Suomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Transkriptio

1 Suomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan asteikolla 0 10 ja kaikki alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä toisin kerrota. Tentissä ei välttämättä tarvita mutta saa käyttää peruslaskinta. 1

2 Tehtävä 1. Alla oleva kuvio esittää bruttoarvonlisäyksen volyymin kehityksen Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa vuoden 2000 alusta vuoden 2016 puoliväliin indeksinä (2000 = 100) Ruotsi Suomi Saksa a) Miten kuviosta voi päätellä, ettei euroalueeseen liittyminen voi olla Suomen nykyisten kasvuongelmien syy? (2 p) Suomen bruttoarvonlisäys on kasvanut koko ajanjaksolla (likimain) yhtä paljon kuin Saksan (tai: Suomen kasvun ongelmat alkoivat vasta 2012, vaikka euro otettiin käyttöön jo 1999). b) Vuoden 2009 taantuma sai Suomessakin alkunsa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden subprimekriisistä. Kerro miten ja mistä syystä se meille välittyi. (2 p) Maailmankauppa ja sen myötä teollinen tuotanto romahtivat, koska pankit supistivat kansainvälisen kaupan rahoittamista (vientitoimitusten luotottamista). Kansainvälisen kaupan supistumisen myötä Suomen tavaravienti ja tehdasteollisuuden tuotanto vähenivät voimakkaasti. c) Kuten kuviosta näkyy, Suomen bruttoarvonlisäys ei ole viime vuosina kasvanut vaan on pudonnut vuoden 2006 tasolle. Tämän yleisnäkymän alle piiloutuu kuitenkin voimakas toimialojen rakennemuutos. Kerro millainen, ja selitä miksi näyttää siltä kuin kasvu olisi pysähtynyt. (4 p) Tehdasteollisuuden kokonaistuotanto (bruttoarvonlisäyksen volyymi) on pudonnut voimakkaasti (vuosituhannen vaihteen tasolle). Yksityisten palvelujen tuotanto on sen sijaan kasvanut kaiken aikaa. Näiden alojen vaikutukset koko kansantalouden bruttoarvonlisäykseen ovat kumonneet toisensa (luento 4). (Saman asian voi selittää myös tehdasteollisuuden ja yksityisten palvelujen kasvukontribuutioiden avulla (luento 1).) d) Ruotsin kansantalous on kasvanut Suomea selvästi nopeammin. Tämä ei helposti selity omalla valuutalla, sillä kruunun eurokurssi on nyt likimain sama kuin euroa perustettaessa. Mistä Ruotsin Suomea nopeampi kasvu on syntynyt, kun kasvua tarkastellaan toimialojen kautta? (2 p) Tehdasteollisuus ei Ruotsissa ole samalla tavoin supistunut kuin Suomessa, mutta ei ole toisaalta kasvanutkaan voimakkaasti. Ruotsin parempi kasvu on tullut yksityisistä palveluista. 2

3 Tehtävä 2. a) Mitkä olivat keskeisimmät muutokset eurojärjestelmän (eli Euroopan keskuspankin, EKP:n) rahapolitiikkaan finanssikriisin aikana ? Pankeille ryhdyttiin antamaan lyhytaikaista luottoa ohjauskorolla (vakuuksia vastaan) niin paljon kuin ne halusivat ottaa (eli rahoituksen huutokauppatapa muutettiin vaihtuvakorkoisista huutokaupoista kiinteäkorkoisiin ja otettiin täydenjaonpolitiikka käyttöön). Keskuspankkikorkoja alennettiin nopeasti (vuoden 208 lopusta kevääseen 209 saakka). (Koronalennukset koordinoitiin kansainvälisesti.) Pankeille ryhdyttiin antamaan myös pitempiaikaista luottoa (12 kk) EKP alkoi ostamaan katettuja joukkolainoja b) Entä mitkä ovat olleet viimeisimmät muutokset eurojärjestelmän rahapolitiikkaan Mario Draghin what ever it takes -julistuksen (2012) jälkeen ja mitä niillä tavoitellaan? Ennakoiva viestintä rahapolitiikan tulevasta linjasta Negatiivinen (yön yli) talletuskorko Julkisen sektorin osto-ohjelma sekä yrityssektorin osto-ohjelma ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma Kun ohjauskorossa ei ole laskuvaraa, ennakoivalla viestinnällä pyritään vaikuttamaan korkoodotuksiin ja osto-ohjelmilla pitkiin markkinakorkoihin, jotta korkojen tuottokäyrä alenesi. c) Miksi EKP on tällaisiin epätavanomaisiin toimiin joutunut eli miksei perinteinen rahapoliittisiin korkoihin perustuva rahapolitiikka enää toimi? Korkojen nollaraja on tullut vastaa, kun ohjauskoron myötä lyhyet markkinakorot ovat pudonneet nollaan tai negatiivisiksi. Perinteinen rahapolitiikka on menettänyt tehonsa. EKP on siksi ryhtynyt vaikuttamaan suoremmin pitkiin korkoihin yllä kuvatuilla toimilla ja jopa ohittamaan pankkijärjestelmää rahoituksen välityksessä (koska keskuspankkirahoitus ei ole välittynyt pankeilta kotitalouksille ja yrityksille). d) Hintavakauden tavoitteen näkökulmasta Euroopan keskuspankilla on rahoitusmarkkinoiden odotusten perusteella ongelma. Mikä ongelma? Millä Suomen Pankki ja EKP sitä nyt selittävät? Tavoitteena on kahden prosentin tai hieman sitä pienempi inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä, mutta rahoitusmarkkinoilla odotetaan inflaation olevan alle prosentin vielä tulevina vuosina (4 vuoden kuluttua), mikä kertoo siitä, ettei EKP:n politiikan uskota toimivan. EKP:lla on siten uskottavuusongelma. SP ja EKP selittävä hidasta inflaatiota euroalueen taantumalla eli negatiivisella tuotantokuilulla. 3

4 Tehtävä 3. Tarkastellaan Suomen kansantalouden ajankohtaista suhdannetilannetta kokonaiskysynnän (AD) ja kokonaistarjonnan (AS) mallilla. Kansantalous on jo pitkään ollut AD:n ja AS:n leikkauspisteen kuvaamassa taantumassa, jossa kokonaistuotanto (Y) on potentiaalisen tasonsa Y N (tai Juhana Vartiaisen termein Y*) alapuolella. Hintataso Pitkän ajan kokonaistarjonta LRAS B AS P C AD Y Y N Kokonaistuotanto a) Keynesiläisen elvytyksen toimivuuteen uskovat esittävät, että taantuma voidaan poistaa kokonaiskysyntää kasvattamalla. Merkitse kuvioon se piste, johon teoriassa päästäisiin. Miksei tämä politiikka kuitenkaan toimi Suomessa Juhana Vartiaisen mukaan? (3 p) Kasvattamalla kokonaiskysyntää AD käyrä siirtyy ylöspäin ja päästää teoriassa pisteeseen B, jossa tuotanto on potentiaalisella tasollaan. Vartiaisen mukaan inflaatio kiihtyy (kuviossa P kasvaa), jolloin palkat ja muut tuotantokustannukset nousevat => yksikkökustannukset kasvavat => viennin kilpailukyky heikkenee, mistä seuraa kokonaiskysynnän heikkeneminen. Elvytys ei siten toimi kilpailukykyrajoitteen vuoksi. b) Elvytyksen sijaan meillä tavoitellaan työvoimakustannusten leikkaamista mm. kikysopimuksella. Mihin kuvion käyrään ja miksi se vaikuttaa? Mihin pisteeseen sillä ainakin teoriassa päästään? Entä mikseivät kaikki ekonomistit tähän tulemaan usko? (3 p) Tuotantokustannukset alenevat, jolloin tuotannon kannattavuus paranee => AS käyrä siirtyy oikealle ja päästää parhaimmillaan pisteeseen C, jossa tuotanto on luonnollisella tasollaan. Eräiden ekonomistien mielestä palkkojen leikkaaminen ja muut säästötoimet supistavat kokonaiskysyntää ja siten syventävät taantumaa. (Lisäksi jotkut ajattelevat että taantumassa julkisten menojen kerroinvaikutus on suuri, joten kannattaisi elvyttää, ja että kasvava työttömyys supistaa potentiaalista tuotantoa (hystereesivaikutus), jolloin pitäisi elvyttää.) c) Entäpä jos hallitus saisi aikaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka parantaisivat työn tuottavuutta tai lisäsivät työn tarjontaa ja antaisivat siten tilaa myös elvytykselle. Mihin kaikkiin kuviossa esitettyihin muuttujiin tällaisilla rakenteellisilla uudistuksilla ja niihin pohjautuvalla elvytyksellä voidaan vaikuttaa ja miten niiden kuvaajat siirtyisivät? Mihin silloin päädyttäisiin? (4 p) Rakenteelliset uudistukset siirtävät sekä AS-käyrään että pitkän ajan kokonaistarjontakäyrää LRAS oikealle, jolloin tule tilaa elvyttää: AD:n kasvattaminen ei johda yhtä nopeasti hintojen nousuun eikä siten törmätä yhtä nopeasti kilpailukykyrajoitteeseen. Päädytään esim. kuvion katkoviivojen leikkauspisteeseen. 4

5 Tehtävä 4. Alla on kasvulaskennan tuloksia Suomen kansantaloudelle Solow n kasvuteorian mukaisin kausaalisuustulkinnoin. Luvut ovat keskimääräisiä muutosasteita (logaritmisina) prosentteina. Bkt/asukas (Y/N) Työtunnit/asukas (L/N) Bkt/työtunnit (Y/L) Kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun Henkinen pääoma (h) Aineellinen pääoma (K/Y) Kokonaistuottavuus (A) ,8-0,3 4,1 0,9 0,5 2, ,3-0,8 3,1 0,4-0,5 3, ,8-0,2 1,0 0,3 0,1 0,6 a) Täydennä taulukkoon siitä puuttuvat luvut. b) Mitä elintason kasvuvauhdille on käynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen ja mistä syystä? Elintason (bkt/asukas) kasvuvauhti on hidastunut yli kahden prosentin (2,3 %) vauhdista alle prosentin (0,8 %) vauhtiin siksi, että työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) kasvu on hidastunut yli kolmen prosentin (3,1 %) vauhdista yhden prosentin kasvuksi. c) Miten koulutuksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on ajan myötä muuttunut? Mikä voisi olla selitys? Koulutuksen kontribuutio on supistunut kaiken aikaa (0,9 prosenttiyksiköstä 0,3 prosenttiyksikköön). Selityksenä on aleneva rajatuottavuus: koulutuksen määrän kasvaessa sen rajatuottavuus (koulutuksen tuoma palkanlisä) vähenee. d) Entä millä Suomen talouspolitiikan historiaan ja kasvuteorian oppeihin liittyvällä asialla voi selittää pääomakertoimen kontribuution ajanjaksolla ? Pääomakertoimen K/Y kontribuutio oli positiivinen (kun se Solow n teorian mukaan on nolla pitkällä aikavälillä). Selityksenä on 1950-luvulla omaksuttu oppi investoinneista/aineellisesta pääomasta kasvun tärkeimpänä lähteenä (Urho Kekkosen kirja Onko maallamme malttia vaurastua? ). Harrod-Domar-kasvumalli, jossa aineellinen pääoma on ainoa tuotannontekijä ( pääomafundamentalismi ). e) Mikä kasvulaskennan tulosten mukaan on Suomen talouskasvun suurin ongelma nykyään? Mitä endogeenisen talouskasvun teorian mukaan sen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä? Suurin ongelma on kokonaistuottavuuden kasvuvauhdin (kontribuution) voimakas hidastuminen (noin kolmen prosentin vuosivauhdista 0,6 prosentin vauhtiin). Kokonaistuottavuuden kasvu mittaa teknologian kehitystä. Endogeenisen kasvuteorian mukaan teknologian kehityksen vauhdin kiihdyttämiseksi pitäisi investoida enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen/lisätä henkistä pääomaa teknologian (ideoiden) kehittämisessä. 5

6 Tehtävä 5. a) Kerro millä tavoin (eli minkä vaikutuskanavien kautta) yleiskäyttöinen ICT kasvattaa työn tuottavuutta. (4 p) 1) Kokonaistuottavuus (A) kasvaa nopeasti ICT-teknologiaa valmistavassa sektorissa (uuden teknologian nopean kehityksen ansiosta) 2) Työn tuottavuus (y = Y/L) nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa, kun ICTpääomalla korvataan muuta pääomaa (jolloin pääomaintensiteetti K/L kasvaa) 3) Kokonaistuottavuus (A) nousee, kun tuotantoa organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla (eli muuttamalla toimintatapoja) b) Mitä tiedämme näiden merkityksestä työn tuottavuuden kasvulle Suomessa ? (3 p) ICT (kanavat 1 ja 2 yhteensä) on luonut noin kolmasosan koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvusta. (Kasvukontribuutio supistui vuoden 2008 jälkeen mutta on nyt toipumassa.) (Vastaukseksi käy myös, että ICT on luonut puolet kokonaistuottavuuden (A) kasvusta ja noin viidesosan pääomaintensiteetin (K/L) kasvukontribuutiosta.) Toimintatapojen muutoksen eli tuotannon uudelleen organisoinnin (kanava 3) vaikutuksesta ei ole olemassa hyviä laskelmia. (Luennoissa tätä mitattiin ICT:tä paljon käyttävien toimialojen kontribuutiolla kokonaistuottavuuden kasvuun, mikä havaittiin suureksi.) c) Minkä ICT:n vaikutuskanavan kautta maamme hallitus yrittää nyt työn tuottavuuden kasvua kiihdyttää? Millä toimin sitä tavoitellaan? (3) Tuotannon uudelleen organisoinnin eli toimintatapojen muutoksen kautta. Tätä tavoitellaan - digitalisoimalla julkisia palveluja (kuten Anna-Maija Karjalainen kuvasi) - kehittämällä digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä (norminpuku, tiedon hyödyntäminen, liikenne palveluna, esineiden internet, robotisaatio ja automatisaatio ja tietoturvastrategia, kuten Kristiina Pietikäinen esitti) 6