ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lahelanniityn päiväkoti kunnallinen x yksityinen Osoite Tasaniityntie 1 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Vekara Vartti OY- Yrittäjä Samuli Kauhanen/ yksikön pedagoginen vastaava lastentarhanopettaja Piia Tähtinen Puhelin Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettaja Piia Tähtinen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Tukea lasten sosiaalisia taitoja; edistää lasten tunne ja vuorovaikutustaitoja. Itsetunnon vahvistaminen; omana itsenä olemisen taidot, minäkuvan vahvistaminen. -ryhmän jäsenenä toimiminen -kyky joustaa omista toiveista ja toimia osana ryhmää -kyky havaita ja hyväksyä erilaisuutta

2 Lasten henkilökohtaisten ja vanhempien kanssa yhteistyössä laadittujen tavoitteiden mukaisesti laadittu henkilökohtaisen oppimispolun rakentaminen. -aikuiset tuntevat lasten henkilökohtaiset tavoitteet -niitä tuetaan yhdessä vanhempien kanssa -harjaannutetaan arjessa, yksilöohjauksella ja pienryhmissä -Arvioidaan säännöllisesti lasten omia ja aikuisten asettamia tavoitteita Haastattelut syksy/kevät, havainnointi ja erilaiset lapsen arvioinnit omasta työskentelystä, yhteiset keskustelut Lasten osallisuudella ja mielikuvituksella, toiminnallisilla menetelmillä sekä leikillä rakennetaan yhdessä oppimisympäristöjä, joissa lapsi kokee oppimisen iloa, yhteisöllisyyttä ja saa uusia kokemuksia. -Oman oppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi -Aikuisten havainnointi ja ohjaus/henkilökohtainen tuki -Monipuolinen menetelmien käyttö ja välineet lasten saatavilla - Keskittymisen ja ohjeiden kuuntelun taidon harjaannuttaminen sekä oman toiminnan ohjailu tilanteen vaatimusten mukaisesti -Riittävästi mahdollisuuksia valita leikin eri muotoja ja tilanteita; mielikuvituksen ja innovatiivisten ideoiden mahdollistaminen Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Yhteinen teema: Vuodenajat ja ilmiöt/ eläimet luonnossa. Ilmiöpohjainen oppiminen- erilaisiin lasten ja aikuisten pohtimiin ilmiöihin tutustuminen Projekti- ja teematyöskentely; teemat syntyvät yhteistyössä lasten kiinnostuksen kohteet ja osallisuus huomioiden. Eheytetyt pedagogiset oppimiskokonaisuudet ja erilaiset oppijat Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö Kehittämiskohde 3: Lasten vahvuuksien ja oppimisen huomioiminen teemojen/projektien kautta satuja/tarinoita sekä erilaisia muita menetelmiä hyödyntäen.

3 Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Kehittämiskohteet 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Päiväkotiryhmässä on 17 lasta, joista 13 on esiopetuksessa. Esiopetusikäiset toimivat oman ryhmänä. Ryhmän neljä 5- vuotiasta toimivat omana pienryhmänä. Esiopetusryhmä työskentelee joustavissa ryhmissä toiminnan mukaan; joustavat ryhmittelyt tukevat lasten yksilöllisiä/ryhmän yhteisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Pienryhmässä työskentely ja erilaiset toiminnalliset menetelmät; erilaiset välineet ja niiden kanssa työskenteleminen pienryhmissä tukee lapsen osallisuutta ja auttaa lasta tulemaan kuulluksi ja nähdyksi sekä hyväksytyksi omana itsenään. Varga Nemenyi(toiminnallinen matematiikka) Reggio Emilia (osallisuus/ luovuus ja mielikuvitus/tutkiminen) Montessori- menetelmien soveltaminen (kielen rikas maailma) Seikkailujen eskari-opettajan opas Laulava Kynä (Ilmaisu/piirtäminen) Muskari (1krt viikko) muu musiikkikasvatus säännöllisesti esim. musiikkimaalaus, itsetehdyt soittimet ym Satuhieronta (toisten huomioonottaminen/empatia/rauhoittuminen/monilukutaito) Valo/Nuori Suomi /liikkuminen ja liikunnan mahdollistaminen) Lukuja Liikkuen Tavuja touhuten (liikkuminen/kielen rikas maailma/tutkin ja toimin) Minäkuvan vahvistuminen ja minä oppijana sekä ryhmäytyminen: Huomaa Hyvä- materiaali; sadut, toiminnallisuus ja vanhempien osallisuuden lisääminen Hyvää mieltä -yhdessä materiaali Itsearviointi, kannustus ja rohkaisu, onnistumisten huomioiminen, toisten auttaminen sekä oppimisympäristöstä huolehtiminen Minä ryhmässä; yhteisleikit ja pelit, retket, juhlat ja tapahtumat Sosiaaliset taidot; Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen: Hyvää mieltä -yhdessä materiaali soveltaen Vuorovaikutusleikki

4 Yhteiset keskustelut ja pohdinnat Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen ääneen/erilaiset tunnekortit ja harjoitukset Sadut ja tarinat; Klassiset sadut ja kuvakirjat toiminnan suunnittelun pohjalla Roolileikit/Pidempikestoiset vaihtuvat leikkiryhmät Kuvallinen ja musiikillinen ilmaisu Yksikön sisäinen yhteistyö: Yhteinen suunnittelu ja toteutus Juhlat ja tapahtumat Yhteiset suunnitellut retket tai tarkoituksenmukaiset toimintahetket eri teemojen tiimoilta Kummitoiminta talon nuorempien lasten kanssa Näyttelyt ja projektien kautta tehtävä yhteistyö Eskareiden suunnittelemat ja toteuttamat temppu/seikkailuradat eri ikäisille lapsille Joustavat ryhmittelyt: Tarkoituksenmukaiset joustavat ryhmittelyt teemat ja muu toiminnan sisältö huomioiden. Liukuvat ulkoilut ja sisääntulot. Pienryhmät sisällä viikko- ohjelman mukaisesti (joustavuus/yhteistyö) Porrastettu toiminta ja lasten osallisuus huomioidaan päivittäin muuttuvissa tilanteissa. Viskareita otetaan mukaan eskareiden toimintaan päivän aikana, mikäli toiminta tukee viskareiden toimintaa osana ryhmää. Oppimisympäristöt: Sisällä oppimisympäristö on toimiva ja lapsilähtöinen. Tiloista ja ympäristöstä pyritään luomaan kaikille turvallinen ja viihtyisä. Ryhmän tiloja muokataan vuoden mittaan huomioiden teemat/projektit/leikkiryhmät sekä päivittäinen toiminta. Oppimisympäristö ja aikuiset mahdollistavat lasten osallisuuden, osallistumisen ja kiinnostuksen mukaisen toiminnan. Leikkivälineillä on oma paikkansa, mutta lapsilla on mahdollisuus yhdistellä ja luoda erilaisia leikkimaailmoja yhdistäen erilaisia materiaaleja ja välineitä erilaisissa ryhmissä. Leikkiryhmiin voi tuoda yhdessä sovittuja leikkivälineitä kotoa. Ryhmässä ei ole käytössä leikkikarttoja - tuetaan lasten mielikuvitusta ja leikkien pitkäkestoisuutta erilaisissa tiloissa/ryhmissä (aikuiset tukena). Päiväkodin ryhmätilat; Iso takahuone (eskaritila), Pikkuhuone), iso ryhmätila ( sali ) sekä eteistila sekä pikkukeittiö. Iso takahuone toimii eskareiden ruokailu- ja toimintatilana. Pikkuhuoneessa ryhmällä mahdollisuus rakentaa projekteja jatkettavaksi. Isossa ryhmätilassa mahdollisuus pienryhmätoimintaan ja liikkumiseen erilaisilla välineillä. Pikkukeittiössä askartelu- ja maalaustarvikkeet. Uunin käyttö leivonnassa. Hyllyt ovat matalia ja materiaalit lasten saatavilla.

5 Leikkipaikkoja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa ja niiden sijainnilla pyritään mahdollistamaan leikkien jatkaminen pitkäkestoisesti (ei tarvitse aina siivota). Lattiatilaa on myös toiminnalliseen työskentelyyn riittävästi. Eskarihuoneen muunneltavuus toiminnan mukaan. Isossa ryhmätilassa; Ruokailee 5 -vuotiaat. Lisäksi salissa on mahdollistettu erilainen liikkuminen (esim. tanssiesitykset/temppuradat/renkailla roikkuminen/ liikuntavälineet lasten saatavilla pitkällä matalalla hyllyllä). Leikkipaikkoja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Pikkuhuoneessa leikkitilaa ja mahdollisuus pienryhmätoimintaan. Pikkuhuoneessa hylly, jossa eskarimateriaaleja ja erilaisia pelejä lasten saatavilla. Huone muunneltavissa käyttötarkoituksen mukaisesti. Eteistilassa on mahdollisuus leikkiä, mutta myös esimerkiksi pelata palloa ja mahdollistaa muu liikkuminen esim. tasapaino harjoitukset. Eskarit ulkoilevat liukuvasti/kuukausisuunnitelman mukaisesti välisellä ajalla päivittäin. Rinnepiha mahdollistaa erilaiset leikit kiipeilyvälineineen, kiikkuineen ja talvella esimerkiksi mäenlaskun liukurilla/pulkalla. Leikki/liikuntavälineet ovat lasten saatavilla varastosta. Varaston ovi auki ulkoilussa ja lapset ovat tietoisia varaston tavaroista ja materiaaleista. Kiinteistö ja ulkotilat omistaa Tuusulan kunta ja noudatamme ohjeistusta turvallisuudesta. Infoamme korjaus/muutostarpeista Tuusulan kunnan piha- alueista vastaavaa. Pihalle on tehty (päiväkodin aloitteesta) Tuusulan kunnan toimesta pihasuunnitelma kartoitus vuonna 2017 ja pihasuunnitelma keväällä 2018; sen toteutumisesta vastaa Tuusulan kunta. Pihan välittömässä läheisyydessä on urheilukenttä, jota käytämme niin ohjattuun kuin lasten omaehtoiseen liikkumiseen. Kesällä ja syksyllä jalkapallo ja erilaiset yhteisleikit. Talvella luistelemme jäädytetyllä jäällä. Päiväkodin läheisessä koivikossa ajamme pyörillä Cross-radalla ja leikimme erilaisia liikuntaleikkejä sekä hiihdämme talvella säiden salliessa. Kävelymatkan päässä on erilaisia rakennettuja puistoja sekä metsäalueita. Pidempikestoisia metsäretkiä teemme metsään, jossa tutkimme luontoa ja rakennamme majoja sekä syömme eväitä välillä toiminta vaihtelee suunnitelmien mukaan. Syyskaudella on päivittäin rauhallinen satuhetki noin 30min ja lisäksi esim. laulavaa kynää, tablettipelejä, maalausta, piirtämistä, lautapelejä, monistetehtäviä, hienomotoriikkaa tukevia tehtäviä ym toimintaa. Tieto- ja viestintäteknologia: Käytettävissä oleviin laitteisiin (7 tablettia ja tietokone) tutustumme aikuisten ohjauksella. Tabletteihin on ladattu ja ladataan tarvittaessa erilaisia oppimispelejä. Niitä käytetään tiedon etsimiseen, kirjoitetun kielen tuottamiseen, kuvien ja tarinoiden tallentamiseen. Lisäksi niillä videoidaan ja valokuvataan erilaisia toimia eskareiden arjessa yhdessä katsottavaksi eskareiden kanssa. Päiväkodilla vierailee kirjastoauto joka toinen tiistai. Yhteistyö koulujen kanssa: Pyrimme järjestämään vierailuja lähikouluihin esiopetusvuoden aikana. Monipuoliset työtavat: Yksilöllisesti, parityöskentely, pienryhmä (3-8 lasta) ja koko ryhmä (13-17 lasta)

6 Työtapojen valinnassa otetaan huomioon lasten yksilölliset tavoitteet ja kokemukset itsestään oppijana. Lapsia tuetaan toimimaan erilaisissa ryhmissä ja osallisuutta sekä toimijuutta tuetaan jokaisen omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Lasten kanssa suunnitellaan yhteisten teemojen valintaa kiinnostusten kohteiden ja aikuisten havaintojen pohjalta. Teemojen aihe kesto, työtavat ja menetelmät vaihtelevat. Pidempikestoisten leikkiryhmien tavoitteena on tukea lasten välisiä vuorovaikutus- ja leikkitaitoja sekä antaa mahdollisuuksia rakentaa, tutkia, päätellä ja ratkaista ongelmia. Opettajan tehtävänä on havainnoida lasten välistä vuorovaikutusta, tukea leikkiroolien tasapuolisuutta ja mahdollistaa lasten erilaisia leikki- ideoita ja antaa lapsille mahdollisuuksia kehittää leikkiä eteenpäin. Leikkien havainnointi mahdollistaa myös lasten kiinnostusten kohteiden/esiin nousevien tavoitteiden mukaisen pedagogisen ohjatun työskentelyn suunnittelun. Toiminnalliset työtavat tarjoavat lapsille mahdollisuuden tutustua ohjatusti ja itsenäisesti erilaisiin oppimistapoihin ja saavat mahdollisuuden löytää uusia mahdollisuuksia oppia asioita monella eri tavalla. Lapsia rohkaistaan mielikuvitukseen ja luovaan työskentelyyn. Lasten leikkejä ja ideoita arvostetaan ja niitä toteutetaan arjessa. Oppimisen tukena käytetään erilaisia liikunnallisia, ongelmanratkaisuun, ajatteluun ja muistiin sekä loogiseen päättelykyvyn kehittymiseen soveltuvia pelejä ja leikkejä. Lapsilla on omat eskarikansiot. Lapsi päällystää kansion oman näkemyksensä mukaan saatavilla olevilla materiaaleilla. Kansioon kootaan lapsensa itse tuottamaa materiaalia. Pidämme tärkeänä, että lapsen töitä arvostetaan ja lapsella on mahdollisuus materiaalin tuottamiseen. Kansioon monistetaan sekä lapsen mielenkiinnon mukaisia kynätehtäviä että yhdessä tehtyjä tehtäviä. Kansioon tallennetaan projektien ja leikkien kautta tuotettua dokumentointia. Vanhemmille toimintaa tehdään näkyväksi tulo- ja hakutilanteiden, vanhempainillan ja lisäksi yhteisesti sovitusti sähköpostin avulla. Vanhemmat ovat perustaneet ryhmään whats uppryhmän, johon myös Tuulenpesän ryhmä kuuluu. Ryhmään jaamme (kuvauslupien mukaisesti) kuvia ja teemme lasten toimintaa näkyväksi vanhemmille. Päiväkodilla on yhteiset facebook- sivut, jonne dokumentoimme toimintaamme näkyväksi (kuvauslupien mukaisesti). - Muskari pienryhmä (kerran viikossa 30 min. Keravan musiikkiopiston järjestämä, eskareille ilmainen) - Leikkiryhmät (kiinnostuksen kohteet/pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) - Teeman/ilmiön mukaan vaihtuva ryhmä (esim. tutkitaan ja luodaan) - Lasten oppimista tukevat ja yksilöllisiin tavoitteisiin vastaavat pienryhmä/yksilötyöskentely - Yksilö-, parityöskentely - Yhteistyö viskareiden kanssa esim. erilaiset yhteisleikit, retket ja 30min satuhetki - Koko ryhmä (17 lasta) esim. syntymäpäivät ja muu erikseen yhdessä suunniteltu toiminta Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja-alaisen osaamisen eri osa- alueet ovat osa päivittäistä arkea. Tiedostamalla ja aikuisten omilla toimintatavoilla, lapset saavat mahdollisuuden olla osa omaa arkea ja ovat osallisina oman eskarinsa/elämänsä suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi laaja- alaisen

7 oppimisen taitoja tuetaan ja vahvistetaan pedagogisten menetelmien avulla suunnitellussa toiminnassa. Esimerkkejä päivittäisistä toimista: Ajattelun taidot kehittyvät keskusteluissa ja pohdinnoissa esim. ruokailutilanteet, mutta myös esim. ympäristön tarjoamissa mahdollisuuksissa kehittää esim. matemaattista ajattelua. Lasten osallisuus; ideat ja mielenkiinnon kohteiden huomioiminen. Kulttuuri, vuorovaikutus ja ilmaisu; leikki ja mielikuvitus, ristiriitatilanteet; Mini- verso, ilmaisun monet muodot, ulkoilu lähiympäristössä Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; Oppimisympäristön järjestely, oman naulakkopaikan siisteys/märkien vaatteiden laitto kuivuriin, repun kuljetus kotiin ja takaisin, ruoan annosteleminen, wc hygienian harjoitteleminen, lähiympäristössä liikkuminen Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologia; Kehon ja kuvien käyttö, monikanavainen ilmaisu/ aistien käyttö, tiedon etsintä, tabletti opetusvälineenä, Osallistuminen ja vaikuttaminen; Lapsi osallistuu kerrontaan omasta päivästään hakutilanteissa, toiminnan ideointi, toteutus ja arviointi, mielenkiinnon kohteiden huomioiminen; omaehtoisen tekemisen aika päivittäin, turvallinen arki ja luottamus, havainnointi ja arvioinnin monet muodot Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmä voi järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Syyslukukausi Ryhmä retkeilee oman päiväkotialueen ulkopuolella; kenttä, Koivikko, puistot, metsäalueet, pyöräilyviikko syksyllä; retket lähikouluille (Mikkola, Vaunukangas, Ruotsinkylä) Kevätlukukausi Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin.

8 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Molemminpuolinen avoimuus vanhempien ja henkilökunnan välillä on tärkeää. LEOPSkeskusteluissa on yhdessä laadittu lapsen yksilölliset tavoitteet sekä menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä perheen kanssa. Lapset ovat saaneet osallisuuden ja mahdollisuuden rakentaa omaa oppimisen polkuaan; osallistumalla osittain LEOPS- keskusteluun. Lapsen omat tavoitteet esiopetusvuodelle laaditaan haastattelun ja keskustelun kautta. Niitä arvioidaan yhdessä lapsen kanssa. Vanhempainilta järjestetään elokuussa esiopetusvuoden alussa. Vanhempainillan pohjana on Tuusulan esiopetussuunnitelma Keskustelussa vanhemmat ovat saaneet mahdollisuuden rakentaa yhteistä esiopetusvuotta ja esittää ideoita toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Marraskuussa ja toukokuussa järjestetään isän ja äitein päivään liittyvää toimintaa. Päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa jutellaan päivän tapahtumista ja onnistumisen kokemuksista. Esiopetusvuoteen ja lapseen liittyvistä huolista toivoisimme, että vanhemmat varaisivat keskusteluaikaa erikseen, joko puhelimitse tai henkilökunnan kanssa erikseen järjestettävässä tapaamisessa. Vanhempainilta keväällä. Juhlat ja tapahtumat Näyttelyt Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Kouluunsiirtokeskustelut maaliskuu/huhtikuun alku. Vanhempainilta koululla. Vierailut lähikouluille ja ympäristöön tutustuminen syksyllä ja keväällä Vierailut lähikouluilla (Mikkola, Vaunukangas, Ruotsinkylä) syksyllä ja keväällä. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen Ruotsinkylän koulun kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa VEO Virpi Pyörälä sovitut havainnointi ja konsultaatiokäynnit ryhmässä. Neuvola-, psykologit, terapeutit Seurakunta Tuusulan kulttuuritoimi Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä

9 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Kasvattajat auttavat lapsia havaitsemaan maailman eri kulttuureja ja kieliä. Vahvistamme lasten kiinnostusta niitä kohtaan ja otamme kiinnostuksen huomioon toiminnan suunnittelussa. Esiopetusvuoden aikana tutustutaan teematyöskentelyllä eri maiden tapoihin ja kulttuuriin sekä kieleen. Englannin kieleen tutustumme laulamalla syntymäpäivälaulun myös englanniksi. Lisäksi tabletteihin on ladattu englannin kieleen tutustumista varten lapsille soveltuva sovellutus. Erilaisuuden hyväksymistä ja toisen huomioimista harjoitellaan erilaisilla pedagogisilla menetelmillä, joita on kuvattu edellä. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Toimimme erilaisissa pienryhmissä (3-8 lasta). Vuorovaikutustaitojen tukeminen ja toisten kohtaamisen harjoittelua erilaisilla harjoituksilla sekä erilaisin pedagogisin menetelmin ja arjen tilanteissa. Kielellisen muistin ja sanavaraston harjaannuttaminen- loru/riimi/arvaa mikä/mikä ei kuulu joukkoon/laululeikit/tarinoiden ja satujen kuuntelu ja niistä keskustelu sekä sadutus. Kielitietoisuuden kehittyminen kirjaimiin/tavuihin/sanoihin ja lasten oma lukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin teemojen ja projektien kautta sekä arjen tilanteisiin sovellettuna. Tutustutaan suomalaisiin ja lähiympäristössä vaikuttaneisiin kulttuurihenkilöihin esim. musiikin, kirjallisuuden ja kuvallisen ilmaisun kautta (Sibelius, Pekka Halonen, Marta Wendelin, Aleksis Kivi). Suomalainen luonto ja vuodenaikojen havainnointi. Liikutaan ympäristössä ja hyödynnetään alueen erilaiset liikkumismahdollisuudet. Päiväkodissa on oma keittiö. Tutustutaan erilaisiin makuihin ja hyödynnetään mahdollisuuksia tutustua eri maiden ruokakulttuureihin. Leivotaan yhdessä lasten kanssa. Suomi toisena kielenä opetus Ryhmässä ei ole S2 -opetuksen tarvetta. Tarvittaessa käytössä Tuusulan kunnan S2- kielen opas 2017 ja seurantalomake Suomen kielen seurantaan. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö

10 Osallistuminen Tuusulan kunnan koulutuksiin syksy/kevät. Syksy -Pedagoginen havainnointi ja Mini- Verso -koulutus Kevät- Aihe auki Alueellinen yhteisöllinen OHR Toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi tarvittaessa päiväkodin toisen lastentarhanopettajan kanssa. Konsultointi yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Kauden huoltajien palautteeseen vastanneista vanhemmista kaikki ovat olleet 100% tyytyväisiä lapsen esiopetuspaikkaan. Kiitettävää palautetta tuli ulkotilojen turvallisuudesta, päivittäisestä tiedonkulusta, hyväksyvästä, kunnioittavasta ja arvostavasta ilmapiiristä sekä vanhempia huomioivasta yhteistyöstä. 100% tyytyväisiä vanhemmat olivat liikunnan riittävyyteen ja lasten omaan viihtyvyyteen esiopetuksessa. Vanhemmat kokivat, että lapsen omiin esiopetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet ja kirjatut toimenpiteet ovat toteutuneet. Esiopetus kyselyyn osallistuvien vanhempien kokonaisarvosana Lahelanniityn päiväkodin osalta on 9. Kehittämiskohteena vanhempien palautteesta nousee selkeästi koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, joka on tänä vuonna nostettu kehittämiskohteeksi myös tämän vuoden TAKsuunnitelmaan. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Ulkoilut ja retket lähikouluille kevään lisäksi nyt myös syksyllä. (pyörillä/kävellen)

11 Yhteisöllisessä OHR:ssä yksityiset päiväkodit ovat nostaneet esille mahdollisuuden ruokailla lähikoululla minimissään 2krt toimintakauden aikana ilmaiseksi- esim. Lahelanniityllä pitkät matkat lähikouluille kävellen. Mahdollisen yhteistyön lisääminen Ruotsinkylän koulun kanssa. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Jokaiselle lapselle tehdään toimintakauden alussa esiopetuksen oppimisen suunnitelma (LEOPS) yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään tehostetun tuen suunnitelma. VEO Virpi Pyörälän konsultointiapu tarvittaessa. Yhteistyö psykologien, puheterapian, toimintaterapeutin kanssa. Oppilashuoltoryhmät Yhteistyöpalaverit vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pienryhmätyöskentely Siirtokeskustelut koulujen kanssa Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu ennalta sovitusti 2krt/lukukausi OHR kuuluu Lahelan/Vaunukankaan/Paijalan esiopetusryhmien henkilöstöä, VEO:t Maisa Riekkinen/ Virpi Pyörälä, laaja- alaisia erityisopettajia sekä kutsuttuja yhteistyötahoja (neuvola, lastensuojelu ym) Päiväkodilla on käytössä kriisien hallinta kansio

12 Henkilökunta puuttuu lapsen hyvinvoinnista huolta aiheuttaviin tilanteisiin. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä heti huolen herättyä ottamalla aihe puheeksi. Yhteistyössä vanhempien kanssa määritellään miten toimitaan ja arvioidaan tuen tarvetta. Mini- Verso -sovittelu käytössä Kiusaamistilanteissa teemme yhteistyötä vanhempien kanssa ja päiväkodissa on käytössä Tuusulan Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: 2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa kuraattori: 2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa terveydenhoitaja: 2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: tarvittaessa saatavilla. palvelut ovat riittävät ja 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu ennalta sovitusti 2krt/lukukausi OHR kuuluu Lahelan/Vaunukankaan/Paijalan esiopetusryhmien henkilöstöä, VEO Maisa Riekkinen ja Virpi Pyörälä, laaja- alaisia erityisopettajia sekä kutsuttuja yhteistyötahoja (neuvola, lastensuojelu ym) yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Keväällä tehty toimintasuunnitelma Jaettu kaikille yksiköille. Muistion laadinta sovitusti ja jaetaan sähköisesti kaikille ryhmän jäsenille. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Tarvittaessa konsultoimme sekä teemme yhteistyötä puheterapian, toimintaterapian, fysioterapian ja psykologien sekä lähikoulujen, Keudan, seurakunnan, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen, liikuntapalvelujen kanssa. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa:

13 Mikäli koulun aloittamiseen liittyy joitakin asioita, jotka vaativat enemmän tukea, käydään siirtokeskustelu, johon osallistuu esiopettajan lisäksi vanhemmat ja koulun luokanopettaja. Tarjoamme siirtokeskustelumahdollisuutta kaikille ryhmässä olevien lasten tuleville kouluille YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Tiedoksi vanhempainillassa. Yhteistyössä vanhempien kanssa. Jatkuva arviointi kunnan ohjeistuksen mukaisesti. Oppimiseen liittyvästä ja muusta huolesta keskustellaan vanhempien kanssa. Mikäli tarvitaan laajempaa näkemystä/muita asiantuntijan palveluita, asia viedään alueellisen pedagogisen tuen ryhmän käsittelyyn. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Vanhempainillassa ja Lapsen OPSkeskustelussa. Tarvittaessa erikseen sovitussa keskustelussa tapauskohtaisesti vanhempien kanssa 11.5 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Esiopetuksesta vastaavat lukevat kunnan oppilashuoltosuunnitelman sekä laativat työ- ja arviointisuunnitelman yhteydessä yksikön oman oppilashuoltosuunnitelman. Uudet työntekijät perehdytetään oppilashuoltosuunnitelmaan. Tarvittaessa konsultoidaan Veo:a ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

14 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Piia Tähtinen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm Päiväkodin vastaava Piia Tähtinen laatinut ja lähettänyt ohjeistuksen mukaisesti Tuusulan kunnan esiopetusvastaavalle Lopullinen TAK- suunnitelma tiedoksi esiopetushenkilöstölle luettavaksi Tiedoksi Vekara Vartti Oy:n toimitusjohtajalle sähköpostilla