ICT, tuottavuus ja talouskasvu

Transkriptio

1 ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola

2 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

3 Ongelma: elintason kasvu on hidastunut, Suomessa elintaso on jopa laskenut Elintaso eli bkt/asukas = työn tuottavuus eli x työn määrä bkt/tehdyt työtunnit eli työtunnit/asukas dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 55 Yhdysvallat 5 Ruotsi 45 Saksa Suomi 4 Euroalue dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 65 6 Yhdysvallat Saksa 55 Ruotsi 5 Euroalue 45 Suomi tuntia vuodessa Yhdysvallat 4 Ruotsi 3 Suomi 2 Saksa Euroalue Lähde: OECD Database

4 Syynä on työn tuottavuuden kasvun hidastuminen Bkt/tehdyt työtunnit, muutosvauhti, % (liukuva keskiarvo) Yhdysvallat Saksa Ruotsi Euroalue Suomi Työn tuottavuus kasvoi nopeasti sodan jälkeen Kasvu hidastui 197- ja 198-luvuilla Kiihtyi ICT-teknologian vaikutuksista vuosina mutta on ollut sen jälkeen hidasta Eivätkö digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka enää kiihdytäkään tuottavuuden kasvua? Lähde: OECD Database

5 Työn tuottavuus on arvonlisäystä, joka syntyy teknologiasta eli ideoista siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita, erityisesti yleiskäyttöisestä teknologiasta (sähkö, ICT ym) Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut 5

6 Työn tuottavuuden kasvun lähteet Koulutus - ja työpanoksen muu rakenne (mm. ikä) Kiinteä pääoma (työntekijää tai tehtyä työtuntia kohden) - ICT-pääoma (laitteet, ohjelmistot ja tietokannat) - T&K-pääoma - muu pääoma (koneet, laitteet ja rakenteet) Teknologia eli ideat (= kokonaistuottavuus) - tieto, ideat ja osaaminen siitä, miten raaka-aineista saadaan arvokkaita lopputuotteita - uudet tuotteet - uudet tavat valmistaa jo tunnettuja tuotteita - tieto- ja viestintäteknologia (ICT) luo nyt uusia tuotteita ja toimintatapoja samalla tavoin kuin sähkövoima aikanaan Työn uudelleen kohdentuminen - siirtyminen matalan tuottavuuden toimialoilta korkean tuottavuuden aloille

7 Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Kiinteän pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 28 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

8 Toimialojen kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun Suomessa Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % Työn tuottavuuden kasvusta yli puolet on syntynyt tehdasteollisuudessa mutta se ei ole kiihdyttänyt kansantalouden työn tuottavuuden kasvua enää vuoden 27 jälkeen Markkinapalvelut ovat kasvattaneet työn tuottavuutta kaiken aikaa Muiden toimialojen merkitys on ollut vähäinen Tehdasteollisuuden kontribuutio Muiden toimialojen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Markkinapalvelujen kontribuutio Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

9 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

10 Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Kiinteän pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Työn tuottavuuden kasvusta puolet on syntynyt työpanoksen rakenteen ja kiinteän pääoman määrän kasvusta ja puolet teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta Tuottavuuden kasvun pysähtymisen syynä on teknologian kontribuution supistuminen vuoden 28 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

11 Työn tuottavuuden kasvu ja sen lähteet Suomessa : ICT-pääoman merkitys Bruttoarvonlisäys (bkt)/ työtunnit, kumulatiivinen kasvu, % Työpanoksen uudelleen kohdentumisen vaikutus Teknologian eli kokonaistuottavuuden kontribuutio Muun pääoman kontribuutio T&K-pääoman kontribuutio ICT-pääoman kontribuutio Työpanoksen rakenteen kontribuutio Työn tuottavuuden kasvu Kiinteän pääoman kasvukontribuutiosta 1/3 syntynyt ICT-pääomasta 1/3 T&K-pääomasta ICT-pääoma on pitänyt kaiken aikaa työn tuottavuuden kasvua yllä, joskin kontribuutio on viime vuosina heikentynyt T&K-pääoman kasvukontribuutio on viime vuosina supistunut Lähde: Tilastokeskus, Tuottavuustutkimukset

12 ICT-pääoman kasvukontribuution muodostuminen toimialoittain 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ICT-pääoman kontribuutio, kumulatiivinen kasvu, % Muuiden toimialaojen osuus Muiden markkinapalvelujen osuus Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus Tehdasteollisuuden osuus ICT-pääoman kontribuutio kansantalouden työn tuottavuuteen ICT-pääoman vaikutus kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun on syntynyt valtaosin tehdasteollisuudessa ja markkinapalveluissa Nyt tehdasteollisuuden ICT ei enää kiihdytä kasvua mutta markkinapalvelujen, erityisesti tietointensiivisten, vaikutus vahvistuu Tietointensiivisiä palveluja ovat - Informaatio ja viestintä - Rahoitus ja vakuutus - Ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta

13 Työn tuottavuuden kasvu ja ICT-pääoman kontribuutio: kansainvälistä vertailua 38 Kumulatiivinen kasvu, % Suomessa ICT-pääoman kontribuutio on pienin, vain puolet siitä mitä se on Ruotsissa Työn tuottavuden kasvu - Ruotsi Työn tuottavuuden kasvu - USA Työn tuottavuuden kasvu - Suomi ICT-pääoman kontribuutio - Ruotsi ICT-pääoman kontribuutio - USA ICT-pääoman kontribuutio - Suomi Lähde: OECD Database

14 Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 1) Meillä investoidaan vähemmän ICT-investointien osuus bruttokansantuotteesta vuonna 215, % % 4 3 Software IT equipment Communications equipment Breakdown not available Ruotsi USA Suomi 2 1 Czech Republic Switzerland Sweden Netherlands New Zealand France Austria United States Japan Belgium Denmark Estonia Israel OECD United Kingdom Korea Canada Spain Australia Portugal Italy Slovenia Finland Germany Slovak Republic Norway Ireland Latvia Iceland Greece Hungary Mexico Luxembourg Lähde: OECD Digital Economy Outlook 217

15 Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 2) Suomessa ICT-pääomaa on runsaasti tehdasteollisuudessa, muissa maissa tietointensiivisillä palvelualoilla teollisuuden merkitys vähenee Toimialojen osuudet kansantalouden ICT-pääomakannasta vuonna 215, % 7 6 Yhdysvallat Ruotsi Suomi Tietointensiiviset markkinapalvelut Muut markkinapalvelut Tehdasteollisuus Muut toimialat

16 Miksi ICT:n kontribuutio on Suomessa pieni?: 3) Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys on vähäisempi kuin verrokkimaissa Tietointensiiviset markkinapalvelut = hinnoitellaan markkinoilla; tuottavat tietoa ja/tai käyttävät muita enemmän koulutettua työvoimaa = informaatio ja viestintä; ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; rahoitus ja vakuutus Tehdasteollisuuden osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä, % Tietointensiivisten markkinapalvelujen osuus, % Kiina 3 Saksa 2 Iso-Britannia 25 2 Suomi Ruotsi Maailma 15 Yhdysvallat Ruotsi Tanska Tanska Yhdysvallat Norja 1 5 Saksa Suomi

17 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

18 Talouskasvu syntyy teknologian kehityksestä, mutta valinnoillaan kuluttajat määräävät sen, mihin kasvu kohdistuu => toimialarakenteen ja työllisyyden muutos Teknologian kehitys: - talouskasvun lähde panosten tuottavuus tuotteiden suhteelliset hinnat Kansantalouden toimialarakenne tuotteiden kysyntä Kuluttajien tarpeet: - rakennemuutoksen suunta Talouskasvu 18

19 Tehdasteollisuuden kasvu on romahtanut, mutta yksityiset palvelut ovat pitäneet sekä kasvua että työllisyyttä yllä Kokonaistuotanto eli bruttoarvonlisäys Työllisyys kansantalous julkisyhteisöjen palvelut yksityiset palvelut tehdasteollisuus kansantalous julkisyhteisöjen palvelut yksityiset palvelut tehdasteollisuus muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto muu jalostus kuin tehdasteollisuus alkutuotanto miljardia euroa viitevuoden 21 hinnoin 2,8 2,6 2,4 miljoonaa henkilöä 14 2,2 12 2, 1,8 1 1,6 8 1,4 1,2 6 1, 4,8, ,4,2,

20 Suomessa tietointensiivisten palvelualojen merkitys talouskasvussa on ollut pienempi kuin muissa Pohjoismaissa Bruttoarvonlisäyksen volyymin keskimääräinen vuosikasvu , % 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 2,2 1,4 1,3 Bru?oarvonlisäyksen kasvu Tietointensiivisten markkinapalvelujen kontribuueo Kaupan kontribuueo Tehdasteollisuuden kontribuueo Ruotsin Suomea parempi talouskasvu on syntynyt valtaosin palvelualoilla, erityisesti tietointensiivissä palveluissa 1,2 1,,9 1,1 1,,9,8,6,4,2,4,3,6,3,1,2,2,4,4,4,2,2,1,2,5,1,1, Ruotsi Norja Saksa Euroalue Suomi Tanska

21 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

22 Suomen suurimmat ongelmat: tuottavuuskasvun hidastuminen, työikäisen väestön väheneminen ja väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen Työn tuottavuus: bkt/tehdyt työtunnit dollaria, ostovoimakorjattu vuoden 21 hinnoin 65 6 Yhdysvallat Saksa 55 Ruotsi 5 Euroalue 45 Suomi Lähde: OECD Database Väkiluku (miljoonaa) 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, Väestö 1, vuo7aat 1,,5, Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sataa työikäistä (15-64) kohden Vanhushuoltosuhde Lapsihuoltosuhde

23 Ratkaisu: uuden teknologian hyödyntäminen (robotisaatio, digitalisaatio, tekoäly...) 1) Väestön ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa Teollisuusrobottien määrän kasvu 2) => palkat nousevat 3) => yritykset automatisoivat työtä (robotit, digitalisaatio, tekoäly) 4) => tuottavuus ja tuotanto kasvavat Suomi Acemoglu & Restrepo, Demographics and automation, MIT 218 Yli 55-vuotiaat/21-55-vuotiaat työntekijät, muutos 23

24 Suomi on robotisaatiossa ja digitalisaatiossa kuitenkin verrokkejaan jäljessä Teollisuusrobo*t tuha/a työntekijää kohden ICT-pääomakanta/BKT, % , , ,3 21,1 18,9 13, ,3 8, 4, Saksa Ruotsi Tanska Yhdysvallat Suomi Ruotsi Yhdysvallat Tanska Suomi Lähde: Suomen Robotiikkayhdistys Lähde: OECD Database 24

25 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu 4) Suomen ongelmia 5) Johtopäätöksiä ja talouspolitiikkaa

26 Olisiko Suomessa digiloikka vielä tekemättä? Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot), % 3,5 3, 2,5 2, Yhdysvallat Suomi 1,5 1,,5, Lähde: BEA ja Tilastokeskus

27 Jos on, niin se ei ainakaan synny ICT- ja T&K-investoinneista leikkaamalla Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Ruotsi Yhdysvallat Suomi Saksa Henkisiä omaisuustuotteita ovat: Ohjelmistot ja tietokannat Tutkimus ja kehittäminen,

28 Talouspolitiikkaa Ideoiden kasvuvauhtiin ja siten talouskasvuun voidaan vaikuttaa lisäämällä koulutusta sekä investoimalla tutkimukseen ja kehittämiseen purkamalla sääntelyä, edistämällä kilpailua ja poistamalla rakennemuutosta hidastavia yritystukia Työtehtäviä automatisoituu ja mutta työ ei lopu sillä uusia tehtäviä ja työtä syntyy katoavien tilalle Tarvitaan toimia, jotka auttavat työllistymään uusiin tehtäviin Uusia ideoita (eli tuotteita ja tuotantotapoja) syntyy erityisesti tietointensiivisillä palvelualoilla joilla sekä tuottavuus että työllisyys kasvavat Suomi kulkee tässä rakennemuutoksessa verrokkimaiden perässä Tietointensiivisten palvelujen bkt-osuus on 5-1 % pienempi kuin verrokkimaissa Rakennemuutoksen edistäminen on järkevää politiikkaa Työmarkkinoiden rakenteella ja verotuksen tasolla ei ole vaikutusta talouskasvuun Niitä pitää tarkastella työllisyyden, tulonjaon ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen näkökulmista