ympäristöraatitoimintaan liittyviin luokkakokouksiin tehdään selkeät ohjeet ja aikataulut. Koulumme tutoropettajana toimii Jaana Karppinen. Viikottain neljän oppitunnin ajan on mahdollisuutta kehittää koulun toimintaa ja hyödyntää verkostoa tutoropettajan konsultoimana. Lisäksi opettajilla on mahdollisuus vierailla esim. muissa kouluissa oppimassa hyviä käytänteitä koulun kehittämiseksi. Tällöin tutoropettaja voi toimia sijaisena luokassa vierailun ajan. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Koulun johtajan Birgit Pajun poissa ollessa koulua johtaa varajohtaja Sampo Kaappola. Mikäli molemmat johtajat ovat poissa, koulua johtaa johtoryhmän jäsen Jaana Karppinen. 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Helena Kirjalainen Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Birgit Paju Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Sijaiskansion sisältö. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma