HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti Jaakko Kiander

Transkriptio

1 HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti Jaakko Kiander

2 KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian pisin taantumajakso Pitkän taantuman seurauksena työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut mutta yllättävän vähän Teollisia työpaikkoja menetetty noin Työttömiä noin Seurauksena on ollut myös julkisen talouden pitkäkestoinen alijäämä ja julkisen velan kasvu Valtion ja kuntien alijäämä ollut 6-9 mrd euroa Valtion velka: 50 -> 100 mrd euroa Lisäksi ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje

3 MISTÄ ONGELMAT JOHTUVAT Ongelmat johtuvat viennin heikkoudesta Heikon viennin takana ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä Ulkoiset tekijät: Globaali finanssikriisi Euroalueen velkakriisi ja taantuma Venäjän pakotteet ja ruplan heikkous Euron vahvuus Kotimaiset tekijät: Nokia-sektorin nopea supistuminen Metsäteollisuuden kapasiteetin lasku Kilpailukyvyn heikentyminen

4 MITEN ONGELMAT RATKAISTAAN Kotimarkkinoiden tilaan voidaan vaikuttaa talouspolitiikan keinoin, mutta euroalueen säännöt (FIPO-sopimus) rajoittavat liikkumavaraa Suomi ei voi vaikuttaa vientikysyntään eikä euron kurssiin Viennin kasvua voidaan edistää parantamalla kilpailukykyä Pitkän aikavälin kasvupotentiaalia voidaan kohentaa työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenneuudistuksilla Julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa julkisen sektorin rakenneuudistuksilla

5 ASTEITTAINEN SOPEUTUS VAI NOPEAT RAKENNEUUDISTUKSET Kilpailukykyä suhteessa muihin euromaihin voidaan parantaa asteittain pitämällä työvoimakustannusten nousu kilpailijamaita hitaampana Suomi on ollut tällä tiellä vuodesta 2012 Suhteellisen aseman parantuminen tapahtuu hitaasti Hallituksen arvio: Palkkamaltti ei riitä, ei ole aikaa odottaa Tarvitaan heti 5 %:n alennus työvoimakuluihin, ja sen jälkeen pitkäaikainen suhteellista asemaa parantava palkkamaltti Jos sopimusta ei synny, tavoitteeseen pyritään sopimukset ohittavalla lainsäädännöllä (vaikutukset tosin vasta 2017)

6 ESIMERKKI MUUTOKSESTA: SUOMI VS. SAKSA

7 TYÖMARKKINAUUDISTUKSET Työvoimakustannukset Vuosityöajan pidentäminen Sava-maksun leikkaus Palkanlisien leikkaaminen 0-linja yhdistettynä paikalliseen sopimiseen Mahdollisuus yleissitovuuden sivuuttamiseen Työvoiman tarjonta Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen Eläkeuudistus: eläkeiän nostaminen

8 JULKISEN TALOUDEN UUDISTUKSET Säästötoimet Sosiaalietujen leikkaukset Palvelukriteerien keventäminen Eläkeuudistus Tulevien eläkemenojen rajoittaminen Sote-uudistus Sote-palveluiden tehokkaampi tuottaminen uuden järjestämismallin avulla Aluehallintouudistus Kytkentä uuteen palveluarkkitehtuuriin

9 UUDISTUSHANKKEIDEN ONGELMAT Työmarkkinauudistukset Lainsäädäntö vs sopimusvapaus: perusoikeusongelma Miten yhdistetään hajautettu neuvotteluprosessi koordinaatiotavoitteeseen? Sote-uudistus Mistä tiedetään, että kustannukset alenevat järjestämismallia muuttamalla? Parhaiden käytäntöjen omaksuminen voisi olla helpompi ja nopeampi tapa saada aikaan tuottavuusloikka Lillrankin arvio potentiaalista: 3 mrd euroa

10 MITÄ UUDISTAJAT EIVÄT OLE HUOMIOINEET Työvoimakulujen lisäksi viennin hintakilpailukykyyn vaikuttavat myös logistiikka- ja energiakustannukset (ja niihin sisältyvät verot) Reaalinen kilpailukyky rakentuu osaamiselle: vaarantuuko tämä kun leikataan T&K-rahoitusta? Työmarkkinoiden toiminta edellyttää myös toimivia asuntomarkkinoita kasvukeskusten asunto- ja infrahankkeet on kuitenkin unohdettu Palkkojen alentaminen heikentää verotuloja ja supistaa kotimaista kysyntää -> pitkittyykö taantuma?

11 UUDELLA ALUEHALLINNOLLA KOHTI RUOTSIN MALLIA? Ruotsissa 20 maakuntaa, johdossa maakäräjät Onko 18 aluetta liikaa Suomen väestöpohjalle? Metropolialueilla erilaisia tehtäviä miten Suomessa? Ruotsissa maakunnille kuuluvat sosiaali- ja terveystoimi ja julkinen liikenne ja seutukaavat Verotuksessa 3 porrasta Kunta, maakunta ja valtio Paikallishallinnon verot yhteensä noin 30 % tuloista, lisäksi valtion tulovero Työntekijöitä kunnissa yli , maakunnissa

12 KIITOS