LUKUVUODEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LUKUVUODEN ARVIOINTI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Kantokasken koulu OHJE Lukuvuoden arvioinnin on tarkoitus olla katsaus kuluneeseen lukuvuoteen. Koulu arvioi sen avulla toimintaansa; mitkä ovat lukuvuoden tärkeimmät onnistumiset, missä jäi parantamisen varaa, mitä on lukuvuoden arvioinnin perusteella syytä ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden ja tulevien vuosien suunnittelussa. Lukuvuoden arviointi kytkeytyy kiinteästi lukuvuosisuunnitelmaan. Ensisijaisesti arvioidaan siis niitä asioita, joita lukuvuosisuunnitelmassa suunniteltiin toteutettaviksi. Lukuvuoden arviointiin osallistuu koulun opetushenkilökunta, oppilaat sekä koulun johtokunta. Lukuvuoden arviointi tulee tehdä ennen seuraavan lukuvuosisuunnitelman laatimista, jotta arvioinnissa esiin tulleet onnistumiset ja kehittämiskohteet voidaan huomioida suunnittelussa. LUKUVUODEN ARVIOINTI Käsitelty työyhteisössä: päivämäärät Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa luokkakeskustelut Käsitelty koulun johtokunnan kanssa palautetaan Office365:een oman koulun Alueelliset lukuvuosisuunnitelmaja arviointikansiot -kansioon mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Sisältää: opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista päätettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa Peruskouluilla oli lisäksi mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. OPETUSTUNNIT 1) Mitkä ovat tärkeimmät opetuksen yleiseen järjestämiseen, koulun työaikoihin ja opetustuntien ajoittamiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Valinnaisaineiden tunnit luokille 4-6 on toteutettu lukujärjestyksessä torstai-iltapäivisin kaksoistunteina, mikä on koettu hyväksi kuten myös valinnaisaineiden jaksotus syys- ja kevätlukukausille. Koulun kirjastoa käytetään monipuolisesti. Seurakunnan koulukummi on pitänyt aamunavauksia vaihtelevasti eri päivinä ja tähän on toivottu muutosta niin, että päivänavaus olisi uskontotuntien aikana. Tämä edellyttäisi kaikkien katsomusaineiden tuntien sijoittamista lukujärjestykseen maanantai-iltapäivään. KOULUN KERHOTOIMINTA KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluvat mm. leirikoulut, taksvärkkipäivät, yökoulut, opintoretket, jatko-opintopaikkojen tutustumiskäynnit, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot ja oppituntien järjestäminen koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. 2) Mitkä ovat tärkeimmät koulun kerhotoimintaan ja koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Koulun omaa kerhotoimintaa ovat vähentäneet valinnaiskurssit, joissa joissakin on sama teema kuin aiemmissa koulun kerhoissa. Oppilaat toivovat lisää koulun omaa kerhotoimintaa ja niistä tiedottamista heti lukuvuoden alussa. Lukuvuonna toimivat näytelmä- ja puuhakerhot. Välitunneilla ovat toimineet lyhyinä ajanjaksoina isompien oppilaiden pitämät pausekerhot, kuten askartelu- ja tanssikerho. Koulussa on toiminut WAU-Sporttiskerho sekä shakkikerho ulkopuolisen järjestäjän voimin. Kerhotoimintaa oli pienimuotoisesti myös seurakunnan järjestämänä, koulukummi piti askartelukerhoa. Kerhovalikoimassa vois olla esim. kotitalous-, läksy- (isot-pienet oppilaat) sekä erilaiset liikunta- ja kädentaitokerhot. Uusimpia oppilaiden toiveita ovat lemmikki-, matikka- luku- ja kuvaamataitokerhot. Koulun ulkopuolella annettava opetus on koettu sekä opettajien että oppilaiden puolesta mielekkääksi ja useat luokat ovatkin osallistuneet koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen. Kohteita ovat olleet paitsi Espoon omat kohteet (mm. Emma, Nuuksio, Glims, Tempputemmellys, Nöykkiön kirjasto, koulun lähimetsä) myös pääkaupunkiseudun tarjonta (Yrityskylä, Ateneum, Sealife, Sirkuspaja, Korkeasaari, Boulderointikeskus, YTV). Koulun 6. luokkalaiset pitivät leirikoulut elokuussa uuden lukuvuoden alussa, pienluokka seurakunnan tukemana. Retket vaativat yleensä mukaansa koulunkäyntiavustajan ja muuttavat koulupäivän pituutta ja täten myös taksikuljetuksien aikatauluja. Luokanopettajien pitää tiedottaa retkistä huoltajia.

3 3 Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! 3) Kuvailkaa KULPS-toiminnan suunnitelman toteutumista. Toteutuiko Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle"? Kantokasken koulussa KULPS- polku ja sen tavoite on toteutunut lukuvuonna erittäin hyvin. Sekä opettajat että oppilaat kokevat, että KULPS-retket ovat olleet antoisia ja onnistuneita ja rikastuttaneet kouluelämää. Taidetestaajat-hanke 4) Miten koulun 8.-luokkalaiset osallistuivat Taidetestaajat-hankkeeseen. Kantokasken koulu on alakoulu, jossa on luokka-asteet 1-6, joten emme ole osallistuneet ko. hankkeeseen,

4 4 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokonaisuudet 5) Mitä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Monialaisia opintokokonaisuuksia on Kantokaskessa toteutettu kolmena perättäisenä vuotena ns. Kaskiviikolla, joka ajoittuu kevätlukukautena maaliskuuhun. Tämän vuoden Hyvinvointiteemaan liittyvä viikko toteutettiin lähinnä luokka-asteen sisällä. Teema oli opettajakunnan valinta. Opettajien mielestä Hyvinvointiviikko koettiin onnistuneimmaksi Kaskiviikoksi tähän asti. Osa opettajista toivoo, että monialaisia oppimiskokonaisuuksia voisi ottaa opetukseen pitkin vuotta yhden teemaviikon sijaan, jolloin aikataulu, toteutus ja yhteistyökumppanit ovat vapaammin sovittavissa. Osa oppilaista toivoo, että voisi vaikuttaa Kaskiviikon teemoihin ja sisältöihin enemmän kuin tänä lukuvuotena. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään mm. vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttamisen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arvioinnin, Wilma-viestinnän ja sen, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. 6) Mitä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Vastauksissa hyödynnetään huoltajakyselyn tuloksia, mikäli koulu toteutti huoltajakyselyn lukuvuonna Kantokasken koulussa ei ole tehty lukuvuonna huoltajakyselyä. Syksyllä luokissa on pidetty luokan oma vanhempainilta ja luokanopettaja on tavannut huoltajat vähintään kerran väliarviointikeskusteluissa, jotka pidettiin marras-helmikuussa. Opettajakuntaa on kehoitettu käyttämään Wilmaa monipuolisesti jatkuvaan arviointiin, oppilaan kannustamiseen ja oppilaan saaman tuen dokumentointiin. Luokissa on pidetty luokkailtamia sekä luokat ovat järjestäneet huoltajien avustuksella omia tapahtumiaan mm. diskoja leirikoulukassan kartuttamiseksi. Koulun vanhempainyhdistyksessä on mukana opettajajäsen ja vanhempainyhdistyksen tiedotus hoidetaan Wilman kautta koko koululle. Vanhempainyhdistys järjesti syksyllä perinteiset Syysrastit ja keväällä koulussa pidettiin Vanhempainyhdistyksen tukemana koko koulun yhteinen vanhempainilta, jonka aiheena oli Lapset ja uudet mediat. Illan aikana nähtiin näytelmä Apollo 13, jonka myös oppilaat olivat nähneet koulussa. Näytelmän jälkeen oli vapaata keskustelua aiheesta. Vanhempainyhdistys esittäytyi myös Koulutulokkaiden huoltajainfossa. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluita ja koulun henkilökunta on tarvittaessa ollut aktiivisesti yhteydessä perheisiin. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Espoon OPS 5.2: Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteisöjen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kestävän kehityksen toimijoiden, luontokoulujen sekä seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintaa ja avartaa oppimisympäristöjä. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa sekä kansainvälisissä verkostoissa rikastuttavat opiskelua. Koulut hyödyntävät oman palvelualueensa omaleimaisuutta koulun toiminnassa ja kehittävät toimintaansa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

5 5 7) Mitä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Koulussa toimii iltapäiväkerho, jonka kanssa pyritään tiedottamaan toiminnasta ja aikataulumuutoksista ajoissa. Haasteena on löytää iltapäiväkerholle toimivat tilat etenkin tulevaksi lukuvuodeksi kun koulutulokkaiden määrä on varsin suuri. Iltapäiväkerholle annetaan käyttöön erillisrakennus Monopoli. Seurakunta on pitänyt koulussa viikon eri päivinä aamunavauksia, joita suunnittelevat seurakunnan nimetty koulukummi ja koulun yhteysopettaja. Opettajat toivovat, että aamunavaukset voisi keskittää tietylle päivälle, mikä olisi huomioitava lukujärjestyksien uskonnonopetuksen tunteja suunniteltaessa. Koulu toimii aktiivisessa yhteistyössä Nöykkiön aluekirjaston kanssa ja yhteistyötä jatketaan edelleen. Koulussa on vieraillut useita liikuntaan liittyviä seuroja esittelemässä omia lajejaan lähinnä liikuntatiimin toiminnan puitteissa. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa 8) Onko koulu tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen? Koulu ei ole tehnyt yhteiskuntasitoumusta, mutta toteuttaa arjessa useita ekotekoja. Koulussa on tänäkin lukuvuonna toiminut edellisvuosien tapaan Ekotiimi, joka huolehtii koulun kierrätysasioista ja kouluttaa koulun ESAt eli energiansäästöagentit. Koulussa on aurinkopaneeli, jonka tuottamalla energialla ladataan mm. koulun ipadeja. Koulussa järjestetään myös kestävän kehityksen tapahtumia kuten Lautaset tyhjiksi, Earth Hour, Hämärän hyssyt Sähkötön päivä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Oppilaat voivat osallistua oman äidinkielen ns. ylläpito-opetukseen Espoon kouluissa. Kuljettaminen on huoltajan vastuulla. Kantokaskessa annetaan opetusta saksan, ranskan ja mandariinikiinan kielissä keskiviikkoiltapäivisin. Koulumme oppilaita on kulkenut viron, venäjän ja vietnamin kielen tunneilla Espoon muissa kouluissa. Opetuksen aikataulut tuovat haasteita, esim klo 12 alkava äidinkielen ylläpito-opetus vieraassa koulussa lyhentää koulupäivää kulkemiseen kuluvan ajan verran. Katsomusaineissa Kantokasken koulussa annetaan islamin ja ortodoksiuskonnon opetusta. Kantokasken tunneille saapuu oppilaita mm. Latokasken koulusta. Oman koulumme oppilaat eivät ole osallistuneet esim katolisen uskonnon tunneille muissa kouluissa.

6 6 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta Kuvataan, 9) miltä osin tavoite saavutettiin, Koulussa on jatkettu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulman esilletuomista mm. arvioinnin yhteydessä ja kerho- sekä valinnaisainetarjonnan suunnittelussa. Opettajakunta on keskustellut myös siitä miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyy opettajan puheessa. Positiivisen kasvatuksen merkeissä oppilaita on ohjattu tunnistamaan omia persoonallisia vahvuuksiaan yksilöinä. Oppilaita opetetaan sekaryhmissä. 10) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon näkökulma oli vahvasti esillä lukuvuonna Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon suunnitelman päivittäminen sekä asian kehittäminen vaatii opettajien yhteistä suunnitteluaikaa. Vastauksissa hyödynnetään mm. oppilaskyselyn tuloksia (jos toteutettu). Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Kuvataan, 11) miltä osin tavoite saavutettiin, Opetuksessa käytetään vaihtelevia ja monipuolisia menetelmiä, jotka ohjaavat myös monipuoliseen (itse-)arviointiin. Opettajat ovat keskustelleet useammassa yhteydessä arvioinnin perusteista ja arvioinnin läpinäkyvyydestä. Koulussa on korostettu arjessa pidettävien jatkuvien oppimiskeskustelujen merkitystä, jolloin kannustavasta palautteesta tulee säännöllistä ja luontevaa. Arvioinnin näkyväksi tekeminen huoltajille on mahdollista Wilman eri toimintojen avulla. 12) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Monipuolinen arviointi on haaste isoissa 1-opettajaisissa yleisopetuksen ryhmissä. Jatkuva palautteen anto ja/tai sen kirjaaminen vie aikaa ja on haaste, jotta se olisi näkyvää niin oppilaille kuin kodeillekin. Kysymyksiin vastataan kehityskeskustelujen, oppilas- ja henkilöstökyselyjen (jos toteutettu) sekä mahdollisten muiden arviointien pohjalta. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Kuvataan, 13) miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilaita on osallistettu useisiin koulun tapahtumiin sekä tapahtumien suunnittelussa että toteutuksessa, kuten liikuntatapahtumat Kaski-Cup, Kaskipallo, LOV ja pausekerhot. Lisäksi koulussa on erilaisia oppilaiden

7 7 vastuutehtäviä kuten Pausekiskan pito, ESAt ja digiagentit. Isot oppilaat luokilta 4-6 voivat olla järjestäjinä sellaisissa tapahtumissa, joihin pienet osallistuvat (Puurojuhla, diskot, LOV). Oppilaat ovat saaneet äänestää esim. hankinnoista ja oppilaat myös kokevat, että heitä kuunnellaan ja voivat vaikuttaa riittävästi asioihin. Tutoropettajatoiminnalla on pyritty vaikuttamaan luokkien ja oppilaiden hyvinvointiin. Aiheina ovat olleet eri luokka-asteilla tutoropettajan ja luokanopettajan yhdessä valitsemat teemat joita käsiteltiin myös Kaskiviikolla (MOK). 14) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Pienimpien oppilaiden on vaikea hahmottaa oppilasparlamentin toimintaa ja vaikuttavuutta. Pienet ja isot oppilaat tarvitsevat omia vastuutehtäviään, sillä he kokevat iästään johtuen tapahtumat eri tavoin mielekkääksi. Oppilasparlamentin toimintaa tulee edelleen kehittää. Vastauksissa hyödynnetään mm. oppilaskyselyn tuloksia (jos toteutettu). Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kuvataan, 15) miltä osin tavoite saavutettiin, Lukuvuosisuunnitelman mukaisesti lukuvuoden aikana käynnistettiin koko koulun Classroom osana G-Suite ympäristön käyttöä. Digitiimi käynnisti oppilaiden digiagenttitoiminnan Lisäksi opettajille luotiin Google+ -ympäristö jossa voidaan jakaa pedagogisia vinkkejä. Opettajille järjestettiin koulun oma kolmiosainen koulutus G- Suiten käytöstä opetuksessa, minkä myötä moni opettaja otti haltuun useampia Googlen työkaluja. Koulun tutoropettajatoiminta tuki digitalisaation pedagogisia tavoitteita. 16) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Koko koulun Classroomissa ilmeni ongelmia opettajatunnuksien lukumäärän käyttöoikeuksissa. Google ei pystynyt ratkaisemaan ongelmaa. Digiagenttien toimintaa tulee jatkossa kehittää lisää. Tutoropettajatoimintaa tulee jatkaa. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Lukemisen teemavuosi ) Miten Lukemisen teemavuosi toteutettiin? Yksi koulun tiimeistä on nimetty Kirjallisuuden mukaan ja tiimissä on mukana myös oppilasedustus (Kirjallisuus ja kulttuuri). Muutamalla opettajalla on ns. kirjastotunteja, joiden myötä he voivat toimia muiden luokanopettajien tukena kirjallisuuden opetuksessa. Lukemisen teemavuotta on nostettu esiin mm. keväisellä lukuviikolla, jolloin pidettiin mm. koko koulun yhteinen lukuhetki salissa. Lukudiplomien jako salissa toi lukemiselle näkyvyyttä. Koulussa vierailee kirjastoauto ja useat luokat ovat vierailleet lähialueen Nöykkiön kirjastossa. Koulussa on koulukirjasto, jossa on pidetty lukupauseja ja jonne hankitaan uutta kirjallisuutta. Koulu sai tukea Lukuklaani-hankkeesta materiaalin hankintaan luokkalaisilla oli lukujärjestyksessään kiinteä kirjallisuustunti, jonka aikana opettaja Hanna Sillanpää piti Lukemisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneelle oppialsryhmälle (16 opp) Matilda-kirjallisuuspiiriä. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi 18) Miten koulu edisti koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista?

8 8 Koulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, minkä myötä koulu on saanut resursseja liikunnan tukemiseen eri tavoin, joko vierailuina tai välinehankintoina. Liikuntatiimi järjesti runsaasti välituntitoimintaa, eri luokkaasteille suunnattuja liikuntapäiviä ja lajeihin tutustumisia. KULPS-polussa on myös ollut liikuntaan liittyviä retkiä. Opettajat kokevat, että koulupäivät ovat kehittyneet hankkeen myötä toiminnallisiksi ja liikunnallisiksi. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutoropettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. 19) Mitkä ovat tärkeimmät koulun muuhun kehittämiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Koulu on saanut tutoropettajatoiminnan kehittämiseen tunteja, jotka tulevat lukuvuonna vähenemään. Tunnit keskitetään digi- ja viestintätekniikkaan sekä lukemiseen opettajakunnan toiveen mukaisesti. Koulu on edelleen mukana valtakunnallisessa kieltenopetuksen varhentamishankkeessa, joka Espoossa on nimetty Varsaksi. Kantokaskessa hanke toimii nimellä VaSaRa (varhennettu saksa ja ranska) ja siinä ovat mukana koulun saksan ja ranskan lehtorit sekä koulussa toimia esiopetus. Kokemukset ensimmäisestä hankevuodesta ovat olleet innostavia ja myönteisiä sekä koulun että esiopetuksen henkilökunnan ja huoltajien puolelta. LUKUVUOSISUUNNITELMAN LIITTEET KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA 20) Miten ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin? Luokanopettaja on oppilaan ohjauksen päähenkilö. Koulun laaja-alaiset opettajat pitävät luokanopettajien kanssa oppimisen tukeen liittyviä palavereja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on ohjauksen oleellinen osa. Tarvittaessa opettaja voi konsultoida koulun moniammatillista oppilashuoltoryhmää (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja toimintaterapeutti) nimettömänä. Oppilaan asia tuodaan moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään huoltajan pyynnöstä/suostumuksella. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (em ryhmä + rehtori ja laaja-alaiset erityisopettajat) suunnittelee oppilaan ohjaukseen liittyvät yhteiset käytänteet. Esimerkkinä luokkien ilmapiirikyselyt ja sosiometriset mittaukset. Koulun kuraattorin toimipiste vaihtui helmikuussa keski-espoon alueelle, ja koulu toimi ilman kuraattoripalveluita kevätlukukauden ajan. Uusi toimi on avattu ja koululle on luvattu kuraattori ensi syksystä alkaen. Lastensuojelu ja perheneuvolat ovat koulun yhteistyökumppaneita.