PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir-2002-Y

Transkriptio

1 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Pir-2002-Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen rakennettavassa eläinsuojassa. Tauno Rentto Salokunnantie Salokunta Melli RN:o 1:70 Juupajoen kunnan Mellin kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyjä lupia. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Juupajoen kunnan Mellin kylässä tilalla Melli RN:o 1:70. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 metriä. Lähin vesistö on Mellinselkä, jonne matkaa eläinsuojasta on runsaat 100 metriä. Eläinsuojan paikkaa on siirretty noin 100 metriä luoteeseen alkuperäisestä sijaintipaikasta ympäristökeskukseen toimitetun asemapiirustuksen mukaisesti. Tilalla on nykyisin toiminnassa oleva eläinsuoja, jossa on tilaa 32 lypsylehmälle, 23 hieholle ja seitsemälle nuorkarjaksi katsottavalle nauta-

2 Käsittelymaksu 840 euroa eläimelle. Nykyinen eläinsuoja jää pois käytöstä. Rakennettavassa eläinsuojassa on tilaa 80 lypsylehmälle ja 10 hieholle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lannan poisto perustuu kokonaisuudessaan lietelantajärjestelmään. Lietelanta varastoidaan vanhassa alta päin täytettävässä 900 m 3 :n lietesäiliössä ja rakennettavassa 1400 m 3 :n lietesäiliössä. Lietekuilujen tilavuus on yhteensä 300 m 3. Säiliöt ovat kattamattomia. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 68 hehtaaria, josta omaa on 27 hehtaaria ja vuokrapeltoa 41 hehtaaria. Lanta levitetään pääosin viikoilla (80 %). Kesällä levitettävä liete ilmastetaan ja levitys oraille ja nurmelle suoritetaan letkulevityksenä. Tuorerehu (1200 t/a) valmistetaan torniin (700 t) ja laakasiiloon (240 t). Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Loppuosa (260 t) pyöröpaalataan. Suunnitelmasta maitohuoneen pesuvesien käsittelemiseksi panospuhdistamossa on luovuttu ja maitohuonevedet samoin kuin eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lehmiä on tarkoitus laiduntaa vuorotellen joka toinen päivä. Lehmät ovat yöt sisällä. Laidunala on noin 14 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet pääsevät vapaasti sisälle juomaan. Ulkoruokintaa ei ole järjestetty. Tilalla on litran polttoainesäiliö. Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 300 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 2 kpl/a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt toimitetaan kunnan hyötyjätekeskukseen. Muovijäte, loisteputket ym. ongelmajäte toimitetaan ongelmajätteen keräykseen Pilaantunut rehu kynnetään peltoon. Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Salokunnantielle. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Juupajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Oriveden Sanomissa ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 21 asianosaiselle. 2

3 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Juupajoen kunnanhallitukselta ja Juupajoen ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Juupajoen kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa. Oriveden kaupungin ympäristölautakunta on päivätyssä lausunnossaan puoltanut ympäristöluvan myöntämistä. Lautakunta on suositellut suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmaan merkittyjen suojavyöhykkeiden perustamista Aakkojärven ja Leppähampaanjoen varteen. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Vastaus yksilöityyn lausuntoon Lupamääräykset Hakijan kanssa on keskusteltu ympäristölautakunnan lausunnosta puhelimessa Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla suoritetussa tarkastuksessa. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetun lausunnon päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Tauno Rentolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Juupajoen kunnan Mellin kylässä tilalla Melli RN:o 1:70. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa 80 lypsylehmää ja 10 hiehoa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Eläinsuoja on sijoitettava ja mitoitettava esitettyjen asiakirjojen mukaisesti. Ympäristölautakunnan lausunnossaan suosittelemat suojavyöhykkeet eivät kuulu lupamenettelyyn. Näin ollen suosituksia ei ole otettu huomioon. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 3

4 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta varastoidaan vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa 2500 m 3 :n tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavan lietesäiliön salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskukselle. Salaoja tulee varustaa näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lietesäiliöt tyhjennetään perusteellisesti vuosittain. 3. Tuorerehun puristenesteet tulee kerätä talteen ja hyödyntää asianmukaisesti lannoitteena pellolla. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa tai kompostoitava sellaisissa olosuhteissa, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan joko lietesäiliöön tai käsitellään asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely- ja tarkkailusuunnitelmaa. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia, jotta kulkuväylälle kerääntyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (noin 56 hehtaaria). Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 4

5 Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä, -tiedot mahdollisista lannan vastaanottosopimuksista todellisine toimitettuine lantamäärineen, -tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- 5

6 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Eläinsuojan muuttunut sijainti noin 100 metriä luoteeseen alun perin ilmoitetusta sijoituspaikasta ei loukkaa kenenkään etua tai oikeutta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Edellytettyyn 2500 m 3 :n varastointitilavuuteen on päädytty seuraavin laskentaperustein: Lypsylehmä 24 m 3, hieho 10 m 3, tuorerehu (esikuivattu) 0,05 m 3 /tonni, sadevesivara kattamattomissa säiliöissä 0,3 metriä korkeudesta ja maitohuonevedet + eläinsuojan muut pesuvedet 200 m 3. Vuoden varastointiaikaa vastaavilla varastoimistiloilla turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tilavuuteen hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta- ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa 6

7 muodostua myös esikuivatusta rehusta ja tämän vuoksi nesteen talteenottoon on varauduttava. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitus riski. Fosforilannoituksen enimmäistaso karjanlannalla on noin 27 kg fosforia/hehtaari/vuosi. Lupahakemuksessa mainittu 14,3 hehtaarin laidunala riittää lupahakemuksen mukaiselle lypsylehmä- ja hiehomäärälle noin kolmeksi kuukaudeksi täysiaikaista laidunnusta. Jaloittelutarhoihin samoin kuin lypsykarjan kulkuväyliin laitumelle liittyy maaperän ravinnepitoisuuksien merkittävä nousu. Tästä saattaa aiheutua vesien pilaantumista/ pilaantumisuhkaa. Tästä johtuen jaloittelualueiden ja kulkuväylien valumavesiin ja lannan poistomahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaehdolla on haluttu mahdollistaa jaloittelutarhan rakentaminen luvan voimassaoloaikana. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden ja yksi peltohehtaari neljää hiehoa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. 7

8 Lupaehdossa on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 8

9 LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6,19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus ( 931/2000 ) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset (1022/2000, 100/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan Hakemus on tullut vireille Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan 9

10 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Juupajoen kunnanhallitus Juupajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Juupajoen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 10