Suomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys

Transkriptio

1 Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola

2 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu Bkt asukasta kohden (euroa vuoden 2010 hinnoin) 64 Bkt tehtyä työtun7a kohden (euroa vuoden 2010 hinnoin) Tehdyt työtunnit asukasta kohden Keskikasvu 2,3 % vuodessa 32 Keskikasvu 2,5 % vuodessa Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen historiallisista aikasarjoista Bkt asukasta kohden = bkt tehtyä työtuntia kohden kertaa tehdyt työtunnit asukasta kohden Elintason kasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuuden (= bkt/työtunnit) kasvu on pysähtynyt -- Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa Viime vuosina myös työtunnit vähentyneet => talouspolitiikassa yritetään nyt parantaa työllisyyttä

3 Kansainvälistä elintasovertailua Lähde: OECD Statistical Database Bkt/asukas, PPP 2010 $ Saksa Ruotsi Suomi Euroalue Bkt/työtunnit, PPP 2010 $ 60 Saksa 55 Ruotsi 50 Suomi 45 Euroalue Tehdyt työtunnit/asukas Saksa Ruotsi Suomi Euroalue Suomessa saavutettiin vihdoin saksalainen elintaso noin 10 vuotta sitten Vuoden 2010 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdyttyä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole ollut ongelma, mutta nyt työllisyys ja työtunnit supistuvat työllisyysaste alempi kuin esim. Ruotsissa Ongelmana on työn tuottavuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroaluetta - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen Elintason ja tuottavuuden tarkasteluun palataan kurssin puolivälissä. Aloitetaan suhdannetilanteesta

4 2. Bruttokansantuotteen kehitys Bkt viitevuoden 2010 hinnoin, mrd. Bkt:n volyymin vuosimuutos, % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

5 Tilannekuvan muodostaminen kansantalouden tilinpidon avulla Bruttokansantuote = 1) kansantaloudessa tuotettujen lopputuotteiden arvo 2) yritysten aikaansaamien arvonlisäysten arvo (= lopputuotteet välituotteet) 3) tuotannontekijätulojen summa (palkat + pääomatulot) Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän kasvuun Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen kasvuun

6 Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase kan vtp/?tablelist=true

7 Tavaroiden ja palvelujen kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä kansantaloudessa eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bkt, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C + G Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Vienti on keino maksaa tuonti Bruttokansantuote (bkt) tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa

8 Suomen huoltotase vuonna 2015 (lähde: Tilastokeskus) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 209,1 0,2 Tuonti, P M M 77,5 37,1 1,9 Vienti, P X X 76,6 36,6-0,2 Yksityinen kulutus, P C C 115,7 55,3 1,5 Julkinen kulutus, P G G 51,0 24,4 0,4 Yksityiset investoinnit, P I I 36,0 17,2 2,2 Julkiset investoinnit, P I I 8,2 3,9-5,1 Tilastollinen ero -0,8-0,4 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = bkt:n hinta, Y = sen määrä jne

9 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bkt:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten bkt:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio bkt:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella bkt:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bktosuudella s

10 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta

11 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen kumulatiiviseen kasvuun, prosenttiyksikköä Bru0okansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit Ne0ovienE Bkt:n kumulatiivisen kasvun laskenta: Lähdetään vuodesta 2000 (= 0), lisätään vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne. Samalla tavoin kaikille bkt:n komponenteille

12 Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen, viime vuosina negatiivinen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien lievästi positiivinen eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa

13 Kokonaiskysynnän ennustaminen yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla (peruskurssilta tuttua) Y = C + G + I + X - M Olkoot I ja X eksogeenisia, mallin ulkopuolelta annettuja mutta kulutus ja tuonti määräytyvät tulojen perusteella C = a + c Y M = d + ey Ratkaistaan Y eksogeenisten tekijöiden funktiona => Y = a + cy + G + I + X d e Y => Y = (a-d+g+i+x)/(1-c+e) Ennustetaan G, I ja X ja ratkaistaan Y, C ja M Käytännössä myös investoinnit riippuvat tuloista Pasi Sorjonen kertoo lisää: ennustetaan koko huoltotase

14 Esimerkki: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kesä 2016

15 Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY ΔY N ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia

16 Toimiala, vuosi 2015 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 4,6 2,5 0,6 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3-0,2 C Tehdasteollisuus 30,6 17,0-3,1 D Energiahuolto 4,2 2,3 0,3 E Vesi- ja jätehuolto 1,8 1,0-0,1 F Rakentaminen 11,3 6,0 1,0 G Kauppa 16,8 9,3 0,6 H Kuljetus ja varastointi 8,8 4,9-2,2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,0 1,7 1,7 J Informaatio ja viestintä 10,4 5,8 5,0 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,9-0,9 L Kiinteistöalan toiminta 22,9 12,7 1,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 9,2 5,1 2,6 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6,2 3,4 2,0 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,0 6,1-1,0 P Koulutus 10,2 5,7-1,5 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 18,0 10,0 0,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 0,9 S Muu palvelutoiminta 3,1 1,7 0,7 T Kotitalouspalvelut 0,3 0,1 5,8 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 180,4 100,0 0,1 Tuoteverot 29,6 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 209,1 0,2 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa

17 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta

18 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) Bru0oarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta

19 Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2000 = 0 ja lisäämällä siihen vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 1990-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla

20 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun % Kansantalouden kokonaistuotanto Yksityisten palvelujen kontribuu=o Tehdasteollisuuden kontribuu=o Julkisten palvelujen kontribuu=o Muun tuotannon kontribuu=o Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta

21 Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Saksa Suomi Ruotsi EU-15 Yhdysvallat Tanska Iso-Britannia Lähde: Eurostat

22 3. Talouskasvu ja suhdannevaihtelut Opimme perusteiden kurssilla, että talouskasvu tarkoittaa kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotantokyvyn kasvua ja että sitä mitataan potentiaalisella bruttokansantuotteella Havaitusta bruttokansantuotteesta on siksi poistettava suhdannevaihtelu

23 Määritelmä ja mittaaminen (kertausta peruskurssilta) Bkt korkeasuhdanne = positiivinen tuotantokuilu: Y > Y N toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N tuotantokuilu (output gap) matalasuhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N aika

24 Mittaamisen ongelma Potentiaalista tuotantoa ei voi havaita Se on jollakin tavoin estimoitava bkt:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä vaikkapa eksponentiaalisella trendillä (kuten peruskurssilla tehtiin) tai Hodrick-Prescott suotimella, jota tarkastellaan kohta lähemmin käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehitetty tähän tarkoitukseen

25 Suhdannevaihtelujen mittaaminen HP eli Hodrick-Prescott suodin (filter) on eräänlainen kaksisuuntainen liukuvan keskiarvon menetelmä ks. esim. Olkoon Y t bkt:n havaittu arvo ja Y N,t sen potentiaalinen arvo HP-suodin hakee muuttujan Y N,t arvot siten, että annetulla λ:n arvolla seuraava lauseke minimoituu: [ ] 2 1 1,,, 1, 2 1, ) ( ) ( ) ( = + = + T t t N t N t N t N T t t N t Y Y Y Y Y Y λ

26 Hodrick-Prescott -suodin HP-suotimen ensimmäinen termi minimoi potentiaalisen tuotannon Y N,t poikkeaman tuotannon havaitusta arvosta Y t Toinen termi tasoittaa potentiaalisen tuotannon aikauraa minimoimalla peräkkäisten arvojen vaihtelua Mitä suurempi on parametrin λ arvo, sitä tasaisempi potentiaalisen tuotannon aikaura saadaan HP-suotimen voi ladata Exceliin esimerkiksi sivulta: eigene-seiten/software/

27 Sovellus Suomen aineistoon Estimoidaan bkt:n potentiaalinen aikaura HP-suotimella käyttämällä arvoa λ = 100 Vähennetään kunakin vuonna bkt:n toteutuneesta arvosta potentiaalinen arvo, jolloin tuloksena on bkt:n suhdannekomponentti Suhdannekomponentti eli tuotantokuilu = Y t Y N,t esitetään tavanomaisesti prosenttipoikkeamana (Y t Y N,t )/Y N,t

28 Suomen potentiaalinen bkt ja suhdannevaihtelut, Bkt ja potentiaalinen bkt Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta

29 Tuotantokuilulla mitaten Suomen vuoden 2009 taantuma ei ollut syvempi kuin muissa kehittyneissä maissa; edeltävä korkeasuhdanne oli voimakkaampi Suomi on muita suhdanneherkempi; nyt tuotantokuilu on suurempi kuin muualla Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta Lähde: IMF World Economic Outlook Database Saksa Ruotsi Suomi Iso-Britannia Yhdysvallat Vuosi 2016 on ennuste. Ruotsi on jo korkeasuhdanteessa, Saksa ja Iso-Britannia potentiaalillaan, USA ja Suomi taantumassa

30 4. Inflaatio ja työttömyys Suomen inflaatiovauhti on hidastunut alle euroalueen vauhdin, joka on selvästi alle EKP:n 2 %:n tavoitetason

31 Työttömyys on kasvussa Taantumassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa, mikä kertoo työttömien työnhakijoiden passivoitumisesta Tilastokeskus: työttömiä oli TEM: viime vuonna Työttömyysaste, % TEM Tilastokeskus

32 Nyt politiikassa puhutaan paljon työllisyydestä ja keinoista kannustaa ottamaan työtä vastaan, koska meillä työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa Työllisten osuus vuotiaasta väestöstä