KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄÄSUUNNITELMA Osoite: Närvilänkatu 8, Kokkola Puhelin:

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus 3. Yrityksen ja henkilöstön kuvaus 4. Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet ja tarpeet 5. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 6. Työpaikkaselvitykset 7. Terveystarkastukset 8. Tietojen antaminen ja ohjaus 9. Ensiapuvalmius 10.Työyhteisötoiminta 11. Työkyvyn hallinta 12.Päihdetyö yrityksessä 13.Sairaanhoito 14.Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi 15.Työterveyshuollon toiminnan seuranta 16. Toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen

3 1 Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot Työnantaja Yrityksen nimi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Ly tunnus Työnantaja koodi T745 Osoite Närvilänkatu 8, Kokkola Puhelin Faksi Sähköposti Toimiala toisen asteen ammatillinen koulutus Tilikausi Henkilökunnan lukumäärä n. 600 Yhteyshenkilö Sanna Silvennoinen: ajanvaraus yms asiat Puhelin Sähköposti Johtaja/varahenkilö Liisa Sadeharju Jukka Penttinen Puhelin Sähköposti Työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu YT-ryhmän alainen työsuojelujaos, Kokoonpano: työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut Mikko Heikkilä, kiinteistöpäällikkö Juha Landin, opetushenkilöstö/maakunta Matti Varpaluoma, opetushenkilöstö/kokkola Markku Pohjonen, muu henkilöstö/toimihenkilöt Juha Joki, muu henkilöstö/työntekijät Työsuojelun toimintaohjelma Tapaturmavakuutusyhtiö Yhteystiedot Eläkevakuutusyhtiö Yhteystiedot Pohjantähti Keinusaarentie 2, Hämeenlinna, PL 164, Hämeenlinna KEVA PL 425, Helsinki

4 Työterveyshuollon yhteystiedot Työterveysasema TYÖPLUS Mariankatu Kokkola Puh. (06) Faksi: (06) Sähköposti: Työterveysaseman aukiolo arkisin ma to 8 16, pe 8-14, ajanvaraus p Työterveyshuoltohenkilöstö Liikelaitosjohtaja Lääketieteellinen johtaja Palvelupäällikkö Yrityksen työterveyslääkäri: Yrityksen työterveyshoitaja: Yrityksen työfysioterapeutti: Yrityksen työterveyspsykologi: Yrityksen puheterapeutti Jarmo Nissi Outi Paloneva Eija Pienimäki Juha Lepistö ( vs. Maarit Moisio) Maija Järvelä, Susanne Witting-Vidjeskog/ Raviopisto Anu Wikström Linda Hellsten Pauliina Holmqvist Työterveyshuolto toimii moniammatillisena tiiminä. Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) ohjaavat asiakkaat tarvittaessa asiantuntijoille (työfysioterapeutti, työpsykologi, ravitsemussuunnittelija, puheterapeutti yms.) Työterveysasema Terveysasema TYÖPLUS, Pietarsaari TYÖPLUS, Teerijärvi Koulukatu Hörbyntie Pietarsaari Teerijärvi Puh Potilasasiamies Helinä Jokitalo Terveystie (puhelinajat ma klo 9 12, to klo 12 15) helina.jokitalo@centria.fi

5 2 Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus: - lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut kyllä - laajennetun työterveyshuoltosopimuksen, joka käsittää työterveyslääkärin yleislääkärita soiset sairaanhoito palvelut - laajennetun työterveyshuoltosopimuksen lisäksi erikoislääkärin työkykykonsultaatiot tarvittaessa, hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa kyllä kyllä 3 Yrityksen ja henkilöstön kuvaus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on vuonna 1995 perustettu maakunnallinen koulutuksen ja kehittämisen organisaatio. Koulutusyhtymä järjestää ammatillista koulutusta kuudessa koulutusyksikössä Kokkolassa ja maakunnassa. Eri koulutusohjelmissa ja kehittämishankkeissa opiskelee noin vuosiopiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeista ja edistää työllisyyttä. Koulutuksen ohella yhtymä osallistuu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Yhtymä edistää alueen yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, tuotekehitystä ja laadun hallintaa sekä aluekehitystä projektitoiminnan avulla. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 614 työntekijää, joista 176 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,3 %. Naisten osuus henkilömäärästä oli 61,9 %. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 46 vuotta 2 kuukautta mukaan lukien koko henkilöstö. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 1 kuukausi. Koulutusyhtymän www-sivut löytyvät osoitteesta Toimintaan liittyvät muutokset ja haasteet: Taloudelliset toimintaedellytykset ovat heikkenemässä. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu opiskelijamääräleikkauksia vuosina Säästötoimia on käynnistetty ja ne tiukkenevat lähivuosina. Säästökeinoja etsitään yhdessä henkilöstön kanssa. Ammattikampuksella tulevat vuoden 2014 alkupuolelta lähtien sijaitsemaan ammattiopiston, kauppaopiston ja ammattilukion toiminnot. Tästä johtuvia muutoksia suunnitellaan yhdessä oppilaitosten henkilöstöjen kanssa aktiivisesti jo vuoden 2013 aikana. Koulutusyhtymän organisaatio- ja johtamisjärjestelmää uudistetaan vuoden 2013 aikana vastaamaan toimintaympäristössä ja toimintaedellytyksissä tapahtuvia muutoksia entistä paremmin.

6 3.2 Henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä: Henkilöstön tehtävänkuviin voi tulla muutoksia toimintojen yhdistymisen sekä taloudellisen sopeuttamisen vaikutuksesta. Talouden tiukkeneminen ja epätietoisuus myös luo epävarmuutta henkilöstössä. Fyysiset työympäristötekijät saattavat olla vaikuttamassa henkilöstön terveyteen ja työolosuhteisiin, esim. rakennusten kunto, peruskorjaukset, laajennukset ja sisäilma-asiat. Eri syistä johtuva fyysinen sairastelu on lisääntynyt useissa yksiköissä. 3.3 Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeita: Henkilöstökyselyä on uudistettu, kehityskeskustelukäytäntöjä on tehostettu, aloitetoiminta ja laatukäsikirjan valmistelu jatkuvat, yhteisiä ja yksikkökohtaisia liikuntakampanjoita on käynnissä, systemaattiseen tiedottamiseen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksien lisäämiseen muutostilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota. Esimiehille on käynnissä muutosjohtamisvalmennusta vuosina Työnohjausmahdollisuus järjestetään tarpeen mukaan, samoin Työplussan tuki muutostilanteissa. 4 Työterveyshuollolliset tarpeet ja tavoitteet Työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyön tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikan altisteet ja kuormitustekijät: x fysikaaliset x kemialliset x biologiset x yötyö x fyysiset /ergonomiset x psyykkiset x sosiaaliset x tapaturmavaara 5 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta Työolosuhteet Työrveyshuollon tavoitteena on perusselvityksen toteuttaminen kaikissa yksiköissä toimintasuunnitelmakaudella. Työpaikkaselvityksissä toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhteistyössä työnantajan ja työsuojelun kanssa. Työpaikkaselvityksistä tehdään kirjallinen raportti jossa arvioidaan työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja annetaan toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena on että toimenpide-ehdotukset johtaisivat työolosuhteiden parannuksiin. Suunnattuja selvityksiä toteutetaan perusselvityksien pohjalta/ tarvittaessa. selvitys voi olla ergonominen selvitys tai psyykkisen kuormituksen selvitys. Suunnattu Työyhteisö

7 Varhaisen tuen malli on koulutusyhtymässä laadittu ja otettu käyttöön v aikana. Työterveyshuolto on yrityksen tukena työkyvyn varhaisessa tukemisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työhön paluun tukemisessa sekä työnantajan tukena työnsuunnittelussa ja ohjauksessa. Esimiehiä tullaan edelleen kouluttamaan varhaisen tuen mallin käytössä/tarvittaessa työterveyshuollon toimesta Suunnattuja työyhteisöön kohdistuvia selvityksiä toteutetaan tilanteissa, joissa havaitaan tarve ja ne ovat perusteltuja. Selvitys antaa luotettavaa kuvaa työyhteisön tilasta ja ohjaa toiminnan jatkosuunnittelua. Työterveyshuolto antaa kriisitukea työyhteisölle sekä työyhteisöön kohdistuvaa ohjausta ja neuvontaa tarvittaessa. Muutosprosessien yhteydessä esimiehet saattavat tarvita työterveyshuollon tukea, keskusteluapua tms... Yksilö Terveystarkastuksissa seurataan työntekijän työssä selviytymistä ja työn kuormittavuutta. Tavoitteena on työntekijän terveysriskien vähentäminen. Työterveyshuolto kehittää terveystarkastusten sisältöä ja jatkossa tavoitteena on laatia jokaisesta terveystarkastuksesta kirjallinen työterveyssuunnitelma. Työpistekohtaisista terveystarkastuksista laaditaan yhteenvetoja organisaation käyttöön. Työnantaja kustantaa tupakanvierotuslääkkeen 1 kk annoksen nikotiinikorvaushoidon tai Champix-lääkkeen (ohje liitteenä) 6 Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon henkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla. Työterveyshuolto tutustuu työpaikan olosuhteisiin ja työhön työpaikkaselvitysten ja työpaikkakäyntien avulla. Näillä selvitetään työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista työstä aiheutuville biologisille, kemiallisille tai fysikaalisille haitoille ja vaaroille. Ne ovat perusta tavoitteelliselle työterveyshuoltotoiminnan suunnittelulle. Perusselvitykset Työpisteet on työnantajan/työsuojelun toimesta ohjeistettu tekemään riskien ja vaarojen arvioinnin ja /tai päivityksen. Riskienarvioinnit toimivat pohjana työpaikkaselvityksille. Tarpeen mukaan tehdään työhygieenisiä mittauksia (esim. melun, valaistuksen ja vedon mittaukset). Perustyöpaikkaselvityksiä tehdään toimintasuunnitelmakaudella jokaiseen yksikköön. Työterveyshuollon tekemä terveydellisen vaaran ja terveystarkastustarpeen arviointi perustuu riskinarviointiin, tehtyyn työpaikkaselvitykseen sekä työhygieenisiin mittauksiin. Suunnatut työpaikkaselvitykset Suunnattuja selvityksiä tehdään, jos perustyöpaikkaselvityksessä ilmenee tarvetta terveydellisten olosuhteiden tarkempaan arviointiin. Suunnattuja selvityksiä voidaan tehdä myös terveystarkastuksien yhteydessä esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Työterveyshuollon asiantuntijoita käytetään tarpeen mukaan selvitysten toteuttamisessa.

8 Työfysioterapeutti osallistuu perustyöpaikkaselvityksiin ja tekee suunnattuja, ergonomisia työpaikkaselvityksiä joissa arvioidaan työn fyysistä kuormittavuutta, työolosuhteita ja ergonomiaa. Työterveyspsykologi tekee suunnattuja työpaikkaselvityksiä psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi. 7 Terveystarkastukset Terveystarkastus tehdään työntekijälle, kun hän aloittaa työn sekä määrävälein työolosuhteiden perusteella. Tarkastuksen sisältö määräytyy työntekijän terveyden, työolosuhteiden sekä työn vaatimusten mukaisesti. Terveystarkastuksesta laaditaan työterveyssuunnitelma. Työntekijä voi halutessaan pyytää terveydentilan tarkastusta tai työn kuormittavuuden arviointia. Työhönsijoitustarkastus: Kaikille uusille työntekijöille työ- ja virkasuhteissa sekä yli 6kk määräaikaisissa suhteissa oleville. Tarkastuksen sisältö: terveydenhoitajan suorittama haastattelu esitietolomake, dehkokysely, audit-kysely verenpai neen mittaus, paino, pituus, BMI ja vyötärönympärys näön ja kuulon tutkiminen, keuh kojen toiminta ko keet laboratoriotutkimukset: PVK, fs-gluk, fs-kol ja S-GT, huumetesti tarvittavat rokotukset (työhön ja työmatkailuun liittyvät rokotukset, punkkirokotteet kiinteistö- ja maataloustyöntekijöille) Sosiaali- ja terveysalan opiston injektio-opetuksesta vastaaville opettajille B-hepatiitti-rokotukset (neulanpistotapaturmavaara) lääkärintarkastus (määräaikaisissa työsuhteissa vain tarvittaessa) ja siihen liittyvät muut laboratorio- ja röntgentutkimuk set työhönsopivuuslausunto Tarvittaessa ohjataan työterveyshuollon asiantuntijoille työkyvyn arviointiin. Lakisääteiset tarkastukset: Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastus toteutetaan 1-3 v. välein (valtioneuvoston asetus 1484/ :n mukaisesti). Fysikaaliset tekijät: melu, säteily Kemialliset tekijät Biologiset tekijät Yötyö Väkivallan uhka Näyttöpäätetyö

9 lisääntymisterveys huomioidaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Muut terveystarkastukset: Sisältö, kuten työhönsijoitustarkastuksessa Suositellaan toteutettavaksi 1-5 vuoden välein työterveyshuoltolain mukaisesti. Tarkastuksensisältö määräytyy työolosuhteiden perusteella. Tarkastuksella pyritään arvioimaan työntekijän työkykyä ja terveyttä sekä ohjaamaan työntekijä tarvittaessa kuntoutukseen tai työkyvyn arviointiin työfysioterapeutin tai työpsykologin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Työfysioterapeutin yksilövastaanotolla työfysioterapeutti tutkii ja arvioi fyysistä toimintakykyä työn näkökulmasta suorittaen tarvittaessa tuki- ja liikuntaelimistön terveyskuntotestejä (Tule-testit, kävelytesti, polkupyöräergometritesti). Yksilöohjauksessa annetaan neuvoja ja ohjeita tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä työja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työfysioterapeutin vastaanotolle asiakkaat ohjautuvat työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähettäminä. Työterveyspsykologin vastaanotolla työpsykologi arvioi psyykkistä työ- ja toimintakykyä. Arvioinnissa käytetään hyväksi kaikkea toimintakyvystä saatua taustatietoa ja tehdään kattava työhistoriaa ja nykyistä tilaa kartoittava haastattelu. Tarvittaessa tehdään kognitiivisen suoriutumisen arviointi tai laajempi psyykkisen työkyvyn kokonaistutkimus kyky- ja persoonallisuustesteineen. Työterveyspsykologille tullaan ammattihenkilön ohjaamana. Suunnattu terveystarkastus: Jos on perusteltua syytä epäillä työssä esiintyvän terveyden vaaraa, toteutetaan terveystarkastuksia suunnatusti mm. työyhteisökriisit (arviointi, seurantamenettelyt) ja sisäilmaongelmat. 8 Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa ja työntekijöitä ehkäisemään työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja ja suojautumaan niiltä. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat antavat neuvontaa ja ohjausta työmenetelmien, työympäristön ja työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi. Neuvontaan kuuluu myös terveyskasvatus ja ohjaus terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä

10 tietoja ja neuvontaa työhön, työympäristöön ja elintapoihin liittyvistä terveyttä edistävistä tekijöistä. Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan ja sisäilmatyöryhmän kokouksiin. 9 Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden ylläpito ja työtapaturmien torjunta suunnitellaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa. Työpaikalla tulee olla vähintään 5 %:lla ensiapu I tasoinen koulutus. Huomioidaan yötyö ja yksin työskentely. Ensiapuvalmiuden ja riittävän ea-koulutuksen kartoittamisesta huolehtivat esimiehet. 10 Työyhteisötoiminta Esimies vastaa työyksikön toiminnasta, tuloksista ja toiminnan kehittämisestä. Työterveyshuolto tukee esimiestä ja työyhteisöä työhyvinvoinnin edistämisessä ja antaa asiantuntija-apua erilaisissa muutos- ja ongelmatilanteissa. Epäasialliseen kohteluun puuttumisen- malli on käytössä. Työyhteisön kriisikonsultaatiot Työterveyshuolto on mukana pyydettäessä ulkopuolisena asiantuntijana. Debriefing eli jälkipuinti Työterveyshuolto vastaa jälkipuinnin järjestämisestä. Jos apua tarvitaan virka-ajan ulkopuolella, otetaan yhteys päivystykseen. Jälkipuinti toteutetaan tarpeen mukaan yksilötai ryhmäkohtaisena. Ryhmämuotoinen toiminta Ryhmämuotoisena toimintana työfysioterapeutit toteuttavat tuki-ja liikuntaelinoireisille työntekijöille työkyvyn ylläpitämiseen ja sen edistämiseen kohdistuvaa toimintaa pienryhmien muodossa. Työyhteisötasolla toteutetaan ohjausta ja neuvontaa sekä järjestetään tarvittaessa luentoja terveyteen, työkykyyn, fyysiseen toimintakykyyn ja liikuntaan liittyen tavoitteena työhyvinvoinnin tukeminen ja sen edistämien. Ryhmämuotoista toimintaa toteutetaan tarvittaessa moniammatillisena. Esimerkkejä ryhmätoiminnasta ovat tupakasta vierotuskurssit, painonhallintaryhmät (omavastuu 50%) ja muut työhyvinvointiryhmät. Kuntoutusryhmät: Meneillään olevat kuntoutukset: Modulo-kuntoutuksessa on 1 työntekijä 2012 alkaen Esimiesten kuntoutusryhmää suunnitellaan toimintakauden aikana Kuntoremonttikursseja järjestetään yksiköittäin tarpeen mukaan; valinnat kuntoremonttikursseille tehdään työterveyshuollossa. Sosiaali-ja terveysalan opiston kuntoremontti on toteutunut v Yksilökuntoutukseen ohjataan tarpeen mukaan

11 11 Työkyvyn hallinta Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toimintamalli ohjeistaa esimiehiä toistuvien sairauslomien tarkasteluun, työhönpaluu-keskusteluun kun työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta sekä antaa yhteydenpitosäännöt sairausloman aikana. Toimintamalli luo työntekijöiden työterveyden ja toimintakyvyn järjestelmällisen seurannan puitteet. Tässä työterveyshuolto voi olla tarvittaessa tukena. Em. keskusteluiden tavoitteena on kartoittaa ensisijaisesti työhön, työyhteisöön ja työoloihin liittyviä kuormitustekijöitä ja kehittämistarpeita sekä suunnitella tarvittavia toimenpiteitä työolosuhteiden korjaamiseksi työtekijän terveyttä tukeviksi. Sovituista muutoksista ja korjauksista laaditaan kirjallinen suunnitelma (varhainen tuki -mallin liite). Työterveyshuolto on mukana suunniteltaessa työhön paluuta sairauslomalta työkokeilun tai osasairauspäivärahan tukemana. Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Työkykyongelmissa aloite voi tulla työnantajalta, työntekijältä tai työterveyshuollolta työterveysneuvottelun kokoon kutsumiseksi. 12 Päihdetyö organisaatiossa Vajaakuntoisuudessa voi olla kyse myös päihderiippuvuudesta. Varhaisen tuen malli sisältää myös päihteiden puheeksi oton. Näin pyritään tukemaan päihteiden käytön tarkempaa havainnointia ja varhaista puuttumista. Vakinaiseen työsuhteeseen ja yli 6 kk:n määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville suoritetaan työhönsijoitustarkastuksen yhteydessä päihdeohjelman mukainen huumetestaus. Terveystarkastusten yhteydessä seurataan työntekijöiden alkoholinkäyttöä Audit-kyselylomakkeen avulla. (Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli liitteenä) 13 Sairaanhoito Työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon tavoite on sairauksien hyvä, tehokas ja varhainen hoito, sairauksien mahdollisen työperäisyyden havaitseminen sekä työ- ja toimintakyvyn palautuminen ja ylläpito. Pyrimme ensisijaisesti turvaamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja tarpeen mukaan ohjaamme muuhun hoitopaikkaan. Työterveyshuolto tekee alustavan arvioinnin ammattitautiepäilyissä. Työtapaturmat hoidetaan työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa, päivystyksessä tai yksityisellä sektorilla. Vapaa-ajan tapaturmat ohjataan terveyskeskukseen. Sairaanhoitoon sisältyvät: pienkirurgiset toimenpiteet, rasitus-ekg, Holter-tutkimus, verenpaineen vrk-seuranta, uniapnea-tutkimus sekä hermopinteen tutkiminen rannekanavasta.

12 Normaalit ehkäisy- ja vaihdevuosikontrollit sekä Papa-näytteet eivät sisälly työterveyshuoltotoimintaan. Myöskään ajokortti tai muut työnulkopuoliset todistukset terveydentilasta eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Ajokorttilausunnot uusitaan vain ammattikuljettajille. Sairaanhoidosta vastaa sairaanhoitotiimi. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta ma-to klo 8-14 välillä ja ajanvarauksella klo klo Pe klo 8-14 ilman ajanvarausta. Erikoislääkärin konsultaatiot Työterveyslääkärin toimeksiannosta voidaan työntekijä lähettää erikoislääkärin konsultaatioon työntekijän työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Korvauksen piiriin eivät kuulu erikoislääkärin muut sairaanhoitopalvelut eivätkä niihin liittyvät tutkimukset tai hoidot. 14 Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi Yrityksen työterveyshuoltotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittarit Sairauspoissaolot tavoitetaso <12 pv/hlö Toteutuneet työkokeilut Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten väheneminen Työterveyshuollon oman toiminnan ja laadunarvioinnin mittarit Asiakaspalautteen kerääminen Toteutuneet terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit Toteutuneet kolmikantapalaverit Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutuminen Työterveyshuollon laatujärjestelmä/ auditoinnit. 15 Työterveyshuollon toiminnan seuranta Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan/-valtuutetun kanssa vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Toimintasuunnitelma tarkistetaan perusteellisesti uuden 3 5 vuotiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvottelussa. 16 Toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen Toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty työnantajan ja työterveyshuollon välisessä neuvottelussa.

13 Kokkolassa Työnantajan edustajan allekirjoitus, Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus