Kokkolan Kaupunki TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 1 (12) Kokkolan Kaupunki TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

2 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Yrityksen ja henkilöstön kuvaus 3. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet ja tarpeet 4. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 5. Työpaikkaselvitykset 6. Terveystarkastukset 7. Tietojen antaminen ja ohjaus 8. Ensiapuvalmius 9. Työyhteisötoiminta 10. Työkyvyn hallinta 11. Päihdetyö yrityksessä 12. Sairaanhoito 13.Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi 14.Työterveyshuollon toiminnan seuranta 15. Toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen

3 3 (12) 1 Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot Työnantaja Yrityksen nimi Kokkolan kaupunki Ly tunnus Työnantaja koodi K Osoite PL 46, Kokkola Puhelin (06) Faksi (06) Sähköposti etunimi.sukunimi@kokkola.fi Toimiala 751, Julkinen hallinto Tilikausi kalenterivuosi Henkilökunnan lukumäärä? Yhteyshenkilö Elina Riippa, henkilöstöpäällikkö Puhelin Sähköposti elina.riippa@kokkola.fi Johtaja Boris Nygård, henkilöstöjohtaja Puhelin Sähköposti boris.nygard@kokkola.fi Työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä Puhelin Sähköposti jaana.koski-vahala@kokkola.fi Työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu yhteistyöryhmä Riitta Sarantila (muut),sinikka Tuomaala 60%( Sote) Anders Holmberg( Opettajat) Kari Pihlajamäki (toimihenkilöt), Marjaana Turunen ( sote),esa Rapi (muut), Varavaltuutetut Karl Soininen, Ilpo Eloranta, Markus Vuolteenaho, Antti Karhumaa, Leena Heinua-Nieminen, Matti Valavaara, Anne Markkanen, Marit Lindholm Työsuojelun toimintaohjelma ja päihdeohjelma on päivitetty Tapaturmavakuutusyhtiö Yhteystiedot IF-vahinkovakuutusyhtiö Vattuniemenkuja 8 A, IF Eläkevakuutusyhtiö Kuntien Eläkevakuutus Yhteystiedot

4 4 (12) Työterveyshuollon yhteystiedot Työterveysasema Mariankatu Kokkola Puh. (06) Faksi: (06) Sähköposti: Työterveysaseman aukiolo arkisin ma pe 8 16, ajanvaraus p Työterveyshuoltohenkilöstö Työterveysjohtaja Jouni Luomaranta Palvelupäällikkö Eija Lapinoja Työterveyslääkärit Nina Britschgi (keskushallinto, tekninen palvelukeskus, Kokkolan Energia ja Kokkolan Vesi) Kirsti Sippola (terveystoimi) Tuija Kinnunen (sivistystoimi, sosiaalitoimi, aluepelastuslaitos/kokkolan toimipisteet) Työterveyshoitajat Pirjo-Riitta Varila (keskushallinto, tekninen palvelukeskus, Kokkolan Energia ja Kokkolan Vesi) puh: Johanna Kronqvist (terveystoimi) puh: Seija Pirinen (sivistystoimi) puh: Kaija Kuusela (ruotsinkielinen sivistystoimi ja varhaiskasvatus, Kokkolan Satama) puh: Tiina Mäntylä (sosiaalitoimi ja aluepelastuslaitos/kokkolan toimipisteet) puh: Työfysioterapeutti Sari Malviniemi Työterveyspsykologi Belinda Biskop

5 5 (12) Työterveyshuolto toimii moniammatillisena tiiminä. Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) ohjaavat asiakkaat tarvittaessa asiantuntijoille (työfysioterapeutti, työpsykologi, ravitsemussuunnittelija, puheterapeutti yms.) Potilasasiamies Helinä Jokitalo Terveystie (puhelinajat ma klo 9 12, to klo 12 15) helina.jokitalo@centria.fi 2 Kokkolan kaupungin henkilöstön ja henkilöstötyön kuvaus Henkilöstön kuvaus Kaupungilla oli voimassa olevia palvelussuhteita 3 820, määräaikaisissa palvelussuhteissa n ja osa-aikaisissa n. 750 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 78 % on naisia, keski-ikä 47,5 v ja suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vuosina eläkkeelle siirtyy n. 130 henkilöä vuosittain. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta, kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta. Sairauspäiviä oli kalenteripäivää vuonaa 2010, joka on n 17 kalenteripäivää/henkilö. Kokkolan kaupungin organisaatioon kuuluvat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos sekä Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, joiden henkilöstö on Kokkolan kaupungin palveluksessa. Nämä yksiköt toimivat usean kunnan alueella, joten niiden henkilöstölle ostetaan työterveyspalvelut lähimpänä sijaitsevasta työterveyshuoltoyksiköstä. 2.1 Toimintaan liittyvät muutokset ja haasteet: - Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen - Osaavan henkilöstön saamisen turvaaminen - Sairauspoissaolojen vähentäminen 1 päivä/työntekijä/vuosi 2.2 Muutoksien vaikutukset henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointiin ja terveyteen Henkilöstölle vuoden 2010 syksyllä tehty Työhyvinvointisyke-kysely osoitti, että kaupungin tulokset olivat vertailuaineistoa paremmat tai samalla tasolla. Vuoden 2009 kuntaliitoksen vuoksi erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen ja työtehtävien muutokset vaativat edelleen työyhteisöiltä aktiivista halua sopeutua muutoksiin.

6 6 (12) Kokkolan kaupunkiin yhdistyneissä organisaatioissa on liitos koettu myös myönteiseksi muutokseksi, koska suuremmassa organisaatiossa on mahdollisuus saada ammatillista tukea. Kaupungin toimintaohjeet ovat myös helpottaneet toimintatapojen yhtenäistämistä. 3 Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeita Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely työyhteisöjen työhyvinvointipajoissa Esimiestaitojen kehittäminen mm JET-valmennuksen ja esimiesfoorumi -koulutusten avulla Kehityskeskustelujen tukeminen kouluttamalla sekä esimiehiä että henkilöstöä. Työyhteisötaitojen kehittäminen eri keinoin työyhteisöteemavuoden 2010 aikana. Kaupungin varhaisen tuen ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisen toimintamallit sekä päihdeohjelma on päivitetty ja niiden aktiivista käyttöä tuetaan mm tiedottamalla ja kouluttamalla sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen aktiivinen seuranta mm siten, että esimiehet saavat vuosikolmanneksittain raportin henkilöstönsä sairauspäivistä. Matalan kynnyksen liikuntakursseja on järjestetty kuntotesteissä alhaisen kuntoluokan saaneille, kurssiin on voinut käyttää työaikaa. Suunnitteilla on hanke siivouspuolen/ruokapalvelun työntekijöille työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja näin myös sairauspoissaolojen vähentämiseksi. 3 Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet ja tarpeet Työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyön tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikan altisteet ja kuormitustekijät x fysikaaliset x kemialliset x biologiset x yötyö x fyysiset /ergonomiset x psyykkiset x sosiaaliset x tapaturmavaara 4 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta Työolosuhteet Työterveyshuollon tavoitteena on suunnitelmakauden aikana saada kaikkien toimialojen perusselvitykset toteutettua. Tavoitteena on, että toimenpide-ehdotukset johtaisivat työolosuhteiden parannuksiin.

7 7 (12) Suunnattuja selvityksiä toteutetaan perusselvityksien pohjalta/ tarvittaessa. Suunnattu selvitys voi olla ergonominen selvitys tai psyykkisen kuormituksen selvitys käyttäen TIKKAmenetelmää, työlähtöistä tai integroitua työpaikkaselvitystä Työpaikkaselvityksissä toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhteistyössä työnantajan ja työsuojelun kanssa. Työpaikkaselvityksistä tehdään kirjallinen raportti, jossa arvioidaan työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. Työterveyshuolto kehittää jatkossa työpaikkaselvitysten toimenpide-ehdotusten seuranta menetelmää yhdessä työnantajan kanssa. Työyhteisö Suunnattuja työyhteisöön kohdistuvia selvityksiä toteutetaan tilanteissa, joissa havaitaan tarve ja ne ovat perusteltuja. Selvitys antaa luotettavaa kuvaa työyhteisön tilasta ja ohjaa toiminnan jatkosuunnittelua. Työterveyshuolto antaa kriisitukea työyhteisölle sekä työyhteisöön kohdistuvaa ohjausta ja neuvontaa tarvittaessa.. Yksilö Terveystarkastuksissa seurataan työntekijän työssä selviytymistä ja työn kuormittavuutta. Tavoitteena on työntekijän terveysriskien vähentäminen. Työterveyshuolto kehittää terveystarkastusten sisältöä ja jatkossa tavoitteena on laatia jokaisesta terveystarkastuksesta kirjallinen työterveyssuunnitelma. Työpistekohtaisista terveystarkastuksista laaditaan yhteenvetoja organisaation käyttöön. 5 Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon henkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla. Työterveyshuolto tutustuu työpaikan olosuhteisiin ja työhön työpaikkaselvitysten ja työpaikkakäyntien avulla. Näillä selvitetään työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista työstä aiheutuville biologisille, kemiallisille tai fysikaalisille haitoille ja vaaroille. Ne ovat perusta tavoitteelliselle työterveyshuollon toiminnalle. Perusselvitykset Riskiarvioinnit toimivat pohjana työpaikkaselvityksille. Tarpeen mukaan tehdään työhygieenisiä mittauksia (esim. melun, valaistuksen ja vedon mittaukset). Työterveyshuollon tekemä terveydellisen vaaran ja terveystarkastustarpeen arviointi perustuu riskinarviointiin, tehtyyn työpaikkaselvitykseen sekä työhygieenisiin mittauksiin. Suunnatut työpaikkaselvitykset Suunnattuja selvityksiä tehdään, mikäli työpaikkaselvityksessä ilmenee tarvetta terveydellisten olosuhteiden tarkempaan arviointiin. Suunnattuja selvityksiä voidaan tehdä myös terveystarkastuksissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Työterveyshuollon asiantuntijoita käytetään tarpeen mukaan selvitysten toteuttamisessa.

8 8 (12) Työfysioterapeutti osallistuu perustyöpaikkaselvityksiin ja tekee suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä, joissa arvioidaan työn fyysistä kuormittavuutta ja työolosuhteita. Työterveyspsykologi tekee suunnattuja työpaikkaselvityksiä psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työpaikkaselvitysten toimenpide-ehdotukset raportoidaan henkilöstöyksikköön. Liitteet: toimialakohtaiset suunnitelmat 6 Terveystarkastukset Terveystarkastus tehdään työntekijälle, kun hän aloittaa työn sekä määrävälein työolosuhteiden perusteella. Tarkastuksen sisältö määräytyy työntekijän terveyden, työn altisteiden sekä työn vaatimusten mukaisesti. Terveystarkastuksesta laaditaan työterveyssuunnitelma. Työntekijä voi halutessaan pyytää terveystarkastusta tai työn kuormittavuuden arviointia. Työhönsijoitustarkastus Kaikille uusille työntekijöille työ- ja virkasuhteissa sekä tarvittaessa yli 6kk määräaikaisissa suhteissa oleville. Tarkastuksen sisältö: terveydenhoitajan suorittama haastattelu esitietolomake, dehko-kysely, audit-kysely verenpai neen mittaus, paino, pituus, BMI ja vyötärönympärys näön ja kuulon tutkiminen, keuh kojen toiminta ko keet laboratoriotutkimukset: PVK, fs-gluk, fs-kol ja S-GT, huumeseula 6A tarvittavat rokotukset lääkärintarkastus (määräaikaisissa työsuhteissa vain tarvittaessa) ja siihen liittyvät muut laboratorio- ja röntgentutkimuk set työhönsopivuus-lausunto Tarvittaessa ohjataan työterveyshuollon asiantuntijoille työkyvyn arviointiin. Lakisääteiset tarkastukset Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastus toteutetaan 1-3 v. välein. (valtioneuvoston asetus 1484/ :n mukaisesti) Fysikaaliset tekijät Kemialliset tekijät Biologiset tekijät Yötyö

9 9 (12) Väkivallan uhka Näyttöpäätetyö - Lisääntymisterveys huomioidaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Muut terveystarkastukset Sisältö, kuten työhönsijoitustarkastuksessa (ei huumeseula) Suositellaan toteutettavaksi 1-5 vuoden välein työterveyshuoltolain mukaisesti. Tarkastuksen sisältö määräytyy työolosuhteiden perusteella. Tarkastuksella pyritään arvioimaan työntekijän työkykyä ja terveyttä sekä ohjaamaan työntekijä tarvittaessa kuntoutukseen tai työkyvyn arviointiin työfysioterapeutin tai työpsykologin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Työfysioterapeutin yksilövastaanotolla työfysioterapeutti tutkii ja arvioi fyysistä toimintakykyä työn näkökulmasta suorittaen tarvittaessa tuki- ja liikuntaelimistön terveyskuntotestejä (Tule-testit, kävelytesti, polkupyörä-ergometritesti). Yksilöohjauksessa annetaan neuvoja ja ohjeita tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työfysioterapeutin vastaanotolle asiakkaat ohjautuvat työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähettäminä. Työterveyspsykologin yksilövastaanotolla työterveyspsykologi tekee terveystarkastuksia (mm. työkykyarvio ja muistitestaukset) sekä kartoittaa työntekijän psyykkistä jaksamista. Työterveyspsykologi tarjoaa tukikäyntejä työntekijälle työkyvyn tukemiseksi ja tekee tarpeen mukaan lähetteen erikoissairaanhoitoon. Työterveyspsykologille tullaan ammattihenkilön ohjaamana. Terveystarkastukset Kokkolan kaupungilla toteutetaan toimialakohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnatut terveystarkastukset: Jos on perusteltua syytä epäillä työssä esiintyvän terveyden vaaraa, toteutetaan terveystarkastuksia suunnatusti mm, työyhteisökriisit, sisäilmaongelmat. 7 Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa ja työntekijöitä ehkäisemään työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja ja suojautumaan niiltä. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat antavat neuvontaa ja ohjausta työmenetelmien, työympäristön ja työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi. Neuvontaan kuuluu myös terveyskasvatus ja ohjaus terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä tietoja ja neuvontaa työhön, työympäristöön ja elintapoihin liittyvistä terveyttä edistävistä tekijöistä. Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan ja sisäilmatyöryhmän kokouksiin.

10 10 (12) 8 Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden ylläpito ja työtapaturmien torjunta sekä ensiapuvälineiden tarve suunnitellaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa. Työpaikalla tulee olla vähintään 5 %:lla ensiapu I tasoinen koulutus. Huomioidaan vuorotyö ja yksin työskentely. Ensiapuvalmiuden ja riittävän ea-koulutuksen kartoittamisesta huolehtivat esimiehet. 9 Työyhteisötoiminta Esimies vastaa työyksikön toiminnasta, tuloksista ja toiminnan kehittämisestä. Työterveyshuolto tukee esimiestä ja työyhteisöä työhyvinvoinnin edistämisessä ja antaa asiantuntija-apua erilaisissa muutos- ja ongelmatilanteissa. Epäasialliseen kohteluun puuttumisen toimintamalli on käytössä. Työyhteisön kriisikonsultaatiot Työterveyshuolto on mukana pyydettäessä ulkopuolisena asiantuntijana. Debriefing eli jälkipuinti Työterveyshuolto vastaa pyydettäessä jälkipuinnin järjestämisestä. Jos apua tarvitaan virka-ajan ulkopuolella, otetaan yhteys päivystykseen. Ryhmämuotoinen toiminta Ryhmätoimintana työfysioterapeutit toteuttavat tuki- ja liikuntaelinoireisille työntekijöille työkyvyn ylläpitämiseen ja sen edistämiseen kohdistuvaa toimintaa pienryhmien muodossa. Työyhteisötasolla toteutetaan ohjausta ja neuvontaa sekä järjestetään luentoja terveyteen, työkykyyn, fyysiseen toimintakykyyn ja liikuntaan liittyen tavoitteena työhyvinvoinnin tukeminen ja sen edistäminen. Ryhmämuotoinen toiminta toteutetaan tarvittaessa moniammatillisena. Esimerkkejä ryhmätoiminnasta ovat tupakasta vierotuskurssit, painonhallintaryhmät (omavastuu 50 %) ja muut työhyvinvointiryhmät. (Nämä eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin.) Kuntoutusryhmät Meneillään olevat kuntoutusryhmät: Opettajien ryhmä-tyk, aloitus syksyllä 2010 Modulo-kuntoutukseen (Kelan kuntoutuskokeilu) osallistuu Kokkolan kaupungin työntekijöitä. Kuntoutus jatkuu edelleen ja mukaan otetaan uusia kuntoutujia. Kuntoremonttikurssit, valinnat kuntoremonttikursseille tehdään työterveyshuollossa. 10 Työkyvyn hallinta

11 11 (12) Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Kokkolan kaupungilla on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toimintamalli ohjeistaa esimiehiä toistuvien sairauslomien tarkasteluun, työhönpaluu-keskusteluun, kun työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta sekä antaa yhteydenpito-ohjeet sairausloman aikana. Toimintamalli luo työntekijöiden työterveyden ja toimintakyvyn järjestelmällisen seurannan puitteet. Työterveyshuolto voi olla tässä tarvittaessa tukena. Em. keskusteluiden tavoitteena on kartoittaa ensisijaisesti työhön, työyhteisöön ja työoloihin liittyviä kuormitustekijöitä ja kehittämistarpeita sekä suunnitella tarvittavia toimenpiteitä työolosuhteiden korjaamiseksi työtekijän terveyttä tukeviksi. Sovituista muutoksista ja korjauksista laaditaan kirjallinen suunnitelma. (vatu malli liite). Työterveyshuolto on mukana suunniteltaessa työhön paluuta sairauslomalta työkokeilun tai osasairauspäivärahan tukemana. Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Työkykyongelmissa aloite voi tulla työnantajalta, työntekijältä tai työterveyshuollolta työterveysneuvottelun kokoon kutsumiseksi. Suunnitelmakauden aikana kehitetään järjestelmällistä sairauspoissaolojen seurantaa. Seurannan tavoitteena on puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa työntekijän mahdolliseen työkykyongelmaan Palkkatoimistosta toimitetaan tth:oon lista työntekijöistä, joilla 60 sairaspäivää ylittyy. Heidät kutsutaan vajaakuntoisten terveystarkastukseen ja selvitetään työkykyongelmaa. Vastuulääkäri voi lähettää työntekijän magneettikuvaukseen, jos sillä voidaan nopeuttaa diagnoosiin pääsyä ja hoitotoimenpiteiden aloitusta, ja siten lyhentää sairaspoissaoloa ja nopeuttaa työkyvyn palautumista. 11 Päihdetyö Vajaakuntoisuudessa voi olla kyse myös päihderiippuvuudesta. Varhaisen tuen malli sisältää myös päihteiden puheeksioton. Näin pyritään tukemaan päihteiden käytön tarkempaa havainnointia ja varhaista puuttumista. Vakinaiseen työsuhteeseen tuleville suoritetaan päihdeohjelman mukainen huumetestaus. Terveystarkastusten yhteydessä seurataan työntekijöiden alkoholinkäyttöä Audit-kyselylomakkeen avulla. (Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli liitteenä.) 12 Sairaanhoito Työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon tavoite on sairauksien hyvä, tehokas ja varhainen hoito, sairauksien mahdollisen työperäisyyden havaitseminen sekä työ- ja toimintakyvyn palautuminen ja ylläpito. Pyrimme ensisijaisesti turvaamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja tarpeen mukaan ohjaamme muuhun hoitopaikkaan. Työterveyshuolto tekee alustavan arvioinnin ammattitautiepäilyissä. Työtapaturmat hoidetaan työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa, päivystyksessä tai yksityisellä sektorilla. Vapaa-ajan tapaturmat ohjataan terveyskeskukseen. Sairaanhoitoon sisältyvät: pienkirurgiset toimenpiteet, rasitus-ekg, Holter-tutkimus, verenpaineen vrk-seuranta, uniapnea-tutkimus sekä hermopinteen tutkiminen

12 12 (12) rannekanavasta. Normaalit ehkäisy- ja vaihdevuosikontrollit sekä Papa-näytteet eivät sisälly työterveyshuoltotoimintaan. Myöskään ajokortti tai muut työnulkopuoliset todistukset terveydentilasta eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Ajokorttilausunnot uusitaan vain ammattikuljettajille. Sairaanhoidosta vastaa sairaanhoitotiimi. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta arkisin klo välillä. Erikoislääkärin konsultaatiot Työterveyslääkärin toimeksiannosta voidaan työntekijä lähettää erikoislääkärin konsultaatioon työntekijän työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Korvauksen piiriin eivät kuulu erikoislääkärin muut sairaanhoitopalvelut eivätkä niihin liittyvät tutkimukset tai hoidot. 13 Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi Yrityksen työterveyshuoltotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittarit Sairauspoissaolot tavoitetaso: Jokaisen kaupungin työntekijän sairauspoissaolot vähenisivät yhdellä päivällä vuodessa. Toteutuneet työkokeilut Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten väheneminen Työterveyshuollon oman toiminnan ja laadunarvioinnin mittarit Asiakaspalautteen kerääminen Toteutuneet terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit Toteutuneet kolmikantapalaverit Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutuminen Työterveyshuollon laatujärjestelmä/ auditoinnit. 14 Työterveyshuollon toiminnan seuranta Työterveyshuollon kaupunkitiimi ja kaupungin henkilöstöyksikkö pitävät yhteispalavereita noin kerran kuukaudessa ajankohtaisista asioista. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Toimintasuunnitelma tarkistetaan perusteellisesti uuden 3 5 vuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvottelussa. 15 Toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen Toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty työnantajan ja työterveyshuollon välisessä neuvottelussa.

13 13 (12) Paikka ja aika Työnantajan edustajan allekirjoitus, Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus