KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Westendinpuiston koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Merja Rukko, puheenjohtaja Marja Perkkiö, sihteeri Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvuosisuunnitelma kansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Koulussa on 14 opetusryhmää: 1ab (yht. 45 oppilasta), 2abc (yht. 58 oppilasta), 3ab (yht. 48 oppilasta), 3-4c, (9 oppilasta), 4ab (yht. 35 oppilasta), 5ab (yht. 55 oppilasta),6ab (yht. 43 oppilasta); näistä a-luokat ovat suomenkielisiä, b-luokat kielikylpyä ja c-luokat erityisluokkia. Valinnaisia aineita tarjotaan opetussuunnitelman mukaisesti suomenkielisille luokille. (Kielikylpyluokilla valinnaisuus käytetään englannin tunteihin). Valinnaiskurssit ovat taide- ja taitoaineita: musiikkia eläytyen, käsityö painopistealueena tekstiilityön tekniikat, jumpa på svenska ja kuvataide sekä äidinkielen osa-alueena ilmaisutaito. Oppilaat saivat esittää kaksi toivetta ja jokaisen kohdalla vähintään toissijainen toive toteutui. Lukujärjestykseen tunnit on palkitettu torstai-iltapäivään. Kielikylpyopetuksessa noudatetaan ops-perusteisiin kirjattuja prosentuaalisia osuuksia kielikylpykielellä / äidinkielellä opettavien tuntien määrästä. Alkuopetuksessa äidinkieli opetetaan äidinkielellä luokilla äidinkielen lisäksi muut A-kielet (englanti, saksa) opetetaan osittain äidinkielellä, samoin 4.luokan historia, musiikki ja käsityö osittain. 5.luokalla musiikki on ruotsiksi, historia ja yhteiskuntaoppi suomeksi. 6.luokalla historian opetuskieleksi vaihtuu kielikylpykieli, mutta matematiikan opetuskieleksi äidinkieli. Luonnontiedeaineet opetetaan kielikylpykielellä kautta linjan. Tukiopetukseen on varattu opetustuntiresurssia melko paljon. Sellaisille luokille, joissa on tehostetun tuen tarpeen oppilaita tai muuten säännöllistä tukiopetusta tarvitsevia, on laitettu kiinteitä tukiopetustunteja. Lisäksi kaikille opettajille on varattu mahdollisuus pitää tukiopetusta tarpeen mukaan. Suomi toisena kielenä tunteja pidetään rinnakkaisopetuksena tai jakotunteina. Koulun kirjastoa käytetään aktiivisesti oppituntien puitteissa. Kolmena päivänä viikossa on oppilaille avoin kirjastovälitunti, jolloin voi lainata, palauttaa tai lukea kirjastossa. Toimintaa ylläpitävät koulutetut kirjastovirkailijaoppilaat, opettajan ohjaamina ja valvomina. Kirjastossa järjestetään myös muita aktiviteetteja, kuten kirjavinkkausta ja kirjailijavierailuja. Ruokailun kokonaisaika on n ja luokille on jaettu säännölliset, porrastetut ajat. Päivänavauksia pidetään luokissa ja Tapiolan seurakunta vierailee muutaman kerran lukuvuoden aikana. Pienempiä juhlia järjestämme koulupäivän puitteissa. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Koulussamme noudatetaan Espoon yhteisiä työaikoja.

3 3 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat , , , 11.15/ /12.15, , , Koulupäivän päättävät tunnit voidaan pitää kaksoistuntina ilman välituntia ja tällöin koulupäivä päättyy 15 min. aiemmin eli tai Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Kirjoita tähän 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Koulu ei järjestä omia kerhoja. Koulun tiloissa on paljon ulkopuolisten tahojen järjestämää kerho- ja harrastustoimintaa, yhteenveto on näkyvissä koulun kotisivuilla. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. 6b järjestää leirikoulun Dragsfjärdissä. Kuudennet luokat menevät Yrityskylään. Opintoretkiä tehdään mahdollisuuksien mukaan koulupäivien aikana. Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Koulun henkilökunnan ja kuudesluokkalaisten välinen pesäpallo-ottelu pelataan toukokuun lopussa. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". Käytämme erittäin aktiivisesti KULPS:n tarjoamia mahdollisuuksia, kullakin luokka-asteella soveltuvin osin ja tarjonnan mukaan, sekä suomeksi että ruotsiksi. Koulumme sijainti Tapiolan suuralueella, kävelymatkan päässä monista KULPS-kohteista, on ihanteellinen. Kutsumme myös KULPS-vierailijoita koulun tiloihin. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteyshenkilöt ovat Minna Paanajärvi ja Pinja Lehmussaari. Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? Kirjoita tähän Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja: Veera Virta 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT

4 4 Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Toteutamme monialaiset oppimiskokonaisuudet syksyn ja kevään ilmiöviikkoina. Syksyn teemana on monipuolisesti katsottuna lukutaito, kevään teemaa ei ole vielä lyöty lukkoon; yhtenä vaihtoehtona Espoon historiaan ja saaristolaiselämään liittyvät teemat. Luokka-astetiimit ja solutiimit ovat vastuussa ilmiöviikkojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilmaviestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Luokittaisia vanhempainiltoja on järjestetty alkusyksyllä järjestetään koulupäivän aikana some-aiheinen luento (Suvi Uski), johon osallistuvat yhdessä koulun 4.-6.luokkien oppilaat ja heidän vanhempansa. Ns. vanhempainvartteja järjestetään tarpeen mukaan ja arviointikeskustelut väliarviointina pidetään marras-helmikuussa. Luokkatoimikunnat itse määrittelevät toimintansa. Vanhempainyhdistyksen hallitus kokoontuu n. kuukausittain ja yksi opettajajäsen on toiminnassa mukana. Maahanmuuttajaperheiden kanssa tarpeen mukaan tilataan tulkki mukaan. Opettajien kanssa Wilman käytöstä keskustellaan paljon. Yhteisenä toimintamallina haluamme ensisijaisesti antaa positiivisen palautteen suoraan kasvotusten oppilaalle itselleen, toissijaisesti täppäämällä sen Wilmaan. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Tähän kuvataan esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö MLL järjestää koulullamme koululaisten iltapäivätoiminnan. Westendinpuiston päiväkodin hallinnoima esiopetusryhmä toimii koulumme tiloissa. Teemme yhteistyötä Pro Westendin kanssa ja Tapiolan seurakunnan kanssa. Koulullamme toimii useita yhdistysten ja yritysten järjestämiä kerhoja ja oppilaille tarjotaan niissä puitteissa harrastustoimintaa. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Koululla toimivat luokista valitut ympäristöagentit, jotka nimenomaan edistävät kestävää kehitystä ja luovat uusia toimintamalleja asian edistämiseksi. Olemme panostaneet paljon mm. kierrätykseen, hävikin vähentämiseen, luonnonvarojen säästämiseen. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Kirjoita tähän. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Huoltajakysely toteutettiin keväällä 2018 ja henkilökunta analysoi sen tulokset alkusyksyn aikana sekä tiedotetaan vanhemmille. Noudatamme kaupungin ohjeistusta ja sykliä; tulosten käsittely ja tiedottaminen samalla kaavalla. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö

5 5 a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Luokkakohtaisissa vanhempainilloissa käydään / on käyty läpi ops:ia kokonaisuutena. Arvioinnista kerrotaan myös. Opettajat erittelevät viikkoposteissa oppiaineittain pitkin alkusyksyä. Vanhemmille laaditaan tiimikirjeet 1-2, 3-4 ja 5-6 perusperiaatteista selventämään. Wilma-merkintöjen painoarvoa ja jatkuvan näytön periaatetta selvennetään. Oppilaiden kanssa käydään aina jakson tavoitteet etukäteen läpi ja kerrotaan myös arviointiperiaatteista. Erilaiset oppimateriaalit sisältävät nykyään erittäin hyvin itsearviointia. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymistä yhdessä ja tämä selitetään etukäteen sekä oppilaille että huoltajille. b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Lukutaidon edistämiseksi on tärkeää, että sopivaa luettavaa on tarjolla joka luokka-asteelle. Koulumme tekee tiivistä yhteistyötä lähikirjastojen ja kirjastoauton kanssa. Luokat hyödyntävät KULPS-tarjottimen työpajoja lähikirjastoissa. Luokissa suoritetaan erilaisia lukudiplomeja kaikilla luokka-asteilla. Koulumme on mukana myös NetLibris-verkkokirjallisuuspiirissä sekä Lukuklaani- ja Lukuliike -hankkeissa. Vuosittain koulussamme vietetään Lokakuu on lukukuu -teemaa ja sen myötä koulussamme vierailee kirjailija kertomassa työstään.koulussamme on toimiva koulukirjasto, jota täydennetään vuosittain ja kirjastossa toimivat myös kirjastovirkailijat, jotka ovat luokkien oppilaita.kirjasto on auki oppilaille myös välituntisin, joten luettavaa voi hakea aina halutessaan. Luokissa luetaan ääneen, aikuinen lapsille tai vanhempi oppilas nuoremmille. Arviointikeskusteluissa nostetaan esille lukutaito ja lukutottumukset. Digitalisaation myötä myös uudet lukutavat nousevat entisten rinnalle ja kannustamme oppilaita myös sähköisten ja e-kirjojen pariin. Koulussa harjoitellaan Taskukirjasto-sovelluksen käyttöä ja hyödynnetään sitä haluttujen kirjojen varaamisessa. c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? Pitkän ajan kuluessa olemme kehittäneet kouluumme rakenteita, jotka tukevat voimakkaasti osallisuutta ja demokraattista toimintaa. Tällaisia rakenteita ja toimintamuotoja ovat oppilaskunta ja sen hallitus, tutorit (6.lk), käytävätutorit 5.-6.lk, agentit, verso, kirjastovirkailijat, ruokalajärjestäjät, kasvitiimi ja kierrätystiimi, kummitoiminta, ilmiöopetus, välituntileikitys, palkkitunnit. Kaikki toimivat aktiivisesti, kantavat vastuuta ja kehittävät toimintaansa oppilaiden ideoinnin pohjalta. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Erilaisilla oppilaskyselyillä, verson aktiivisella käytöllä, tapaamisilla erilaisten oppilasryhmien kanssa ja luokkavierailuilla. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Luokkien tilanteet käydään yleisellä tasolla läpi yhdessä opettajien kanssa. Luokkakohtaisia kyselyitä tehdään vuosittain, jotta varmistetaan kaikkine osallisuus. OHR jakaantuu erilaisilla kokoonpanoilla luokkiin. Interventiot. Erilaisia toimintaryhmiä eri kokoonpanoilla, tarveharkintaisesti. Toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutusta toteutetaan Maltti- ja Etsivä-ryhmissä. Matalalla kynnyksellä ja nopealla aikataululla konsultoidaan ja otetaan käsittelyyn esille tulevia asioista luokista. Opettajia tuetaan. c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Mielenterveysseuran ohjelmia käytetään eri luokilla ja niiden käyttöön kouluttaudutaan aktiivisesti. Yläluokilla ahdistuneisuuskysely eli terveydenhuollon suorittama kartoitus. Alakoululle soveltuvaa päihdevalistusmateriaa-

6 6 lia kartoitetaan ja käytetään soveltuvin osin. Koulutus elämään -ohjelma vuosittain jokaiselle luokalle. Keskustelut luokissa. III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? Huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet luokka-asteittain opetussuunnitelmaa toteutettaessa. Oppilaat ja opettajat hyödyntävät sähköisiä materiaaleja eri aineissa. Office365-ohjelmaa hyödynnetään monipuolisesti, esim. työstämällä yhteisiä tiedostoja, ja oppilailla on käytössä myös Google-ympäristö. Näitä käytetään vaihdellen, jotta molemmat tulevat tutuiksi. Isommat oppilaat toimivat IT-tutoreina pienemmille. Tabletteja ja älypuhelimia käytetään oppimisessa luokkatyöskentelyssä, retkillä ja vierailuilla tiedonhankkimiseen ja dokumentoitiin. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Samalla viikolla nostetaan esiin osallisuutta ja arjen pieniä tekoja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten koulu huomioi Ahtisaari-päivät omassa yksikössään? Teema pohjustetaan päivänavauksessa ja ikäryhmittäin toteutetaan sopivia toimintamuotoja ja -malleja. Tarkempi suunnittelu toteutetaan vasta hieman lähempänä tapahtuma-ajankohtaa. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. Espoon opetustoimen tutoropettajamalli jatkuu. Panostamme tämän hankkeen voimavaroja Arvokas-ohjelmaan. Lisäksi tuemme luokkien TVT-oppimista, lukuvuoden aikana kouluttaudumme tarkemmin koodaamiseen. Lukuvuoden aikana koulumme opettajia osallistuu Arvokas-koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen on edelleen päällimmäisenä mielissä ja kehitämme toimintaamme ops-linjausten mukaisesti. Opettajien tvt-taitoja päivitetään kaupungin koulutuksia ja kouluttajia hyödyntämällä. Kesäkuussa 2018 voimaan tullut kielikylpyluokkien uusi tuntijako lisää suunnittelutarvetta ja opettajien keskinäistä, koulujen välistä yhteistyötä erityisesti englannin opetuksen toteuttamisen suhteen. Järjestetään tilaisuuksia tälle toiminnalle. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. Apulaisrehtori Martti Turpeinen ( ) on ensimmäinen varahenkilö. Hänenkin ollessa poissa koululta vastuuhenkilö on johtoryhmän virkaiältään vanhin opettaja, tänä lukuvuonna Ulla Uomala- Landen. 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä lukuvuosittain Palo- ja pelastusharjoitus pidetty Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa koulutus Riskien arviointi tehty tai päivitetty Tehdään ohjeen mukaan lokakuun loppuun mennessä Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Ei yhtään uutta työntekijää

7 7 Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Koko henkilökunta lähtökohtaisesti koulutettu, kertausta järjestetään lukuvuoden aikana Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Rehtori ja apulaisrehtori Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Sijaisille on laadittu pikaohjeistus, joka annetaan aina uudelle sijaiselle sekä muutenkin tarvittaessa. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma