Ilo ja oppiminen näkyviksi

Transkriptio

1 Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos

2 Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen arjessa? Kenen vastuulla pedagogiikka on? Kenen tehtävänä on pedagogisen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen?

3

4 Vasuperusteisuus ARKI IDEAALI Kuva: Kristiina Louhi

5 Arvioinnilla tietoa ja konkretiaa

6 Varhaiskasvatuksen perusprosessi Taustalla vaikuttava tieto? Suunnittele Toteuta Arvioi Kehitä Millä menetelmillä/ välineillä prosessia tuetaan? Koska, kuka, mitä, miksi?

7 Dokumentointi vs. pedagoginen dokumentointi Dokumentointi on asioiden tallentamista ja näkyväksi tekemistä, tiedon välittämistä. Muistojen äärelle palaaminen on mielekästä lapsille, ja vanhemmille.

8 Tilaa osallisuudelle! Kuka päättää, mitä ja miten dokumentoidaan? Vain sitä, mistä aikuinen on kiinnostunut? Entä lasten omat tärkeät jutut? Kuka dokumentoi? Varhaiskasvattajien rooli? Lasten? Huoltajien? Tiedon prosessointi? Ketkä läsnä? Lapsen ääni, aikuisen tulkinta? Tiedon varassa tapahtuva toiminnan kehittäminen? Kuka tekee päätökset siitä, mitä muutetaan?

9 Lapsen näkökulman avaaminen Valmiit materiaalit vs. spontaani kerronta Lapsen kerronnalliset oikeudet Lasten kerronnan taidot Tasa-arvoisuuden varmistaminen Autenttisuus vs. vastauksia aikuisen antamiin kysymyksiin => Lapselle luontaista? Lasten kerronta on paljon muutakin kuin puhuttua ja aikuisella tulee olla herkkyyttä kuulla ääneen sanotun ohella myös muulla tavoin viestitty. Lapsen kertomus olla voi olla piirretty, näytelty, leikitty tai eleillä ja ilmeillä ilmaistu, joten usein lapsen kuuleminen tarkoittaa havainnointia.

10 Mitä dokumentoidaan? Yksittäinen lapsi: mielenkiinnon kohteet, toiveet, tarpeet, vahvuudet Toimintakulttuuri: vuorovaikutus, ilmapiiri, oppimisympäristö, toimintatavat ja toiminnan sisällöt Lapsilähtöinen teematyöskentely (projekti): ihmettely, tutkiminen, kokeilu

11 Konkreettisia menetelmiä? 1) Havainnointi 2) Valokuvat, piirrokset 3) Haastattelu, keskustelu, jutustelu 4) Lapsen vasu 5) Ryhmävasu 6) Kasvun kansio 7) Blogi, FB, WhatsApp tms. 8) Elämän seinä (Lumoudu lapsesta) tms.

12 Kysymykset auttavat alkuun esim. leikkikulttuurin havainnointi/arviointi: Millaista vapaa leikki on ryhmässämme? Entä ohjattu leikki? Millaista leikkiä ryhmässämme arvostetaan? Millaista ei? Hyödynnetäänkö leikkiä oppimisessa? Miten? Millaisia leikkijöitä ryhmämme aikuiset ovat? Mitä aikuiset tekevä kun lapset leikkivät? Vastaako leikkiympäristö lasten tarpeita? Missä lapset saavat/eivät saa leikkiä? Millaisia leikkivälineet ovat? Mahdollistammeko keskeytymättömät leikit? Millä tavalla? Millaisia sääntöjä tai siivouskäytäntöjä leikkeihin liittyy? Miksi?

13 Kenen ääni vasussa kuuluu? Tavoitteet asetetaan aikuisten toiminnalle, ei lapsen Keskittyminen pedagogisiin tavoitteisiin ja toimintaan

14 Ryhmävasu Mihin asioihin juuri tämän lapsiryhmän kohdalla tulee (erityisesti) kiinnittää huomiota? Valtakunnallisen vasun kääntäminen ko. lapsiryhmän kielelle

15 Lapsen vasu ja/tai ryhmävasu prosessi Missä olemme nyt? 1. Prosessin vaiheet? Aikataulu? 2. Mitä sujuu ja mikä ei? 3. Työnjako, vastuut tiimin sisällä? 4. Konkreettiset välineet? 5. Päivittäminen / arviointi? 6. Pedagogisten rakenteiden ja prosessien kokonaisuus => tuki vai este? 7. Mihin tietoon lapsen vasun ja ryhmävasun laatiminen perustuu?

16 Pedagogisen dokumentoinnin suunnitelma 1. Mitä dokumentoimme? Miksi? 2. Milloin / kuinka usein dokumentoimme? 3. Millaisia menetelmiä hyödynnämme? 4. Miten vastuu jaetaan tiimissä? 5. Miten hyödynnämme dokumentteja pedagogisen toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä? 6. Miten lapset ja huoltajat ovat mukana prosessissa? 7. Miten dokumentointi linkittyy Vasuun? (mukaillen Ahonen & Roos 2017)

17 Liikkeelle matalalla kynnyksellä Tavallinen arki Lapselle tärkeää Millainen on unelmien päiväkoti? Millaisen aikuisen kanssa minun on hyvä olla? Lasten ideat, ajatukset (oppimisprosessi) Avainsanat ja niiden näkyväksi tekeminen (ilo, ystävyys jne.) Vuorovaikutus lapsiryhmässä (sosiogrammi, läheisyyden kehät)

18 En voi päättää, enkä vaikuttaa En voi päättää, mutta voin vaikuttaa Voin päättää ja vaikuttaa (Vaikuttamisen ympyrä, Hyyppönen 2007)

19 KIITOS!