Maitosuoni Oy/ perustettavan yhtiön lukuun Ari Hänninen, Jaana Vepsäläinen, Marko Suoninen ja Jonna Turunen Onnenkummuntie Kitee

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 20/2011/1 Dnro ISAVI/197/04.08/ ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Kitee LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Maitosuoni Oy/ perustettavan yhtiön lukuun Ari Hänninen, Jaana Vepsäläinen, Marko Suoninen ja Jonna Turunen Onnenkummuntie Kitee LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Kiteen kaupungin Loukunvaaran kylä, tila Rasila 1:7 (kiinteistötunnus ). Laitoksen osoite on Onnenkummuntie 2. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta on täydennetty

2 TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Nykyisellä toiminnalla on Kiteen kaupungin ympäristölautakunnan Ari Hännisen nimiin antama ympäristölupa. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Loukunvaaran kylässä noin kahdeksan kilometrin päässä Kiteen keskustaajaman eteläpuolella. Eläinsuojan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Sekä nykyinen että tuleva eläinsuoja sijaitsevat Rasilan tilakeskuksessa. Lähin asuinkäytössä oleva naapuritalo sijaitsee noin 300 metrin päässä eläinsuojista. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojia lähinnä oleva vesistöt ovat Keskimmäinen lampi (230 m), Porolampi (500 m) ja Säynejärvi (900 m). LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen siten, että toimijana on perustettava osakeyhtiö, jonka omistajina tulevat olemaan kahden maitotilan omistajat. Yhdellä hakijoista on tilakeskuksessa nykyisin käytössä yksi eläinsuoja ja yksi lietesäiliö. Toimintaa laajennettaessa rakennetaan uusi pihattonavetta entisen eläinsuojan lähelle. Eläinsuojia yhdistämään rakennetaan katettu yhdyskäytävä. Myös uudessa pihatossa lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Uuden eläinsuojan itäpuolelle on tarkoitus sijoittaa kuminen lieteallas tai kaksi betonielementeistä rakennettua lietesäiliötä. Nykyinen eläinsuoja jää hiehojen (44), umpilehmien (30) ja nuorkarjan (50) kasvatustiloiksi, joissa hoidettaisiin myös eläinten lääkitseminen ja poikineitten lehmien ternimaitojen lypsyt entisillä lypsylaitteilla (Autotandem lypsyasema). Uuteen eläinsuojaan sijoitetaan pelkästään lypsylehmiä (178). Myös tässä eläinsuojassa lehmät lypsetään lypsyasemalla. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen lukumäärät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk Yhteensä Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten on tällä hetkellä käytössä eläinsuojan eteläpuolella sijaitseva kattamaton betoninen lietesäiliö, jonka tilavuus on m 3. Uusien lietesäiliöiden kooksi on ilmoitettu 2 x m 3. Säiliöt täytetään ala-

3 kautta. Säiliöiden ympärille asennetaan salaojat, joista vesi ohjataan tarkastuskaivoihin ja edelleen maastoon. Säiliöt sijoitetaan rakennettavan uuden eläinsuojan itäpuolelle. Vaihtoehtona em. uusille lietesäiliöille on noin m 3 kuminen lieteallas. Lieteallas täytetään alakautta. Altaan alle asennetaan salaojitus tarkastuskaivoineen. Sekoitus- ja tyhjennyspaikat varustetaan betonilaatalla, jottei allaskumi rikkoonnu. Toteutettavat apu- ja suojausrakenteet riippuvat valittavista sekoitus- ja tyhjennyslaitteista. Edellisten lisäksi eläinsuojien läheisyydessä on kuivalantala, johon mahtuu kuivalantaa ja rehuntähteitä yhteensä noin 100 m 3. Kuivalantaa kertyy noin 30 juottovasikan kuivikemateriaaleista. Eläimiä ei laidunneta enää uuden navetan valmistumisen jälkeen. Toiminnassa tarvittava vesi saadaan Kiteen eteläisen vesiosuuskunnan verkostosta. Nykyisen eläinsuojan maitohuoneen pesuvedet (enintään 500 l/d) johdetaan neutralointikaivon kautta maasuodattimeen, jonne johdetaan myös asuinrakennuksen jätevedet ( l/d). Uuden eläinsuojan valmistuttua eläinsuojasta tälle puhdistamolle tulevien jätevesien määrän arvioidaan puolittuvan. Uutta eläinsuojaa varten rakennetaan panospuhdistamo, jonne johdetaan alussa uuden eläinsuojan maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojaan sijoitettavan WC:n vedet (yhteensä l/d) sekä myöhemmin myös nykyisin maasuodattimelle johdettavat jätevedet. Uudessa puhdistamossa jätevesi puhdistetaan panoksittain biologis-kemiallisesti (aktiivilietejärjestelmä). Fosforin saostuksessa käytetään ferrosulfaattia. Yhden panoksen puhdistus kestää noin 24 tuntia. Säilörehun varastointiin tilalla on ennestään kolmeosainen laakasiilo, jonka kokonaistilavuus on m 3. Näiden viereen rakennetaan uuden eläinsuojan toteutuksen yhteydessä kaksi lisäsiiloa, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Säilörehua tehdään laakasiiloon esikuivattuna tonnia ja lisäksi pyöröpaalaamalla 400 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan laakasiiloista umpikaivoihin, joista se joko pumpataan tai kuljetetaan lietevaunulla lietesäiliöön. Muille rehuille on olemassa erillinen varastorakennus (viljat) ja tornisiilo. Hakijoilla on käytettävissään peltoa lannan levitykseen yhteensä 183,1 hehtaaria, josta on omaa 36,4, vuokrapeltoa 68,7 ja sopimuspeltoa 78 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lantaa levitetään kolmessa jaksossa: viikoilla (30 % lantamäärästä), (60 %) ja (10 %). Lantaa viedään mahdollisesti pieniä määriä (600 m 3 /a) Kiteellä olevalle biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. Nykyisessä eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto, jonka mitoitusvirtaama on m 3 /h. Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto (mitoitusvirtaamat m 3 /h), jonka poistokorkeus rakennuksen harjalla 3

4 4 on noin seitsemän metriä. Lisäksi lietekuiluihin/pudotuskaivoihin asennetaan poistoilmapuhaltimet (vanhassa eläinsuojassa on piirustuksessa 1 kpl). Tilalla on nykyisin käytössä yksi litran polttoainesäiliö, jossa on mittaripumppu ja lukittuva letkukahva. Lisäksi tilakeskuksessa säilytetään yhteensä enintään litraa muita öljytuotteita (ml. jäteöljyt) konehallin betonilattialla. Kasvinsuojeluaineet säilytetään käytöstä poistetussa eläinsuojassa olevassa varastossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Perustettava Maitosuoni Oy on kotieläintaloutta harjoittava yhtiö, jota sitovat lait ja velvoitteet kuten muitakin suomalaisia maatiloja. Toimintaa tarkkaillaan mm. EU:n ympäristötuen ja kotieläinten hyvinvointitukien ehtojen mukaan. Investoinnissa otetaan huomioon mahdolliset jätevesien käsittelyyn tulevat muutokset rakentamalla oikein mitoitettu panospuhdistamo. Lietteen pintalevityksestä aiotaan luopua kokonaan ja siirtyä yhä enemmän lietteen multaukseen ja letkulevitykseen haju- ja haihtumishaittojen pienentämiseksi. Peltojen kuntoa valvotaan viiden vuoden välein otettavilla maanäytteillä. Mahdollista yhteistyötä biokaasuyhtiön kanssa selvitetään mm. lannankäytön tehostamisessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Esimerkiksi kesällä äkillisen voimakas sadekuuro saattaa aiheuttaa suuren pintavaluman vesistöön. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Uusien eläinsuojien pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen hyvä kunto ehkäisevät suoria päästöjä ympäristöön. Rakennuksen, varastojen ja kuljetusvälineiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset viat voidaan korjata. Kaikki eläinsuojien toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöihin tai puhdistamoihin. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lannan multaamisella heti levityksen jälkeen ja urakoitsijan käyttämällä nykyaikaisella levityskalustolla vähennetään merkittävästi lannanlevityksen hajuhaittoja. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan

5 myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Uudella panospuhdistamolla saavutetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistustavoitteet eli puhdistustehokkuudet ovat laitevalmistajan mukaan seuraavat: biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) %, kokonaisfosfori (P tot ) % ja kokonaistyppi (N tot ) %. Puhdistustuloksen varmentamiseksi puhdistetut jätevedet johdetaan imeytyskaivon kautta maastoon/ojaan. Puhdistuslaitos on täysin automaattinen eli se huolehtii ilmastuksesta, kemikaalin syötöstä, ylimäärälietteen poistosta yms. Ongelmatilanteista tulee hälytykset keskusyksikköön ja tarvittaessa mm. matkapuhelimeen. Puhdistamon toiminnan tarkkailemiseksi siitä voidaan ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Piha-alueet ja kulkuväylät on asfaltoitu. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä, kuten lietteen ajosta ja säilörehun teosta. Toimintavolyymin kasvaessa myös liikenne lisääntyy jonkin verran. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto ja teuraseläinten kuljetusauto käyvät kerran kuukaudessa. Muuta liikennettä on satunnaisesti. Eniten liikennettä on kevättöiden ja rehunteon aikaan. Jätteet ja niiden käsittely 5 Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Eläinsuojien toiminnasta kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/ vuodessa hyödyntäminen Muovit 2 t Keräily, energiajätteeksi Metalliromu Antibioottimaito Keräily Lietesäiliö Pilaantuneet rehut Kompostointi, muokkaus peltoon kasvukaudella Jäteöljyt 900 l Keräily tilalta (Ekokem Oy) Akut, loisteputket Kunnan jäteasema Kuolleet eläimet 3 kpl Raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Sähkönjakelun häiriöiden varalta tilalla on käytössä traktorikäyttöinen aggregaatti. Vesiosuuskunnalla on oma aggregaatti.

6 Palotilanteita varten tilalla on eläintenpelastussuunnitelma sekä näytteenottava paloilmoitinlaitteisto, josta tulee hälytys matkapuhelimeen palotilanteessa. Poikkeustilanteisiin on varauduttu myös tallentavalla videotallennusjärjestelmällä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 6 Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. Panospuhdistamon toiminnan säätelyyn liittyy useanlaista automaattista tarkkailua sekä vähintään kerran kuukaudessa tehtävät manuaaliset tarkastukset, joihin voi yhdistyä kemikaalien täydennystä ja seurantakokeita/mittauksia. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Kiteen kaupungintalon ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella paikallislehdessä Koti-Karjala. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Kiteen ympäristölautakunta Eläinsuojan ja siihen liittyvien lantavarastojen, AIV-rehuvaraston ja puristenestekaivon rakenne Pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on eläinsuojan pohjarakenteiden, lietesäiliöiden, AIV-rehuvaraston sekä puristenestekaivojen oltava vesitiiviitä, jotta vuotoja pohja- tai pintavesiin ei pääse tapahtumaan. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja ympäristöön. Salaojakaivoista veden laatua tulee seurata säännöllisesti mahdollisten vuotojen toteamiseksi. Lantavarastojen tilavuus tulee olla sellainen, että niihin mahtuu koko vuoden aikana syntyvä lanta. Varastotilan tilavuuteen on lisättävä sadevesivara sekä eläinsuojista tuleva jätevesi ja puristeneste. Eläinsuojan katolta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varastotilojen ulkopuolelle.

7 7 Lannan kuljetus ja levitys pelloille Haju- ja hygieenisten haittojen ehkäisemiseksi lannan kuljetus pelloille tulee tapahtua siten, ettei lanta pääse kuljetuksen aikana leviämään tielle. Tielle mahdollisesti levinnyt lanta on korjattava välittömästi pois. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi suositellaan lietesäiliöiden kattamista. Lannan levitykseen tulee olla riittävästi peltopinta-alaa tai lannan hyödyntämisestä muulla tavoin on oltava asianmukaiset sopimukset. Eläinsuojassa syntyvien jätevesien käsittely Eläinsuojissa syntyvien jätevesien käsittely maapuhdistamossa ja rakennettavassa panospuhdistamossa tulee tapahtua siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta on vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sako- ja neutralointikaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein ja lietteet tehtävä ennen peltoon levittämistä terveydelle vaarattomaksi tai vaihtoehtoisesti kuljetettava ne kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Panospuhdistamon toiminnan vakiinnuttua, tulee puhdistustulos varmentaa vähintään 1-2 kertaa tehtävillä mittauksilla, joissa selvitetään tulevan ja lähtevän veden kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus sekä ilmoitetaan puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamojen käyttötarkkailu ja huollot tulee tehdä säännöllisesti laadittujen käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti ja tarkkailusta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa syntyvien jätteiden keräys, varastointi, käsittely ja kuljetus jatkokäsittelyyn on tapahduttava siten, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä hygieenistä haittaa. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet toimitettava kaatopaikalle. Muiden kuin puhdasta puuta sisältävien jätteiden avopoltto tulee kieltää. Kiinteistöllä syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa vain sellaiselle laitokselle, jolla on puheena olevan ongelmajätteen käsittelylupa. Ongelmajätteiden varastointi on tapahduttava tiivispohjaisessa lukitussa tai valvotussa tilassa, josta mahdolliset vuodot maaperään tai pohja- ja pintavesiin on estetty. Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviissä kannellisissa astioissa, joissa on merkinnät astian sisällöstä. Ulkona mahdollisesti säilytettävät romuakut tulee varastoida haponkestävässä kannellisessa säiliössä niin, että akkunesteet eivät pääse mahdollisen

8 halkeamisen seurauksena valumaan maaperään. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vuosittain kertyvistä ongelmajätteistä on luvan hakija velvoitettava pitämään kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Polttonesteiden ja muiden haitallisten aineiden varastointi Polttonesteet ja muut haitalliset aineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin on estetty. Käytössä olevien polttonestesäiliöiden suoja-altaiden koot on oltava sellaisia, että niihin mahtuu koko polttoainesäiliön tilavuus ja lisäksi ne on katettava. Polttoainesäiliöiden suojakaukaloon mahdollisesti päässeet ja siinä likaantuneet öljyiset vedet on toimitettava sellaiseen laitokseen, jolla on ko. ongelmajätteen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava sellaiseen laitokseen, jolla on ko. ongelmajätteen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Mahdollisten vahinkotapausten varalta kiinteistöllä on oltava varastoituna turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Tarkkailu ja raportointi Luvan hakija tulee velvoittaa tarkkailemaan eläinsuojan, lantavarastojen, AIVrehuvarastojen, puristenestesäiliön sekä polttonestesäiliön suojauksen kuntoa vuosittain ja viivytyksettä korjaamaan mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lisäksi luvan haltija tulee velvoittaa pitämään kirjaa laitoksen toiminnasta ja toiminnassa ilmenevistä häiriö- ja onnettomuustilanteista. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava ympäristökeskuksen lisäksi myös Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sellaisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaisille ja öljyvahingon osalta myös pelastusviranomaisille. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lisäksi luvan hakija tulee velvoittaa seuraamaan toimialansa, erityisesti lannan varastointiin ja lannan käsittelyjärjestelmiin ja levittämiseen sekä eläinsuojan ilmastointiin liittyvien hajukaasujen poistoon liittyvien ympäristön kannalta parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen kehittymistä ja ottamaan niitä jatkossa myös soveltuvin osin käyttöön. Kiteen kaupunginhallitus Kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon ja tukee ympäristöluvan myöntämistä. 8

9 9 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan levityksen yhteydessä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee vajaan 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Kiteen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämässä luvassa on valtaosin annettu asianmukaisia määräyksiä toiminnalle. Lisäksi esitetään seuraavaa: Lannan ja puristenesteen varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadeveden osuus uusien lietesäiliöiden tilatarpeesta on 548 m 3. Myös uuden eläinsuojan pesuvedet (200 m 3 ) johdetaan säiliöihin. Sen sijaan maitohuone- ja WC-vedet on ilmoitettu johdettavan rakennettavaan panospuhdistamoon. Uuden pihattonavetan käyttöönoton jälkeen eläimiä ei enää laidunneta. Lietelantavarastojen tilavuuden tulee näin ollen olla vähintään m 3 rakennettavan pihattonavetan eläinmäärälle. Sadeveden osuus nykyisen eläinsuojan (tuleva nuorkarjapihatto) lietesäiliön tilavuudesta on 206 m 3. Maitohuonepesuvedet (100 m 3, nuorkarjanavetan pohjapiirroksen mitoituslaskelman mukaan) johdetaan ja säilörehun puristenesteet (arvioitu hakemuksen perusteella, 125 m 3 ) siirretään lietesäiliöön. Lietelantavarastojen tilavuuden tulee näin ollen olla vähintään m 3. Lietelantavarastojen tilavuuden riittävyyden arviointia vaikeuttaa hakemuksessa ja piirustuksissa sekä voimassa olevassa ympäristöluvassa toisistaan poikkeavat tiedot nykyisten varastojen koosta. Joka tapauksessa eläinpaikkojen perusteella lietesäiliöiden varastotilavuustarve kokonaisuutena edellä kuvatuin perustein on noin m 3. Hakemukseen liitetyissä piirustuksissa esitetyn lietelannan varastointisuunnitelman arvioidaan olevan mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle, ja se täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Vasikoitten kuivikelanta varastoidaan pilaantuneiden rehujen kompostointisiilossa, joka on katettu. Kuivikelantalan varastointitarve on m 3, ja hakemuksen mukainen kuivikelantavarasto on mitoitukseltaan riittävä. Hakemuksessa esitetään betonielementtilietesäiliöiden vaihtoehtona mahdollisuutta kumialtaan rakentamiseen. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty Trelleborg Elestoseal T-EPDM lieteallasmalli. Kyseinen lietesäiliömalli on saanut maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksynnän Jos kumilietesäiliö toteutetaan, on asennus- ja käyttöohjeita noudatettava mahdollisen rikkoutu-

10 misen ja valumien ehkäisemiseksi. Kokemuksia kumialtaista Pohjois-Karjalan oloissa on tiettävästi vielä vähän. ELY-keskus pitää kuitenkin kumialtaisiin liittyviä riskejä merkittävästi suurempina kuin perinteisissä betonisissa lietesäiliöissä, jo pelkästään kokonsa puolesta. Riskit pitäisi ottaa rakentamisessa ja toimintojen suunnittelussa huomioon. Rakennettavien lietesäiliöiden alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulisi muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Lietesäiliöt esitetään katettaviksi vähintään kevytkatteella. Uusien lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen lypsykarjapihaton käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että säiliöiden valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 143,6 ha, josta omaa on 36,37 ha, vuokrattua 68,72 ha ja sopimuspeltoa 183,1 ha. Arvot ovat keskenään ristiriitaiset. Hakemuksen ja sen liitteiden perusteella lannanlevitysalojen sijaintia tai riittävyyttä ei myöskään ole mahdollista varmentaa. Laskennallisesti arvioituna hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 178,7 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista näyttäisi olevan vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä, jolloin lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista näyttäisi myös olevan lähellä asuinkiinteistöjä. Hakemuksen mukaan tilalla aiotaan luopua lannan pintalevityksestä kokonaan ja siirtyä lietteen multaukseen ja letkulevitykseen. Lannan levitys tehdään pääosin keväällä ja rehun teon jälkeen maahan sijoittamalla kasvukauden aikana. Lannan käyttö kasvukauden aikana multaavilla laitteilla sijoittamalla peltoon on ympäristön kannalta kannatettavaa. Lisäksi on syytä ottaa huomioon nitraattiasetuksen liitteen 3 suositukset, joiden mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suojaalueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin tehokkaasti estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. 10

11 Hakemuksen mukaan säilörehu valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon. Uuden navetan käyttöönoton myötä säilörehun määrä kasvaa. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste johdetaan kokoomasäiliöön, josta neste pumpataan tai ajetaan lietesäiliöön. Puristenesteiden tilatarve on huomioitu vanhan lietesäiliön mitoituksessa. Puristenesteen maahan levittämisessä tulee lisäksi noudattaa, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) lannan levittämisestä määrätään. Maitohuonepesuvedet Ympäristölupahakemuksen mukaan uuden navetan maitohuonevedet sekä WCvedet johdetaan rakennettavaan panospuhdistamoon, josta on erillinen suunnitelma hakemuksen liitteenä. Jätevesiä on arvioitu syntyvän l/d. Lisäksi panospuhdistamon mitoituksessa on varauduttu ottamaan käsiteltäväksi myös vanhan karjarakennuksen (enintään 500 l/d) ja asuinrakennuksen jätevedet ( l/d). Valittu panospuhdistamo soveltuu hyvin sekä maitohuone- että asumisjätevesien käsittelyyn ja täyttää tarvittavat vaatimukset. Puhdistamo vaatii säännöllistä seurantaa ja huoltoa. Puhdistusteho heikkenee häiriö-/ylikuormitustilanteissa, jolloin ei aina päästä vaatimusten mukaisiin käsittelytehoihin. Tyypillinen ylikuormitustilanne syntyy, kun maitoa karkaa puhdistusjärjestelmään. Suunnitelman mukaan puhdistamolle voi johtaa maitoa sisältävistä vesistä vain lypsylaitteiston ja tilasäiliön pesussa syntyvät esihuuhteluvedet. Ne suositellaan kuitenkin ensisijaisesti johdettavaksi lietesäiliöön. Kuten nykyisessäkin navetassa, olisi maitoa sisältävät vedet mahdollista ja myös tarpeellista johtaa säiliöön ja muut vedet puhdistamoon, jolloin mahdollisilta ylikuormitustilanteilta vältyttäisiin. Tällöin pitää kuitenkin varmistaa lietesäiliöiden tilavuuden riittävyys. Hakemuksessa jää epäselväksi, minkä verran ja kuinka kauan tulevasta nuorkarjapihatosta johdetaan maitohuonepesuvesiä vanhaan maasuodattimeen uuden lypsykarjanavetan ja panospuhdistamon käyttöönoton jälkeen. Panospuhdistamon mitoituksessa on varauduttu enimmillään 500 l/d (= 180 m 3 /v) vanhasta karjasuojasta tulevien maitohuonepesuvesien käsittelyyn jossain vaiheessa. Nuorkarjanavetan pohjapiirroksessa esitetyn lietesäiliöiden mitoituslaskelman perusteella voi päätellä, että maitohuonepesuvesiä johdetaan lietesäiliöön arviolta 100 m 3 /v. Hakemuksessa taas todetaan, että nykyisin maitohuonepesuvesiä muodostuu noin 150 m 3 /v, jotka johdetaan nykyiseen maasuodattimeen. Asiakirjoissa ei ole esitetty lainkaan arvioita siitä, miten vuonna 2002 rakennettu maasuodatin nykyisin toimii ja täyttääkö se voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetut puhdistustehovaatimukset. Mikäli maasuodatinta aiotaan edelleen käyttää maitohuonepesuvesien käsittelyyn, tulee hakijan esittää selvitys rakenteiden toimintakunnosta ja puhdistustuloksesta ennen kuin lupa voidaan myöntää. Tarvittaessa puhdistusta tulee tehostaa. Luvassa tulee antaa riittävät määräykset maasuodattimen toiminnan varmistamiseksi sekä myös tarkkailusta. Maapuhdistamoiden ongelmana on heikohko fosforin poistoteho, joka vaatii erityisratkaisuja etenkin paljon fosforipitoisia pesuaineita käyttävillä maitotiloilla. Jäteveden käsittelyprosessia parantaa asumisjätevesien ja maitohuonejätevesien 11

12 yhteiskäsittely. Asumisjätevesi tasaa maitohuoneelta tulevaa vaihtelevaa kuormitusta. Kaiken kaikkiaan on suositeltavaa, että nykyisen navetan maitohuone- ja jätevedet sekä asuinrakennuksen jätevedet johdettaisiin panospuhdistamoon. Tällöin puhdistustehoa olisi mahdollista tarkkailla keskitetysti ja häiriötilanteiden hallinta olisi helpompaa. Panospuhdistamolle tulee asettaa riittävät toimintaa ja tarkkailua koskevat määräykset luvassa. Puhdistustehovaatimukset tulee asettaa vastaavaksi kuin talousjätevesien käsittelystä annetussa asetuksessa on jätevesien yleisenä käsittelyvaatimuksena edellytetty (542/2003, 4, 1 momentti). Luvassa on myös määriteltävä, miten puhdistustulos lasketaan; asetuksessa määriteltyä kuormituslukua ei voida tässä käyttää. Puhdistamolle tulevan kuormituksen arvioimiseksi olisi aluksi tarpeen ottaa myös tulevan veden näytteitä, joita jatkossa käytettäisiin puhdistustehon laskennassa. Näytteet esitetään otettavaksi 1. toimintavuonna kaksi kertaa (puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän veden näytteet), 2. vuonna yksi näyte (lähtevä) ja 3. vuosi yksi näyte (lähtevä). Tämän jälkeen lähtevän veden näytteet esitetään otettavaksi joka toinen vuosi. Näytteistä määritetään biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaisfosfori (P tot ), kokonaistyppi (N tot ) sekä kiintoaine ja ph. Puhdistamolle tulevan kuormituksen arvona käytettäisiin kahden 1. vuonna otetun näytteen keskiarvoa. Tarvittaessa, esim. poikkeuksellisessa häiriötilanteessa näytteenottoa tulee myös täydentää. Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää vähintään vastaavat jätteitä, jätehuoltoa, jätteiden hyödyntämistä sekä polttoaineiden varastointia koskevat määräykset kuin mitä nykyiselle toiminnalle on määrätty. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan myös muovijätteet toimitetaan hyötykäyttöön. Esitetty rehujätteiden käsittely on asianmukaista. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hakemuksen mukaan tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, yhteensä litraa. Säiliöt on ilmeisesti suojattu voimassa olevan luvan velvoittamalla tavalla. Lisäksi polttonesteiden tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä tulee olla saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu ja raportointi Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on velvoitettu toimittamaan luvan valvontaviranomaiselle yhteenveto kirjanpidosta vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vastaava lupamääräys esitetään sisällytettäväksi myös uuteen lupaan. Luvassa edellytetyn lisäksi yhteenvedossa tulee esittää panospuhdistamon toiminta (puhdistusteho) ja tarkkailua koskevat tulokset. Lisäksi esitetään, että raportoinnissa hyödynnetään Tyvi-operaattorin (tai 12

13 vastaavan järjestelmän) kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Riskien hallinta Hakemuksessa on kuvattu käytettävät aineet ja kemikaalit, arvioitu toiminnan vaikutuksia ympäristöön sekä laadittu toimintasuunnitelma häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt, tulipalo) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös lietelantalan rikkoutumisen tai polttoainevuotojen seurauksena taikka maitohuonepesuvesien käsittelyssä, joita olisi ollut tarpeen tarkastella toimintasuunnitelmassa. Muistutukset ja mielipiteet 13 Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Hakijan vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa on kiinnitetty huomiota yhtiölle käyttöön tuleviin peltoaloihin. Peltoalojen ristiriitaisuus johtuu virheestä, jonka konsultti on hakemusta täyttäessään tehnyt. Oikeat peltohehtaarimäärät on korjattu hakemukseen lupaviranomaisen kanssa käydyssä neuvottelussa syyskuussa Hakemuksen liitteenä olevista vuokra- ja lannanlevityssopimuksista selviävät lannanlevitykseen käytettävissä olevat alat. Käytössä on peltoa yhteensä 183,1, joista on omaa 36,37, vuokrattua 68,72 ja sopimuspeltoa 78,01 hehtaaria. Kaikista peltoaloista on liitteissä kartat ja digikuvat, joista selviää peltojen sijainti. Hankaluutta peltojen tarkan sijainnin määrittämiseen tuo peltojen etäisyys tilakeskuksesta, koska pellot eivät mahdu samalle karttalehdelle, jos mittakaava on 1: tai 1: Lietelannan varastointia varten rakennetaan kaksi m 3 betonista säiliöitä tai näiden sijaan noin m 3 kuminen lieteallas. Tältä osin hakemukseen oli tullut virhe. Polttoainesäiliötä tilalla on tällä hetkellä yksi litran säiliö, joka varustettu asianmukaisin varustein ja on varustettu suoja-altaalla. Polttonesteiden tankkaus paikka on päällystetty asfaltilla syksyllä 2009, joten asia lienee kunnossa siltä osin. Kiinteistöltä löytyy imeytysaineeksi soveltuvaa purua ja turvetta jo luonnostaan, kun sitä käytetään karjatilalla kuivikkeena. Nykyisen maasuodattimen toiminnasta otettavien näytteiden saanti on haasteellista, ainakin puhdistetun veden osalta, koska kokoomakaivoon tulevan veden määrä on lähestulkoon olematonta. Maasuodattamo sijaitsee maalajiltaan hietamoreenipitoisella maalla, johon imeytyy 95 % maasuodattamon vedestä. Ainostaan keväällä virtaus on runsasta, kun suodattamoa ympäröivä maa-aines on kauttaaltaan kosteaa. Tulevan veden mittaus on sen sijaan mahdollista. Otamme nykyisestä suodattamosta näytteen siltä osin kuin se on mahdollista. Tutkimustu-

14 loksen paikkaansa pitävyys hieman arveluttaa, koska se ei edusta keskivertonäytettä, kun suodattamosta tuleva vesi on niin vähäistä. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset 14 Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. MERKINTÄ Päätöstä tehdessä on ollut käytössä nykyisestä maapuhdistamosta marraskuussa 2010 otettujen vesinäytteiden laboratoriotulokset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maitosuoni Oy:lle/ perustettavan yhtiön lukuun hakijoille Ari Hänninen, Jaana Vepsäläinen, Marko Suoninen ja Jonna Turunen ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kiteen kaupungin Loukunvaaran kylässä tilalla Rasila 1:7 olevalle ja rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuojat, lietteen käsittely ja varastointi sekä niihin liittyvät muut toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuojat 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 208 Hiehoja 44 Nuorkarja < 6 kk 50 Yhteensä 302 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 6 ja 9 mukaisesti.

15 3. Uuden eläinsuojan, laakasiilon sekä lietesäiliöiden tai lietealtaan valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Eläinsuojien toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja mahdollisen lietealtaan, laakasiilojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Karjasuojien katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varastotilojen ulkopuolelle. 5. Toiminnassa syntyvät maitohuoneiden jätevedet ja eläinsuojien muut pesuvedet voidaan johtaa hakemuksen mukaisesti puhdistamoille tai lietesäiliöön. Eläinsuojien wc-vedet tulee johtaa puhdistamoille. Olemassa olevan eläinsuojan jätevedet tulee johtaa panospuhdistamolle kahden vuoden kuluessa puhdistamon valmistumisesta, kuitenkin viimeistään Panospuhdistamon puhdistustehokkuuden tulee olla jokaisella näytteenottokerralla vähintään seuraava: - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) 80 %, - kokonaisfosfori (P tot ) 70 % ja - kokonaistyppi (N tot ) 30 %. 6. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk varastointitarpeen mukaisesti. Lisäksi tulee huomioida lietesäiliöihin kertyvien sadevesien sekä niihin johdettavien maitohuonevesien, muiden eläinsuojan jätevesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. 7. Uusien lietesäiliöiden ympärille tulee sijoittaa salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Jos lietesäiliöiden sijaan rakennetaan lieteallas, se tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennus- ja asennusohjeiden mukaisesti ennakkohyväksytyistä materiaaleista. Altaan pohjamaan ja penkereiden vakavuus on varmistettava maaperän sortumisen estämiseksi. Lietealtaan rakentajilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi lietealtaan alle on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Myös kaasunkeräilystä on tarvittavassa määrin huolehdittava. Altaan tyhjennys ja täyttö tulee järjestää siten, ettei rakenteiden tiiviys vaarannu. Lietevarastojen ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa.

16 8. Lietevarastojen tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Varastot on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Lietealtaan käytössä (täyttö, tyhjennys, sekoitus) tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ympäristöpäästöjen estämiseksi. 9. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 178,7 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 10. Lantavarastoista, niitä sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 11. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen, mikäli luvan saaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Valvontaviranomainen voi velvoittaa luvan saajan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Jätehuolto ja polttoaineet Eläinsuojien toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Mikäli toimintaan liittyen tilalla välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajät-

17 teet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 15. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaineiden varastointi- ja täyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojien, laakasiilojen, umpikaivojen, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Jos varastojen kunnossa ilmenee puutteita, viallisen varaston käyttö on lopetettava ja se on korjattava tai uusittava. Lietesäiliöiden/-altaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 17. Puhdistamoiden toimintaa tulee tarkkailla seuraavasti. Puhdistamojen käyttötarkkailu ja huollot tulee tehdä säännöllisesti laadittujen käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti ja tarkkailusta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Tarkkailuun tulee sisällyttää käsitellyn jäteveden määrä (panospuhdistamo). Panospuhdistamon puhdistustehokkuuden seuraamiseksi jätevedestä tulee ottaa näytteitä seuraavasti: Puhdistamon toiminnan vakiinnuttua näytteet otetaan 1. toimintavuonna kaksi kertaa (puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden näytteet), 2. vuonna yksi näyte (lähtevä) ja 3. vuonna yksi näyte (lähtevä). Tämän jälkeen lähtevän jäteveden näytteet otetaan joka toinen vuosi. Tarvittaessa, esim. poikkeuksellisessa häiriötilanteessa tai jos vaadittuja puhdistustehoja ei saavuteta, näytteenottoa tulee lisätä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Näytteenotto tulee hoitaa huolellisesti siten, että jätevedestä saadaan edustavat näytteet. Analyysilaboratoriolla tulee olla riittävä pätevyys. Näytteistä määritetään biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaisfosfori (P tot ), kokonaistyppi (N tot ) sekä kiintoaine ja ph. Tarkkailun tulokset (ainakin määritetyt pitoisuudet ja ph-arvot, puhdistamon laskennalliset puhdistustehot, käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolta lähtevä kuormitus) tulee raportoida määräyksen 18 mukaisesti.

18 Puhdistamon puhdistustehokkuus määritetään pääsääntöisesti käyttäen kahtena ensimmäisenä vuonna otetun näytteen ainepitoisuuksien keskiarvoa. Puhdistamolta lähtevä kuormitus määritetään käyttäen lähtevän jäteveden ainepitoisuuksia ja puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrää. Näytteenoton ja raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa. Panospuhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sako- ja neutralointikaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet on tehtävä ennen peltoon levittämistä terveydelle vaarattomaksi tai vaihtoehtoisesti kuljetettava ne käsiteltäväksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. 18. Luvanhaltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kiteen kaupungin ympäristölautakunnalle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista uusista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksien 16 ja 17 mukaisesta tarkkailusta tuloksineen (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. Sama koskee myös jätevesijärjestelmän häiriöitä. 20. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille.

19 19 Toiminnan muutokset 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Kun osakeyhtiö on virallisesti perustettu, siitä tulee toimittaa kirjallisesti tieto valvontaviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala.

20 20 Lupamääräysten perustelut Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Määräykset 2 3 (Eläinsuojat) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 4 11 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Uuden eläinsuojan toteutuksen yhteydessä jätevesien käsittelyä varten rakennetaan panospuhdistamo, jonka kapasiteetti hakemuksen mukaan riittää sekä nykyiselle että tulevalle jätevesimäärälle. Puhdistustehokkuudelle annetut raja-arvot vastaavat lausunnonantajien esityksiä ja Kiteen ympäristönsuojelumääräyksiä. Puhdistamon toimintavarmuuden varmistamiseksi on sekä puhdistamoa koskevassa esisuunnitelmassa että ELY-keskuksen lausunnossa suositeltu, että runsaasti maitoa sisältäviä vesiä johdettaisiin suunniteltua enemmän lietevarastoihin. Jos säiliöihin johdetaan ennakoitua enemmän esimerkiksi maitopitoisia vesiä, tämä tulee ottaa huomioon varastojen tilavuuksissa. Olemassa olevan maasuodattimen puhdistustehon luotettava selvittäminen ei ole mahdollista hakijan vastineessaan esittämistä syistä johtuen. Jätevesien luotettavan puhdistamisen varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista, ettei nykyisen eläinsuojan jätevesiä johdeta maasuodattimelle annetun siirtymäajan jälkeen. Panospuhdistamon toimintaa edistää, jos sinne johdetaan myös talouskeskuksen jätevedet. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa