YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 56/2011/1 Dnro ISAVI/219/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Nurmes HAKIJA Teuvo ja Elvira Oinonen Markkulantie Nurmes LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Eläinsuoja sijaitsee Nurmeksen kaupungin Nurmeskylässä tilalla Markkula 192:4 (kiinteistötunnus ). Laitoksen osoite on Markkulantie 5, Nurmes. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta on täydennetty ja

2 TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Nykyisellä toiminnalla on Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston myöntämä ympäristölupa. Laajennushankkeella on myönnetty rakennuslupa. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee noin 1,4 kilometrin päässä Nurmeksen taajaman (Porokylän kaupunginosa) koillispuolella. Eläinsuojan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Eläinsuoja sijaitsee tilakeskuksessa. Lähimmät kolme asuinkäytössä olevaa naapuritaloa sijaitsee metrin päässä nykyisestä eläinsuojasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojaa lähinnä oleva vesistö on Pielinen/Lautiainen noin 330 metrin päässä. Lisäksi eläinsuojan kaakkoispuolella, lähimmillään noin 90 metrin päässä, on puro. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen. Hakijalla on tilakeskuksessa nykyisin käytössä yksi eläinsuoja ja kaksi lietesäiliötä. Toimintaa laajennettaessa entistä eläinsuojaa laajennetaan ja tehdään muutoksia vanhalla osalla. Myös tulevaisuudessa lanta käsitellään pääosin lietelantajärjestelmällä. Laajennettavan eläinsuojan lounaispuolelle jo olemassa olevan säiliön viereen on tarkoitus sijoittaa toinen betoninen lietesäiliö. Nykyisessä eläinsuojassa on eläinpaikkoja seuraavasti: lypsylehmiä 48, hiehoja 33 ja nuorkarjaa 41. Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä tulee olemaan 88 kpl. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen lukumäärät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne (suluissa ympäristöluvassa olevat määrät) Lypsylehmiä 48 (40) 88 Hiehoja 33 (25) 18 Nuorkarja < 6 kk 41 (20) 41 Lihanaudat - (25) Yhteensä 122 (110) 147 Nykyisen eläinsuojan yhteydessä on tilavuudeltaan yhteensä m 3 (1 628 ja 280 m 3 ) kattamattomat lietesäiliöt ja lisäksi rakennetaan uusi m 3 lietesäiliö

3 sekä etäsäiliö Lipinlahden kylälle noin kahdeksan kilometrin päähän tilakeskuksesta. Lisäksi eläinsuojan läheisyyteen rakennetaan kuivalantala, johon mahtuu kuivalantaa ja pilaantuneita rehuja noin 100 m 3. Myöhemmin hakija on muuttanut suunnitelmia siten, että tilalle ei rakenneta ollenkaan uutta lietesäiliötä vaan se korvataan rakentamalla em. etäsäiliö suunniteltua suuremmaksi (tilavuus m 3 ). Eläinsuojissa kertyvä lietelanta johdetaan lietesäiliöihin alakautta. Lähes kaikki eläimet laiduntavat kesäaikana noin neljän kuukauden ajan. Laitumet (14 ha) ovat tilakeskuksen läheisyydessä eivätkä ne rajoitu suoraan vesistöön kuin hyvin pienellä alueella. Toiminnassa tarvittava vesi saadaan omasta kaivosta (lähde) ja Puiroonkankaan vesiosuuskunnalta. Eläinsuojasta kertyvät maitohuoneen ja muiden tilojen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneesta kertyviä puhtaampia vesiä kerätään erilleen ja käytetään eläinsuojan pesuvesinä. Rakennuksessa ei ole eikä sinne rakenneta wctiloja. Säilörehua tehdään pyöröpaalaamalla tonnia vuodessa. Muille rehuille on varastosiilot ulkona ja sisätiloissa. Hakijalla on käytettävissään peltoa lannan levitykseen yhteensä 109 hehtaaria, josta on omaa noin 60 ja vuokrapeltoa noin 49 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lanta levitetään viikoilla (70 % lantamäärästä), (25 %) ja (5 %) letkulevittimellä. Mullokselle levitettävä lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on siirtyä sijoittavan multaimen käyttöön tulevaisuudessa. Nykyisessä eläinsuojassa on ja myös laajennettavaan eläinsuojaan tulee koneellinen ilmanvaihto, jonka poistokorkeus rakennuksen harjalla on noin kahdeksan metriä (vasikkaosastolla noin kuusi metriä). Poistopisteitä on yhteensä seitsemän kappaletta. Lietekuiluista rakennuksen luoteissivulla on kaksi poistoilmapuhallinta. Vanhimpaan eli pienimpään lietesäiliöön menevissä kuiluissa ei ole tuuletusta. Tilalla on neljä yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on litraa. Säiliöt on varustettu laponestolla ja ne sijaitsevat kattamattomalla betonilaatalla. Lisäksi tilakeskuksessa säilytetään yhteensä enintään 200 litraa muita öljytuotteita korjaamohallissa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään navetan yhteydessä olevassa tiiviissä varastossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hajalevityksenä levitettävä lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hakemuksessa ei ole muutoin esitetty arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. 3

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 4 Tila on liittynyt maatalouden ympäristöjärjestelmään sitoumuskaudelle Lisätoimenpiteinä ovat lannanlevitys kasvukaudella eli mennessä sekä nitraatti- ja ammoniumtypen seuranta pelloilla. Lannanlevityksessä ja varastoinnissa otetaan huomioon ympäristötuen ja täydentävien ehtojen vaatimukset. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Eläintenpidosta ja koneliikenteestä aiheutuu vähäisiä meluhaittoja päiväaikaan. Yöllä karja pidetään sisällä. Toimintavolyymin kasvaessa myös liikenne lisääntyy jonkin verran. Maitoauto käy joka toinen päivä. Eniten liikennettä on kevättöiden ja rehunteon aikaan. Rehukuljetuksiin liittyvä liikenne pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Eläinsuojan toiminnasta kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/ vuodessa hyödyntäminen Muovit 2 t Kierrätyspiste Metalliromu 300 kg Stena Oy (tilalta) Pilaantuneet rehut 3 4 t Kompostointi rakennettavassa kuivalantalassa Jäteöljyt 15 l Kierrätyspiste Akut, loisteputket Kierrätyspiste Kuolleet eläimet 2 3 kpl Raatokeräily, Honkajoki Oy Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Tulipalon tai muun onnettomuuden tapahtuessa otetaan välittömästi yhteyttä pelastuslaitokseen. Sähkönjakelun häiriöiden varalta tilalla on aggregaatti.

5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5 Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella Ylä-Karjala -lehdessä Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä, jonka lisäksi naapureille on lähetetty kuulutusaikana kopio muutetusta ja tarkennetusta asemapiirroksesta. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Nurmeksen kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että lupaharkinnassa ja määräyksissä otetaan huomioon ympäristönsuojelusihteerin lausunnossa esitetyt haittojen vähentämiseen tähtäävät keinot. Nurmeksen ja Lieksan tekninen virasto/ ympäristönsuojelusihteeri on esittänyt seuraavan. Eläinsuoja sijaitsee varsin lähellä asuttuja kiinteistöjä, 150 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsee hakijan asunnon lisäksi kolme muuta kiinteistöä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiseen. Eläinsuojan laajenemissuunta on osittain kohti em. kiinteistöä (juottovasikoiden tila ja varasto) ja osittain poispäin häiriintyvistä kohteista. Lähinaapurit ovat ottaneet yhteyttä eläinsuojan toiminnan ja lannanlevityksen aiheuttamien hajujen vuoksi kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon laajennushakemuksen tultua vireille. Viimeisen kahden vuoden aikana toiminnasta ei ole tullut muita yhteydenottoja. Lietekourujen tuuletuksen poistoilmakanavien korkeusasemat eivät käy ilmi suunnitelmista. Kanavat sijaitsevat rakennuksen pohjoispuolella, josta on etäisyyttä lähimpään naapuriin noin 100 metriä. Paikallinen vallitseva tuulensuunta on etelästä, joten poistoilmakanavien, lietesäiliöiden ja toiminnan muut hajuhaitat kohdistuvat lähimmän asutun kiinteistön suuntaan. Uuden lietesäiliön koko on asemapiirroksessa m 3 ja ympäristölupahakemuslomakkeessa m 3. Rakennuslupa on myönnetty m 3 :n säiliölle.

6 6 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan vähimmäisetäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on suotuisissa olosuhteissa 220 metriä. Lupaharkinnassa on syytä kiinnittää huomiota toiminnan aiheuttamiin hajuhaittoihin ja niiden vähentämismahdollisuuksiin (lietesäiliöiden kattaminen, poistoilmapuhaltimien suuntaus). Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen tai säiliöiden tulee olla kaksoisvaippaisia. Polttonesteiden täyttöpaikan tulee olla tiivispohjainen. Lietteen levittämiseen asuinkiinteistöihin rajoittuvilla pelloilla on syytä antaa määräyksiä hajuhaitan vähentämiseksi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Nurmeksen kaupungin lupajaoston myöntämässä luvassa on valtaosin annettu asianmukaiset määräykset toiminnalle. Lisäksi esitetään seuraavaa: Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 273 m 3. Laskelmaan ei sisälly entinen 280 m 3 :n lietesäiliö. Kun otetaan huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä 180 m 3 ), sadevedet, nuorkarjan virtsa (24 m 3 ) sekä varastotarvetta vähentävänä tekijänä eläimien laiduntaminen kesäaikana, tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on näin ollen mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Varastointitilavuuden mitoituslaskelmissa on lausunnossa käytetty hakemuksen kohdassa 8.1 ilmoitettuja eläinmääriä. Entinen, tilavuudeltaan 280 m 3 :n lietesäiliö on rakennettu betonista paikalleen valamalla. Aiemmin lietesäiliössä on ollut betonikansi, joka on purettu myöhemmin pois. Luvan käsittelyyn liittyvän tarkastuksen yhteydessä lietesäiliön seinämissä todettiin olevan erikokoisia koloja, lohkeamia ja rapautumista. Tyhjennyksen yhteydessä lietesäiliön kunto tulee tarkastaa erityisen huolellisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ja mahdolliset vauriot tulee korjata ennen kuin säiliö otetaan käyttöön jatkossa. Rakennettavan lietesäiliön tilavuudeksi ilmoitetaan hakemuksessa m 3. Piirustusten mukaan sen tilavuus on kuitenkin m 3. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko laskelmassa mahdollisesti huomioitu eläinsuojan syvien lietekuilujen tilavuus. Joka tapauksessa hakemuksen mukainen lietevarastotilavuus on riittävä lannan varastointiin. Kuivikelannan varastointitarve on nitraattiasetuksen liitteen 2 mitoitusperusteiden mukaisesti 48 m 3 ja suunniteltu kuivikelantala on näin ollen mitoitukseltaan riittävä. Hakemuksessa kuivalantalan rakentamista ei mainita, mutta se käy ilmi pii-

7 rustuksista. Lisäksi hakemuksen kohdassa 8.5 kerrotaan, että lantaa luovutetaan 100 m 3 vuosittain PK:lle. Hakemuksessa ei käy ilmi, onko PK:lla asianmukainen lupa tai muu sopimus vastaanottaa ja hyödyntää kuivalantaa. Sekä vanha että rakennettava lietesäiliö samoin kuin rakennettava kuivalantala sijaitsevat rinteessä, joka viettää Markunpuroon. Etäisyys puroon on noin metriä säiliöistä ja karjasuojasta. Riski lietteiden pääsystä vesistöön on ilmeinen mahdollisessa vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee luvassa velvoittaa muotoilemaan ja tiivistämään sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti estää ja poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Uuden rakennettavan lietesäiliön alle ja ympärille tulisi määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen laajennusosan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että säiliön valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöön ottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Tähän liittyviä määräyksiä, kuten velvoite lannan levityksessä asutuksen viereen sekä lähteiden ja kaivojen ympärille jätettävistä riittävistä suojavyöhykkeistä, on jo nykyiselle toiminnalle myönnetyssä luvassa, ja se tarvitaan edelleen. Lisäksi esitetään, että lietesäiliöt määrätään hajuhaittojen vähentämiseksi katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 109 ha, josta omaa on 60,33 ha ja vuokrattua noin 49 ha. Lannanlevitysala on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 76,8 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Asiakirjojen, kuten karttojen perusteella ei tosin ole mahdollista varmentaa esimerkiksi vuokrapeltojen määrää. Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä tai rajautuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista on lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 100 ja 130 metrin päässä eläinsuojasta. Toisella tiloista on lähdekaivo. Lanta levitetään hakijan ilmoituksen mukaan (tarkastus ) letkulevittimellä. Tavoitteena on siirtyä sijoittavan multaimen käyttöön tulevaisuudessa. Nurmeen sijoittaminen olisi erittäin suositeltavaa huuhtoumien ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (liite 3) mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien 7

8 varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan kesäisin noin neljä kuukautta 14 hehtaarin laidunalalla. Hakemuksen mukaan osa laitumista rajoittuu vesistöön. Toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan mukaan eläimet juotetaan juomapisteiden kautta talousvedellä. Lupamääräyksen 4 mukaan laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Vastaava lupamääräys tarvitaan myös uuteen lupaan. Lisäksi kotieläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Eläinsuojan hajuhaittojen vähentäminen Lähimmät naapurit asuvat suhteellisen lähellä eläinsuojaa. Poistoilman oikeanlaisella suuntaamisella voitaisiin vähentää eläinsuojasta lähialueelle aiheutuvaa hajuhaittaa. Eläinsuojan ilmanvaihdon poistohormit on suositeltavaa asentaa katolle lähelle harjaa lukuun ottamatta alapoiston poistohormeja. Harjalle sijoitettuna poistoilmahormeihin voidaan asentaa suihkuvirtauslaitteistot, jotka puhaltavat poistoilman korkeammalle, jolloin se sekoittuu tehokkaammin ympäröivään ilmaan. Lupakäsittelyn yhteydessä tulisi tarkastella myös eläinsuojasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämismahdollisuuksia. Jätehuolto ja polttoaineet sekä tuotantorakennusten ympäristön hoito Ympäristölupaan tulee sisällyttää vähintään vastaavat jätteitä ja jätehuoltoa sekä polttoaineiden varastointia koskevat määräykset kuin mitä nykyiselle toiminnalle on määrätty. Jätelain velvoitteet koskevat myös tuotantorakennusten ympäristössä, seinustoilla ja pihoilla säilytettyjä erilaisia käytöstä poistettuja tuotantovälineitä, koneita, laitteita, ja tarvikkeita. Ne olisi lajiteltava ja eroteltava hyötykäyttökelpoiset hyötykäyttöön kelpaamattomista. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa taikka muutakaan haittaa ympäristölle. Jätteitä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle. Polttonesteitä koskevien velvoitteiden tulee olla vastaavaa tasoa kuin Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Lisäksi kiinteistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Nykyisessä luvassa on määrätty polttoainesäiliöt suojattavaksi esim. sijoittamalla ne suojakaukaloihin tai muulle tiiviille alustalle, mitä ei ole toistaiseksi toteutettu. 8

9 Tuotantorakennukset sijaitsevat taajaan asutun alueen tuntumassa. Rakennuspaikalle ajettujen täytemaiden penkat ja rintaukset tulisi rakennustyön valmistuttua tasoittaa, muotoilla ja maisemoida ympäristöön sopivaksi. Riskien hallinta, kunnossapito, tarkkailu ja raportointi Hakemuksessa ei ole esitetty toimintasuunnitelmaa häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös tulipalon, polttoainevuotojen tai mahdollisen lietelantalan rikkoutumisen seurauksena. Koska lietesäiliöt sijaitsevat Markunpuroon viettävässä rinteessä, olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma vahinkotilanteiden varalle. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että nykyisessä luvassa määrätyn lisäksi luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. Muistutukset ja mielipiteet 9 Hakemuksesta jätettiin kolme muistutusta. 1. AA ja BB (kiinteistöt ja ) Hakijoiden nyt suunnitteleman navettarakennuksen laajentaminen sekä uusien lietelanta- ja kuivalantasäiliöiden rakentaminen merkitsee toiminnan olennaista laajentamista, mistä tulee aiheutumaan jo tähän mennessä naapurustoa vakavasti häiritsevän hajuhaitan lisääntymistä. Muistuttajat katsovat, että suunnitellusta hankkeesta tulisi aiheutumaan terveyshaittaa, merkitsevää ympäristön pilaantumista sekä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Tämän vuoksi lupahakemus tulee hylätä. Siinä tapauksessa, että lupa kuitenkin myönnetään, tulee hakijat velvoittaa lupaehdoissa hajuhaitan rajoittamiseksi tekemään seuraavat välttämättömät toimenpiteet: - kelluvien katteiden ja ulkokattojen asentaminen kaikkiin lietesäiliöihin - suljettavan katteen asentaminen kuivalantasäiliöön sekä - hajusuodattimien asentaminen karjasuojan ilmastointijärjestelmään. Muistuttajat pyytävät, että ennen luvan myöntämistä kohteessa ja sen ympäristössä toimitetaan katselmus asian ratkaisemiselle merkityksellisten seikkojen toteamiseksi ja varmistamiseksi. Perustelut Navettarakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat muistuttajien tilat Mäntylä ja Peltola, joista ensiksi mainitulla sijaitsee heidän asuinrakennus. Rakennuksessa on myös toisen omistajan elinkeinotoimintaan liittyvä toimisto, jossa

10 käy asiakkaita. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1981, mistä alkaen muistuttajat ovat asuneet paikalla. Tuolloin Oinosten karjatalous oli olennaisesti pienempää eikä aiheuttanut haittoja. Karjarakennuksesta on matkaa asuin- /toimistorakennukseen noin 90 metriä ja toisen tilan rajaan vain muutama metri. Lähimpänä viimemainitun tilan rajaa sijaitsee lietelantasäiliö. Karjanpidosta on jo tähän mennessä aiheutunut asuinkiinteistön käyttämiselle huomattavaa haittaa. Hajuhaitta on erityisen sietämätöntä silloin, kun navettaa tuuletetaan, lietettä siirretään navetasta säiliöihin ja kun navetan yhteydessä sen takana olevaa lietesäiliötä hämmennetään muulloinkin, kun lietteen ajon yhteydessä lähes viikoittain. Säiliöiden täyttö alhaalta ei toimi. Muistutuksessa on tuotu esille maa-ainesten ja lietteen joutuminen teille, josta aiheutuu useanlaisia haittoja. Toiminnan kasvaessa myös liikennöinnistä aiheutuva meluhaitta tulee lisääntymään. Muistuttajat katsovat, että voimassa olevan ympäristöluvan ehtoja 2 (toimenpiteet pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi), 3 (lannankäsittely, ml. liikennöinti), 5 (polttoaineiden, jätteiden yms. varastointi)) ja 9 (tarkkailu ja kirjanpito) on rikottu. Suunniteltu laajennus tulisi lisäämään olennaisesti tuotantoeläinten ja käsiteltävän lannan määriä. Lietesäiliöiden tilavuus tulisi kasvamaan nykyisestä yli puolella. Tämän lisäksi tulisi rakennettavaksi lähes 100 m 3 :n suuruinen kattamaton kuivalantasäiliö. Karjan määrä oli ennen vuonna 2003 myönnettyä ympäristölupaa vain 22 lypsylehmää, 18 lihanautaa ja 8 vasikkaa. Eläinten määrä tulisi siten nelinkertaistumaan seitsemän viimeisen vuoden aikana. Muistuttajat katsovat, ettei tuotantolaitos täytä sen sijoituksen osalta Suomessa ja Euroopassa annettuja vähimmäisetäisyyttä asutuksesta koskevia ohjeita ja määräyksiä. Tämä ilmenee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Alueellisia ympäristöjulkaisuja sarjassa numerolla 264 julkaistusta tutkimuksesta "Eläinsuojien hajuhaitat ohjeistusmallit, arviointi ja vähentäminen sekä käytäntö eri maissa" (Susies loppuraportti ). Ympäristöministeriö on antanut vuonna 2001 ehdotuksen (ohjekirje) kotieläintalouden suojaetäisyyksistä. Sen mukaan laskien suojaetäisyyden pitäisi olla vähintään 280 metriä. Nyt se on noin 90 metriä eli vähemmän kuin kolmasosa vaaditusta etäisyydestä. Vaikka ehdotus koskee uusia eläinsuojia, tulee sitä soveltaa myös tähänkin tapaukseen, koska toiminnan laajentuminen vuoden 2003 jälkeen on tapahtunut varsin lyhyessä ajassa. Kysymys on nyt vuotta 2003 edeltävään toimintaan verrattuna kokonaan uudesta hankkeesta. Vähittäisellä laajentumisella ei voida kiertää ehdotuksesta ilmenevien kriteerien soveltamista. Toiminnan suunnitellusta laajentumisesta seuraisi, että haju- ja meluhaitat tulisivat olennaisesti lisääntymään, tekemään tilojemme käytön nykyiseen tarkoitukseensa käytännössä mahdottomaksi ja romahduttamaan kiinteistömme arvon. 10

11 Muut seikat Toiminnan laajentaminen nykyiselle paikalle ei ole naapuruston eikä edes hakijoiden omien etujen mukaista. Koko toiminta tai ainakin sen laajentaminen tulisi sijoittaa toisaalle. Kun hakijoilla on maa-alueita muuallakin, tulisi siirtomahdollisuus selvittää lupamenettelyn yhteydessä (viittaus korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 2005:88). Hakijoiden antamat tiedot ovat puutteellisia ja osin virheellisiä (mm. etäisyydet puroon ja järveen sekä virheet alkuperäisessä asemapiirroksessa). Kaikki luvan myöntämiselle merkitykselliset välimatkat tulee tarkistaa asian käsittelyn aikana. Rakennusluvan myöntämiselle ja rakennustöiden aloittamiselle ei saa antaa merkitystä ympäristölupaa ja sen ehtoja käsiteltäessä, vaan se on ratkaistava yksinomaan ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti. Hakijat ovat ottaneet tietoisen riskin aloittamalla rakennustyöt ennen ympäristöluvan myöntämistä. 2. CC ja DD ( ) Nykyinen hakijoiden karjatalous aiheuttaa muistuttajien pihalla jonkin verran hajua, ei kuitenkaan haittaavasti. Lietelannan levityksen yhteydessä Markkulan tiellä on usein lantaa, joka tarttuu haittaavasti polkupyörän ja auton pyöriin. Muistutuksessa on tuotu yleisellä tasolla esille tarve ottaa huomioon vesistöt, niiden virkistyskäyttö ja seudulle mahdollisesti tuleva uusi asutus. Jos ympäristölupa kaikesta huolimatta myönnetään, olisi tärkeää saada epäkohtia korjatuiksi. Lietelantaloihin tulisi saada kelluva katto ja navetan tuuletusjärjestelmä tulisi tarkastaa. Lantaloiden etäisyys vesistöistä tulee olla riittävä. Lannan kuljetuksen yhteydessä tulee huolehtia puhtaudesta, jotta lantaa ei leviäisi naapureiden käyttämille teille. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon matka naapurikiinteistöihin ja vesistöihin. 3. EE ( ja ) Muistuttaja vaatii, että aluehallintovirasto tekisi kohdealueella katselmuksen ennen lopullista ratkaisua. Muistuttaja omistaa tilan Kulma 40:29 ja puolet tilasta Alava 40:31, minkä perusteella häntä on pidettävä laissa tarkoitettuna naapurina. Mittava laajennus aiheuttaa hänelle Kulman tilan omistajana ja perheelle eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista kohtuutonta rasitusta. Lietesäiliöiden sijainti on virheellinen, koska se tulee liian lähelle yhteistä lakannutta tiealuetta, jonka käyttöoikeus on heillä. Tuleva rakennelma sijoittuu liian lähelle yhteistä rajaa, jolloin lehmien kesällä tapahtuva laiduntaminen tuottaa hankaluuksia, sillä ison karjalauman kuljettaminen laidunlohkoille säiliöiden ja rajan välistä on mahdotonta. 11

12 Hakijan vastine 12 ELY-keskuksen lausunto Lietelanta varastoidaan vanhoissa ( m 3 ) betonirakenteisissa lietesäiliöissä, jotka sijaitsevat navetan vieressä, sekä uudessa m 3 myös betonirakenteisessa lietesäiliössä. Uusi säiliö rakennetaan Nurmeksen Lipinlahteen, noin 10 kilometrin päähän tilakeskuksesta eli alkuperäisessä hakemuksessa olleesta suunnitelmasta rakentaa eläinsuojan lähelle kolmas säiliö luovutaan. Em. lietesäiliöiden lisäksi lietteen säilytystilaa on navetan lietekuiluissa yhteensä noin 60 m 3. Tilakeskuksessa olevissa lietesäiliöissä tullaan käyttämään kelluvaa kevytkatetta hajuhaitan ehkäisemiseksi. Isomman lietesäiliön yhteyteen tehdään tiivispohjainen lietteen lastausalue, josta lanta ei pääse ympäristöön ja joka voidaan helposti puhdistaa. Lietteen levitysaikana keväällä ja kesällä lietettä joudutaan sekoittamaan, jolloin muodostuu jonkin verran hajuhaittaa. Tätä ehkäistään sillä, että lietteen levitys ja kuljetus tehdään nopeasti ja tehokkaasti. Tehokkuutta parannetaan hankkimalla uusi lietevaunu, joka tulee olemaan tilavuudeltaan isompi (18 m 3 ) kuin entinen (12 m 3 ). Myös urakoitsijan käyttö apuna vähentää lietteen levitykseen ja siirtoon käytettävää aikaa. Suuri osa lietettä levitetään nurmikasvustoon. Tällöin liete pyritään levittämään kasvussa olevaan nurmeen käyttäen letkulevitintä. Pidempään nurmeen sijoitettavan lannan rikkiyhdisteiden, ammoniakin ym. aineiden haihtuminen tuulen ja auringon vaikutuksesta on vähäisempää. Liete levitetään pelloille siten, että kalustolla ei tarvitse ajaa sellaiselle alueelle, jolle liete on jo levitetty. Osa lietteestä levitetään muokattavaan peltoon. Tällöin muokkaus tehdään mahdollisimman nopeasti lietteen levityksen jälkeen. Jatkossa pyritään hankkimaan lietteen multauslaite, jolloin hajuhaitta entisestään vähenee. Kuivalantaa muodostuu lähinnä pienten vasikoiden karsinoista, joissa eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi käytetään kuivikkeita. Tällöin lannanpoisto lietteenä ei onnistu. Lisäksi isommilta naudoilta jää jonkin verran rehutähteitä, joita ei voida laitta lietteen sekaan. Kuivalanta ja rehutähteet kompostoidaan olemassa olevan lietesäiliön yhteyteen (lähinaapurista katsoen mahdollisimman kauas) rakennettavalla kompostilaatalla, joka katetaan. Komposti levitetään keväällä ja syksyllä kynnökselle ja muokataan maahan välittömästi. Vanhan ja uuden navetan ilmanvaihtohormien sijainnit on merkitty piirustukseen. Katolla oleviin yläpoistohormeihin asennetaan suihkuvirtaussuuttimet, joilla ohjataan navetasta tuleva ilma mahdollisimman korkealle, jossa se laimenee tehokkaasti. Navetan takana olevia alapoistohormeja jatketaan, jolloin niiden kautta tuleva poistoilma saadaan myös mahdollisimman korkealle. Näillä toimenpiteillä saadaan navetan poistoilmasta aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistyä tehokkaasti. Navetan ympäristön ja tilan pihapiiri sekä muu lähialue siistitään rakentamisen jälkeen kesällä Navettarakennus sekä polttoainekatos viimeistellään ja maamassat tasoitetaan ja rakennusjätteet siivotaan pois.

13 Peltotöiden aikaan keväällä ja kesällä pellolta tultaessa huolehditaan mahdollisimman tarkkaan, että märkää savea tai muuta maa-ainesta ei kulkeudu yleisille teille. Samoin lietettä ajaessa traktorin ja siirtokaluston renkaiden puhtaudesta huolehditaan mahdollisimman hyvin. Jatkossa lietesäiliölle tehdään oma tie, jolloin lietteenajo ei häiritse lähinaapuria. Lisäksi selvitetään, onko mahdollisuus saada oma maataloustie ja sille liittymä yleiselle tielle. Lietteen lastausalueen yhteyteen asennetaan vesipiste, jolloin maatalouskoneiden ja niiden renkaiden puhdistus on helppo suorittaa. Markkulantien osalta on jo aikaisemminkin huolehdittu siitä, että tie on peltotöiden jälkeen puhdas ja kunnossa. Tätä jatketaan myös tästä eteenpäin. Tiellä on nopeusrajoitus 30 km/h, jota noudatetaan traktoriliikenteessä. Lehmien laiduntamisessa huomioidaan Eu-säädökset mm. ympäristötuen osalta. Eläinten kulkureitit pelloille hiekoitetaan tai päällystetään vaihdettavilla maaaineksilla. Ainekset vaihdetaan tarpeen mukaan. Tilan talousrakennus on liitetty Nurmeksen kaupungin viemäri- ja vesiverkostoon. Talousvettä otetaan myös lähellä sijaitsevasta lähteestä 3 5 m 3 päivässä. Lähteen vesi on aina ollut hyvälaatuista. Kun lähde sijaitsee välittömästi pihapiirissä, on myös hakijan etu huolehtia siitä, ettei vesi pilaannu. Markkulan puro kuivuu kokonaan lähes joka kesä. Olemassa oleva lietesäiliö on rakennettu vuonna 2001 silloisten säädösten mukaisesti. Lietesäiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti, seuraavan kerran keväällä Tällöin paikataan mahdolliset vauriot. Etäsäiliö sijoitetaan Lipinlahdelle riittävän kauas vesistöistä. Uusi säiliö rakennetaan voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lannan levityksessä huomioidaan ympäristöluvan ja ympäristötuen mukaiset säädökset (levitysajat, etäisyydet vesistöistä, ojista, kaivoista yms.). Edellä on kuvattu lannanlevitystekniikka ja tapa. Lannan levityksessä ja kuljettamisessa huomioidaan myös tuulen suunta naapureihin nähden ja näin osaltaan pienennetään hajusta aiheutuvia haittoja naapureille. Tila on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Maatalouden sekajäte menee ko. keräilyn kautta kaatopaikalle. Metalli-, paperi- ja lasitavara kierrätetään. Kuolleet eläimet toimitetaan välittömästi Honkajoki Oy:lle keräilyjärjestelmän kautta. Ympäristönsuojelusihteerin lausunto Lausunnossa on laskettu uuden eläinsuojan vähimmäisetäisyydeksi suotuisissa olosuhteissa 220 m lähimpiin kohteisiin. Kyseessä on kuitenkin olemassa olevan eläinsuojan laajennus, jolloin kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen perusteella etäisyys olisi 100 m. 13

14 Muistutus 1 Muistutuksen tekijät väittävät, että toiminta jo nykyisellään vakavasti häiritsee hajuhaitalla ympäristöä. Tästä ei kuitenkaan ole esitetty mitään selvitystä saatikka näyttöä nyt tai aikaisemmin. Asia ilmenee ympäristönsuojelutoimiston antamasta lausunnosta. Mitään terveyshaittaa ei ole osoitettu ilmenevän väitetystä hajuhaitasta. Asiaa on käsitelty muistutuksen tekijöiden mainitsemassa tutkimuksessa "Eläinsuojien hajuhaitat ohjeistusmallit, arviointi ja vähentäminen sekä käytäntö eri maissa" (Susies loppuraportti ). Vastineessa on referoitu tutkimusta erityisesti hajuyhdisteiden mahdollisten terveysvaikutusten osalta. Tässä tapauksessa ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille, koska uudisrakennuksen osalta voidaan ongelmat minimoida käyttämällä uusinta tiedossa olevaa tekniikkaa. Hakija on jo siirtänyt traktorilla ajamisen rehuvaraston toiselle puolelle, jolloin tästä aiheutuva meluhaitta on olennaisesti vähentynyt naapuriin nähden. Myöskään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ei tapahdu, mikä ilmenee em. suunnitelmista. On huomattava, että hakijalle on jo aikaisemmin myönnetty ympäristölupa. Muistuttajat ovat aikanaan rakentaneet asuinrakennuksensa tietoisina siitä, että naapurissa harjoitetaan karjataloutta. Alue on ollut ja on maatalousmaata. Yleisesti tiedetään, että karjatalouden harjoittaminen aiheuttaa erilaisia rasitteita ympäristöön. Myöskin on tiedossa, että karjatalouden harjoittamisen yhtenä edellytyksenä on tilakoon kasvattaminen. Nykyisten ohjeiden perusteella myöskään karjasuojan laajentaminen ei saa olla 100 metriä lähempänä häiriintyvästä kohteesta, päinvastoin kuin muistutuksen tekijät väittävät. Asia ilmenee myös kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeesta (1/2010) sivulta 45, jossa taulukossa 3 on ilmoitettu kotieläinrakennuksen sijoitusetäisyyteen vaikuttavia seikkoja. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että vasta 2,5 kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista. Tässä ei näin tapahdu. Karjatalous edellyttää myös sitä, että karjatalouden harjoittaja asuu karjan välittömässä läheisyydessä, koska eläimet vaativat intensiivisempää hoitoa. Hakija on asunut tilalla vuodesta 1961 lähtien. Katselmuksen pitäminen tämän hakemuksen takia ei ole tarpeellinen, koska kaikki ratkaisun kannalta tarvittavat seikat ilmenevät hakemuksen mukana toimitetuista asiakirjoista. Katselmuksen vaatimisella pyritään viivyttämään asian ratkaisua. Muistutus 2 Muistuttajaa on pidettävä rajanaapurina vain Alava nimisen tilan osalta. Osaomistajana HH ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hän voisi käyttää oikeutta muistutuksen tekemiseen koko tilan osalta. Muistutuksen tekijä ei ole lainkaan yksilöinyt, mitä hän tarkoittaa kohtuuttomalla rasituksella tämän tilan osalta. 14

15 15 Kulma tilalla olevat rakennukset ovat lähes asuinkelvottomat, eikä hakijalla olevan tiedon mukaan muistuttaja ole juurikaan yöpynyt tilalla. On myös huomattava, että muistuttaja harjoittaa maatilataloutta Vesannolla. Eläinsuojan lounaispäädyssä olevalle lietesäiliölle tullaan rakentamaan uusi tie, jolloin väite karjan laiduntamisesta aiheutuvasta ongelmasta ei ole relevantti seikka. Katselmus ei ole tässä tapauksessa tarpeellinen, koska kaikki tarvittava tieto päätöksen tekemistä varten on saatavissa asiakirjoista. Vaatimuksella myös pyritään viivyttämään asian ratkaisua. Muistutus 3 Muistutuksen mukaan haju ei ole heille haitta. Yhteenveto Mikäli lupahakemus vastoin hakijan käsitystä evätään, niin tällöin pyydetään, että lupa määrättäisiin väliaikaisena siten, ettei maatilan toiminta pysähdy tai pääty valitusprosessin aikana. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. Asiakirjoihin on liitetty käynnistä tehty tarkastusmuistio. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Teuvo ja Elvira Oinoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nurmeksen kaupungin Nurmeskylässä tilalla Markkula 192:4 (kiinteistötunnus ) laajennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuoja 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 88 Hiehoja 18 Nuorkarja < 6 kk 41 Yhteensä 147 Eläinmäärien lisäämiselle on edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 7 ja 10

16 mukaisesti. Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa (eläinyksikkömäärä noin 659) voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Laajennetun eläinsuojan ja etälietesäiliön valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Päästöt ilmaan 3. Poistoilmahormeihin navetan katolle tulee ennen toiminnan laajentamista hajuhaittojen vähentämiseksi asentaa suihkuvirtauslaitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä johtaa poistoilma riittävän korkealle. Eläinsuojan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kevytkatteella. Pienempään säiliöön suositellaan ensisijaisena ratkaisuna kiinteän katteen asentamista. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Kuivalantala on katettava tai käytettävä lannan päällä katetta, esimerkiksi turvetta tai vastaavaa. 4. Lähimmän asuintontin (40:28) rajan kaakkoispuolella oleva metsikkö tulee säilyttää mahdollisten hakkuiden yhteydessä puistomaisena metsikkönä, jossa on suojavaikutuksen takaamiseksi riittävästi myös korkeita puita. Lannan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta, virtsa ja jätevedet on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Karjasuojan katolta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varastotilojen ulkopuolelle. 6. Toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojien muut pesuvedet voidaan johtaa hakemuksen mukaisesti lietevarastoihin. 7. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kuukauden varastotilavuutta olla vähintään kuutiometriä lietelannalle ja 48 kuutiometriä kuivalannalle. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava lisäksi maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien sekä sadevesien vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. 8. Eläinsuojan yhteydessä olevien lantavarastojen ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti estää ja poistaa.

17 9. Lannan varastotilavuutta tulee olla käytettävissä määräyksen 7 mukaisesti ennen laajennetun eläinsuojan käyttöön ottoa. 10. Lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 77 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. Jos lietelantaa levitetään eläinsuojaa lähimpänä olevien asuinrakennusten viereisille pelloille, tulee levitys toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapureille mm. jättämällä riittävät suojavyöhykkeet näihin kiinteistöihin nähden. 11. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. Yleisellä tiellä kulkevan kaluston pyörät on pidettävä mahdollisimman puhtaina. 12. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. 13. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen, mikäli luvan saaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Valvontaviranomainen voi velvoittaa luvan saajan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Jätehuolto ja polttoaineet Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Jätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnot ja jätehuolto tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu eläinsuojan lähiympäristön roskaantumista.

18 Eläinsuojan ja sen käyttöön liittyvien muiden rakennusten lähialueilta tulee poistaa jätteiksi luokiteltavat materiaalit ja esineet kolmen kuukauden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 15. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 16. Mikäli toimintaan liittyen tilalla välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 17. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta. Tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaineiden varastointi- ja täyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Em. suojarakenteiden tulee olla käytössä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen, pumppukaivojen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Jos varastojen kunnossa ilmenee puutteita, viallisen varaston käyttö on lopetettava ja se on korjattava tai uusittava. 19. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.

19 19 Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 18 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). 20. Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojan toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja levitysala sekä yhteenveto häiriö- /poikkeustilanteista. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 21. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. 22. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa viipymättä myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 23. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista.

20 20 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 24. Luvanhaltijan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Lisäksi toiminnassa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan sellaisia soveltuvia työ- ja toimintatapoja, joilla voidaan rajoittaa toiminnasta aiheutuvia melu- ja hajupäästöjä. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 2 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien

21 pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden tarkastusta varten. Etäsäiliön tiedot tarvitaan sen varmistamiseksi, että luvanhaltijalla on luvassa edellytetty lannan varastointitilavuus käytössään. Määräykset 3 4 (Päästöt ilmaan) Ilmapäästöihin vaikuttavat määräykset on annettu erityisesti hajuhaittojen vähentämiseksi. Suojametsikkö toimii myös melu-, näkö- ja pölysuojana lähimpään naapuriin nähden. Navetan ilmanvaihtohormeihin lisättävät suihkuvirtauslaitteet laimentavat poistoilmaa ja sen hajukaasuja sekä johtavat poistoilman voimakkaammalla virtauksella korkealle ilmaan, missä se sekoittuu suurempaan ilmamassaan ja laimenee. Tällöin navetassa syntyvistä hajukaasuista aiheutuva hajuhaitta pienenee. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen, ammoniakin ja metaanin muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Eläinsuojassa on käytössä ruokintarobotti, jonka avulla ruokinta optimoidaan eläinkohtaisesti, mistä syystä ruokinnasta ei ole annettu erillistä määräystä. Määräykset 5 13 (Lannan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä ja ikäjakaumalla lannan 12 kuukauden varastointitilavuudeksi saadaan noin m 3. Tämän lisäksi sade- ja pesuvesille tulee varata riittävästi varastotilavuutta. Toisaalta tilalla harjoitettava melko laajamittainen eläinten laidunnus osaltaan vähentää varastotilavuutta. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että suunnitelma lannan varastointitilavuudesta on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. 21