KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA RAPORTTI 3. I SELOSTUS I Kangasalan kunta

Transkriptio

1 KANGASALA LAMMNRAHKAN OSAYLESKAAA RAPORTT. SELOSTUS..0 Kangasalan unta

2 aia Lamminrahan ja Ojalan suunnittelu on jatunut lähes eseytysettä pian 0 vuotta, ei vielä olla loppusuoralla. Ennen uin Lamminrahan ensimmäiset asunnot valmistuvat ja ouluun saadaan oppilaat, joudutaan laatimaan monenlaisia selvitysiä, suunnitelmia ja toteutusohjelmia. Lamminrahan alueen suunnittelun haasteet ovatin monenlaiset. Ensinnäin työ on edellyttänyt ahden unnan välistä pitäjänteistä yhteistyötä seä maanäytön, liienteen että palveluraenteen suunnittelussa. Alueen äyttöön otto edellyttää yhteisunnalta miljoonien panostusia liienneväyliin, vesihuoltoon, puistoihin, se edellyttää oulujen, päiväotien ja lämpölaitosten raentamista, se edellyttää rahoitusjärjestelyjä, suunnittelua ja toteutusen ohjelmointia niin että teniia, palvelut ja asunnot valmistuvat äsi ädessä. Toisesi alueen ympäristöominaisuudet, maa- ja allioperä, luontovot, maisemaenne ja vesitasapaino ovat uin edellyttäneet omien erityisasiantuntijoidensa tastelua. Alueella liiuu paljon uloilijoita, mutta siellä asustaa myös vahva liito-oravapopulaatio. Alueella on oreita allioumpuja, jota on viisasta iertää, mutta siellä on myös osteita notelmia, joiden raentaminen ei ole mieleästä. Alueelta ertyvät pintavedet valuvat joo Halimajärveen tai Halimasjärveen, joiden tilaan vesien laatu saattaa vaiuttaa. Kaii ongelmaohdat pyritään selvittämään etuäteen. Kolmannesi umpimetsän muuttaminen aupungisi on edellyttänyt vahvaa tulevaisuuden visiointia, semmoisten tilojen ja lähiympäristön uvittelemista, mitä ei ole vielä olemassa. Erityisen haastavaa on ollut löytää suunnitteluun osallisia, un alueella ei asu ainuttaaan ihmistä. Kaavoitus on yhteistyössä Sosiaaliehitys Oy:n anssa pyrinyt ativoimaan alueen tulevia asuaita, nyyisiä oululaisia ottamaan osaa alueen suunnitteluun. Hyvää yhteistyötä opettajien ja oppilaiden anssa onin löytynyt, ja lähivuosina voitaneen ottaa entistä pemmin huomioon lasten ja nuorten tpeita tulevan Lamminrahan unnanosan ympäristössä ja palveluissa. aia vielä ei ollaaan loppusuoralla, tiedetään uitenin, missä loppusuora on. Kangasalan unta ja Tampereen aupuni ovat sopineet, että Lamminrahan eritasoliittymä, yhtenäisoulu ja ensimmäiset asunnot valmistuvat vuonna 0. Niitä siis ruvetaan raentamaan vuonna 0, ja niiden asemaaavat tulee olla valmiina hyvissä ajoin sitä ennen. Tiua aiataulu irvoittaa luovuutta ja yvyyyttä, joita muana olleissa nuorissa suunnittelijoissa on piisannut! Mu Lahtinen aavoitusitehti Kangasala..0

3 SSÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT. OHDANTO. SUUNNTTELUALUE. SUUNNTTELUTLANNE. RAKENNETTU YMPÄRSTÖ. LUONTO- A KULTTUURYMPÄRSTÖ. OSAYLESKAAAA ARTEN LAADTUT SELTYKSET A RAPORTT OSAYLESKAAAN LUONNOSAHTOEHDOT. TAOTTEET. YLESTÄ. AHTOEHTO A. AHTOEHTO B. AHTOEHTO C LUONNOSAHTOEHTOEN AKUTUSTEN ARONT 0. RANOMASLAUSUNNOT 0. AKUTUSTEN ARONT 0. AKUTUSTEN ARONT. ATKOSUUNNTTELU

4 LÄHTÖKOHDAT. OHDANTO Lamminrahan uuden asuin- ja työpaiaalueen osayleisaavasuunnittelu äynnistyi vuoden 0 alussa. Alueen ehittämisvaihtoehtojen pohdinta aloi jo uitenin vuosituhannen alussa yhteistyössä Tampereen Ojalan alueen maanäytön suunnitteluvaihtoehtojen anssa. Lamminrahan osayleisaava-alue sijaitsee n. 0 m:n päässä Tampereen esustasta, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Aluetta on suunniteltu aiem min raennesuunnittelun avulla yhteistyössä Tampereen aupungin puolella sijait sevan Ojalan alueen anssa. Nämä molemmat alueet ovat Tampereen aupuniseudun merittäviä täydennysraennusohteita. Kaavatyöllä pyritään rataisemaan alueen maanäyttö oonaisuutena alueen vot säilyttäen. Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelmassa vuoteen 00 Ojalan ja Lamminrahan alueet on nähty aupuniseudun merittävimpänä yhdysuntaennetta täydentävänä, untajat ylittävänä asumisen ja työpaiojen alueoonaisuutena. Alueen tavoitteellisesi asuasluvusi on esitetty raen nesuunnitelmassa n. 000 asuasta. Raennesuunnitelman ysi eseisistä ajatusista on ollut muodostaa uusista ja täydennettävistä asuin- ja työpai a-alueista toisiinsa yteytyvää seudullista verostoa ja saada aiaan vahvat, aupuniseutua palvelevat jouoliienneäytävät. Raennesuunnitelmassa on esitetty jouoliienteen laatuäytävät ja raitiotielinjaus Tampereen esustasta Lamminrahan autta Ojalaan. Ojalan osayleisaavaluonnosista saaduissa lausunnoissa Piranmaan liitto ja Piranmaan ELY-esus orostivat suunnitteluyhteistyön meritystä yli unta jojen ja atsoivat tpeellisesi Tampereen itäisen aupuniraenteen taste lun laatimisen ennen ennen Ojalan ja Lamminrahan osayleisaavasuunnittelun jatamista. m 0 m m m 0 m TAMPERE m m m m LAMMNRAHKA m m KANGASALA

5 . SUUNNTTELUALUE Lamminrahan alue sijoittuu Kangasalan länsiosaan Tampereen rajalle. Alue on liienneväylien rajaama metsätalousalue, jona pintaala on noin 0 ha. Lännessä ja pohjoisessa alue rajautuu Tampereen aupungin rajaan ja etelässä valtatie :een (Lahdentie). Lamminrahan itäreunassa ulee lounas oillinen -suunnassa Tampere yväsylä -rautatie, ja idässä alue rajoittuu muuntoasemaan ja suurjännitelinjaan. Ojala-Lamminrahan alue on suurimmalta osaltaan raentamatonta, luonnontilassa olevaa ympäristöä. Alueen läheisyydessä on merittäviä, jo olemassaolevia esusia palveluineen. Näistä merittä vimmät ovat Lentolan aupallinen esus seä Koillisesus-Linnainmaa Tampereen puolella, jota palvelevat laajaa aupunialuetta. Lähipalveluesusia ovat myös atiala seä Atala ja Leinola Tampereella.. SUUNNTTELUTLANNE Kaupuniseutu Kaupuniseudullisen tastelun osalta työn taustamateriaalina ovat toimineet Pir anmaan maauntaaava (00) ja Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00 (Tampereen aupuniseutu 00), seä täisen aupuniraenteen tastelu (0). Piranmaan. maauntaaava, Piranmaan liitto lmauva Lamminrahan suunnittelualueesta

6 Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00 Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00 Ehdotus Ylöjärvi Orivesi Poriin 0 0 Noia 0 0 Pirala Kangasala 0 0 Tampere-Piralan Tampere-Piralan lentoasema lentoasema Lahteen Tampere ammalaan ammalaan Raumalle Raumalle Turuun Turuun Tampereelle Orivedelle yväsylään 0 0 yväsylään aasaan Merinnät Kävelyesusta/ävelyesustasi ehitettävä alue. Merinnällä on osoitettu nyyiset ja uudet esusta-alueet, joille sijoitetaan monipuolisesti esustahauisia julisia ja aupallisia palveluja, työpaioja seä asumista ja joilla ehitetään evyen liienteen äyttöedellytysiä. Uusi tai merittävästi ehitettävä työpaia-alue Uusi/merittävästi täydennettävä asuinalue Alueen numero (uvaus selostusessa) Kaupuniseudun viristysen, eologian ja/tai maisemaenteen annalta merittävä ehitettävä vihervyöhye. m Kehitettävä viheryhteys. Lähijunaliienteen ävelyvyöhye (etäisyys asemasta alle m) ouoliienteen laatuäytävä esilahti Lähijunavero ja asema/seisae aleaoselle aleaoselle uoden 00 jäleen mahdollisesti toteutuvat merittävät haneet Uusi aupunginosa. Lempäälä Maanäytön ehittämisen annalta täreä bussiliienteen laatuäytävä Kehän suuntainen jouoliienneyhteys Lempäälään Raitiotievero Kehä Kangasala-Sääsjärvi-lentoasema (ml. vaihtoehtoiset tielinjauset), valtatien oiaisu Lempäälä-Pirala (ns. Pusiaisten oiaisu) ja uusi linjaus Ylöjärvi-Hämeenyrö Aaaseen Aaaseen Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan Helsiniin Helsiniin Raideyhteys lentoasemalle Tampereen läntinen oiorata (sijainti epäta) Tampereen aupungin raennesuunnitelma 00, Tampereen aupuniseutu (00) Tampere, esusta Nva esilahti, Kironylä Kosenylä uores Orivesi, asemanseutu CLX, Linnaallio Sääsjärvi, pohjoinen TTY, Hermia Tampereen yliopisto Oripohja Mäylä-Teivaala Naistenmatantie Mjamäi Ojala Kolmenulma Sääsjärvi TAYS Koillisesus/Linnainmaa Kangasala, esusta Hervanta Lahdesjärvi Laalaiva atiala Suorama-Pionangas Lentola Pirala, esusta Tesoma Ylöjärvi, esusta Elovainio Noia, esusta Lempäälä, esusta Hervanta T vsi, Tastenjärvi Laalaiva-Lahdesjärvi Sääsjärvi, etelä Lamminraha Lamminraha Hervantajärvi Sammonatu Pionlinna Mäylä-Teivaala Orivesi, esusta CLX, lentoasema Kulju Santalahti Hanio Pitäniemi CLX, Lentoasemantie Nurmi-Sorila Hjuniitty Ylöjärvi, ironseutu Lielahti Lempäälä Taivalunta Sammalisto Metsäylä Annala TAMPEREEN KAUPUNKSEUTU alittu versio täinen MERKTTÄÄ RSTEYS ULKOLU 00m :0 000 täisen aupuniraenteen tastelu (0) Tampere täisen aupuniraenteen tastelu

7 Tampereen Ojalan osayleisaavan luonnosvaihtoehdot A, B ja C (0) Ojala-Lamminraha Kangasala ja Tampere suunnittelevat yhteistyössä Lamminrahan ja Ojalan alueita untajan molemmin puolin. Tampereen Ojalan osayleisaavaluonnosvaihtoehdoissa on osoitettu Ojalaan uusi asunto alue seä täydennysraentamista. altatien vteen on osoitettu teollisuus- ja työpaiatoimintoja. Ojalan osayleisaavaluonnoset seä raennetastelut tjosivat lähtöohdan Lamminrahan osayleisaavan luonnossuunnitte lulle. Molempien untien tjoa maa lähtötietomateriaalia on yhdistetty tätä työtä vten. Lamminrahan yleisaavasuunnittelun taustalla on vuonna äyty yleinen aateilpailun voittanut ehdotus plus. Liittyminen ympäröiviin alueisiin Lamminrahan alue on tällä hetellä liienneväylien sulema metsäalue. Tampereen aupungin puolelle alueen pohjoispuolelle suunnitellaan phaillaan n. 000 asuaan Ojalan asuinaluetta ja länsipuolelle uutta noin 00 asuaan asuinaluetta Atalan Rissoon, Petäjässuon länsi- ja pohjoispuolelle. Uusi Kallion yritysalue rautatien itäpuolella on raentumassa phaillaan. altatie :n eteläpuolelle atialaan on suunniteltu asuinalueen laajentamista uusilla ortteleilla, jota liittyisivät tieveroltaan valtatielle uuden eritasoliittymän autta. Täreimmät suunnitteluun vaiut tavat alueet, joiden aavat ovat jo valmistuneet tai valmistumassa ovat mm. Nurmi-Sorila, Risso, Ruutana ja atiala, jota ovat esimerisi itäisen aupuniraenteen jouoliienteen ja palveluverojen suunnittelussa huomioitavia alueita. Tampereen Risson asemaaava-alueen havainneuva (0) ontie nann Pynnö rintie Arttu : : : 0 :0 : : :0 /.0 Kanintie.0 : / : :.00 : : : r :.00 Lentola : 0 0 t 0 :.0 : 0 : : 0 S K K 0 : : Alanen : :0 : : Alanen atialan osayleisaavan luonnosvaihtoehto Ratia (0).. : : : r : : 0 : : : : : 0 0 Sori K 0 sv.0 0 :0 0 : : 0 0 Hinantie 0 0 Länitie 0 0 nuja eilia Keton 0 Kulustie Loimiuja sv : t.0.0 :.0 0 : Lentola : :.0 tie /p 0 orven Auertie : Pienteoll.r : t.00 0 : : :.0 :0 / : 0.0 : 0 luo- : :0 : : : : : : Osala anuja Lentol 0 : : sv : Ts : : 0.0 /- K 0 :.0 : : : :.0 : 00 0 : :0 000 me Haniuja : 00 0 : : Päitsiuja 0 S Manna 0 K 0 Lenitie /p S 0 tie 0 K Lenitie S ie nteent 0 0 Tyitie 0 0 Aisaellon ie K 0 sent Topia 0 0 ntie ivi tie inuja 0 Lentolan uhan iläntie 0 0 Hei Liutunuja uja 0 0 Laurin 0 ninuja 0 Simeo 0 uja Aapon 0 Pyryuja.0 : : : : 0 : 0 : :.0 yl:.tie Ent:..0 : : L e ntola : : : : 0 Tuisuuja : :0 : :0 : Lentola Ts 0.0 : 0.0 :.0 0 : : : : 0 : : : : : : :0.0 : : AP : Pallo. sr- : : :0 : lantie 0 0 Suoramaa Lento : 0.0 :0.0 : : ie : : : : :.0.0 : : anuja 0 0 Tuoma :0 e yl. ti.0 : :. : :.00 0 lontie : :.0.00 :0 Tuulent.0Ent. : : : : t lontie : : La.yh 0 : LT :0 : h : :.00.0 :.0 : :.0 :.0 0 : : : : 0 luo- : : :0 : : 0 ntie :0 h : Tuule : : : 0 : :.0 0 : : : 0 : me : : : :0 T Mäirinteentie : 0 : L : 0 : : : :0 : : 0.0 : : : : sl : :.0 : : :0 r : AP : :0 : : : 0 : : : 0.0 0, : : : :. 0 jl :.0 : : Pitäjärvi 0 : : Seurauntatalo :, : 0 PY/s : 0 : 0: 00 :0 0 ge Lpi Alanen KM : : Pälvitie 0.0. :0:0 : : : 0... t : : 0 00 : : 0 : t : 0.0 : 0 0 :0 : :.0.0 :..0. LH 0 : 0 0 : AP 0: e : : :0 : Pitäjärvi : : : 0, : lonti :.0 : 00 Kauajärvi / : : : Alanen AK r PL AP L : : : : : Suvisalontie :.0 Pi 0 : :.0 Kangasalantie.0 0 0: :.0 : : 00 luo- P i t ä j ä r v i.0 t.... Suoramaa H.as : 0 0 : b 0 0 : 0 :.0 0 : : : v 0 0 :0 : :.00 E : :0 0:.0 : : : W, : :0 0 0 : : :.0 : : Suoramaa : : 0 yht. TP :.0 l onti e at :0 0.0 : :0.0 : :.0 : 0 : : 0 sr : 0 : 0 : : 0 : 0.0 AK : : :0 : 0. : : atiala :0 0 0 : : :0 0 0 KM- 0 0 : : :0 :0 : itie 0 : : 00 :0 0 tur 0 e : :.00 : : :.0.0 Tehdas ll 0 0 TP : : :.0 : : :.0 :0 KM- :0.0 Kort?/T o n t t i? : eturitie : : :0 : 0 : :0 : 00 : : K : : Yht : :.0 : Koivisto : : Suoramaa.0 : 0 : : :.0.0 : :.0.0 : : : : / : 0.0 : : 0.00 : : t : :0 : 0.0 Somerotie :.0 t :0.0.0 t 0 0 0:0.0 0 t :0 t t.0 t Tiiriläntie : 00 t 0 : sr- Siunausapp t :0 :.0 0 st/p.0 : 0 Mallassaunantie : : 0 ll : TP Tehdas : 0.0 TY : 0 : 0 sr- inuja 0 : : : ll Uonorennontie mitt uja ll : 0 raitti 0.0 : Pitäjärven 00 t : : in Kenttä omitt.0 :.0.0 EH/s 0.0 0: : l/ :.0 : /- a ie Puist 0 0. : :0 :0 0 raitti : 00 0 :0 00 e n : l/ : t Labotie 0 0 :0 L :.00 0 : jl tie.0 inteen.0 : : : 0 me : : : : : : 0 : atiala /,Ansaorpi t : : t Päiväorennont 0 ntie isentie ahaise Ampia aaps PL : : : : P i t ä j är v 0 : : 0 0 :0 : : : t 0 : 0 0 uimaallas t :.0 Keijuorennontie uja 0. t 0:0..0. :.. AK Mäir bs :0 Neidonorennontie Kenno : 0.0 : : 0 : 0 a 0 0: isenuj 0 : Toiantie.0 :0 0 lämpö. a Kimala 0 Kotipellontie Louaantie : : Toiantie 0. La. yht. : : /,Ansaorpi Rantamäentie Rantauja : / jl :0 b 0 0. Mttilanuja 0 Sillansalmentie.00 0 AK :.0 : nuja 000 : 0.00 AP-.0 : : 0 : l/ 0:...0 TY : esitorni.0.0 : :.0 : : : :.0 : atiala :0.0 0 : Tehdas :.. Tehdas..0 : :.0 l/ 0:..... t :. Koivisto : : : AP- : : 0.0 : lämpö. : : Poutvaantie.0 a 0.0 : : 0. :0 00 : : : t :0 0 0: :.0. 0 t AP 0. 0 : :0 atiala :0 :0 : :0 : : Kangasalantie : : : : :0.0 0 :0 AK 0: ll : : 0 : :... : :0 : : : :0 0.0 Toosinranta :.0 0 Liutuntie : 0.0 Siranniemi : : : : Toosintie t : : PL : : : Kiosi Uimanta Seunala : : :0 unatie : : :.0 0 tie Suoramaa.0 P- ällin :.0 t :.0 0 0: 0 : L : at TY 0.0 :0 0 0 : av : : S :.00 0:0.0 Yl.: tie: 0: atiala.0 t :0. 0 me : :0. 0: : :0 L 0: 0:0 0 t : : :.0 0: 0: atiala a r W : : : AK : Horsmauja : : K E : : : 0.0 AK.0 : : :0 : :.0 0: La.yht.0.0 :.0.0 : :.0 luo- 0: 0: AP me AP- 0 0: 0: :.0 0 0: 0:.0 : Muuntamontie : 0 : 0 0 0: 0: : : / :0 0 :0.0.0 :0.0 0 : : :.0 0 / Tehdas.0.0 Lentola : 0 0 :0.0 0 : :0 P ntie Puutteenmäe0 0 : : at : Teollisuust at :.0 t : : : : : 0 : AP- : t Liuttu.0.0 0: : :..00. :0 Kpa Pani :.0 :. La.yl.tie PienoisGolf : 0 : 0 :. PY : PL 0.0 U 0 : 0 : yht. : Liutuntie : : : t.0 /- : :.0 sr a r 00 :.0 :.0 : 0 00 :: 0 : Lemponen Lemponen : 0 0 : 0 Lemponen : 0 0 : 0 : 0 sr- : : : :0 : : 0 :00 : : h : :0 Hepo.0 atintie : Apilauja 0 0 Sudenorennontie / : : 0 : 0 : : 000 : ll.0.0 0: a t : : / : t : : : : :. : :0 0 :.0, ja : : : :.0.0 : Kauajärvi : :0 a Koulu.0. 0 t t s- : : alanu atiala 0: somittinuj : : 0 0 :0 :0 : 0.00 : : 0 Kon.0 Toosintie : : Kin-Heiin tie : : : :0 : : :.0 : :0 : : 0 La.yht 0 : : 0 00 :.0 : : Yht. h : 0 :0 : :0 0.0 : : 0 : :0 : : isentie : 0.0 Mehilä 0 : Puutteenmäentie :0 AP : :.0 : : :00 : :.0 :.0 : AK A : : :.0 :0 :0 : : 0 0 anuja Tervau 0 : 0 : : at : : : : : : : :.0 : : :0 0 :.0 : : : : : 0 : : :0.0 : Tehdas t AP : Uon.t : 0 0 :.0 : 00 : :0 :0 antie atial.0 :0 : : : : : : 0.0 L A : :0 0 : : T : 0 :0 0 0 T me : :.0 atialantie SM :.0 :0 yt/ 0 : 0 :.0 0 : :0 s- : / : / b La.yl.t AK/s : : : 0:0 A PL : : 0 ie T : L : Yl.:tie : t :0 Metalliverstas 0 : :.0 : 0.tie 0 tie 0.0 r : La.yl : : Ys. :.0 : 0 / : 0 : 0 AP/s : : L : :.0 Kangasvuoonuja.0 b : : a r 0 : : : : AK/s : sr- : :0 : :0 T st/p : L : : 0 0 : alovuoonuja 0 0 :0 A : : : :0 : at : : : ll : La.yht 0 sr- : 0 : 0.0 Kangasalantie 0.0 : : 0 :0 :0 0.0 : T : AP- :.0.0 : 0 : : : 0 :0.0 0 : : : 0 : : 0.0 :0 :0 : :0 :.0.0 : : : 0 0 : PL : : : 0 :.0 sr-oti 0 : U :.0 stintie T tti.0 : :.0 rinrai : : : Koulu : nuja.0 : : sr Kotilo :0 0 PY : : anuja :0 : Natta 0 uaa : : Päiväoti Lemponen 000 jl.0 :0.0 T : Kamaj.0 : : : 0.00 : 0.0 t Kiosi : Märventie 0.0 : t 0 : :0 : : : : : :0 0.0 : : : : : :0 :0 : jl.0 AP : 0 : 0 AP : : 0 : Holva : onuja 0 : : :0 Keltavuo tie : :0 0 :0 K : 0.0 : antie AP- äntie : :0.0 : : 0.0 :0 : sr- 0 : 0 : : : 0 AP- : LT.0.0 : : : : :.0 0 : 0 : sr- : : Eerol Heiil : 0 : : t : :0.0.0 : : h :0 : ntie 0 AP- : 0.0 :0 : :0 : a r : 0 : : :0 : 0.00 : 0 : 0 :0 : :0 Lemety.0 0 : : : 0 : 0 : : 0 : 0.0 Lentola :.0 A.0 MA sr-.0 :.00 0 : : : : Lpi 0.0 : : : 0 : : : : 0.0 : : : / : AP : 0.0 :0 : : atiala : Sompiontie : : uja :0 : : atiala : 0 : 0.0 : : 00 : t : : : L ntie : : :0 0.0 : 0 uola : t / : : antie Eerol Kiisin.0 : sr 0 tintie : : : : : : L/s : ma : : 0 : 00 : Holvas at 0.0 : 0 : 0 0 : : yt / : 00 :0 : 0.0 :0 0.0 : :0 : : AP- 0 : lantie Touo.0 0 : AP AP- :0 : : 0 0 : : : : t : :0 lantie Touo : : : antie : : : alon : Eerol : :.0 : : : lantie.0.0 ntie ierto : uola : : 0 0 me : :0 :0 at.0 : :00 : 0.0 : :0 :.0 luo- : : :0 :0 : :0 : :.0 : 0 : t : : 0 me.0.0 luo- A T : : 0.0 ja : : : AP 0.0 AP 0.0 Killinu t t :.0 0 :0 : :0 : : 00.0 L 0 : : :.0 : :0 : : 0 :.00 : : Timonuja 000 : : : luo-.0 : : alontie nuja enla : AK : 0.0 : me :0.0 : : sr- : 0 : : : AK llll llll 0 : : : : 0.0 : me :.0 00 E : : : : : : :0.0 : aunu : : :0 Lemponen : 0 0 atiala : tie La.yh ie alast rry : t AP- : tie : : 0 : 0 Männistöntie : Kä Autoorjaam : : K : : : : T 0 : La.yht 0 : : : : : Lemponen : : La.yht Herttuala : : : :0 : : :00 : : 0 : 0 stintie 0 PL 0 : LR : :0 : 0 : : : jl 0 utie aun aorv 0 Holva.0 : : entie.0.0 :.0.0 Mann 0.0 : :0 0 0 leipomo : 0 0 :0 0 : Lentola AP- :0 : : : : TY :.0.0 at : : : 0 : : 00 :00 me.0 r : La.yht Rahjetie 0 :.0 0 : :0 :.0 : 0 Reitie AK 0.0 : : : : : :.0 Hevossillantie : :0 : 0 :0 : : : t t 0 : : : : :.0 La.yh :.0 : 0 uja : : 0 sa : : : : Aisaello 0 L atiala 0 : :.0 : :. AP.0 : : : PL Kauppa ntie : :0.0 0 :..0.0 :...0 : 0 E.0 :.0 : : : ht :.0 AK 0 La.y : U 0 : 0 :0 0. luo- : : : : : 0 : atiala : : 0 :0 0.0 : ie : LT. me Lentola : : : 00 :.0 : Liuseuja : : : :0 : A 0 A 0 : : 000 Kiesit :.0.0 : t : : L /.0 La.yh : : : : : : : : : : : :.0 : :.0 : : : : : : : : : :0 : : : : at :0 : : : :. 0 0 : 0 0 : / 0.0 : :0 0 :0 at 0 : : K.0 Ohjasuja.0 : : : :.0 :.0 : : : 0 :0 : : : / : : 0 :00 / 0 0 : tr : : : / / : / : A 0 0 Suitsiuja 0 : :0 0 0 : AP : : : 0 00 Herttuala..0 : : 0 : :0.0 E.0 0 : 0 0 : : : :: 00m nähtävillä luonnos, MRA LT :0 : 00 Lentola.0 0 auja : : : ntie : :... 0 :0.0.. : : : : : atiala 00 : at.0 00 :. Aisaello :. 0 : : : : : 0.0 : E t.0... : : :0 amint Mh : 0 t :.0 auja iuja Luo 0 : :0 : Setol : : : : : : : 00 : 0 0 me :00 0 :0 0 :. 0.0 :.0.0. Mittaaava :000 0 : : Riimuuja : La.yht Luonnos "RATKKA" LTK : A 0. 0 :0 : : 00.0 : : : : suja alja 0 : : : 0 : : Kaavatta numero : : 0 :0 :.00 : :.0 : : : :0.0 at.0 : r Lentola LT : : : 0 0 : :. :.0. : : Herttuala / : Tpila.0.0 r : 0.. t : / t.0 : : r : : 0 ATALAN OSAYLESKAAA : :... : ATALA RSSO, RAKENTAMSTAPAOHE, Asemaaava nro Metsäpolu.0 : 00 Lentola... KANGASALA :.0.0. :.00. : jl :.. : : :0.. : :..... LT. : E :

8 Päivänajan esimelutaso valtatie :lla (Maanteiden meluselvitys 0) Näymä metsäpolun päästä aaoon, Lamminrahan aateilpailun liiteuva. Liienne Nyyisin Lamminrahan alueella ulee muutamia metsäteitä, joille on yhteys atialasta Lahdentien ali ja Kangasalan asemalta. Radan alitus Asemalla on jonin verran ahdas, sitä äyttäville jalanulijoille, pyöräilijöille, hiihtäjille ja autoille. altatie (Lahdentie) on jo tällä hetellä uormittunut ja suunnitelmissa on tien leventäminen neliaistaisesi todennäöisesti 00-luvulla. Lamminrahan alueen raentaminen edellyttää eritasoliittymän teemistä valtatielle. Liittymä palvelee myös tien eteläpuolen maanäyttöä atialassa ja Holvastissa. Liienneveron ehittämisen lähtöohtana on äytetty pääasiassa täisen aupuniraenteen tastelua (0) seä Tampereen au puniseudun raennesuunnitelmaa 00. Kaupuniraenteen tastelussa on määritelty mm. jouoliienteen laatuäytävät ja aturaitiotielinjaus. ouoliienteen linjausta at sottiin uitenin voitavan tastella tpeen muaan myös hieman raennesuunnitel masta poieavin vaihtoehdoin, jos ne nähtäisiin työn uluessa tpeellisisi. Lisäsi on huomioitu altatie :n ehittämissuunnitelma välillä Alasjärvi - atiala (Piranmaan ELY-esus, Tampereen aupuni, Kangasalan unta ja A-nsinöörit Suunnittelu Oy 0) iristysalueet Lamminrahan alue on suosittua uloilu- ja liiuntamaastoa. Merittäviä atiiviäyttäjäryhmiä ovat ävelijät ja leneilijät, hiihtäjät, pyöräilijät ja suunnistajat. Alue on myös täreää mjastus- ja sienestysmaastoa. Alueen hali ulee seudullisesti täreä uloilureitti Kirohjusta ja Kyötiälän urheiluesusesta Kangasalan Aseman autta Tampereen puolelle Atalaan. Tampereen puolella on yhteydet Olahisiin, Leinolaan seä ohti Kaupin uloilualuetta. Uloilureittiä voi ulea esällä jalaisin ja pyörällä ja talvella hiihtäen.lamminrahan ympäristö Aitovuoreen ja Ruutanaan saaa on Tampereen seudun phaita suunnistusmaastoja ja suosittua uloilumaastoa. Lamminrahan alue on suosittua pyöräilymaastoa

9 ) 00 LENTOLA äestö, työpaiat ja palvelut Lamminrahan alue on asumatonta metsämaata, mutta ympäröivillä alueilla atialassa asuu tällä hetellä noin 00 heneä. Kangasalan TARKASTELUALUE aseman alueella asuu n. 0 heneä. Kallion-Lentolan alue on Kangasalan tärein yritysalue suunnittelualueen läheisyydessä. Lentolan teollisuusalueella on noin 0 yritystä ja aupan esittymässä 00 noin 0 yritystä. Lisäsi atialassa toimii Linosuon 00 leipomo. (00+000) 00 (00+00) (00+00) Lähimmät Kangasalan juliset palvelut sijaitsevat atialassa, jossa toimii ala- ja yläoulu, päiväoteja, terveysasema seä vanhan veturiorjaamon tiloihin siirtyvä irjasto. atialan palvelut eivät riitä attamaan uuden asuasmäärän tpeita, vaan Lamminrahaan on tpeen raentaa oulu-, päivähoito- ja neuvolapalveluita. Kaupallisista palveluista lähimmät sijoittuvat Lentolaan ja Tampereella Koillisesuseen. Tampereen ja Kangasalan olemassa olevat palvelut seä suunnitelmissa olevat uudet palvelut on oottu yhteen täisten aupuniraenteen tasteluraportissa. Lamminrahan osayleisaavan luonnosvaiheessa on tämän selvitysen perusteella pyritty löytämään palveluille vaihtoehtoisia paioja. Kangasalan osalta palvelutastelun lähtöohtana on ollut Palveluveron ehittämissuunnitelma TARKASTELUALUE (00+000) (00+00) (00+00) LENTOLA (00+00) 00 Palvelut ja asuasmäärät ja työpaiat tastelualueella (tavoite 00)

10 Aiemmat suunnitteluvaiheet Kangasalan ja Tampereen yhteistyö Lamminrahan ja Ojalan alueiden suunnittelussa äynnistyi 000-luvun alussa. Alueiden maanäytön ehittämissuunnitelma valmistui v. 00. Yleissuunnitelman ja tehtyjen selvitysten pohjalta vattiin maauntaaavaan Lamminrahan ja Ojalan alueet taajamaentamiselle seä niiden välinen viristysalue. Alueiden toteuttamisen helpottamisesi päätettiin toteuttaa untajan siirto.. 00 toteutuneessa siirrossa ha maata siirrettiin Kangasalan unnasta osasi Tampereen aupunia ja tulevaa Ojalan aluetta. Lamminrahan jatosuunnittelua vten etsittiin vaihtoehtoisia ideoita v järjes- Lamminrahan alueen aateilpailu 00-00, voittanut ilpailuehdotus Plus Osayleisaavan esisuunnitteluvaihe, alustavat luonnosvaihtoehdot A, B, C ja D (0) Painopiste Lamminrahan alueen esellä Painopiste eseisesti itä-länsi suuntaisella aselilla 0

11 tetyn aateilpailun avulla. Tavoitteesi asetettiin aupunimaisesti toimivan ja palveluja tjoavan, mutta silti luonnonläheisen asuinja työpaia-alueen muodostaminen. Kilpailussa. palinnon sai Serum itehdit Oy suunnitelmallaan Plus, joa on raenteeltaan verostomainen ja suunnitelmana joustava. Lamminrahan osayleisaavasuunnittelu äynnistettiin v. 00 Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00:n hyväsymisen jäleen. Raennesuunnitelmassa linjataan seudullisesti täreitä maanäytön, asumisen ja liienteen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asioita: asvu ohjataan esustoihin ja hyvien jouoliienneyhteysien vrelle, edistetään ielämän sujuvuutta, lähipalvelujen hyvää saavutettavuutta seä jouoliiennettä, ävelyä ja pyöräilyä. Elineinoelämän annalta edullisille paioille vataan alueita työpaioille ja teollisuudelle. Lamminrahan osayleisaavan viranomaisneuvottelu järjestettiin..0 ja osallistumis- ja viointisuunnitelma oli nähtävillä Lamminrahan ja Ojalan alueiden suunnittelua ohjaamaan on perustettu Kangasalan ja Tampereen yhteinen ohjausryhmä. Molemmat unnat laativat alueilleen omat yleisaavat. Maanomistus Tampereen aupuni ja Kangasalan unta sopivat vuonna 00 untajan siirrosta suunnittelualueen pohjoispuolella, jossa alue siirtyi Kangasalan unnasta Tampereen aupuniin Ojalan raentamista vten. Kiinteistöjaotuseltaan Lamminrahan alue on jaaantunut useaan suialemaiseen palstaan. Noin puolet alueesta on unnan omistusessa. Kunnan tavoitteena on hania asemaaavoitettava alue omistuseensa ennen raentamisen aloittamista. Kunta on tehnyt v. 0 päätösen lunastusluvan haemisesta ympäristöministeriöltä alueiden hanimisesi.. RAKENNETTU YMPÄRSTÖ Alueen nyytila Suunnittelualue on nyyisellään pääosin raentamatonta, lähinnä metsätalous- ja viristysäytössä olevaa aluetta, jossa ulee metsäautoteitä seä Kangasalan Aseman ja Tampereen Atalan välinen uloilureitti. Energiahuolto Alueen poii ulee 0 :n voimajohto, ja alue rajautuu idässä muuntoasemaan ja voimajohtoihin. Tampereen Sähövero Oy suunnittelee 0 :n voimajohtoa muuntoaseman ja Tastenjärven välille nyyisten johtojen länsipuolelle. Sähön osalta alueen liittäminen jaeluverostoon on mahdollista normaalein ytentätoimenpitein. Alue on liitettävissä Lentolantiellä ulevaan maaaasulinjaan tai Tampereen sähölaitosen auolämpöveroon. esihuollon osalta vaudutaan Lamminrahan alueen liittämiseen Tampereen vesihuoltoverostoon. Riesonpolun puolivälin pohjoispuoleinen allio, Lamminrahan aateilpailun liiteuva. Näymä muuntoasemasta, Lamminrahan aateilpaillun liiteuva.

12 . LUONTO- A KULTTUURYMPÄRSTÖ Maisemamaaunnallinen sijainti Maisemallisesti Kangasala uuluu Hämeen maisemamaauntaan (Maisemamaaunnat, Maija Rau tamäi-paunila, ) eli Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriön maisema-alue työryhmä, ), temmin Kesi-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Alue on ärvi-suomen ja Ranniosuomen vaihettumisvyöhyettä. Lounaisranni osta Hämeen erottaa selvästi pitittäishjujen runsaus seä meritys maisemauvassa ja yli en sijoittumispaiana. ärvi-suomea Häme edustaa topografialtaan vaihtelevien metsäselänteiden ja runsaan järvisyyden puolesta. Hämeen asutuselle on tyypillistä myös asutusen sijainti um peilla, vain paioin reunavyöhyeasutus on yleisempää. Maisemaenne Suunnittelualue on aluetta, jonne asutus ei perinteisesti ole sijoittunut. Suunnittelualueen maisemaenne oostuu pienipiirteisistä allio- ja moreeniselänteistä seä ojien ja purojen halomista laasoista. Kaltevuudeltaan jyriä, yli % rinteitä on muutamia. Lamminrahan alueen maisema ei ole ovin seleästi suuntautunutta. Luonnonmaisemaa luonnehtivat laajahot allioiset ylänöalueet ja niiden välissä notelmissa sijaitsevat suot. Alue rajautuu pohjoisessa ja lännessä laajoihin suoalueisiin, Lamminrahaan ja Petäjässuohon. Koreammilla maastonohdilla on uivan anaan asvillisuutta rinteissä ja notelmissa puolestaan tuoreen ja lehtomaisen anaan asvillisuutta. Alueen maisemauva on eri iältään vaihtelevaa talousmetsää. Paioitellen metsää on aadettu avohauin, ja alueella vaihtelevat avohauut, taimiot, nuoret metsät seä vanhan metsän laiut. Alueella on vähäisessä määrin reitistöä, mutta pääosin alue on raentamatonta. Aluetta haloo itä-länsi-suuntainen voimalinja, jota voidaan pitää maisemavauriona. Pohjois-eteläsuuntaisen voimalinjan vaiutusalue on edellistäin leveämpi. Alueen itälaidalla sijaitsee niiniään maisemavauriona pidettävä Kangasalan muuntoasema. Lamminrahan sähölinja ja uloilureitti, Lamminrahan aateilpailun liiteuva.

13 Alueen länsireunalla sijaitseva muinaisjäännös on historiallisen ajan rajameri (ussila & Sepänmaa, Lamminrahan osayleisaava-alueen muinaisjäännösinventointi 0). Se on Messuylän (ehmaisten ylä) ja Kangasalan (atialan ylä) välinen rajapiste. Kunnanraja ulee edelleen samasta ohdasta. Kivistä asattu rajameri saattaa olla vhaisimmillaan isojaon aiainen. Maisemaenne esistöt Kasipäävedenjaajaa halaisevat suunnittelualueen aaois-luode-suunnassa. Suurin osa suunnittelualuetta uuluu samaan valuma-alueeseen, joa lasee länteen Tampereen Halimasjärven ympäristön luonnonsuojelualueen suuntaan. Alueella on paljon ojia seä mahdollisesti myös puroja. Suunnittelualueen ja tan ulopuolella idässä sijaitsee pieni Halimajärvi, luoteispuolella on puolestaan pieni Halimasjärvi. Alue ei ole pohjavesialuetta. edenjaajat ja valuma-alueet Pienilmasto Pienilmastollisesti alueella on niin ylmiä pohjoisrinteitä uin suotuisampia etelään suuntautuvia rinteitä. Alavilla mailla on viileämpää ja osteampaa suomaastoa. Kylmänilmanjärviä voi syntyä paioitellen. Yleisimpiä tuulia Tampereen seudulla ovat etelän ja lounaan väliset. Pidempiä tuulensolia ei suoraan suunnittelualueelle synny, osa siellä ei ole laajoja avoimia alueita, uten peltoja tai vesipintoja, mutta aluetta rajaava avoin raidelinja voi toimia tuulensolana. Pienilmasto

14 Maaperä Alueen maaperä ja topografia on pienipiirteisesti vaihtelevaa. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hieamoreenia ja alliota, jona päällä on alle metrin maaerros. Paioin alueella on myös avoalliota ja alliopaljastumia. Alavimmilla paioilla saattaa olla hiesua. Soistuneimpien alueiden maaperä on rahaturvetta. Maaperä Luontovot Alueen luontoselvitysen on laatinut FCG (0). Kuva on laadittu FCG:n yhteenvedon pohjalta. Luontovot vaiuttavat aupuniraenteen sijoittumiseen ja tehouuteen erityisesti Lamminrahassa ja Ojalassa. Alueella on useita voaita luontooonaisuusia seä liito-orava-alueita. Luontovot Maisemallinen maanäyttösuositus Maisemallinen maanäyttösuositus perustuu tässä edellä esitettyihin maisema-analyysin osa-alueisiin. Maisemallisessa maanäyttösuositusessa maisema-analyysitat on laitettu päälleäin, ja ohteet, joissa raentamista rajoittavia teijöitä osuu merittävästi päälleäin, on luoiteltu raentamiseen soveltumattomasi (punainen väri). astaaisesti ohteet, joissa raentamista rajoittavia teijöitä ei ole, on esitetty raentamiseen hyvin soveltuvasi (vihreä väri). Lisäsi tassa on esitetty viitteellisesti merittävimmät viheryhteydet. Merittävimmät raentamatta jätettävät oonaisuudet ovat junadan luoteispuolella oleva luonnontilainen liito-oraveviiri seä muuntoaseman ja voimalinjojen alueet lähiympäristöineen. Maisemallinen maanäyttösuositus

15 . OSAYLESKAAAA ARTEN LAADTUT SELTYKSET A RAPORTT Kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu lähtöohtaportti, johon on oottu tietoa valmisteluvaiheessa ja aiemmin laadituista selvitysistä ja suunnitelmista. Osayleisaavoitusta palvelevat selvityset ja suunnitelmat: Lamminrahan iviainesselvitys v. 0-, Ramboll Finland Oy. atialan Lamminrahan Ruutanan alueiden luontovojen yhteenveto v. 0, FCG suunnittelu ja teniia Oy. Lamminrahan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman atialan ympäristöjen liito-oravaselvitys, 0, FCG suunnittelu ja teniia Oy. Kangasala Nurmi, 0 :n voimajohdon ympäristöselvitys v. 0, Tampereen Sähövero Oy ja Eltel Networs Oy. täisen aupuniraenteen tastelu v. 0. Tampereen aupuni, Kangasalan unta, Serum itehdit Oy. Maanteiden meluselvitys v. 0, Liiennevirasto ja Sito. altatien pantaminen välillä Alasjärvi atiala, aluevaussuunnitelma. Piranmaan Ely-esus, Tampereen aupuni, Kangasalan unta ja A-insinöörit Suunnittelu Oy. Lamminrahan muinaisjäännösinventointi v. 0. Miroliitti Oy. Lamminrahan orttelipaletti, Serum Aritehdit Oy. Opit äyttöön hane; nuorten osallisuuden, ennaltaehäisevän nuorisotyön ja alueehitysen tueminen v. 0-, Sosiaaliehitys Oy. Lamminrahan osayleisaava, raportti. Yleisaavasuunnittelun lähtöohtia v. 0, Kangasalan unta. Ojalan osayleisaava, luonnosvaihtoehdot..0; aavatat ja määräyset, selostus seä luonnosvaihtoehtojen vaiutusten viointi ja eotehouusvertailu, Tampereen aupuni. Lamminrahan osayleisaavan esisuunnitteluvaihe, Serum Aritehdit Oy. Ojalan osayleisaavan lähtöohtaportti v. 0 ja yleisaavoitusta vten tehdyt selvityset. Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00, Tampereen aupuniseudun untayhtymä v. 00 seä asuntopoliittinen ohjelma, liiennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia. Lamminrahan alueen aateilpailu 00-00, ilpailuohjelma ja liitemateriaali, Kangasalan unta. Ojala-Lamminraha ympäristö- ja maisemaselvitys, v. 00. Tampereen aupuni, Tampereen infratuotanto liielaitos, Suunnittelupalvelut. Ojala-Lamminrahan maisemaselvitys, v. 00. Suunnitteluesus Oy. Piranmaan. Maauntaaava v. 00, Piranmaan liitto. Muita Lamminrahaa osevia selvitysiä ja suunnitelmia: Lamminraha Kangasala. Lamminrahan alue ympäristöineen Tampereen aupuniseudun yhtenä asvualueena. v. 00. Heinonen altteri. Diplomityö, TTY, Aritehtuurin laitos. Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahan linnustoselvitys, v. 00. Pea Rintamäi. Lepaoselvitys, v. 00. Biologitoimisto ihervaa. Yleisaavatasoinen melu: altatie ja rautatie, v. 00. Kting-rata, Lentola, v. 00. Ramboll Finland Oy. Tampereen aupungin ja Kangasalan unnan välinen sopimus Ojalan-Lamminrahan alueen jatosuunnittelusta ja toteutusesta v. 00. Ojala-Lamminrahan alueen vesihuoltojärjestelmien yleissuunnittelu. Lamminrahan aluesuunnitelma, v. 00. Kauppila Lotta. Diplomityö, TTY, Aritehtuurin osasto. Ojala-Lamminraha työryhmän loppuraportti, v. 00. Kangasalan unta ja Tampereen aupuni. Ojalan ja Lamminrahan yleissuunnitelma loppuraportti Tampereen aupuni ja Kangasalan unta, Suunnitteluesus Oy. Halimasjärven hydrologinen selvitys, v. 00. Suunnitteluesus Oy. altatien pantaminen välillä Alasjärvi- Suorama. Yleissuunnitelma,. Tampereen aupuni, Hämeen tiepiiri, ns.tsto LTT Oy.

16 OSAYLESKAAAN LUONNOSAHTOEHDOT. TAOTTEET Yhteisinä lähtöohtina aiille luonnosvaihtoehdoille ovat Piranmaan. maauntaaava ja Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00 ja täisten aupuniraenteen tastelu (0) seä vuonna 00 yleisen itehtuuriilpailun voittanut ehdotus plus. Lamminrahan osayleisaavaluonnosissa on lähtöohtina Kangasalan unnan strategia 0: Kangasala on asvava, ehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen aupuniseutua. Luonto ja ihmiset ovat Kangasalla järevästi sopusoinnussa. Kangasalla on hyvä asua. Asumiselle on tjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Elämisen laatuun ja turvallisuuteen iinnitetään huomiota. Yhdysuntaenne on taloudellinen ja toimiva, osa aupuniseudun oonaisuutta. Kuntalaisen on mahdollista löytää vapaa- aiaansa monipuolista teemistä ja oemista. Monipuolisen elineinoelämän asvulle ja ehittymiselle turvataan hyvät edellytyset. Kangasalalainen löytää otiunnastaan monipuolisia työpaioja ja aupallisia palveluja. Kangasala järjestää untalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisesi riittävät, laaduaat ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut. Palvelutuotannon toimintatapoja ehitetään. Seudullista palvelutuotantoa ehitetään. Kunnan eri alueita ehitetään niiden omista lähtöohdista. Kuntalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja vaiuttaa unnan toimintaan. Lamminraha on raentamaton, yhdysuntaenteellisesti edullinen ja houutteleva alue asvavalla Tampereen aupuniseudulla. Tavoitteena on vetovoimainen, houutteleva ja imagoltaan vahva asumisen ja työpaiojen alue aupuniseudulla. Toitusena on luoda aupuniraenteellinen oonaissuunnitelma, jossa asuminen, työ ja vapaa-aia yhdistyvät hyvin toimivasi ja eläväsi verostosi. Elinympäristön tavoitteena on aupunitoimintojen seoittuneisuus ja julisen aupunitilan viihtyisyys. Tavoitteena on myös asuaiden ielämän sujuvuus, houutteleva liiumisympäristö ja lähipalveluiden helppo saavutettavuus. Seudullisen veroston ehittäminen Seudullisen veroston näöulmasta täreitä asioita ovat yhdysuntaenteen täydentäminen, uusien asuin- ja työpaia-alueiden sijoittaminen, jouoliienteen tueminen seä seudullisten viher- ja viristysyhteysien vahvistaminen. Toimiva liienne Liienteen näöulmasta erityisesti jouoliienteen laatuäytävät ja aturaitiotien linjaus ovat täreä lähtöohta. Lisäsi T:n ehittäminen liittyy iinteästi maanäytön suunnitteluun. Tavoitteina on jouoliienteen runoreittien, liittymien paiojen, pääteiden linjausien ja pyöräily-, ävely- ja viristysreittien muodostama sujuva verosto. Maanäytön ja palveluiden ehittäminen Maanäytön ja palveluiden ehittäminen perustuu Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 00- seä Yhdysuntaenteen eheyttäminen Tampereella -selvitysen muaiseen väestömäärän asvuun. Asumisen, työpaiojen ja palveluiden sijoittaminen jouoliienteen ja viristysalueiden muodostaman veroston yhteyteen. Raentamisen ja luonnonympäristön tasapaino Uuden asuinalueen raentamisessa otetaan ensisijaisesti huomioon ilmastonmuutosen pysäyttäminen, energiatehouus seä estävä ehitys. Lamminrahan alueen luontovot huomioidaan alueen suunnittelussa. Lamminraha on tulevaisuuden estävän ehitysen ja eologisen alueraentamisen esiuva. Alueesta halutaan muodostuvan00-luvun aupuniympäristöä, joa tueutuu jouoliienteeseen. Raenteen tulee olla tehoas siten, että bussiin ja tulevaisuudessa raideliienteeseen tueutuminen on mahdollista. Henilöauton tpeen tulisi olla mahdollisimman vähäinen, pääpysäien ympäristön tulisi olla houuttelevaa ja liityntäliienteen toimivaa. Tavoitteena on raentamisen sijoittaminen vaihtelevaan maastoon tiiviisti siten, että pihoilta on yhteys viristysreiteille ja luontoon. iristysyhteysien ja eologisten äytävien jatuvuuden tulee säilyä alueella. lmastonmuutosen torjuminen on osa alueen suunnittelun päälähtöohtia. Lamminrahan alueelle tavoitellaan omaleimaisia tulevaisuuden asumisen innovatiivisia ja monipuolisia rataisuja asuinympäristöjen ja orttelityyppien osalta. Tulevaisuuden asvuennusteiden muaan Lamminrahan alueelle tulisi vähintään sijoittaa noin asuasta.

17 . YLESTÄ Lamminrahan osayleisaavan luonnosien yhteinen maanäytöllinen periaate on luoda tasapainoinen raentamisen, viheralueiden ja liienneyhteysien muodostama asuin- ja työpaia-alue. Maanäytön suunnittelu perustuu olemassa olevan maiseman, maaperän ja luontovojen tunnistamiseen ja tavoitteesi asetettuun estävään ja tiiviiseen aupuniraenteeseen. Tehoas aupuniraenne mahdollistaa osaltaan pemmat jouoliienteen seä pyöräilyn ja ävelyn yhteydet seä juliset ja ysityiset palvelut. Alueen suunnittelun perusajatusena on luoda erilaisia päälleäisiä verostoja, jota yhdistävät alueella ja sen ympäristössä asuvia ja työsenteleviä ihmisiä. Kaupuniraenteellisien verostoiden risteysohdissa on ajateltu syntyvän aupunimaista värinää, josta umpuaa alueen sosiaalisten verostojen errostumat. Kaupuniraenteen sisään jäävät luontotasut muodostavat täreän eologisen viherveroston, joa on samalla alueen asuaiden lähiviristysalue. Urbaani aupuniraenne palveluineen ja liienneverostoineen puolestaan muodostaa reitistön alueen ja sen ympäristön asuaille. Aluetta on tasteltu suhteessa ympäristön olemassa oleviin esusiin ja asuinalueisiin, uten atiala, Aseman seutu ja Ruutana seä Tampereen puolelta Olahinen, Tasanne, Atala, Koillisesus ja Linnainmaa. Lisäsi alueen ympärille on raenteilla ja suunnitteluvaiheessa merittäviä alueita, uten atialassa valtatie :n viereinen raentamaton alue ja Kallion teollisuusalue tai Tampereen puolella Ojala ja Risso seä pohjoisessa Nurmi-Sorila. ireillä olevat Tampereen Ojalan ja Kangasalan puolella Ruutanan seä atialan osayleisaavat on huomioitu alueen liittymisessä ympäristöön. A B TP - työpaia-alue TPA - seoittunut asuin- ja työpaia-alue A - tehoas asuinortteleiden alue (e a = 0, - 0,) A - esitehoas asuinortteleiden alue (e a = 0, - 0,) A - matalatehoas asuinortteleiden alue (e a = 0, - 0,) oulu + päiväoti päiväoti (vaus) jouoliienteen pääpysäi pääatu (atutyyppi A) ooojaatu (atutyyppi B) atu (atutyyppi C) C

18 Asumisalueet Aluetehouus Asumisen pinta-ala per ha Asumisväljyys -m/asuas Asuaita / ha A 0,0-0, A 0,0-0, , - A 0,-0, , - Työpaia-alueet Aluetehouus Toimitilojen pintaala per ha * huomioitu asuinpinta-alan vaiutus Pinta-ala per työpaia (-m) TP 0,0 000 TPA 0,0 00 Työpaioja / ha Kaiissa vaihtoehdoissa raentamisen painopiste rajoittuu etelässä valtatien ja pohjoisessa Lamminrahan suon väliselle metsäalueelle. Lännessä raentamisen sijoittamista rajoittavat Risson yleis- ja asemaaava-alue ja idässä luontovot seä pohjoiseteläsuuntainen junanraide. Luonnosvaihtoehdot ovat pyritty liittämään pohjoisessa Ojalan osayleisaavan luonnosiin A ja B, mutta suunnittelun eriaiaisuudesta johtuen alueraenteiden liittyminen toisiinsa seä ajo- ja evyen liienteen yhteysien linjaaminen jää seuraavan ehdotusvaiheen jatosuunnittelun. Mitoitus ja raentamisalueet Lamminrahan alueelle on aiissa osayleisaavaluonnosvaihtoehdoissa sijoitettu noin 000 asuasta, aluetehouuden ja raentamiseen äytetyn pinta-alan muuttuessa. Raentamis- ja viristysalueiden pinta-alat seä työpaiojen ja palveluiden määrät selvitetään tauluoissa vaihtoehdoittain. Raentamisen alueet sijoittuvat pääosin phaimmille raentamisalueille, joiden sijoittuminen on analysoity työn alusi maisemallisessa maanäyttösuositusessa. Raennettavuudeltaan alue on haastavaa allioiden ja soisten notelmien vuosi. ouoliienteen runoreitin lähelle sijoittuvan tehoaan maanäytön ja luontovojen väliset ristiriidat on vioitava tapausohtaisesti suunnittelun edetessä. Lopullinen raentamisen errosala ja raentamistapa määräytyy asemaaavassa seä raennustapaohjeissa annettujen ohjeiden muaan ortteliohtaisesti. Pääsääntöna on sijoittaa tehoas raentaminen ävelyetäisyydelle jouoliienteen pääpysäeistä ja pääadun palveluesittymistä. Oleellista on reunustaa aupunimainen atualue yhtenäisellä raentamisella, ja muodostaa suojaiset piha- ja viheralueet ortteleiden sisäosiin. Korttelialueiden talotyyppijaauma seä toiminnot ovat monimuotoisia ja seoittuneita. Asuntoraennusien tyypit voivat olla erros- ja pienerrostaloja, rivitaloja tai yhteenytettyjä pientaloja seä edellä mainittujen yhdistelmiä. Tämän lisäsi alueella suositaan uudentyyppisten talotyyppien ja raennuttamismuotojen syntymistä (esim. townhouse-raennuset, aupunivillat ja terassitalot seä ryhmäraennuttaminen). Raentamisen energiatehouuteen ja lämmitysjärjestelmien eologiseen vaiutuseen iinnitetään raentamisessa erityistä huomiota ja tätä vten luodaan asemaaavoitusvaiheessa erityisiä annustavia ohjeita ja määräysiä. altatien vteen on esitetty aiissa vaihtoehdoissa työpaia-alueita, jota samalla toimivat luontaisena melumuurina. Alueen toimintojen määrittelyssä rataisevaa on toiminnan vaiutus ympäristöön. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä, uten melua, ilman pilaantumista tai rasasta liiennettä. Työpaiaentamista seä liiehuoneistoja pyritään aiissa vaihtoehdoissa sijoittamaan aupuniraenteen seaan seä suosimaan ivijalaliieitä. Liienne ja yhdysuntateniia Kaiien vaihtoehtojen pääasiallinen ajoneuvoliienteen ulu alueelle tapahtuu valtatie:sta liittyvän uuden eritasoliittymän autta Lamminrahan eseiselle pääadulle, joa jatuu lounaaseen atialan alueelle ja pohjoisessa Tampereen Ojalan alueelle. ouoliienteen laatuäytävä on suunniteltu atialan ja Lamminrahan autta Ojalaan, joa on mahdollista toteuttaa myös aturaitiotienä. Lisäsi alueelle saavutaan lännestä Risson alueen läpi Rissonatua pitin. atossa vaudutaan myös yhteyteen alueen oillisosan autta Aseman alueella nyyisen junaiteen aliulun autta. Lähtöohtana on ollut ävelyn ja pyöräilyn jatuva ja sujuva reitistö, joa yhdistää Lamminrahan täreimmät toiminnot toisiinsa seä yhdistää Lamminrahan naapurialueisiin. Reitistö muodostuu erillisistä evyen liienteen

19 väylistä ja ooojaatujen yhteyteen toteutettavista jalanulu- ja polupyöräteistä. Pyöräilyaistat ovat pääosin erotettu ajoneuvoliienteestä ja jalaäytävistä seä jalanulureiteistä. altatien alittavat, olemassa olevat, aliulutunnelit on hyödynnetty reitistöä ehitettäessä. Pääreitit ulevat ydinalueella pää- ja ooojaatujen rinnalla seä viheralueista muodostuva veroston sisällä. Alueen pääreittejä tuevia evyen liienteen väyliä seä uloilureittejä on mahdollista lisätä viherveroston yhteyteen joustavasti erilaisten tpeiden muaan. Lamminrahan esustaan ja yhtenäisoululle johtavat evyenliienteen reitit sijoittuvat pääosin viristysalueiden autta. Alueella on pyritty aupunimaiseen atuveroon, jossa on jaautuu easti olmeen atutyyppiin: pääatu (jouoliienteen laatuäytävä), alueen sisäiset ooojaadut ja pienemmät ortteliohtaiset adut. Kooojaadut on suunniteltu lenimäisisi, miä helpottaa jaelu- ja unnossapitoliiennettä seä vaiheittain raentamista. Kaiissa vaihtoehdoissa on esitetty yhteys junaiteen alitse Aseman suuntaan muuntoaseman pohjoispuolta. Henilöautojen pysäöinti toteutetaan maantasoon ja pysäöintiansien alle tai esusta-alueilla mahdollisesti maanalaisiin pysäöintitiloihin. Kaiissa vaihtoehdoissa valtatien vteen on esitetty työpaiaentamista, miä vaimentaa tuntuvasti valtatien liiennemelua asutuseen nähden. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu valtatien pantamissuunnitelma eritasoliittymien aluevausten osalta. esihuollon runoyhteys on otettu huomioon tehdyn yleissuunnitelman muaisesti. Runoyhteyden tempi linjaus tulee jatossa suunnitella valitun luonnosvaihtoehdon muaisesti luontovot huomioiden esimerisi atulinjojen yhteyteen. Nyyiset 0-00 voimalinjat on esitetty aavatalla. Suunniteltua Kangasala Nurmi 0 :n voimalinjaa ei ole eriseen osoitettu, mutta voimajohtoauean ja asutusen väliin jää aiissa vaihtoehdoissa raentamaton alue. Palvelut Lamminrahan alueen juliset- ja ysityiset palvelut sijoittuvat alueen esustaan jouoliienteen laatuäytävän välittömään läheisyyteen. Tälläisiä palveluita ovat esimerisi päiväoti, yhtenäisoulu, hyvinvointineuvola, ouluterveydenhuolto, lähiauppa ja aupunimaiset viristysalueet puistoalueineen seä liiunta- ja leiienttineen. Koillisesuseen (mm. terveydenhuolto ja laajemmat aupalliset palvelut) on alueelta etäisyyttä - m. Lisäsi alue tueutuu atialan olemassa oleviin ja tuleviin palveluihin. ouoliienteen osalta Lamminrahan raentaminen vaatii uusia linja-autoliienteen linjoja tai nyyisten linjojen jatamista alueelle. Kaiissa vaihtoehdoissa atialan, Lamminrahan ja Ojalan alueet yhdistää jouoliienteen laatuäytävä, jona vteen pääosa asuaista sijoittuu. ouoliienteen pääpysäi on sijoitettu toiminnallisesti eseisimmän alueen ohdalle, missä sijaitsevat täreimmät juliset ja aupalliset palvelut. ouoliienteen pääreitti perustuu linja-autoliienteeseen tai raitiotiehen, mutta sen tuesi tvitaan lisäsi muita paiallisia linja-autolinjoja. Oleellinen reitti ulee Rissonadun ja Lamminrahan esustan autta Ojalaan ja sieltä mahdollisesti Aitolahdentielle. Aluvaiheessa jouoliienneyhteys on mahdollista Rissonadun tai valtatien autta. iristysalueet Alueen lähtöohtana on muodostaa raentamiseen heiommin soveltumattomista alueista viristysalueiden verosto, joa yhdistää alueen asuaita ja asuinortteleita toisiinsa. Maisemallisen maanäyttösuositusen perusteella alueelta on löydettävissä luontovoiltaan, maaperältä ja ilmasto-olosuhteilta alueita, jota soveltuvat hyvin viristysalueisi ja eologisisi luontotasuisi raentamiseen soveltuvien alueiden väliin. Luonnosvaihtoehtojen eseinen itä-länsisuuntainen vihervyöhye pyritty jättämään niin laajasi, että o. aluepuistolla on edellytyset säilyä metsäisenä viristysalueena ja seudullisesti merittävänä reittinä. Kesusta-alueiden ja valtien välissä olevien luontotasujen ja vihervyöhyeiden laajuus vaihtelee vaihtoehtoohtaisesti. iherpalveluiden saavutettavuus on otettu aiissa luonnosvaihtoehdoissa huomioon. iristysalueet ovat jaettu ahteen päätyyppin, joista toinen on luonnonmuainen ja toinen puistomaisesti raennettu aupunimainen viristysalue. Määrittelyt tentuu jatosuunnittelussa ja viimeistään asemaaavavaiheessa. Molemmissa tapausessa viristysalue voi pitää sisällään tapausohtaisesti molempia viristysaluetyyppejä, toisen ollessa uitenin aina alueen aavamerinnän muaan vallitseva. Luonnonmuainen viristysalue vataan uloilu-, liiunta- ja urheilutoiminnoille seä luonnon oemiseen laajoina pääosin luonnontilaisina alueoonaisuusina. Pääosin urheilu- ja pelientät sijoitetaan puistomaisesti raennetuille viheralueille asutusen ja oulun tuntumaan. Luonnonmuaisella viristysalueella voidaan sallia hinnanavaisesti osittainen luonnonympäristön huomioonottava yleistä viristystoimintaa ja -reitistöjä palveleva raentaminen, hulevesien äsittelyä vten toteutettavan osteion tai lammion ja niihin liittyvän huoltotien raentaminen. Lisäsi raennettujen orttelialueiden läheisyydessä sijaitseville alueille on mahdollista raen-

20 taa aupunipuistoisi toitettuja viristysalueita, joiden määrä, laatu ja sijainti alueella määrätään asemaaavoitusen yhteydessä. Kaupunipuistosi vattu lähiviristysalue vataan päivittäiseen yleiseen viristys- ja uloiluäyttöön, uten yleisille puistoille, pienille palloentille ja leiipuistolle. Lisäsi on mahdollista jättää alueen sisään luonnonmuaisesi lähiviristyalueesi toitettuja osa-alueita, jona määrä, laatu ja sijainti alueella määrätään asemaaavoitusen yhteydessä. Kesusta-alue liittyy aiissa vaihtoehdoissa aupunginosapuistoihin, joa on pääosin raennettua puistoa ja sisältää toiminnallisia elementtejä uten leii-, untoilu- ja pelitoimintoja tai muita aien iäisille asuaille toitettuja toimintoja. Kaupunginosapuistot ovat verostona raentamisalueiden esellä, joten ne ovat hyvin saavutettavissa aiialta ja sen yhteyteen voidaan ehittää aluetta palveleva lähiliiunteitistö. Puiston reitistöt muodostavat paiallisia ristiäisiä yhteysiä alueen sisälle ja ne pitävät sisällään hiihto-, ävely- ja pyöräilyyhteysien lisäsi puiston sisäisiä äytäviä. Luonnosvaihtoehdoissa on alustavasti suunniteltu evyen liienteen pääreitit seä uloilu- ja latureitit. Nyyinen uloilureitti on säilytetty ja yhteydet Aseman ja atialan suuntaan hyödyntävät nyyisiä aliuluja. Tampereen Ojalan ja Lamminrahan välisten yhteystpeiden paiantaminen tentuvat jatosuunnittelun edetessä. Muut yhteydet olemassa oleviin reitistöihin pyritään säilyttämään ja vahvistamaan pääreittejä. Luonto ja ulttuurihistoria Lamminrahan ja Ojalan välissä oleva Lamminrahan suoalueeseen liittyävä laaja viristysalue muodostaa Raennesuunnitelman 00 muaiset seudulliset yhteydet itä-länsi suunnassa. Tämän viheryhteyden leveyden määrittäminen riippuu palveluesusien sijainnista ja oosta. Alueen eseiset luonto- ja viristysvot on huomioitu aiissa vaihtoehdoissa. Liito-oravan ja metsäluonnon annalta erityisen täreät elinympäristöt ja eseiset eologiset yhteydet on jätetty pääosin raentamisen ulopuolelle. Keseinen liito-oravan elinympäristö on junanradan vressa alueen itäosassa. Alueella tehdyn muinaismuistoselvitysen muaan alueella on ysi muinaismuistosi luoiteltavissa oleva rajaivi, joa jää aiissa vaihtoehdoissa viristyalueelle. Ympäristönsuojelu ja hulevedet Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty meluntorjuntatve -merinnällä alueet, joilla liienne ylittää ohjevot seä junadan osuudella vioitu meluntorjuntatve. Hulevesien äsittely vaatii raennettavilla alueilla toimenpiteitä aiissa vaihtoehdoissa. Raentaminen asvattaa ovien pintojen lisääntymisen myötä hulevesien määrää. Hulevesien hallinnan annalta merittäviä alueita ovat raennettavien alueiden väliin jäävät luontotasut, joiden autta hulevedet valuvat pääosin Halimasjärven suuntaan. aluma-alueella toimenpiteisi on esitetty luonnontilan säilyttämistä tai hulevesien viivyttämistä ja imeyttämistä. Pintavesien haitallisia vaiutusia voidaan vähentää alueellisesti säästämällä osteioja ja raentamalla viivytysaltaita. Ydinalueella tulee vmistaa alapuolisten purureittien apasiteetti, miä edellyttää hulevesilammioiden ja osteiojen raentamista ja säilyttämistä. Hulevedet on huomioitava jatosuunnittelun tentuessa. Hulevesien äsittelyalueiden luonne voi vaihdella niin, että raennetuilla alueilla hulevesien äsittelyrataisut ovat urbaanimpia ja luonnontilaisilla alueilla luonnonmuaisempia. iereisen Kallion alueella allioiden louhimisen yhteydessä vapautuneet riipitoiset aineset ovat mahdollisesti aiheuttanut vesistön happamoitumista ja sen vuosi alueen allioperä on selvitettävä ehdotusvaiheen yhteydessä temmin. Lamminrahan iviainesselvitys valmistuu vuoden 0 alussa, jona pohjalta voidaan vioida vaiutuset ennen osayleisaavan ehdotusvaihetta. Energiatehouus ja ilmastonmuutos Lamminrahan alue raennetaan aupunimaisesi asuin- ja työpaia-alueesi. Pääosa raentamisesta ohjataan jouoliienteen laatuäytävien läheisyyteen ja alueen jouoliiennepalvelut suunnitellaan attavisi. Palveluveroston ehittäminen asutusen yhteyteen vähentää liiumisen tvetta. Alueen verostomainen aupuniraenne on joustava ja mahdollistaa hyvät yhteydet jalaisin ja pyörällä alueen sisällä. Pääperiaatteena on jouoliienteen ja evyen liienteen laadullisen tason nostaminen siten, että alueella asuvat oevat henilöautoliienteen tpeen vähäisesi. Luontovoiltaan voaiden alueiden säästämisellä seä aupunimaisella viher- ja uudisraentamisella luodaan alueellisesti suotuisaa miroilmastoa. Hitulla maisema- ja viherraentamisella pyritään vähentämään ilmastoinnin tvetta esäisin ja toisaalta luodaan suojaisaa lähiympäristöä. Matala ja tiivis raentaminen synnyttää suojaisia piha- ja auiotiloja. 0

21 . AHTOEHTO A Yleisuvaus rahan itäreunalle Aseman suuntaan seä vähäisissä määrin länsipuolelle Risson läheisyyteen on esitetty mahdollisuus raentaa tiivistä ja matalaa pientaloraentamista. Rataisun lähtöohtana pääosin asuinäyttöön painottunut alue, jona talotyyppijaauma seä toiminnot ovat monimuotoisia ja seoittuneita. Alue liittyy pohjoisesta Ojalan alueeseen viheralueen autta ja lännessä suoraan Risson alueeseen. aihtoehto on ajateltu liittyvän nyyiseen Ojalan osayleisaavan luonnoseen A. Raentamisen alueet Kesusta-alue lähipalveluineen sijaitsee pian valtatie saavuttaessa pääadun vressa. Keseinen sijainti alueen esellä palvelee Lamminrahan asuaiden lisäsi Risson ja Ojalan uusia alueita seä ympäristön olemassa olevia asuinalueita. Etäisyyttä valtatiehen on noin 0, m ja Ojalaan noin, m. Kesusta sijoittuu jouoliienteen pääpysäin ja paiallisen jouoliienneyhteysien välittömään läheisyyteen. aihtoehdossa A Lammin- suunnittelualueen pinta-ala ha orttelialueiden yhteenlasettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) 0 ha oo alueen pinta-ala ha orttelialueiden aluetehouusien painotettu.a. * 0,0 oo alueen aluetehouuden.a. ** 0, asuaita 0 asumisen errosala -m työpaioja toimitilojen errosala m (orttelialueet + viheralue) A LL A A A A LL A LL A A LL A A A A A A A A A LL A A A A A A A TP A A A A A TP TP LR A z A A TP jl z A LK LT A LK LK E A ET A A E A A LK z E LL A A A A A LK E TP TP TP KANGASALA LAMMNRAHKAN OSAYLESKAAA Kaavatta numero Luonnos A KH..0 LTK..0 Mittaaava : luonnos nähtävillä, MRA

22 Mitoitus Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä noin 000 asuasta ja noin 0 työpaiaa. Raentamisalueita on osoitettu yhteensä noin ha, josta raentamattomasi jääviä viheralueita alueen sisällä noin ha. aihtoehto on raentamisalueeltaan laajin, vaia pitää sisällään suhteellisen suuriain luontotasuja. Keseiselle tehoaimmin raennetuille alueille sijoittuu noin 0 asuasta. Työpaia-alueet altatien vteen on osoitettu monipuolisia työpaia-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienteollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa seä vastointia. Työpaiaalue liittyy välittömästi valtielle ja siten se muodostaa näyvän raentamisen vyöhyeen, joa toimii porttina saavuttaessa alueelle. Samalla muodostaen luontevan suojamuurin valtatien haittavaiutusia vastaan. Alueen toimintojen määrittelyssä rataisevaa on toiminnan vaiutus ympäristöön. Käyttötoitus Pinta-ala ha %-osuus A A A 0 TP E ET LL LK LR Asuinalue m per asuas Asuaat A 0 0 A, A, YHT. 0 Lamminrahan aateilpailu 00, ilmauva esusortteleista

23 iristysalueet ja luonnonympäristö aihtoehdon aupunimaiset viristysalueet liiunta- ja leiipaioineen sijoittuvat esustan läheisyyteen. Pienimuotoisemmat orttelipuistot leiipaioineen sijoittuvat luonnonmuaisempien viristysalueiden yhteyteen pohjoisemmalla alueella. Laajimmat yhtenäiset viheralueet sijoittuvat junanradan viereisen liito-oravan elinympäristön yhteyteen. unanradan viereinen alue on osoitettu suojaviheralueesi raideliienteen melun vuosi. Luonnonolosuhteiden annalta merittävät alueet ja eseiset eologiset yhteydet sijoittuvat pääosin viheralueisi merityille alueille. Luontoselvitysessä raentamattomisi suositeltuja ympäristöjä jää vähäisissä määrin raennettaville alueille. Raennettavilla alueilla on temmassa jatosuunnittelussa huomioitava eologiset yhteydet junanradan viereiseltä liito-oravaalueelta alueen luoteisosaan. aihtoehdossa A on pinta-alaltaan vähiten viheralueita muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Liiennerataisut Pääasiallinen ajoneuvoliienteen ulu alueelle tapahtuu valtatie uuden eritasoliittymän autta tai atialasta valtietien yli. Kiertoliittymän autta saavutaan alueen pääadulle, joa on Ojalaan johtava jouoliienteen laatuäytävä. Kesustan molemmin puolin haautuu lenimäiset ooojaadut itään ja länteen uusille asuinalueille. Katuvero on ataistu, jolloin evyen liienteen verosto jatuu ateattomana alueen läpi. Alueella on tve ainain yhdelle pääadun alittavalle ateamattomalle uloilureitille. Ehdotetulla paialla esustassa pääatu voidaan nostaa maaston muodoista riippuen sillalle, joa toimii samalla alueella maamerinä. Kevyen liienteen reitistö muodostaa paiallisia ristiäisiä yhteysiä alueen sisälle. Sen yhteyteen voidaan ehittää aluetta palveleva lähiliiunteitistö. ouoliienteen päälinja on suunniteltu atialan ja Lamminrahan autta Ojalaan, joa on mahdollista toteuttaa aturaitiotienä. Asuaista pääosa sijoittuu jouoliienneväylän läheisyyteen. ouoliienteen pääpysäi on sijoitettu toiminnallisesti eseisimmän alueen ohdalle, missä sijaitsevat täreimmät juliset ja aupalliset palvelut. Raitiotien lisäsi tvitaan linja-autolinjoja, jota ulevat Rissonadun ja Lamminrahan esustan seä itäisemmän ooojaatulenin autta Ojalaan ja sieltä mahdollisesti Aitolahdentielle. Maanäyttö sijoittuu laajalle alueelle, miä johtaa vaihtoehdoista pisimpään liienneveroon (pää- ja ooojaadut,m). Myös unnallistenillinen verosto on tässä vaihtoehdossa pisin. OALA RSSO T YHTEYSTARE ASEMAN ALUEELLE ouoliienteen laatuäytävä Pääatu Kooojaatu ATALA Katu 00m vyöhye pääadun vressa Uloilureitti Kävely- ja pyöräilyreitti Liiennevero vaihtoehto A

24 . AHTOEHTO B Liittyessä Ojalan vaihtoehtoon B muodostuu raennetusta vyöhyeistä tehoas yhtenäinen nauhamainen aupuniraenne jouoliienneäytävän ympärille. aihtoehdossa on esitetty tiivistä ja matalaa pientaloraentamista alueen luoteisosaan viristysalueiden eselle. Yleisuvaus Rataisun lähtöohtana tiiviisti jouoliienteen laatuäytävän ympärille raennettu nauhamainen asuinalue. Maanäyttö sijoittuu lounais- oillis-suuntaisesti niin, että pääatu liittyy Ojalan alueeseen (vaihtoehto B) Lamminrahan alueen oillisnurassa. Raentamisen alueet Alueen pääesusta lähipalveluineen sijoittuu jouoliienteen pääpysäin ja pääadulla ulevan jouoliienteen laatuäytävän välittömään läheisyyteen. Keseinen sijainti alueen esellä palvelee Lamminrahan asuaiden lisäsi Risson ja Ojalan uusia alueita seä ympäristön olemassa olevia asuinalueita. Etäisyyttä valtatiehen on noin 0, m ja Ojalan puolelle noin, m. Tampereen esustasta Ojalaan tulevan jouoliienneäytävään vteen on esitetty tehoain raentaminen. aihtoehdossa pääatu ääntyy oilliseen pian alueen pääesustan jäleen. Pääadun pituus mahdollistaa toisen jouoliienteen pääpysäin ympärille syntyvän tehoaasti raennetun alueesittymän lähipalveluineen. LL suunnittelualueen pinta-ala ha orttelialueiden yhteenlasettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) ha oo alueen pinta-ala ha orttelialueiden aluetehouusien painotettu.a. * 0, oo alueen aluetehouuden.a. ** 0, asuaita 0 asumisen errosala 0 -m työpaioja toimitilojen errosala 00 -m (orttelialueet + viheralue) B A A A A A A A LL A A A A ET LK LK A A TPA TPA E TPA LT jl z A A A TPA LK LR A A A z A A TPA A LK A A A E A A A z A A A A LK A LL A A A E TPA TPA KANGASALA LAMMNRAHKAN OSAYLESKAAA Kaavatta numero Luonnos B KH..0 LTK..0 Mittaaava : luonnos nähtävillä, MRA

25 Mitoitus Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä noin 000 asuasta ja noin 00 työpaiaa. Raentamisalueita on osoitettu yhteensä noin ha, josta raentamattomasi jääviä viheralueita on alueen sisällä noin ha. Keseiselle tehoaimmin raennetuille alueille sijoittuu noin 00 asuasta. Alueen esuspalvelut on mahdollista jaaa toisin alueen ahden pääpysäin ympärille. Työpaia-alueet altatie vteen on osoitettu työpaia- ja asuinalue, jona ortteleiden talotyyppijaauma seä toiminnot ovat monimuotoisia ja seoittuneita. Työpaiat sijoitetaan pääosin alueella valtatie vteen tai muiden pääatujen yhteyteen suojaamaan asuinortteleita liienteen haittavaiutusilta. Asumisen yhteyteen alueelle saa sijoittaa myös ysityisten ja julisten palvelujen, hallinnon, aupan seä tuotantotoiminnan tiloja, miäli ne ovat luonteeltaan tälläiseen soveltuvia. Työpaiaortteleissa on toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienteollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa seä vastointia. Työpaiaalue liittyy välittömästi valtielle. Se muodostaa näyvän raentamisen vyöhyeen, joa toimii porttina saavuttaessa alueelle, samalla muodostaen luontevan suojamuurin valtatien haittavaiutusia vastaan. Käyttötoitus Pinta-ala ha %-osuus A 0 A 0 A TPA E ET LL 00 LK LR Asuinalue m per asuas Asuaat A 0 A, 0 A, TPA * YHT. 0 * huomioitu vaihtoehdon asumisen prosentuaalinen määrä TPAalueella Lamminrahan aateilpailu 00, näymä esusta-alueelta

26 iristysalueet ja luonnonympäristö aihtoehdon aupunimaiset viristysalueet liiunta- ja leiipaioineen sijoittuvat esustan läheisyyteen. Pienimuotoisemmat orttelipuistot leiipaioineen sijoittuvat luonnonmuaisempien viristysalueiden yhteyteen pohjoisemmalla alueella. Alueen luoteisosaan jää laajaho vapaa alue, jonne voitaneen ehittää uloilu- ja liiuntapalveluja uten lenipoluja ja talvella hiihtolatuja. Laajimmat yhtenäiset viheralueet sijoittuvat junanradan viereiseen liito-oravan elinympäristöön, Lamminrahan suon ympäristöön seä unnan rajalle luoteisosaan Tampereen puoleisiin viheralueisiin liittyen. Lamminrahan ja Risson alueiden väliin jää pohjois-eteläsuuntainen laajaho viheraluevyöhye.luonnonolosuhteiden annalta merittävät alueet ja eseiset eologiset yhteydet sijoittuvat pääosin viheralueisi jääville alueille. Luontoselvitysessä raentamattomisi suositeltuja ympäristöistä jää vähäisissä määrin raennettaville alueille. Raennettavilla alueilla on temmassa jatosuunnittelussa huomioitava eologiset yhteydet junanradan viereiseltä liito-orava-alueelta alueen luoteisosaan. aihtoehdossa B on pinta-alaltaan enemmän viheralueita uin vaihtoehdossa A, mutta vähemmän uin vaihtoehdossa C. Liiennerataisut Pääasiallinen ajoneuvoliienteen ulu alueelle tapahtuu valtatie uuden eritasoliittymän autta tai atialasta valtietie yli. Kiertoliittymän autta saavutaan alueen pääadulle, joa on Ojalaan johtava jouoliienteen laatuäytävä. Pääatu ääntyy esustan jäleen oilliseen ja liittyy Lamminrahan suon itäpuolelta Ojalan alueeseen. Kesustan molemmin puolin haautuu lenimäiset ooojaadut itään ja länteen uusille asuinalueille seä Risson suuntaan Tampereen puolelle. Katuvero on ataistu oleellisista ohdista tai nostettu eritasoon esusta-alueiden ohdalla, jolloin evyen liienteen verosto jatuu ateattomana alueen läpi. Alueella on tve ainain yhdelle pääadun alittavalle ateamattomalle uloilureitille. Kevyen liienteen reitistö muodostaa paiallisia ristiäisiä yhteysiä alueen sisälle. Sen yhteyteen voidaan ehittää aluetta palveleva lähiliiunteitistö. ouoliienteen päälinja on suunniteltu atialan ja Lamminrahan autta Ojalaan, joa on mahdollista toteuttaa aturaitiotienä. Asuaista pääosa sijoittuu jouoliienneväylän läheisyyteen. Alueelle on esitetty asi pääpysäiä, miä tjoaa pemman palvelutason. ouoliienteen pääpysäit ovat sijoitetut toiminnallisesti ja maanäytöllisesti eseisten alueiden ohdalle. Raitiotien lisäsi tvitaan linja-autolinjat, jota ulevat esimerisi Rissonadun ja Lamminrahan esustan seä eteläisemmän ooojaatulenin autta Ojalaan ja sieltä mahdollisesti Aitolahdentielle. Aluvaiheessa jouoliienneyhteys on suunniteltu Rissonadun tai valtatie autta. Pää- ja ooojaatuveron pituus on noin, m. Kunnallisteninen verosto on suhteellisesti lyhyempi uin vaihtoehdossa A. OALA RSSO T YHTEYSTARE ASEMAN ALUEELLE ouoliienteen laatuäytävä Pääatu Kooojaatu ATALA Katu 00m vyöhye pääadun vressa Uloilureitti Kävely- ja pyöräilyreitti Liiennevero vaihtoehto B

27 . Mitoitus AHTOEHTO C Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä noin 000 asuasta ja noin 0 työpaiaa. Raentamisalueita on osoitettu yhteensä noin 0 ha, josta raentamattomasi jääviä viheralueita on alueen sisällä noin ha. aihtoehto on raentamisalueeltaan tiivein, ja se pitää sisällään viristysalueisi toitettuja luontotasuja. Keseiselle tehoaimmin raennetuille alueille sijoittuu noin 0 asuasta. Yleisuvaus Rataisun lähtöohtana tiiviisti jouoliienteen laatuäytävän ympärille raennettu ympyränmuotoinen asuinalue. Kesusta-alue sijoittuu pistemäisesti niin, että pääatu liittyy Ojalan alueeseen (vaihtoehto A) Lamminrahan suon länsipuolelta. Raentamisen alueet Alueen pääesusta lähipalveluineen sijoittuu jouoliienteen pääpysäin ja pääadulla ulevan jouoliienteen laatuäytävän välittömään läheisyyteen. Keseinen sijainti palvelee Lamminrahan asuaiden lisäsi Risson ja Ojalan uusia alueita seä ympäristön olemassa olevia asuinalueita. Etäisyys valtatiehen on noin 0, m ja Ojalan puolelle noin, m. Alueen läpi melo suoraviivaisesti Ojalaan tulevan jouoliienneäytävään vteen on esitetty tehoasta raentamista. Liittyessä Ojalan vaihtoehtoon A muodostuu raennetusta vyöhyeistä asi pistemäistä ydinaluetta jouoliienneäytävän pääpysäien ympärille. suunnittelualueen pinta-ala ha orttelialueiden yhteenlasettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) 0 ha oo alueen pinta-ala ha orttelialueiden aluetehouusien painotettu.a. * 0, oo alueen aluetehouuden.a. ** 0, asuaita 00 asumisen errosala 0 -m työpaioja 0 toimitilojen errosala 00 -m (orttelialueet + viheralue) C LL LL A A LL A A A A A A z A A A LL A LK A A A LL A A A A z LR A z A LK TP A ET A LK A A A A TP E A TP LT E A A TP jl E LL KANGASALA LAMMNRAHKAN OSAYLESKAAA Kaavatta numero Luonnos C KH..0 LTK..0 Mittaaava : luonnos nähtävillä, MRA

28 Työpaia-alueet altatie vteen on osoitettu monipuolisia työpaia-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienteollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa seä vastointia. Työpaiaalue liittyy välittömästi valtielle ja siten se muodostaa näyvän raentamisen vyöhyeen, joa toimii porttina saavuttaessa alueelle. Samalla muodostaen luontevan suojamuurin valtatien haittavaiutusia vastaan. iristysalueet ja luonnonympäristö aihtoehdon aupunimaiset viristysalueet liiunta- ja leiipaioineen sijoittuvat esustaan läheisyyteen. Pienimuotoisemmat orttelipuistot leiipaioineen sijoittuvat luonnonmuaisempien viristysalueiden yhteyteen pohjoisemmalla alueella. Alueen ympärille jää laajoja viheralueita, jonne voitaneen ehittää uloilu- ja liiuntapalveluja uten lenipoluja ja talvella hiihtolatuja. Laajimmat yhtenäiset viheralueet sijoittuvat junanradan viereiseen liito-oravan elinympäristöön, Lamminrahan suon ympäristöön seä unnan rajalle Tampereen puoleisiin viheralueisiin liittyen. Käyttötoitus Pinta-ala ha %-osuus A A A TP E ET LL LK LR Asuinalue m per asuas Asuaat A 0 0 A, 0 A, YHT. 00 Lamminrahan aateilpailu 00, näymä asuinorttelin eseltä