KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: AARNIVALKEAN KOULU KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt ( ) Allekirjoitukset: Timo Ropponen, johtokunnan pj. Stina Tonteri, rehtori Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Tähän kuvataan: opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain Koulussamme opetusryhmiä on 15. Koulussamme opiskelee yhteensä 316 oppilasta, joista 21 on luokkamuotoisessa erityisopetuksessa kuntouttavilla pienluokilla (7+6+8). Oppilaat yleisopetuksen luokissa sijoittuvat seuraavasti: 1. -luokilla 53 (26+27), 2. -luokilla 41 (20+21), 3. - luokilla 53 (27+26), 4. -luokilla 47 (24+23), 5. -luokilla 45 (22+23) ja 6. -luokilla 56 (28+28). Joustavat opetusjärjestelyt Palkkitunnit, joustavat opetusryhmät ja muu samanaikaisopetus ovat myös keskeisiä keinoja oppimisen tukemisessa. Tukea voi saada myös sosiaalisissa taidoissa sekä koululaisen taidoissa esim. ohjauskeskustelujen muodossa. Lukuvuoden valinnaisuudet Valinnaisuus toteutuu monialaisissa opinnoissa luokilla 4-6. Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen Maahanmuuttajaoppilaille tarjotaan S2-opetusta, josta vastaa Annika Turunen ja Anne Stenvall. Tukiopetuksen järjestäminen Tukiopetusta annetaan pedagogisen tarpeen mukaan esim. rinnakkaisluokkien kesken yhteistyössä. Koulun kirjastotoiminta Aarnivalkean koulun kirjasto on kehittyvä oppimisen keskus. Syksyllä 2017 käytetään kirjastoaineistoina kirjastolta lainattavia kirjalaatikoita, kun uutta Aarnivalkean koulukirjastoa kootaan. Kirjasto on laatikkokirjastona syksyn Kirjastoa kehitetään innostamaan oppilaita kauno- ja tietokirjallisuuden pariin sekä käyttämään muita tiedonhankintatapoja monipuolisesti. Kirjaston valikoimaa täydennetään ja uudistetaan säännöllisesti. Oppilaat ohjataan hankkimaan kirjastokortit ja niiden käyttöä harjoitellaan. Luokissa toteutetaan kirjallisuus- ja tiedonhallintaprojekteja, joissa kirjastoa hyödynnetään aktiivisesti. Kirjastotila on päivittäin oppilaiden käytettävissä ryhmätyötilana sekä itsenäiseen työskentelyyn. Oppilaat toimivat vastuutehtävissä kirjastossa. Luokat tekevät vierailuja lähikirjastoon hyödyntäen kirjaston monipuolista tarjontaa. Kirjastossa on eri ikäryhmille yhteyshenkilöitä, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan. Yhteistyö toteutetaan pääosin kirjaston tiloissa. Kirjastovierailujen teemoina ovat esim. tiedonhallinta- ja teknologiataidot, kirjailijavierailut ja kirjavinkkaus. Kirjaston aukioloajat ovat kirjastovälitunneilla maanantaisin 4-6- luokkalaisille ja keskiviikkoisin 1-3-luokkalaisille. Kirjasto on avoinna kaikille tiistaisin , silloin paikalla on kirjastovastaavana Aino tai Milla. Kouluruokailu Kouluruokailu tapahtuu liukuen klo opettajien ja koulunkäyntiavustajien valvonnassa koulun omassa ruokalassa. Retkille voidaan vaihtoehtoisesti tilata retkieväs, joka korvaa koulussa tapahtuvan ruokailun. Päivänavaukset Päivittäin opettajat aloittavat koulutyöskentelyn oppilaiden kanssa yhteisellä aamunavauksella, joka ei ole tunnustuksellinen. Seurakunnan järjestämät päivänavaukset järjestetään koulun liikuntasalissa perjantaisin 25.8., 8.9., 22.9.,

3 , ja (Sari ja Kaija) Perjantaina on Adventtikirkko Tapiolan kirkossa. (Sari ja Kaija) Samanaikaisesti järjestetään koululla vaihtoehtoinen juhlatilaisuus niille oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. (Aino T.) Lisäksi seurakunta järjestää esiintyjän koululle lukuvuoden aikana. Lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat ja tilaisuudet to 7.9. Yleisurheilu-/liikuntapäivä sekä Kodin ja Koulun päivä ti Itsenäisyystanssit 6.lk (1,3, ja 5 esiintyy: Antti ja Jukka ja 1,3, sekä 5 esiintyy ) pe Joulupuuro ja -laulajaiset klo tai 9-12 (Mikko ja Elli sekä Antti) ke Kalevalan päivä ja isovanhempien päivä (Milla ja Aino T.) to Frankofonia- päivä (Tuula) to Pääsiäiskirkko Tapiolan kirkolla klo (Sari ja Kaija) ma ARS-Aarnis (oppilaskunta Pia ja Kaija) la 2.6. Kevätjuhla Amfilla klo 9 (ohjelma : koollekutsuja Erja, Amfin varaus Olli, koristelu: koollekutsuja Kaija) 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Ei lauantai työpäivää lv (Aarnivalkean koulun johtokunnan päätös ) 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. Oppitunnit ovat päivisin klo välisenä aikana. 1.tunti 8:15:00 9:00, 2.tunti 9:00 9:45, 3.tunti 10:15 11:00, 4.tunti 11:00 12:00, 5.tunti 12:30 13:15, 6.tunti 13:30 14:15 7.tunti 14:15 15:00 Oppilaiden kaksi viimeistä tuntia voidaan pitää yhteen ilman välituntia, mikäli se palvelee oppimista. Välitunnit ovat klo , sekä Välituntien valvontavuorot ovat esillä opettajainhuoneessa ja siirtokelpoisen rakennuksen ulko-ovissa sekä E- ja F-sisäänkäyntien ulko-ovissa. Välituntivalvojat käyttävät keltaisia -huomioliivejä. Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Lukuvuoden ensimmäinen to ja lukuvuoden päätöspäivä la ovat lyhyempiä koulupäiviä, jotka palvelevat paremmin em. erityispäivien toteuttamista. Valokuvauspäivä pe , yleisurheilu-/liikuntapäivä sekä Kodin ja Koulun päivä pe , talviliikuntapäivä pe , pääsiäiskirkkopäivä pe ja ARS-Aarnis -päivä ma ovat lyhyempiä koulupäiviä

4 4 min. 3 tunnin mittaisia. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Kuvataan koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt lukuvuonna Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaaajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää (Opetushallitus). Kerhotoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä ja lisää lasten osallisuutta. Kerhoissa lapsi saa onnistumisen ko-kemuksia. Koulun kerhotoiminta on koulun toimintaa, josta vastaa koulun rehtori. Se on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulussamme toimii tänä lukuvuonna muutamia kerhoja. Osa kerhoista on maksuttomia ja osa ulkopuolisten toimijoiden järjestämiä maksullisia kerhoja. Koulun omat kerhot Koulun omia kerhoja järjestetään ennen isompia juhlatilaisuuksia. Koulun ulkopuolisten järjestämää toimintaa: WAU Sporttis-kerhot lk pe klo (yhteinen Sepon koulun kanssa) Luontokerho 1-4.-lk torstaisin Shakkikerho 1.6.-lk to klo 8-9 Iltapäiväkerho Valkea varsan järjestämää kerhotoimintaa. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Leirikoulut Aarnivalkean koulun johtokunta on hyväksynyt kokouksessaan Aarnivalkean koulun 6.A-luokan leirikoulun, joka järjestetään Rosalan Viikinkikeskus sekä 6.B- luokan leirikoulun, joka järjestetään Anjalan nuorisokeskus Yökoulut Luokat voivat järjestää yökouluja luokanopettajan johdolla, joista he laativat viimeistään kahta viikkoa ennen rehtorille suunnitelman. Opettajat laativat pelastusviranomaisille vaadittavat ilmoitukset, ilmoitukset huoltomiehelle palovaroittimista sekä esittelevät yökouluvalmistelut suoritetuiksi rehtorille kahta viikkoa ennen yökoulua. Opintoretket Oppilaat tekevät erilaisia opintoretkiä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja urheilukohteisiin. Opiskelu Yrityskylässä Koulumme kuudennet luokat osallistuvat lukuvuoden aikana Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen, johon liittyy vierailupäivä Espoon Yrityskylään (6B) ja (6A). Muu toiminta Lukuvuoden aikana järjestetään opettajien ja oppilaiden välisiä urheilu- ja liikuntatapahtumia mm. perinteinen kuudennet vastaan opettajat pesäpallo-ottelu keväällä Osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, retkiä ja tapahtumia, näistä huoltajia tiedotetaan erikseen. Opettajat laativat retki- ja leirikoulusuunnitelmat lukuvuosisuunnitelman LIITTEET 1.A-J. Pohjois-Tapiolan lukion ylioppilaskirjoitusten aikaan koulumme oppilaat hyödyntävät lähialueen liikuntapalveluja. Lukion kirjoitusten ajankohdat ovat ja

5 5 Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Opettajat vastaan oppilaat pesäpallo-ottelu järjestetään kevätlukukaudella Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! Kuvataan lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma Koulumme oppilaat käyvät luokittain KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolun tapahtumissa kotikaupungin kulttuuri- ja liikuntatarjonnan vähintään kerran syksyllä ja kerran keväällä sekä kirjastopalveluiden sopimuksen mukaan. Olemme mukana Liikkuva koulu, jonka puitteissa tullaan järjestämään erilaista liikuntatarjontaa oppimisryhmittäin oppitunneilla, koko koululle ja välituntiaktiviteetteinä. Lisäksi lukuvuoden aikana järjestetään seuraavat liikuntapäivät: Yleisurheilupäivä ja kodin ja koulunpäivä Otaniemessä (vastuuhenkilö Olli) to Kaamossähly -turnaus Otahallissa luokat (Olli) ja luokat koulun salissa Talviliikuntapäivä lumitilanteen mukaan : Unicef-hiihto (Minnamarja ja Tuula) Lukuvuonna koulun oppilailla on lisäksi mahdollisuus osallistua koulujen välisiin urheilukilpailuihin esim. jalkapallo, yleisurheilu, sähly, hiihto, uinti, koripallo, maastojuoksu. Liikuntatapahtumista vastaavat Olli ja Elli sekä Milla, jotka nimeävät osallistuvat oppilaat ja sopivat yhdessä rehtorin kanssa tapahtumaan mukaan lähtevän valvovan opettajan. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Aarnivalkean koulun KULPS- ja kulttuuriyhteyshenkilö on: Pia Airaksinen, Jenni-Elisa Halsti ja Aino Tola Taidetestaajat -hanke: Miten koulun 8.- luokkalaiset osallistuvat Taidetestaajat -hankkeeseen? - 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet järjestetään lukuvuonna viikon mittaisena, kahdessa jaksossa. Toinen jaksoista järjestetään syyslukukaudella 2017 maanantaista keskiviikkoon vko 44 ( ) ja toinen jakso kevätlukukaudella keskiviikosta perjantaihin vko 16 ( ). Tunteja käytetään 2 x 15+2, joten tunneista jää vielä monialaisten toteutuksen ulkopuolelle 2 vvt, jotka opettajat varaavat suunnitteluun ja valmisteluun, ennen monialaisten jaksoja. Muulloin kuin monialaisten aikaan järjestetään 1 vvt verran Arvokas Aarnis- tunteja. Kaikki opettajat osallistuvat monialaisten toteuttamiseen, myös aineenopettajat ja erityisopettajat. Kaikki luokkatasot ovat mukana 1-3 ja 4-6-luokat. Opetusta eheytetään eri luokka-asteilla ikätason mukaisesti aihekokonaisuuksien kautta. Oppilaalle annetaan mahdollisuus valita lähestymistapoja ja näkökulmia eri aiheisiin oppiaineita yhdistellen esimerkkinä projektit

6 6 ja tapahtumat. Lisäksi oppimista eheytetään eri oppiaineita yhdistävinä monialaisina oppimiskokonaisuuksina. Tässä tehvään vähintäänkin luokkatasoista yhteistyötä. Lukuvuoden alussa opettajat listaavat 4-6-luokkalaisille tarjottaviin valinnaisaineisiin oppimiskokonaisuuksien teemoja. Oppilaat saavat valita monialaisten oppimiskokonaisuuksien listan teemoista itselleen kiinnostavimman. Ennen jakson alkua oppilas saa itse suunnitella opiskeltavan aiheen valitsemastaan teemasta. Oppilas suunnittelee myös jaksoa ennen työskentelynsä jakson aikana. 1-3-luokkalaiset suunnittevat aihettaan sekä opiskeluaan kutakin projektin, tapahtuman tai teeman toteuttamista ennen. LIITE luokkalaisten suunnitelma 4-6-luokkalaisten valinnaisaineiden (useasta aineesta muodostetut oppimiskokonaisuudet) teemojen listauksessa hyödynnetään oppilailta koottuja palautteita ja ehdotuksia. Teemat pyritään nimeämään laajoiksi, etteivät ne rajaa liikaa oppilaan aihevalintaa teeman sisältä. Teemat sijoitetaan tavoitteisiin nähden niin, että laaja-alaisen oppimisen taidot sisältyvät luontevasti jokaiseen monialaiseen oppimisjaksoon. Tavoitteiden asettamisessa käytetään hyväksi laaja-alaisen oppimisen tavoitteita, jotka valinnaisaineiden monialaisille oppimiskokonaisuuksille on opetussuunnitelmaan kirjattu. Lisäksi oppilas asettaa itselleen tavoitteita niin työskentelyn kuin oppimisenkin suhteen, kunkin aihekokonaisuuden aloitettaessaan. LIITE luokkien monialaisten tavoitteet Oppimista arvioidaan keskustelemalla ja dokumentoimalla jakson aikana sekä yhteisesti että yksilöllisesti tavoitteiden pohjalta. Lukuvuositodistukseen tulee suoritusmerkintä valinnaisaineiden osalta, kummankin monialaisen oppimiskokonaisuuden opetukseen osallistumisesta. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Kodin ja koulun rakentavalla yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella pyritään tukemaan ja eheyttämään koulun aloittamista jo esiopetuksen päättövaiheen aikana. Koulun erityisopettajat tutustuvat tarvittaessa esikoululaisten ryhmiin sekä osallistuvat päiväkodin perhekeskeisiin oppilashuoltokokouksiin. Esikouluvuoden kevään aikana järjestetään nivellyspalaveri, johon osallistuvat esikoulunopettajat, oppilashuoltohenkilöstöä ja mahdollisesti tulevien 1. luokkien opettajat. Esikoululaiset tutustuvat kouluun vierailemalla päiväkotiryhmittäin alkuopetuksen luokissa. Lisäksi koulutulokkaille järjestetään toukokuussa tutustumispäivä omassa koulussa. Myös tulevien 1. luokan oppilaiden vanhemmille on koululla yhteinen vanhempainilta tai -aamu, mutta tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus ottaa myös henkilökohtaisesti yhteyttä kouluun oppilaan asioissa. Koulun alkaessa oppilaan oppimista ja kasvua tuetaan kodin ja koulun yhteistyön avulla. Ensimmäisen luokan syksyllä järjestetään oppilaan vanhempien ja opettajan välinen aloituskeskustelu ja joulu-helmikuun arviointikeskustelu, johon edellä mainittujen lisäksi osallistuu myös oppilas. Syksyllä järjestetään myös luokkakohtainen vanhempainilta. Toisen ja kuudennen kouluvuoden aikana on syksyllä luokkakohtainen vanhempainilta ja keväällä nivelvaihearviointikeskustelu, jossa opettaja, oppilas ja huoltaja(t) tapaavat tammi-helmikuun aikana, ennen hiihtolomaa. Keskustelussa täytetään nivelvaiheen arviointia arviointikeskustelulomakkeeseen. Kuudesluokkalaisten arviointikeskustelussa käsitellään myös tiedonsiirtoa alakoulun ja yläkoulun välillä. Oppilashuoltoryhmä ja kuudennen luokan opettajat osallistuvat yläkoulujen järjestämiin nivellyspalavereihin. Syksyn luokkakohtaisten vanhempainiltojen yhteydessä pidetään myös koulukohtainen osuus, jossa tiedotetaan tulevan kouluvuoden ajankohtaisista asioista, kuluvana vuonna pääteema on hyvinvointi. Huoltajia tiedotetaan myös meneillään olevista koulurakennuksiin liittyvistä asioista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista koulutyöhön luokkien opettaja, oppilas ja huoltaja(t) tapaavat arviointikeskustelussa joulu-helmikuun aikana. Luokkatoimikunta voi yhdessä opettajan kanssa järjestää leirikoulun. Kodin ja koulun välisistä viestintätavoista on keskusteltu säännöllisesti opettajien kesken sekä syksyn vanhempainilloissa. Koulu lähettää yhteisen Wilma-tiedotteen kuukausittain, lisäksi opettajat tiedottavat luok-

7 7 kakohtaisista ajankohtaisasioista. Lisäksi yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköpostitse. Tiedot lukuvuoden tapahtumista löytyvät myös koulun www-sivuilta. Aarnivalkean koulun tuki ry on koulumme vanhempainyhdistys, jonka kokouksissa jokaisella luokalla on oma edustajansa. Jokaisella luokalla toimii oma luokkatoimikunta. Koulu, johtokunta ja vanhempainyhdistys järjestävät yhteistyössä vanhempainiltoja ja muita tilaisuuksia. Yhdistyksellä ja koululla on yhteinen kummilapsi Nepalissa. Lukuvuoden aikana jatketaan alueellisen kasvatusverkoston kehittämistyötä yhteistyössä muiden alueen toimijoiden sekä vanhempainyhdistysten kanssa luokkien vanhempainilta ke klo luokkien vanhempainilta ma klo Kaikille yhteinen osuus salissa klo Kodin ja koulun yhteistyöpäivä pe 7.9. Otanimessä yleisurheillen sään salliessa (avoimet ovet) Kaskuverkoston järjestää mahdollisesti yhteisiä tilaisuuksia. Kvartti-mallin illat luokkalaisten vanhemmille, tarvittaessa. Koulutulokkaiden infoaamu tai -ilta toukokuussa Yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa Luokanopettajat käyttävät tarvittaessa tulkki- ja kulttuuritulkkipalveluita maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa asioidessaan. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa tehdään mahdollisimman avointa ja kulttuurittaustat huomioivaa yhteistyötä. Tavoitteena on osallistaa kaikkia huoltajia osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen ja toimintaan. Wilma-viestintä Wilmaa käytetään oppilaan ja koulun välillä päivittäisiin ja rutiininomaisien asioiden viestintään. Rehtori ja koulusihteeri viestittävät koko koulun asioita pääasiassa tiedotteiden muodossa. Vastuuopettajat tiedottavat useampaa luokkaa koskevista tapahtumista. Huoltajat ilmoittavat ja kuittaavat oppilaan poissaolot sekä anovat vapautuksen koulutyöstä. Tuntihuomautukset merkitään oppilaalle. Koeajat merkitään kalenteriin luokkalaisilla. HOPS ja HOJKS asiakirjat laaditaan ja ne näkyvät huoltajille. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen sekä julkaisu- ja valokuvausluvat ilmoitetaan huoltajien toimesta. Opettajien kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnästä veso-päivänä ja opettajille on jaettu koulun Wilma-viestinnästä ohje. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Lakisääteistä iltapäivätoimintaa koulumme oppilaille tarjoaa koulun yhteydessä toimiva Valkea Varsa. Koulu tekee yhteistyötä mm. Tapiolan kirjaston, seurakunnan, nuorisotoimen, kulttuuritoimen (Espoo Ciné, WeeGee-talo, Sinfonietta, Tapiolan kuoro jne.), Lionsien, asukasyhdistyksen, Suomen Planin ja Villa Elfvikin kanssa. Tapiolan alueen esiopetus tapahtuu useissa eri päiväkodeissa, joiden kanssa järjestetään nivelpalaverit, yhteistyökokouksia ja vierailuja. Esiopetusyksikköjen kanssa on sovittu yhteistyömuodoista. Alkuopetuksen opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat toimivat yhdyshenkilöinä päiväkoteihin. Esiopetuspisteiden ja koulun varhaisella yhteistyöllä autetaan tukea tarvitsevien koulutulokkaiden koulun aloituksen onnistumista. Myös rehtori osallistuu esiopetuksen vanhempainiltoihin kutsuttaessa. Lisäksi Tapiolan alueella toimii kasvatuskumppanuusverkosto, jossa myös esiopetusyksiköt ovat mukana. Verkostossa pyritään löytämään yhteisiä tavoitteita, toimintamalleja ja sisältöjä lasten kasvun tukemiseen. Verkostotapaamisia pidetään kahdesti vuodessa. Koulumme on LAPE eli lasten ja nuorten palveluiden kehittäjäkouluyksikkö lukuvuonna Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Koulumme on Vihreä Lippu koulu, jossa kestävän kehityksen, elämäntavan ja hyvinvoinnin edistäminen ovat osa toimintakulttuuria. Kuluvana vuonna olemme anoneet vapautuksen Vihreä Lippu -kirjaamisesta, vedoten koulumme väistötilanteeseen.

8 8 Oppilaiden keskuudestaan vaaleilla valitsemat ympäristöagentit, luokkien edustajat, auttavat tiedon ja käytänteiden jalkauttamisessa koulun arkeen ja vapaa-aikaankin sekä suunnittelevat kestävää kehitystä tukevaa yhteistä toimintaa. Agentteja ohjaa Elli Rantanen ja Jenni-Elisa Halsti. Ekotukihenkilönä toimii Milla Suviranta. Kevättalkoot järjestetään toukokuussa Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Koulussamme hyödynnetään etäyhteyksiä opetuksessa tarpeen mukaan. B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. TASA-ARVO : Oppilaat kokevat, että sukupuolella ei ole merkitystä siihen, miten opettajat heitä kohtelevat. Toimenpiteet: Pienimuotoinen aineiston keruu ja kartoitus siitä, miten tilanne koetaan. Vastuuhenkilö/-t: Stina Pulkkinen, Erja Oila, Milla Suviranta Aikataulu: joulukuu 2017 Toimenpiteiden seuranta ja arviointi Kartoituksen perusteella arvioidaan, miten tavoite on toteutunut ja sen perusteella tehdään mahdolliset jatkotoimenpiteet. YHDENVERTAISUUS : Oppilaat kokevat, että kaikkia kohdellaan tasa-puolisesti. Toimenpiteet: Pienimuotoinen aineiston keruu ja kartoitus siitä, miten tilanne koetaan. Vastuuhenkilö/-t: Stina Pulkkinen, Erja Oila, Milla Suviranta Aikataulu: joulukuu 2017 Toimenpiteiden seuranta ja arviointi Kartoituksen perusteella arvioidaan tasapuolisen kohtelu, erityisesti puheen, tilanne Aarnivalkean koulussa. b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Luokkatasoittain suunnitellaan ja jaetaan oppilaan oppimista edistäviä arvioinnin tapoja. Opettajat jakavat kokemuksiaan arviointimenetelmien käytöstä omassa työssään. Arvioinnin edistämistyöhön varataan yhteissuunnitteluaikaa ja materiaalit kootaan yhteiseksi sähköiseksi kansioksi O365:een. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Oppilaiden hyvinvointia ja kasvua tuetaan opettajan ja oppilaan välisin keskusteluin sekä

9 9 tarvittaessa otetaan mukaan keskusteluihin myös huoltajat. Keskusteluita järjestetään päivittäin tai viikoittain riippuen kunkin oppilaan tarpeesta. Oppilaita kuullaan asioissa, jotka koskevat heitä. Oppilailta pyydetään oppilasparlamentin ja luokkatoimikuntien kautta palautetta ja kehittämisehdotuksia koulun toiminnasta ja oppimisympäristöstä. Koulussamme työskentelee koulumummoja ja -vaareja, jotka tukevat oppilaidemme yksilöllistä kasvua ja kehitystä mm. auttamalla käsitöissä, lukemalla, pelaamalla ja tekemällä tehtäviä sekä keskustelemalla. Koulussamme toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseninä toimivat rehtori puheenjohtajana, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa konsultoimaan ja tukemaan luokanopettajien, erityisopettajien sekä laajaalaisten opettajien työltä. Meillä on kaksi laaja-alaista erisyisopettajaa, jotka työskentelevät yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tai pienryhmän kanssa erikseen sekä yksilöllisesti yhtä tai muutamaa oppilasta ohjaten. Koulussamme työskentelee kolme erityisluokanopettajaa kolmessa pienluokassa. Pienluokkiin hakeudutaan erityisen tuen päätöksen ja koulupaikkahaun kautta. Koulunkäyntiavustajia koulussamme on kuluvana vuonna pienluokilla kolme avustajaa ( tuntia) ja yleisen tuen puolella kaksi avustajaa (15+15 tuntia). Koulunkäyntiavustajien tehtävä on tukea lasten kasvua ja kehitystä yksilöllisesti tukeutuen lapsen vahvuuksiin yhteistyössä luokanopettajien ja erityisopettajien kanssa. Kukin lapsen vahvuuksia tuetaan keskusteluin sekä luokkien yhteisillä Kiva-koulu ja Arvokas, Lions Quest -ohjelmaa käyttämällä ja Huomaa Hyvä-ohjelman oppeja käytetään luokkayhteisössä yhteisöllisyyden sekä toinen toistemme hyvien ominaisuuksien huomaamiseksi ja onnistumisten kannustamiseksi. Kukin lapsi saa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri laajuisia projekteja luokanopettajan ohjauksessa. Oppilaat harjoittelevat eri oppiaineissa laatimaan itsearviointeja ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Luokilla on omia luokkakokouksia, joissa jokaisen on mahdollista osallistua ja vaikuttaa yhteisten asioiden päätöksentekoon. KiVa-koulu ja Verso-toimintaohjelmien avulla huolehdimme siitä, että oppilaalla on turvallinen koulupäivä ja hän voi kokea vaikuttavansa ympäristöönsä omien tekojen ja sanojen kautta. 1.- ja 4.luokkalaisilla on KiVa-tunteja. Oppilailla on mahdollisuus järjestää omaa välituntitoimintaa ja osallistua Oppilasparlamentin toimintaan. III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Luokkatasotiimit suunnittelevat miten hyödyntävät kuluvana lukuvuonna digitaalisia oppimisympäristöjä. Opettajat myös valitsevat oppilaiden ikätasolle sopivimmat digitaaliset oppimisympäristöt ja jakavat kokemuksiaan sekä tietotaitoaan vähintään luokkatasoisesti yhteissuunnitteluajalla ja yhdessä oppilaiden kanssa toimiessaan. Opettajat saavat tukea koulumme digitiimin jäseniltä Mikolta, Ollilta, Elliltä ja Jukalta. Opettajat voivat myös sopia toisten opettajien kanssa yhteisestä tavasta jakaa tietotaitoaan yliluokkarajojen. Kannustamme kaikkia opettajia ottamaan haltuun uusia pedagogisesti mielekkäitä digitaalisia oppimisympäristöjä kannustamalla vertaisoppimiseen ja

10 10 kouluttautumiseen. Opettajien kokemuksia ja tietotaitoa oppilaiden kanssa työskentelystä jaetaan yhteissuunnitteluajalla. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kaikki opettajat käyttävät opetuksessaan monipuolisesti tietoteknisiä laitteita. Koulussa kehitetään hyviä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytänteitä. Koulussa toimii digiagentti -oppilaita, jotka saavat koulutuksen ja ovat varattavissa luokkiin opastamaan ja tukemaan tietoteknistä osaamista. Lukuvuoden aikana koulun opettajat ja oppilaat ottavat käyttöönsä Office 365 -ympäristön. Koulussa on mahdollisuus käyttää myös Googlen yhteistyö-palveluita. Opetuksessa käytetään kustantajien sähköisiä oppimateriaaleja sekä suljettuja ja avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? SUOMI 100 teemavuosi huomioidaan syksyllä 2017 osana Aarnis 60 -juhlavuoden teemaa. Suomen historiaa lähestytään tapiolalaisen koululaisen näkökulmasta; millaista lapsen elämä ja arki on ollut eri aikakausina Tapiolassa. Suomalaisten saavutusten, merkkihenkilöiden yms. ohella havainnoidaan suomalaista arkea ja sitä, mikä tekee Suomesta hyvän ja turvallisen kasvuympäristön. Monialaisissa opinnoissa valmistetaan Suomi 100 itsenäisyysjuhlan ohjelmaa. Kuudesluokkalaisemme osallistuvat Suomi100-juhlatapahtuma Opinmäen koulukeskuksessa Lukemisen teemavuosi 2017 Miten oppilaiden lukutaitoa vahvistetaan? Koulussamme toimii koulumummeja ja -vaari, jotka tukevat luokkalaisten lukutaidon kehittämistä mm. pelaamalla oppilaiden kanssa Ekapeliä ja lukemalla yhdessä oppilaiden kanssa. Alkuopetuksessa opiskellaan palkittaen lukutunteja, jolloin opiskeluryhmistä saadaan pienempiä ja jokaista oppijaa voidaan tukea hänen tarvitsemallaan tavalla. Viides- ja kuudesluokkalaisilla on Matilda -tunteja, jolloin heidän lukutuntinsa on palkitettu tukemaan lukemisen edistämistä. Jokainen luokkataso hyödyntää Tapiolan alueen kirjastojen aineistoja sekä palveluja. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Aarnivalkean koulu kuuluu Liikkuva koulu -hankkeeseen. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä, jossa oppilaita osallistetaan mukaan suunnitteluun ja toimintaan. Tavoitteena on toteuttaa oppimista toiminnallisin menetelmin sekä innostaa lapsia välitunti- ja koulumatkaliikuntaan. Aarnivalkean koulussa on kaksi puolen tunnin välituntia, jolloin välituntikioskista saa lainata erilaisia liikuntavälineitä. Koulun lähiympäristö ja piha-alue mahdollistavat monipuolisen liikunnan harrastamisen niin välitunneilla kuin oppitunneillakin. Oppilailla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa toisilleen välituntikerhoja, joita opettajat valvovat. Pienryhmillä välitunnit on korvattu jokapäiväisellä minuutin ohjatulla liikuntatuokiolla. Luokkaopetuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisesti toiminnallisia opetusmenetelmiä.

11 11 Koulussa järjestetään erilaisia liikunnallisia tapahtumapäiviä ja kampanjoita, mm. koulumatkapyöräilyyn kannustaen. Lähialueen palveluita hyödynnetään aktiivisesti ja pääsääntöisesti koulun retkille kuljetaan joko kävellen tai polkupyörillä. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutor-opettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Lukuvuoden kehittämiskohteet ja täydennyskoulutuksen sekä osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma: 1. Hyvinvoiva Aarnivalkean koulu 2. Oppimisympäristöjen kehittäminen: digitaaliset ja fyysiset oppimisympäristöt 3. Pedagoginen kehittäminen Opettajien täydennyskoulutuksen painopisteinä ovat kehittämiskohteiden sisällöt. Kansainvälinen toiminta ja tavoitteet 6. luokan ranskan lukijoiden mahdollinen osallistuminen EuroEcole-projektiin. Osallistuvat maat Ranska, Suomi ja muita Euroopan maita (tarkentuu myöhemmin). Projektin tavoitteet: eurooppalaisen identiteetin herättäminen ja kehittäminen, Euroopan monimuotoisuuden käsittäminen, Euroopan kansalaisuuteen kasvattaminen ja erilaisten elämän- ja ajattelutapojen hyväksyminen. Ranskalaisten mahdollinen matka Suomeen ja suomalaisten mahdollinen matka Ranskaan tarkentuvat myöhemmin. Yhteistyö Erasmus -opiskelijoiden kanssa. Alakoulun opetusharjoittelijoita Grnoble Alpes -yliopistosta. Unicef -hiihto Eri tahojen rahoittamat projektit ja muu yhteistyöhankkeet : - C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedot. rehtori Stina Tonteri apulaisrehtori Mikko Hömmö apulaisrehtori Erja Oila Jukka Kinnunen Pia Airaksinen VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä 9.8., ja Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä ja 29.8.) Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa ja Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin 9.8., ja Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen

12 12 vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Pia Airaksinen, Erja Oila, Milla Suviranta, Mikko Hömmö, Jenni Halsti, Elli Rantanen, Olli Mattila, Jukka Kinnunen, Antti Salminen, Stina Tonteri Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Stina Tonteri ja Erja Oila Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Lyhytaikaiset sijaiset perehdyttää koulusihteeri, sijaisen saapuessa kuittaamaan työtehtävänsä sekä avaimensa. Hän saa pikaturvallisuusoppaan luokkakansiossa ja poistumistiet ovat opetustiloissa seinällä. Uudet pidempiaikaiset sijaisopettajat ja muut sijaiset saavat koulun toimintaa ohjaavia asiakirjoja rehtorilta tai apulaisrehtoreilta käyttöönsä (mm. OPS, ohjaussuunnitelma, Oppilashuoltosuunnitelma). Uudet opettajat ja sijaiset sekä koulunkäyntiavustajat perehdytetään yhdessä rehtorin ja apulaisrehtoreiden kanssa työsopimuksen kirjoittamisen yhteydessä, VESO-päivien aikana ja tiimiajoilla. Uudet työntekijät tutustuvat koulun käytänteisiin ja tapoihin sekä alkavan lukuvuoden painopistealueisiin keskustellen ja lukemalla koulun ABC -kirjasen. Kuntouttavien luokkien henkilökunnalle, erityisopettajille ja rehtoreille järjestetään yhteinen turvallinen oppimisympäristökoulutus Jokaiselle jaetaan O365:ssä Aarnivalkean koulun kansio , jossa on kuvattu koulun toimintatapoja. Jokaisella uudella työntekijällä on nimetty mentori, jonka kanssa ohjataan käymään keskusteluja arjen asioihin ja tapahtumiin liittyen. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma