Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Transkriptio

1 Kommen&eja hallituksen esitykseen eduskunnalle val4on talousarvioksi vuodelle 2017 Ma; Pohjola, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Arvio lähivuosien talouskasvusta on varsin realis1nen: vain hidasta kasvua on näköpiirissä Julkisyhteisöjen rakenteellisen rahoitusjäämän muutoksella arvioiden finanssipoli1ikka on ensi vuonna kokonaiskysyntää lieväs1 elvy;ävää (eli rahoitusalijäämä kasvaa), seuraavina vuosina kiristävää Rakenteelliselle rahoitusasemalle asete;ua tavoite;a (-0,5 %/bkt) ei saavuteta lähivuosina, mu;a tästä tuskin koituu ongelmia nega1ivisten reaalikorkojen maailmassa Koska tuo;avuuden kasvun pysähtyminen on kansantaloutemme keskeisin ongelma, keskityn kommenteissani siihen vaiku;aviin esityksiin

2 Tiede-, teknologia- ja innovaa1opoli1ikka Hallitus on joutunut sopeu;amaan t&i-poli1ikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bkt-suhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuo;a peräkkäin ja on jo selväs1 pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös val1on t&k-menojen bkt-suhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosentin) T&i-toiminnan laatu ja vaiku;avuus tuskin nousevat niin paljon, e;ä leikkausten vaikutukset kumoutuvat Koulutus Vuoden 2017 talousarviossa toteute;avat säästöt OKM:n pääluokassa 29 ovat 287 miljoonaa Amma1llinen koulutus 190 milj. Korkeakoulut ja tutkimus 35 milj. Opintotuki 46 milj. Hallitukset OKM:n hallinnonalalle pää;ämät val1onrahoituksen menovähennykset vuosille ovat yhteensä 1,5 miljardia

3 Kansantalouden kasvuongelmat: Työn tuo&avuuden kasvun pysähtyminen ja työn määrän supistuminen Kumula1ivinen kasvu, % Bru,oarvonlisäys (= bkt tuo,ajahinnoin) Työn tuo,avuus (= bru,oarvonlisäys/ työtunnit) Tehdyt työtunnit Talouspoli1ikkaa: 1) kohennetaan työllisyy;ä (mm. kikysopimuksella) 2) parannetaan työn tuo;avuu;a Se joskus esite;y näkemys, e;ei hallitus/ eduskunta voi tuo;avuuteen talouspoli1ikallaan vaiku;aa, on virheellinen

4 Kiky-sopimus on tehty tarpeeseen, mu&a sen vaikutuksiin pitää suhtautua realis4ses4 Reaaliset (tuote)palkat ovat laskeneet jo 2-3 vuo;a, mu;a työn tuo;avuus ei nouse 1,4 Kansantalous, indeksejä 1997 = 1 Tehdasteollisuus, indeksejä 1997 = 1 Reaalipalkka Työn tuo4avuus Työn tuo;avuus 2,0 Reaalipalkka 2,2 1,3 1,8 1,2 1,6 1,4 1,1 1,2 1, ,

5 Työn tuo&avuuden kumula4ivinen kasvu ja sen lähteet, % Työn tuo3avuuden kasvu Teknologian (eli kokonaistuo3avuuden) kontribuuao Pääoman kontribuuao Koulutuksen ja työpanoksen muun rakenteen kontribuuao Työvoiman uudelleen kohdentumisen vaikutus Havaintoja: - koulutus on vaiku;anut myönteises1 - kiinteän pääoman määrä ei ole ongelma => ei ole tarve;a yleisiin investoin1tukiin - teknologian kontribuu1o on romahtanut => tutkimukseen ja kehi;ämiseen tulisi investoida - työtä on siirtynyt korkean tuo;avuuden aloilta matalan tuo;avuuden aloille

6 Talouspoli4ikkaa 1: Koulutuksesta leikkaaminen on talouskasvun kannalta huonoa poli4ikkaa, koska koulutuksessa Suomi on vielä vertailumaita jäljessä Työikäisen (15-64-vuo1aat) väestön keskimääräiset koulutusvuodet koulutustasoi;ain Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Korkea-aste Keskiaste Perusaste

7 Talouspoli4ikkaa 2: Julkisten T&K-menojen leikkaaminen ei ole järkevää 4lanteessa, jossa yksityiset T&K-investoinnit supistuvat rajus T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa T&K-investoin1en bkt-osuus, % Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus ,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

8 Talouspoli4ikkaa 3: Julkisen talouden velkaantumisella ei voi koulutus- ja T&Kmenojen leikkauksia usko&avas4 perustella Val1ontalouden velka, korkokulut ja rahoitusjäämä/bkt, % Val-onvelka/Bkt Korkokulujen bktsuhteella (0,8 %) arvioiden val1ontalouden velkaantuminen ei ole ongelma, koska korkojen nousua ei ole näköpiirissä Budje9talouden korkokulut/ Bkt Rahoitusjäämä/Bkt => Julkisen talouden kestävyy;ä pitää arvioida vain kestävyysvajeen näkökulmasta Lähteet: Tilastokeskus ja Val1okon;ori

9 10 vuoden val1onlainojen tuo;oprosent jälkimarkkinoilla Suomi Saksa Rahoitusmarkkinoilla korkomarginaalit eivät kasva sellaisten julkisten menojen kasvun vuoksi, jotka parantavat talouden kasvuedellytyksiä, esimerkiksi koulutus, T&K ja julkinen infrastruktuuri

10 Val1onlainojen reaalikorkojen odotetaan olevan nega1ivisia euroalueelle vielä 30 vuo;a Tällaista 1lanne;a ei ole aiemmin taloushistoriassa ollut => Talous1eteilijöiden näkemykset kasvun edellytyksistä ovat muu;uneet viime vuosien aikana Lähde: Andrew Haldane, Growing, Fast and Slow h;p://

11 Talouspoli4ikkaa 4: EKP:n rahapoli4ikka ei toimi odotetulla tavalla => huomio kääntyy finanssipoli4ikkaan And in order to reap the full benefits of our monetary policy measures, other policy areas must contribute much more decisively, both at the na1onal and at the European level. Mario Draghi Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous, 4/2016

12 Johtopäätöksiä Euroalueen heikkoa talouskehitystä ei voi enää seli;ää finanssikriisin vaikutuksilla Rahapoli1ikka on mene;ämässä tehoansa Tuo;avuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisuusmaissa Reaaliset korot ovat nega1ivisia, mikä johtuu investoin1en vähäisyydestä => Talouspoli1ikan painopiste on siirtymässä finanssipoli1ikkaan Julkiset investoinnit Suomessa tuo;avuuden kasvu on hidastunut enemmän kuin vertailumaissa Henkinen pääoma (koulutus) sekä tutkimus ja kehi;äminen ovat tuo;avuuden kasvun lähteitä Niitä pitäisi siksi tässä 1lanteessa lisätä, ei vähentää Yleisiä yritys- ja investoin1tukia ei sen sijaan tarvita, ne vääristävät kilpailua ja siten hidastavat tuo;avuuden kasvua esimerkkinä päästökauppatuki