ESKO KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Transkriptio

1 Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta ESKO KOIVISTON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 72/64.641/2014 PJSYMPLK 77 HAKIJA Nimi: Esko Koivisto LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupamääräysten tarkistusta haetaan broilerkasvattamolle, joka sijaitsee Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55. Säkylän ympäristölautakunnan Esko Koivistolle myöntämän ympäristöluvan kohta Luvan voimassaolo: Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on kuitenkin tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 7 kohta 11a) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristöluvan eläinsuojan osalta, joka on tarkoitettu vähintään ja alle broilerille ja jonka eläinyksikkökerroin on vähintään 210 ja alle ASIAN VIREILLETULO Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Esko Koivistolla on Säkylän ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa broilerin eläinsuojalle. Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Laitoksen lähellä kulkee historiallisesti arvokas Pyhän Henrikintie. Maakuntakaavassa ei ole kiinteistöä tai sen lähialueita koskevia asiaan vaikuttavia merkintöjä. Yleiskaavassa alue on MT eli maa- ja metsätalousaluetta. Alue ei ole asemakaava-aluetta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä. Toimintaa harjoitetaan yhdessä kasvattamossa, joka sijaitsee toiminnanharjoittajien asuinrakennuksen kanssa samassa pihapiirissä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 190 metrin päässä. Huovinrinteen koululle on matkaa noin 500 m ja pohjavesialueen rajaan n. 250 m. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita. Tilakeskuksen ympäristö on aukeaa

2 peltomaisemaa. Tila sijaitsee Pyhäjärven valuma-alueella. Hevonniitunojaan on tuotantorakennuksista vajaan 100 metrin matka. Hevonniitunoja puolestaan laskee Pyhäjärveen noin kahden kilometrin päässä tuotantorakennuksista. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta on säilynyt pääpiirteittäin entisellään. Lintuja kasvatetaan yhdessä hallissa, joka sijaitsee toiminnanharjoittajan pihapiirissä. Eläinmäärä on lintua ja kasvatuseriä 6-7 vuodessa. Välillä kasvatetaan grillibroilereita, joiden kierto on nopeampaa, sillä lintuja ei kasvateta niin suuriksi kuin ns. normaalibroilereita. Grillibroilereiden kierto on noin 7-8 vuodessa ja niitä voidaan ottaa kappalemäärältään hieman enemmän kuin tavallisia broilereita. Kanala tyhjennetään ja pestään aina kun linnut vaihdetaan. Kasvattamon yhteydessä ei ole lantavarastoa. Toiminnanharjoittaja on osakkaana Broilan Oy:n yhteislantalassa, jolle Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan. Lantala sijaitse Säkylän kunnan Isosäkylän kylän kiinteistöllä Lantamäki. Se on kooltaan 1000 m³ kokoinen asfalttipohjainen ja betoniseinäinen kattamaton lantala. Suurin osa lannasta toimitetaan suoraan kasvattamosta Biolan Oy:lle. Lantavarastoa käytetään vain peltoviljelyyn menevän lannan varastopaikkana. Lantaa käytetään pääasiassa omilla viljelyksillä. Ainoastaan pieni määrä luovutetaan muille viljelijöille peltoviljelykäyttöön. Levitykseen käytettävää peltoalaa on n. 37 ha, joista omaa on n. 16 ja vuokrapeltoa noin 21 ha. Eläinsuojan pesu- ja saniteettivedet kerätään umpisäiliöön. Vuoden pesuvesimäärä mahtuu kerrallaan säiliöön. Jätevesien määrä vuodessa on n 20 m³ Jäteyrittäjä tyhjentää säiliön kerran vuodessa. ja kuljettaa jätevedet jätevedenpuhdistamolle. Lintuja kuolee arviolta 2 t (400 kpl) vuodessa. Ne hävitetään polttamalla omassa polttouunissa. Kuolleet linnut säilytetään uunissa ennen polttoa. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Sekajätteiden osalta tila on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kasvattamossa on öljylämmitys. Polttoainesäiliöt ovat kooltaan 5000 l, 2500 l ja 2000 l. Suurin säiliö sijaitsee maan alla. Kaikki säiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja maanalainen säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Liikennettä toiminnasta syntyy seuraavasti: rehuauto käy kolme kertaa kasvatuserän aikana ja eläinkuljetuksia on 4 (kerran tuodaan untuvikkoja ja kolme kertaa haetaan teuraseläimiä) erässä. Turvetta tuodaan kerran kasvatuserän aikana. Lisäksi on öljykuljetuksia ja lannan ajoa tyhjennysten yhteydessä sekä keväisin peltolevitykseen liittyen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat ravinnepäästöt vesistöön sekä päästöt ilmaan ja maaperään. Broilertilan toiminnasta aiheutuva keskeinen päästö on lannanlevityksen seurauksena pintavesiin aiheutuva ravinteiden hajakuormitus. Toisaalta

3 lannankäyttö vähentää teollisten ravinteiden käyttötarvetta ja voi parantaa peltomaan laatua. Ravinnepäästöjä ja lannan varastoinnista aiheutuvia mikrobiologisia riskejä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin rajoitetaan kuljettamalla lanta suoraan kasvattamosta vastaanottajalle tai peltolevitykseen. Lisäksi käytössä on tarvittaessa riittävän suuri ja tiivis lantavarasto. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan myös tiiviiseen säiliöön. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä syntyviin riskeihin varaudutaan hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyen lannoitteiden ja lannan käyttömääriä pellolla rajoitetaan. Käyttömäärät perustuvat ensisijaisesti hehtaari- ja lohkokohtaiseen fosforitaseeseen. Lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuu hajuhaittoja sekä haitallisten ammoniakkikaasujen päästöjä ilmaan. Karjankasvatus aiheuttaa myös metaanipäästöjä. Toiminnasta syntyy hajuhaittoja eläinsuojasta, lantalasta (yhteislantala Broilan Oy) sekä lannan levityksen yhteydessä. Eläinsuojan hajuhaitat rajoittuvat oman kiinteistön lähialueelle. Lannan levityksessä syntyviä hajuhaittoja pyritään vähentämään muokkaamalla pelto mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Eläinraatojen ja muiden jätteiden asianmukainen käsittely vähentää toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tilalle kohdistuva liikenne aiheuttaa vähäistä melua ja polttoainesäiliöt muodostavat potentiaalisen maaperän pilaantumisriskin vahinkotapauksissa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan ympäristöriskit arvioidaan vähäisiksi. Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tilalla noudatetaan normaalia maataloustuotannon toiminnan tarkkailua ja seurantaa mm. tuotantomääristä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyy mm. peltojen viljavuustutkimus viiden vuoden välein ja lannan ravinnepitoisuuksien määritystä. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEKSI Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt muutoksia ympäristöluvan lupamääräyksiin. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Koska kysymyksessä on ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen eikä toiminnassa ole odotettavissa ympäristöön kohdistuvia muutoksia hakemuksesta ei ole kuulutettu ympäristönsuojelulain 55 :n 2. mom.

4 nojalla. Lausunnot Lausuntoja ei ole pyydetty. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tilalla on suoritettu ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajat Tuula ja Esko Koivisto sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristöpäällikkö: Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää tarkistaa Esko Koiviston broilerkasvattamon ympäristöluvan lupamääräykset seuraavassa esitetyllä tavalla. Toimintaa on harjoitettava ympäristöluvan tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojassa syntyvä lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida lanta joko levityshetkeen tai jatkokäsittelyyn toimittamiseen asti. Kuivikepohja katsotaan tässä tapauksessa varastointitilaksi. 2. Lantavaraston kunto on mahdollisuuksien mukaan yhdessä muiden osakkaiden kanssa tarkistettava vuosittain ja sen kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastossa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi. Pohjarakenteet 3. Eläinsuojarakennuksen pohjarakenteiden ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen 4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

5 6. Lanta on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään n. 57 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. 7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana. 8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Jätteet ja yleinen siisteys 9. Tilalla kuolleet linnut ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Kuolleet linnut voidaan myös polttaa tarkoitukseen varatussa polttolaitoksessa. 10. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi. 11. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket ja jäteöljyt on toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen. 12. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperi- ja pahvijäte on toimitettava hyödynnettäväksi ja tilan on oltava sekajätteen osalta liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen joko kiinteistökohtaisesti tai yhteistyössä toisen kiinteistön kanssa. 13. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä tiedot toiminnassaan syntyneiden jätteiden määristä, lajista ja niiden toimituspaikoista ja päivämääristä. 14. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle: tiedot eläinmääristä tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista

6 ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö 16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon. Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely 17. Polttoaineita, kemikaaleja, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Onnettomuustilanteet 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen 19. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. 20. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräyksiä on tarkennettu ja ne on kirjoitettu uudelleen paremmin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja valvonnan tarpeita. Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai muuta yleiseltä kannalta tärkeän

7 käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi. Lupamääräykset 1 8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan tai jätevesien varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan ja jätevesien varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Peltoalavaatimus (lupamääräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti sekä valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentää tarvittavan oman peltoalan määrää. Lupamääräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen

8 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä pellon keskimääräisestä kaltevuudesta riippuen ja valtioneuvoston asetuksen ohjeen mukaan talousvesikaivojen ympärillä suositellaan käyttämään vähintään metriä suoja-aluetta maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen. Lupamääräyksen 9 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan asetuksen (Ey) N:o 1774/2002 mukaisia eläimistä saatavia sivutuotteita, kuten mm. eläinten ruhoja ja eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Yleisesti sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus järjestetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Lupamääräyksen antamisessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä. Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia. Lupamääräysten 11 ja 12 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä valmistelemaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin mm. energiana. Lupamääräys 13 on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä toiminnassaan syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikasta ja päivämäärästä (Jätelaki 12 ). Lupamääräys 14 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Hyvä kotieläintalouden ympäristönsuojelutaso on kuvattu ohjeessa Ympäristöministeriön julkaisussa "Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje" I/2010.

9 Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräys 17 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa. Lupamääräyksillä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa tai toiminnasta ja sen muutoksista tulee ilmoittaa valvontaan liittyvässä asiassa. Toiminnan olennainen lisääminen ja muuttaminen edellyttävät uutta ympäristölupaa. Lupamääräys 20 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maaja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO-C) annettuja ohjeita. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa on harjoitettava tämän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun se saavuttaa lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 8-12, 16-19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 28 31, Terveydensuojelulaki (763/94) 22, 24 Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien

10 nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Lupamääräysten tarkistamisesta peritään käsittelymaksu, joka on 583. Eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1166 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan hyväksymään taksaan. Taksan kohdan 5.2. mukaan lupapäätöksen tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan hakemuksesta määrätä prosenttia lupamaksua pienemmäksi. Toiminnanharjoittaja on hakenut käsittelymaksun alentamista. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 54 :n 1 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusasiakirjat on toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä. Päätös: Esityksen mukaan. ======